6. Ammatillinen
verkkopedagogiikka
Ammatillinen verkkopedagogiikka liittää verkon käytön
taitoihin ja kyvykkyyteen, osaamiseen, työhön ja
tietämiseen toimintana - eikä niinkään tietoihin, eikä
tiedon jakamiseen ja lisäämiseen.
Tähän liittyy kokemusten kautta oppiminen, sekä
tietojen ja taitojen soveltaminen aidoissa tilanteissa.
Ihanainen P. 2010, Ammatillinen verkkopedagogiikka – teoreettisia ja käytännöllisiä lähtökohtia
8. Mitä oppijan pitäisi osata?
• Kuvan, videon, äänen ja tekstin tuottaminen
oppimis- ja työtilanteista
• Materiaalien käyttäminen, ja jakaminen niille
varattuun paikkaan -> verkkoympäristön
käyttötaidot
• Vuorovaikutteiset työskentelytaidot
Ihanainen P. 2010, Ammatillinen verkkopedagogiikka – teoreettisia ja käytännöllisiä lähtökohtia
9. Mitä taitoja opettaja
tarvitsee?
• Monimediaisen materiaalin tuottamisen
taidot
• Sosiaalisen median taidot: vertaistyöskentely
ja vuorovaikutteisuus, jakaminen
• Ohjaamisen ja tukemisen taidot:
ohjeistukset, läsnäolo, monipuolinen ohjaus
Ihanainen P. 2010, Ammatillinen verkkopedagogiikka – teoreettisia ja käytännöllisiä lähtökohtia
17. Tavoite, sudenkuopat
Tavoitetta ei ole kerrottu, aletaan vaan tehdä
Epäselvät ohjeet
(tavoite, tekeminen, palaute, arviointi)
Liian monta ympäristöä
19. Materiaalin tekijänä opiskelijat ja opettajat
• Ohjeita,
• dokumentteja,
• etsittävää tietoa,
• asiantuntijahaastatteluja,
• valmiita alan yritysten
materiaaleja,
• Mitä muuta?
23. Pääkaupunkiseudun nähtävyyksiä –projekti (matkailupalvelut-kurssi)
Puuttui yhteinen paikka, josta löytyy tavoitteet ja ohjeet ja
jonne kerätään opittuja asioita, annetaan palautetta ja saadaan opettajan ja kavereiden kommentteja…
Kun toiminta keskittyy Miten-kysymyksen ympärille, jää Miksi-kysymys leijumaan ilmaan.
Toiminta: Miten?
”Opiskelijat perehtyvät
valitsemaansa kohteeseen
etukäteen ja saavat saavat käyttää
sovitut oppitunnit kohteessa
itsenäisesti käyntiin ja taltioida sieltä
kuva- ja videomateriaalia tuotoksen
tekemistä varten.”
24. Toiminta, sudenkuopat
Liian vähän tai liikaa aikaa tekemiselle
Tekeminen ei tue tavoitetta
(esim. opetetaan pilvipalvelun käyttämistä ja tehtävän
palautus on sähköpostin liitteenä opettajalle)
Osallistujat eivät osaa käyttää ympäristöjä
26. Ohjaus
Jatkuvaa, tavoitteellista, vuorovaikutuksellista
oppimisen, kasvun ja kehityksen tukemista, jossa
keskeisenä työtapana on ohjauskeskustelu. Ohjaaja tukee ohjattavaa, jotta tämä löytäisi
itse ratkaisun avaimet. Ohjaaja ei ratkaise ongelmia ohjattavan puolesta.
Verkko-ohjaus/mobiiliohjaus: käytetään vuorovaikutusta ja oppimisprosessin jatkuvuutta
edistäviä tieto- ja viestintäteknisiä ympäristöjä ja sovelluksia.
Jyväskylän yliopiston ohjausalan koulutus- ja tutkimusyksikkö:
https://www.jyu.fi/edu/laitokset/okl/koulutusala/ohjausala/haku/specima-ohjaus
Heikki Pasasen esitys ohjauksesta:
http://www.slideshare.net/otavanopisto/mit-ohjaus-on-heikki-pasanen
OPH (2014): Hyvän ohjauksen kriteerit perus-, lukio- ja ammatilliseen koulutukseen: http://www.oph.fi/download/158918_hyvan_ohjauksen_kriteerit.pdf
27. OHJAUKSEN MUOTOJA MITEN OHJATAAN? Esimerkkejä
Ennakkoon strukturoitu ohjaus Ennakkoon valmisteltu ja suunniteltu oppimisprosessi ja sen
rakenne, ohjeet ja oppimistehtävät.
Ennakkoon päätetty ohjaus Oppimistehtävien palaute ja ajankohdat, ohjaus ajallisesti ja
resurssien mukaan suunniteltuna eri vaiheisiin ja tilanteisiin,
opiskelun seuranta.
On Demand -ohjaus Oppijasta – opiskelijasta lähtöisin oleva ohjaus. Opiskelija
pyytää tarvittaessa ohjausta esim. ohjauspyyntölomakkeella.
Ad Hoc -ohjaus Ohjaajan reagointia esim. opiskelun etenemisen seurannassa tai
vaikka keskustelualueella. Ohjausta tarpeen vaatiessa.
Vuorovaikutustilanteen ohjaus Dialogin ohjaus ja sen edistäminen, ohjaajan havainnot ja
ohjaus niiden perusteella.
Verkko-ohjauksen muotoja
Hanne Koli 2010, verkko-ohjauksen suunnittelu ja toteuttaminen
28. Kommentointi,
keskustelu, palaute
Portfoliotyöskentely:
osaamisen tunnistaminen
ja tunnustaminen,
oppimisprosessin
näkyväksi tekeminen
pitkällä aikavälillä.
Oppilaitosten oppimisympäristöt ja pilvipalvelut
Moodle, Fronter ym.
Office365
Google for Education (Gafe)
Blogit
Henkilökohtainen portfolio blogissa,
Jolloin palaute ja kommentointi blogissa.
Testit, kokeet ja kyselyt apuna ->
itse- ja vertaisarviointi tulosten ja portfolion
pohjalta
29. Reaaliaikaiset keskustelut,
ongelmien selvittäminen,
nopea reagointi
Videoneuvottelut
Tekstipohjainen
etäohjaus
Etähallinta ja työpöydän
etäjakaminen
etäkoulutuksessa ja
työpaikkaohjauksessa
Adobe Connect
Skype (for Business) /Lync
Google Hangouts
FaceTime (Applen laitteilla)
Verkkoympäristön viestikenttä
(chat)
WhatsApp
(kuvaa, ääntä, videota)
Facebook yhteisöpalvelu
Teamviewer etähallintatyökalu
31. Ohjauksen suunnittelu
• Mitä? (sisältö, prosessi, työskentely, vuorovaikutus)
• Miten? (tehtävillä, aineistoilla, ohjeilla, keskustelulla)
• Milloin? (alussa, keskellä, lopussa, koko ajan)
• Ketä? (ryhmä, yksilö)
• Millä välineillä?
Hanne Koli 2010, verkko-ohjauksen suunnittelu ja toteuttaminen
32. Arviointi
• Itsearviointi kriteerien avulla
• Vertaisarviointi
• Kommentointi
• Plussat ja miinukset
• Kiitän ja korjaan
• Näitä kysymyksiä heräsi
• Kokeet, testit, kyselyt
33. Ohjaus, sudenkuopat
Epäselvät viestintäkanavat, mistä tavoittaa
opettajan, mistä opiskelijat
Liikaa ohjaavia kysymyksiä, yli-innokkuus
Besserwisser-ohjaus
Hiljaisuus
Arviointi ei tue tavoitetta (hieno video-syndrooma)
Opiskelija ei tiedä, mitä arvioidaan
34. Miten sinä toteuttaisit?
• Projektityö osittain tai kokonaan verkossa
• Työssäoppimisen kuvaaminen, opitun pohtiminen ja
ohjaus verkossa
• Tietty kokonaisuus tutkinnonosasta kokonaan verkossa
• Lähiopetuksessa ja etänä tehtäviä harjoituksia verkossa
Toiminta: Miten?
(tehtävät, tiedonrakentelu, palautus,
keskustelu, ohjaaminen, arviointi ja palaute)