Palveluseteli-hankkeen uutiskirje tammikuu 2010

1. PALVELUSETELI-HANKKEEN UUTISKIRJE TAMMIKUU 2010
Kansalaiset uskovat palvelusetelin hyvää tekevään voimaan
Palveluseteliä tulisi käyttää ennaltaehkäiseviin palveluihin. Painopiste on terveydessä,
hyvinvoinnissa ja elämän laadussa. Vanhuksille palveluseteli mahdollistaisi paremman
arjen omassa kodissaan. Lapsiperheiden elämää se helpottaisi arjen akuuteissa
ongelmissa.
Johtopäätökset perustuvat kansalaisille verkossa syyskuun alusta vuoden loppuun auki olleeseen
kansalaiskeskusteluun. Sivu 2
Vanhuspalvelujen haasteita taklataan suurten kesken ja yhteisvoimin
Vanhuspalvelujen kasvavia haasteita ratkovat seutukuntineen Tampere, Lahti, Oulu ja
pääkaupunkiseutu. Palvelusetelin käyttöönottoa halutaan edistää niin seudullisesti kuin
valtakunnallisestikin. Sivu 3
Palveluseteliportaali käyttöön syksyllä 2010
Portaalin välittää asiakkaalle tietoa kunnan hyväksymistä palvelusetelituottajista sekä asiakkaaksi
ja palveluntuottajaksi hakeutumisesta. Sivu 4
Palveluseteliä kokeillaan Turun päivähoidossa
Turussa otettiin tämän vuoden kokeiluna käyttöön tulosidonnainen palveluseteli päivähoidossa.
Sivu 5
Helsinki ja Vantaa kehittävät sähköistä palveluseteliä hammashuoltoon
Sähköisen palvelusetelin kehittäminen käynnistyi tarpeesta vähentää käsityötä.
Sivu 6
Palvelusetelin hinnoittelu kevään työlistalla
Mikä on oikea hinta palvelusetelille? Entä hinnoittelumalli? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia
kevään aikana palvelusetelin hinnoitteluprojektissa. Sivu 7
Jyvässeudun kotihoidon palveluseteliasiakkaat tyytyväisiä palveluun
Yhdeksän asiakasta kymmenestä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä palveluntuottajilta
saamaansa palveluun. Sivu 8
***
Sitran Kuntaohjelma tukee kuntia niiden haasteellisessa tehtävässä suomalaisen yhteiskunnan
selkärankana. Ohjelman tavoitteena on tyytyväisemmät kuntalaiset ja tehokkaammin tuotetut
palvelut. Lisätietoja: www.sitra.fi/kunta
1

2. Kansalaiset uskovat palvelusetelin hyvää tekevään voimaan
Palveluseteliä tulisi käyttää ennaltaehkäiseviin palveluihin. Painopiste on terveydessä,
hyvinvoinnissa ja elämän laadussa. Vanhuksille palveluseteli mahdollistaisi paremman
arjen omassa kodissaan. Lapsiperheiden elämää se helpottaisi arjen akuuteissa
ongelmissa.
Johtopäätökset perustuvat kansalaisille verkossa syyskuun alusta vuoden loppuun auki olleeseen
kansalaiskeskusteluun. Keskustelu on osa Sitran Kuntaohjelman Palveluseteli-hanketta, jonka
tärkein tavoite on antaa kuntalaisille enemmän vapauksia heille sopivan palvelun valinnassa.
Verkon avulla kansalaiset on otettu mukaan hankkeen kehittämiseen.
Keskusteluun osallistui 1482 kansalaista, joista naisia 845 ja miehiä 637. Puolet vastaajista on alle
30-vuotiaita. Kuitenkin kaikista ikäryhmistä, eli alle 20-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin, löytyy
osallistujia. Selvästi suurimmat vastaajaryhmät ovat työntekijät ja opiskelijat. Työttömiä
vastaajista on 8,5 prosenttia ja yrittäjiä 7 prosenttia.
Kaksi vastaajaa kolmesta edustaa kansalaiskeskustelussa aidosti kansalaisen ja käyttäjän
näkökulmaa. Joka kolmas työskentelee sosiaali- ja terveyssektorilla.
Kansalaiset ideoivat ja arvioivat
Kansalaisia pyydettiin ensin vastaamaan kysymykseen: ”Kerro, mihin palveluseteliä voisi käyttää ja
mitä hyötyä siitä olisi?” Näkemysten keruun ja ideoinnin lisäksi vastaajia pyydettiin osallistumaan
myös muiden tuottamien ideoiden arvioimiseen.
Vastauksia kysymykseen palvelusetelin käytöstä saatiin 1057 ja arviointeja 9498. Tämä tarkoittaa,
että jokaista ideaa on arvioitu keskimäärin 9 kertaa.
Kansalaiskeskustelun tuloksista kerrotaan laajemmin eri medioissa kevään aikana.
Lisätietoja: tuomo.melin@sitra.fi
eija.seppanen@fountainpark.com
2

3. Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti ottaa jättiaskeleita 2010
Vanhuspalvelujen kasvavia haasteita on tarkoitus taklata yhteisvoimin suurten
toimijoiden kanssa. Kaupungeista seutukuntineen mukana ovat Tampere, Lahti, Oulu
ja pääkaupunkiseutu ja näiden kumppaneina Sitra, Kuntaliitto, Sosiaali- ja
terveysministeriö, Kuluttajavirasto sekä Valvira.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kentällä on tukku haasteita: hyvinvointi- ja terveysalan talous
huolettaa, väestö ikääntyy, osaavan työvoiman saanti on haasteellista, palvelujen käytön
alueelliset ja sosioekonomiset erot kasvavat helposti.
”Vanhuspalveluissa pyrimme vastaamaan näihin haasteisiin yhdessä kuntien, palvelutuottajien ja
ammattilaisen kanssa”, selventää vanhuspalvelujen toimialaprojektin projektijohtaja Mari
Patronen Tampereen kaupungista.
”Eri osapuolten tulee kaikkien tähdätä samaan tavoitteeseen. Ensinnäkin kuntalaisten on koettava
palveluseteli hyödylliseksi. Toiseksi palvelusetelistä on oltava mitattavaa hyötyä sekä kuntalaisille
että palvellun järjestämisen kustannuksiin.”
Tiukalla aikataululla
Syyskuussa alkanut ja kesäkuun puolivälissä päättyvässä projektissa selvetään palvelusetelin
soveltuvuus vanhuspalveluissa. Liikkeelle lähdetään kotihoidosta ja asumispalveluista. Samalla
määritellään asumispalvelujen ja kotihoidon laatukriteerit sekä palvelujen kustannukset.
Asiakasmaksulaskussa ilmoitetaan mm. aiheutuva kustannus palvelun tuottamisesta, mikä lisää
läpinäkyvyyttä ja kustannustietoisuutta.
”Palveluseteliä suunnataan ennaltaehkäisevään toimintaan, esimerkiksi kotona asumista tuetaan
eri muodoissaan.”
”Projektin tavoitteena on myös tuottaa perusmäärittelyt palveluportaalin malliksi ja mallintaa
asiakasohjaus. Se toteutetaan Tampereen seutukuntien alueella käyttäen hyväksi mm. Kotitoria ja
tilaaja-tuottajamallia.”
”Keskeistä on palvelujen tuotteistaminen sekä kustannuslaskennan ja kustannusten
läpinäkyvyyden kehittäminen. Haluamme edistää palvelusetelin käyttöönottoa niin seudullisesti
kuin valtakunnallisesti. ”
Lisätietoja: mari.patronen@tampere.fi
3

4. Palveluseteliportaali käyttöön syksyllä 2010
Portaalin ensisijaisena tavoitteena on välittää asiakkaalle tietoa kunnan hyväksymistä
palvelusetelituottajista. Sen lisäksi portaali välittää tietoa sekä asiakkaaksi että
palveluntuottajaksi hakeutumisesta. Esiselvitykset on tehty ja pilotointi alkaa
seuraavaksi. Palveluseteliportaalin on määrä valmistua syksyllä.
Yksi palvelusetelin käytön edistämisen keskeisistä periaatteista on asiakkaan aseman
vahvistuminen. Asiakkaalla on oltava vapaus valita, miltä palveluntuottajalta hän osaa palvelun
palvelusetelillään.
Tärkeää on hintojen läpinäkyvyys. Asiakkaan on voitava vertailla palvelujen hintoja eri tavoin
tuotettuina.
Kunnilla on lakisääteinen velvoite pitää yllä ja julkaista luetteloa hyväksymistään
palvelusetelituottajista. Ei ole kuitenkaan järkevää, että jokainen kunta tai kuntayhtymä ratkaisee
tämän haasteen yksin. Päällekkäistä työtä vähennetään kehittämällä yksi keskitetty ratkaisu
vaadittujen tietojen julkaisemiseen.
Palveluseteliportaalin käyttö kuntalaisille on maksutonta. Kunnille ja yrityksille on pieni maksu, jolla
katetaan portaalin ylläpito.
Käytön kulmakivenä helppokäyttöisyys
Portaalin toiminnan kulmakiveksi on tunnistettu helppokäyttöisyys, yksinkertaisuus ja selkeys.
Esimerkiksi palvelujen vertailujen tulee olla helppoa.
Portaalin sisällön ylläpidosta vastaavat kunta, palveluntuottaja sekä portaalin ylläpitäjä. Yritysten
perustiedot portaaliin on tarkoitus saada Valviran Ysteri-rekisteristä. Muiden yritysten perustiedot
tulevat kunnan kautta.
Palveluntuottaja hakee pääsyä kunnan palvelusetelipalveluntuottajaksi kunnan määrittelemällä
tavalla, jonka jälkeen kunta tarkistaa kriteerien täyttymisen ja tekee päätöksen. Hyväksytyt
palveluntuottajat kunta ilmoittaa portaalille.
Kunta voi käyttää portaalia myös tiedonjakokanavana. Kunnan palvelusetelipalveluntuottajaksi
hakeutumisohjeet voivat löytyä portaalista samoin kuin myös tietoa hakemisprosessista
lomakkeineen.
Lisätietoja: lauri.salmivalli@deloitte.fi
4

5. Palveluseteliä kokeillaan Turun päivähoidossa
Turussa otettiin vuoden 2010 ajaksi kokeiluna käyttöön tulosidonnainen palveluseteli
päivähoidossa.
Palvelusetelillä tuetaan perhettä yksityiseltä palveluntuottajalta hankittujen päiväkotipalvelujen
maksamisessa. Palvelusetelin arvo määräytyy lapsen iän, hoitoajan ja perheen tulojen mukaan.
Perheen maksettavaksi jää palvelusetelin arvon ja palveluntuottajan perimän palvelun hinnan
välinen erotus.
Turun kaupunki hyväksyy yksityiset päivähoidon palveluntuottajat, joiden päiväkotihoidon
maksamiseen perhe voi käyttää anomuksesta myönnettyä palveluseteliä.
Palveluseteli voidaan myöntää vain päivähoito-oikeuden piirissä olevien lasten päivähoidon
korvaamiseen. Päiväkotihoidon palveluseteli on lapsikohtainen. Lapsen hoidon järjestämiseen ei voi
samanaikaisesti saada yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea.
Turussa on asukkaita 175 000, joista alle kouluikäisiä liki 11 000. Palvelusetelikokeilusta saadaan
kokemuksia ostopalvelujen toimivuudesta.
Lisätietoja:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentId=146018
5

6. Helsinki ja Vantaa kehittävät sähköistä palveluseteliä
hammashuoltoon
Hammashuollon sähköisen palvelusetelin kehittäminen käynnistyi Helsingin
hammashuollon tarpeesta vähentää manuaalista työtä sekä lisätä automaatiota
palvelusetelin myöntämisessä, hallinnoinnissa ja laskutuksessa.
Samat haasteet koskevat myös muita kuntia, jotka ovat ottamassa tai ovat jo ottaneet
palvelusetelin käyttöön hammashuollossa. Toimintakonsepti suunnitellaankin sopivaksi kaikkien
kuntien tarpeisiin.
Hankkeen määrittely valmistui viime vuoden lopussa. Nyt on menossa suunnittelun ja toteutuksen
valmistelu.
Sähköistä palveluseteliä ovat kehittämässä Helsingin ja Vanhaan hammashuollot yhdessä Sitran,
Tiedon, Deloitten ja In Net Oy:n. Sähköisen palvelusetelin järjestelmätoimittaja valitaan projektin
aikana.
Tapa purkaa jonoja
Hammashuollolle palveluseteli on tehokas tapa purkaa jonoja. Asiakkaan valinnanvapaus
lisääntyy, kun kunta tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden hakea tarvittava hoito palvelusetelillä
yksityiseltä hammaslääkäriltä. Asiakas päättää, ottaako hän palvelusetelin vastaan. Asiakas saa itse
valita haluamansa yksityisen hammaslääkärin kunnan hyväksymien yksityishammaslääkärien
joukosta.
• Tästä seuraa, että kunnan on julkaistava lista hyväksytyistä yksityishammaslääkäreistä.
Asiakkaan maksettavaksi jää omavastuu. Kunta päättää palvelusetelin arvon eli subvention per
toimenpide. Yksityislääkäri laskuttaa annetusta hoidosta oman hinnastonsa mukaan. Jos
palvelusetelin arvo ei kata koko hoitoa, asiakas maksaa erotuksen omavastuuna.
• Tästä seuraa, että asiakkaan on voitava vertailla hinnastoja, esim. palveluseteliportaalissa.
Palvelusetelin lopullista arvoa ei tiedetä ennen kuin hoito on annettu. Asiakas saattaakin tarvita
vaativamman toimenpiteen kuin on tilattu.
• Tästä seuraa, että yksityishammaslääkärin on voitava tehdä muutoksia tilaukseen sovituissa
rajoissa.
Lisätietoja: tommi.koivisto@deloitte.fi
6

7. Palvelusetelin hinnoittelu kevään työlistalla
Mikä on oikea hinta palvelusetelille? Entä hinnoittelumalli? Näihin kysymyksiin
haetaan vastauksia kevään aikana palvelusetelin hinnoitteluprojektissa. Tarkoituksena
on tuoda esiin ne kysymykset, joihin kunnan on otettava kantaa ja jotka sen on
ratkaistava voidakseen hinnoitella palveluseteli tarkoituksenmukaisesti.
Tavoitteena on myös havainnollistaa, miten saadaan aikaan kunnan tavoitteet ja yleisen edun
täyttäviä palvelusetelin arvoa koskevia päätöksiä. Mukana ohjausryhmässä ovat Sitra, Sosiaali- ja
terveysministeriö, Kuntaliitto, Kauppakamari sekä tilintarkastus- ja konsultointiyhtiö KPMG.
Palvelusetelin arvon määrittämiseksi tarvitaan useita tarkastelukulmia. Näitä ovat mm.
lainsäädännön asettamat rajoitteet, kunnan organisaation tehokkuus, kunnallinen päätöksenteon
järjestelmä, palvelun sisällölliset tavoitteet sekä markkinoiden ja kilpailun kehittäminen.
Projektityö on käynnistynyt loppuvuodesta 2009. Eteneminen edellyttää jatkuvaa, tiivistä
koordinointia sekä keskustelua. Työryhmiä on seitsemän.
Helmikuussa 2010 hankkeen tilasta ja tuloksista julkaistaan yleiskatsaus. Huhti-toukokuussa
sidosryhmille järjestetään tilaisuus projektin tilasta ja tuloksista. Tavoitteena on saada hanke
valmiiksi juhannukseen mennessä.
Lisätietoja: martti.virtanen@kulutajavirasto.fi
7

8. Jyväskylän seudun palveluseteliasiakkaat tyytyväisiä saamaansa
palveluun
Yhdeksän palveluseteliasiakasta kymmenestä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä
palveluntuottajilta saamaansa palveluun. Kunnan opastukseen tyytyväisiä on
kahdeksan kymmenestä.
Jyväskylän seudun palveluseteliä käyttäneille asiakkaille toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely
joulukuussa 2008. Asiakkailta kysyttiin myös tyytyväisyyttä kunnasta saatuun opastukseen
palvelusetelin käytössä. Kunnasta saatuun opastukseen oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä 82
prosenttia ja palveluntuottajilta saatuun palveluun 88 prosenttia.
Jyväskylässä palveluseteli on ollut käytössä tilapäisessä kotihoidossa ja omaishoidon tuessa
vuodesta 2004 lähtien. Muissa seudun kunnissa palveluseteli otettiin käyttöön yhteisen
palvelusetelipilotin käynnistyttyä maaliskuussa 2008.
Palvelusetelipilottiin lähtivät mukaan kaikki seudun kunnat Korpilahtea lukuun ottamatta. Pilotti
päättyi vuoden 2008 lopussa, jolloin malli vakiinnutettiin käyttöön viidessä seudun kunnassa, eli
Jyväskylässä, Hankasalmella, Muuramessa, Petäjävedellä ja Toivakassa.
Kysely lähetettiin kaikille joulukuun alussa 2008 kotona asuneille palvelusetelin käyttäjille.
Vastaajien iän keskiarvo oli 69 vuotta, joista nuorin oli 9-vuotias ja vanhin 94-vuotias. Vanhin
tuottajaa vaihtanut asiakas oli 92 vuotta. Asiakkaiden lisäksi myös palveluntuottajille ja kunnille
toteutettiin kysely sähköisesti tammikuussa 2009.
Palvelusetelin työllistämisvaikutukset Jyväskylän seudulla
Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan palveluja asiakkaalle. Kunnista ei ole vähennetty
työvoimaa palvelusetelin käyttöönoton takia.
Jyväskylän seudun yritykset ovat työllistäneet yhteensä 9,5 henkeä palvelusetelipilotin
myötävaikutuksella. Myös uusien yritysten perustaminen jatkuu vahvana ja yrityksiä perustavat
pääosin kokeneet alan ammattilaiset.
Jyväskylän seudun yrityspohja on vahva palvelusetelin laajentamiselle tulevaisuudessa.
Lisätietoja:
Jyväskylän seudun palvelusetelipilotin tulokset vuonna 2008 -raportin voi lukea
http://www.jykes.fi/?action=file&id=346&file=346.pdf
anne.lauren@jkl.fi
8