2. Mutta kuvaussuunnittelu vaatii työtä
Välineinä matkapuhelimet, tabletit, pienet
videokamerat
Valaisu ja erityisesti äänitys suurimmat
haasteet
Kuvaustilanteen suunnittelu, hyvä valo ja
akustiikka avainsanoja
Lisämateriaalin käyttäminen osana
videotuotantoa: valokuvat, äänet, tekstit,
kaaviot
3. Kuvatarinoiden teko on helppo tapa toteuttaa
opetusvideoita mobiilisti
Valokuvien, powerpoint -kalvojen,
internetistä ladattujen kuvien avulla syntyy
videotarinoita, joihin voit lisätä oman
selostusäänesi ja/tai musiikin.
Soveltuu erityisesti ryhmätöihin, jossa kaikki
oppilaat kuvaavat jaettujen tehtävien
mukaisesti, ja joka kootaan videotarinaksi
(Photo Story).
4. Prosessikäsikirjoittaminen sopii hyvin esimerkiksi
opetukseen tarkoitettujen, tai oppilastyönä
tehtävien video-ohjelmien käsikirjoittamisen
menetelmäksi.
Se on helppo hahmottaa, nopea toteuttaa ja sillä
saadaan tehokkaasti lyhyessä ajassa tuotettua
pitkiäkin ohjelmia.
Prosessin apuvälineenä voi käyttää esimerkiksi
Powerpoint -ohjelmaa, mutta erityisesti
ryhmätöissä työtä voidaan jakaa esimerkiksi
Google Drive (Docs) työkaluja käyttäen.
5. Erityisesti ideointivaiheessa, sekä ohjelman
rakennetta suunniteltaessa miellekarttojen
(mindmap) tekeminen on hyödyllistä.
Miellekartan voi tehdä ja dokumentoida
esimerkiksi fläppitaululle, mutta sähköisesti
se onnistuu Mindomo –verkkopalvelussa tai
tabletilla.
Ohjelman pituus riippuu julkaisuformaatista
ja esitysmuodosta. Tällöin sisältöä voi karsia
tai jakaa useampaan tuotokseen.
6. Idea: Mitä, kenelle, miten?
Synopsis, lyhyt kuvaus sisällöstä, tavoitteista
Rakenne
Tarina
Kuvakäsikirjoitus / kuvaussuunnitelma
Editointi ja julkaisu
7. Prosessi aloitetaan miettimällä aihetta. Mitä ja
mistä aiheesta halutaan video-ohjelman
kertovan.
Otetaan mukaan kohderyhmä.
Mitä asioita tälle kohderyhmälle tarvitsee
asiasta kertoa?
Mitkä tyylikeinot ovat tehokkaita k.o.
kohderyhmälle: tarvitaanko
asiantuntijahaastatteluja, demonstraatioita,
kaavioita jne.
8. Kirjoitetaan edellisen pohjalta n. A4 pituinen
synopsis, johon kirjataan edellisessä
työvaiheessa esille nousseet asiat kertovaan
muotoon.
Tämä dokumentti selventää työryhmälle
tehtävän ohjelman tavoitteet ja raamittaa ne
resurssit joita sen toteuttaminen vaatii.
9. Mietitään ohjelman rakenne. Mitä pitää
kertoa, missä järjestyksessä? Tässä hyvänä
apukeinona ovat post it –laput, powerpoint -
ohjelma tai miellekartta.
Kirjoitetaan otsikoiksi keskeisiä sisältöjä,
mietitään niiden suhdetta toisiinsa: missä
käsitteitä voi yhdistää, missä järjestyksessä
ne on hyvä esittää?
Jotkin prosessit ovat suoraviivaisia, toiset
abstrakteja. Aina aikajärjestys ei ole selkein
esitystapa!
10. Yläkäsitteiden alle rakennetaan
asiakokonaisuuksia, joita siitä on tarve
esittää: "Puretaan kaasutin" jaetaan
pienemmiksi työvaiheiksi sen mukaan mitä
on tarkoituksenmukaista kohderyhmälle
esittää.
Syntyy ohjelman rakenne, joka pitkälle kuvaa
sitä, miltä ohjelma näyttää.
Tässä työvaiheessa voidaan käsikirjoitusta
kommentoida asiantuntijoilla ja/tai
kohderyhnmällä. Onko siinä kaikki
tarpeellinen sisältö?
11. Kirjoitetaan em. rakenne tarinan muotoon. Syntyy
käsikirjoitus.
Kirjoitetaan selostusteksti, raamitetaan
esimerkiksi haastatteluista esille haluttavat asiat.
Nämä sisällöt usein tiedetään etukäteen ja
voidaan sisällyttää jo käsikirjoitukseen.
Samalla voidaan hahmotella ohjelman pituutta
suhteessa selostusteksti, haastattelut jne.
Jos asioita kerrotaan pelkästään kuvallisesti, niin
tämä kirjoitetaan myös tarinaan ja arvioidaan
siihen k.o. toiminnan kesto, jotta ohjelman aika
voidaan hahmottaa selkeämmin.
12. Käsikirjoituksen perusteella tehdään
kuva/kuvaussuunnitelma.
Koska käsikirjoittamisen yhteydessä on syntynyt
ohjelmaan selkeä rakenne ja kesto, voidaan
kulloiseenkin käsikirjoituksen kohtaan liittää
kuvasuunnitelma: mitä kuvia pitää ottaa, mitä
valokuvia, kaavioita, tekstejä, kuinka paljon, millainen
niiden kesto on.
Mitä haastatteluita pitää tehdä, mitä kysytään, miten
pitkä vastaus halutaan käyttää jne.
Selostustekstin äänitys tehdään käsikirjoituksen
pohjalta, teksti muokataan tarvittaessa kieleltään
sujuvaan muotoon, jos se on liian asiatyylistä.
Työvaihe säästää valtavasti työtä kuvausvaiheessa
kun on tiedossa etukäteen kuvien tarve - turhaa työtä
tehdään minimaalisesti.
13. Editointi tehdään kuvakäsikirjoituksen
mukaisesti. Editointivaiheessa usein tulee
esille käsikirjoitusvaiheessa havaitsematta
jääneet kohtausten kestoon ja kuvarytmiin
liittyvät muutokset.
Ohjelman runko on helppo editoida kun
tarvittava kuvamateriaali on
suunnitelmallisesti kuvattu.
Ohjelma kannattaa katsotuttaa
asiantuntijalla/kohderyhmällä ennen
ohjelman lopullista valmistumista ja tehdä
siihen tarvittavat muutokset.
14. Kuvausvalot (LED) ovat nykyään edullisia
Äänitys voidaan tehdä erikseen (Zoom –
nauhoittimet tms.
Kannattaa käyttää ”oikeaa” editointiohjelmaa,
jossa selkeät työnkulut on helppo toteuttaa
◦ Adobe Premiere Elements (olh 30e, win)
◦ iMovie (ilmainen/päivitys 12e, osx)
Mobiililaitteissa omia editointiohjelmia
nopeaan tuotantoon ja julkaisuun, mutta
soveltuvat rajoitetusti käsikirjoitettuihin
tuotantoihin
15. Mikä on, ja mikä ei ole sallittua koulussa?
◦ Kotek –hanke ja Opettajan tekijänoikeusopas
Käytä hyödyksi tekijänoikeusvapaata, CC –
lisensoitua tai itse tuotettua materiaalia.
◦ Jamendo on palvelu, jossa on saatavilla CC -
lisensoitua musiikkia valokuvista tutun FlickrCC -
palvelun tyyliin. Sivusto sisältää todella laadukasta
musiikkia ei-kaupalliseen käyttöön eri tyylilajeissa.
◦ Public Domain –materiaalia on saatavana mm.
Archive.org –palvelusta tai valtionarkistoista mm.
loc.gov.
16. Julkaisu oppimisympäristöön kannattaa tehdä
videojakopalvelun kautta, jos sisältö on
julkista
Youtube
◦ Helpoin jakaa
◦ Copyfraud –huijarit ongelma musiikkien osalta
◦ Ohjelmat voivat saada julkisuutta suositusten
kautta, Googlen hakukonenäkyvyys
Vimeo
◦ Ei havaittu ongelmia levityksen suhteen
◦ Maksullisena lisäominaisuuksia
◦ Pienempi verkosto, levittämisessä tehtävä työtä
17. Opetusohjelmien tekeminen –sivusto
http://videopittua.blogspot.fi/
Sisältää oheismateriaalin, taustatietoa ja
kuvausharjoituksen
Video-opasteet käytössä jouluun asti
(päivittymässä uusiin ohjelmaversioihin)
Lisämateriaali vapaasti hyödynnettävissä
Creative Commons -lisenssillä