Tässä diasarjassa kerron näkemyksiäni siitä miksi ravintotutkimukset tuntuvat välillä niin hulluilta ja miksi keskustelu on välillä niin vaikeaa ja miksi solvaaminen on yleistä.

1. Hullua menoa
ravintotutkimuksessa ja -
keskustelussa. Mikä tämän
aiheutti?
Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM, MBA
Reijo Laatikainen
www.pronutritionist.net
www.tervevatsa.fi

2. Huom!
• Seuraavilla dioilla esitettävät näkemykset perustuvat
valtaosin kokemukseen, osallistumiseen ja omiin teorioihin
– vähemmässä määrin tutkimusnäyttöön.
• Osa ajatuksista on tarkoituksella jossain määrin
kärjistyksiä.
• Esimerkit on poimittu julkisesti saatavilla olevista
sosiaalisen median kanavista tai valtamediasta.

3. Lähtötilanne tänään: kaksi
ristiriitaista näkemystä ravinnosta
ja terveydestä
Asiantuntijoiden ja tutkijoiden sekä
virkamiesten esille tuoma, sekä toisaalta
kansalaisten kokema
3

4. Vastakkain ovat asiantuntijoiden ”totuus”, ja yhden
kansan osan kokema ”totuus”
Liian vähän kasviksia,
liikaa prosessoitua ja
punaista lihaa, liikaa
suolaa ja tyydyttynyttä
rasvaa, liikaa sokeria ….
Ruuan lisäaineet,
kemikaalit, ostetut
tutkijat, salaliitot,
gluteeni, kivikauden
ruokavalio, fruktoosi, …
Some-kansa
(osa siitä)
Tutkijat ja
asiantuntijat

5. Hullua menoa
ravintotutkimuksessa ja -
keskustelussa. Mikä tämän
aiheutti?
4 keskeistä toimijaa/asiaa, 23 syytä
5

6. I Sosiaalinen median ja
hakukoneiden rooli
Ne keikauttivat viestintätapamme ja tiedon
jäsentämisen uuteen järjestykseen

7. 1. Google määrää sen mitä terveystietoa kuluttaja
löytää = viranomaiset/asiantuntijat ovat jääneet toiseksi
Page 7

8. 2. Googlailu ja muutaman amerikkalaisen some-
idolin seurailu aiheuttaa tiedon illuusion
• Omaan tietoonsa luottavat ihmiset saatiin
tutkimuksessa selittämään asioita, joita ei
ole olemassakaan. Ne, jotka kokivat
olevansa tietämättömiä, eivät juuri
sepitelleet
• Oma usko tietoihinsa oli parempi
sepittämisen ennusmerkki kuin todellinen
mitattu korkea tietotaso (vaikka sekin
lisäsi sepittämistä)
• Jos ihmiset yliarvioivat tietonsa jollakin
alueella, he ovat myös haluttomampia
ottamaan vastaan vastakkaista tietoa,
vaikka he ilmiselvästi sellaista tarvitsisivat.
8
Atir S, Rosenzweig E, Dunning D. When Knowledge Knows No Bounds: Self-Perceived Expertise Predicts Claims of
Impossible Knowledge. Psychol Sci. 2015 Aug;26(8):1295-303.

9. 3. Levittelemme somessa usein alatason
argumentteja. Paul Grahamin erimielisyyden
hierarkia. Kunnioitus ja hienotunteisuus unohtui
somessa
9
Alatyylin
kirjoitukset
tuppaavat
olemaan
somessa niitä
”viraalisia”
(viral)
Puutteiden osoittaminen ja
vastakkaisen tiedon esittäminen
kunnollisesti ja näyttöön perustuen
Hajanaisten vasta-argumenttien esittäminen
Ad hominem –hyökkäys. Hyökätään henkilöön, ei faktoihin/argumentteihin.
Nimittely: ”Hän on vain agronomiravintotieteilijä. ”
Vastataan tai kritisoidaan kirjoituksen tyyliä,
eikä asiaa tai faktoja
Osoittaa
keskeisten
argumenttien/pääpointti
en virheellisyyden
selkeästi näyttöön
perustuen

10. 4. Some-pöhinästä tuli pakkomielle. Jos asia ei elä
somessa, sitä ei ole.

11. II Median rooli
Kun perinteisen median pelisäännöt
muuttuivat

12. 5. Klikkijournalismi – liioittelua otsikoissa ja
harhaanjohtamista kuvilla. Juttu oli asiallinen, käsky
syödä voita täysin ylimitoitettu
12

13. 6. Klikkijournalismi – liioittelua otsikoissa ja
harhaanjohtamista kuvilla. Tässä tutkimuksessa tutkittiin
vain hiiriä, eikä tutkimuksesta voi vetää vielä mitään
johtopäätöksiä ihmisiin

14. 7. ”Media kääntyi lukijaan päin*”. Yksittäisen potilaan
tai ”vaihtoehdon” esittely päämedioissa. Osaako
suuri osa kansasta suhtautua tällaiseen terveen
skeptisesti?
14
” Oikeammin kyse ei ole filosofiasta,
vaan Pekan tarkasta ja pitkästä
tutkimusmatkasta omaan terveyteensä
ja eri ruoka-aineiden vaikutuksesta
siihen. Pekka on sairastanut kaksi eri
syöpää ja siksikin perehtynyt
syvällisesti siihen, millaisia ruokia
hänen tulisi syödä vahvistaakseen
itseään”
"Käy ilmi, että annokseni sisältää
kaikkea sitä, mitä Pekka välttää
viimeiseen asti: maitotuotteita, viljaa ja
sokeria. Nämä ovat hänen mielestään
aineita, jotka saattavat sairastuttaa
ihmisen.*) Janne Huovilan termi
”Pekka Nieminen muutti
ruokavalionsa paleoksi”
-Yle.fi, 12.13.2016

15. 8. Rakennetaan näennäinen oppiriita, jota
todellisuudessa ei ole olemassa. Kaivellaan esiin
karismaattinen henkilö, mielellään lääkäri tai itse oppinut
ravintovalistaja, jolla on äärimmäinen mielipide asiasta –
vaikkakin oman ammattikuntansa keskuudessa
harvinainen ja tieteen valossa jopa harhainen.
15
Valetasapaino=tasapainoharha=false balance.

16. 9. Hellitään evidenssihierarkian ”alatason”
huonolaatuisia ja outoja tutkimusjulkaisuja –
haetaan aina uutiskärkeä. Mieluummin outo
tutkimus, kuin todella merkittävä mutta ei-yllättävä
tutkimus
16
”Newspapers
preferentially cover
medical research with
weaker methodology.”
Selvaraj S, Borkar DS, Prasad V (2014) Media Coverage of Medical Journals: Do the Best Articles Make the
News? PLoS ONE 9(1): e85355.

17. 10. Media ei tunne, ei osaa käyttää, tai ei halua
käyttää vakiintunutta tiedon luokittelumenetelmää
ravitsemus- ja lääketieteessä. Tämän asteikon
tunteminen ja ”kunnioittaminen” estäisi useita
ylilyöntejä.
17
Meta-analyysit
ja systemoidut
katsaukset
tasoista 2 ja 3.
Satunnaistetut tutkimukset, joissa on
mitataan sairastumista johonkin sairauteen
Etenevät kohortti- ja Mendelian randomisaatiotutkimukset ruuan
ja sairauden/kuoleman yhteydestä
Satunnaistetut sairauden merkkiaineita tai riskitekijöitä
kuvaavat tutkimukset
Tapaus-verrokkitutkimukset ja poikkileikkaustutkimukset.
Koe-eläintutkimukset, koeputkitutkimukset sekä ekologiset
korrelaatiotutkimukset
Taso 1
(vahvin tutkimusnäyttö)
Taso
2
Taso
3
Taso
4
Taso
5
Taso 6 (heikoin
tutkimusnäyttö)

18. 11. Jopa kapean erikoisalan lehdet, kuten Kauppalehti ja
Talouselämä, levittivät lonkeronsa ravitsemusuutisiin,
kun huomasivat ihmisten valtavan kiinnostuksen.
Oudoista ravitsemusuutisista on tehty vapaasti
riistettävä kävijäimuri (joka varmaan pärjää klikeissä
melkein vähäpukeisille naisille)

19. 12. Sensaation nälkämme täyttyi uudenlaisella
medialla, valemedialla. Valemedia käyttää hyväkseen
heikkoa medialukutaitoa ja hyväuskoisuuttamme
19

20. 13. Journalistin eettiset ohjeet taisi joutua paitsioon.
Eikä ”updatettuja” ole olemassa.
Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen (Julkisen sanan neuvosto)
8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on
aikaisemmin julkaistu. [esimerkiksi englanninkielisessä
alkuperäisartikkelissa)
11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä
aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on
kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai
vahingoittamistarkoitus.
15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille
esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

21. III Tutkijat, viranomaiset ja
asiantuntijat
Täältäkin löytyy monta siementä

22. 14. Olemme vältelleet faktaa, että ravitsemustieteen
tutkimus tuottaa jossain määrin ristiriitaista tietoa. Toki
tiedon suuri massa ja laadukas tutkimus on melko
yhdensuuntaista.

23. 15. Tutkijoiden, asiantuntijoiden ja viranomaisten
kansanvalistuksen eettos on ollut paikoitellen liian
jyrkkäsanaista ja musta-valkoista
• Asiasta vallitsee täysi yksimielisyys tutkijoiden piirissä.
• On täysin selvää, että ….
• Tuhannet tutkimukset ovat osoittaneet….
• Tutkimusnäyttö on täysin kiistaton ….
• ….

24. 16. Emme ole kouluttaneet riittävästi mediaa,
opiskelijoita, kollegoita ja yhteiskuntaa yleensä siitä
miten tieteellistä tietoa arvioidaan ja jäsennetään
Meta-analyysit
ja systemoidut
katsaukset
tasoista 2 ja 3.
Satunnaistetut tutkimukset, joissa on
mitataan sairastumista johonkin sairauteen
Etenevät kohortti- ja Mendelian randomisaatiotutkimukset ruuan
ja sairauden/kuoleman yhteydestä
Satunnaistetut sairauden merkkiaineita tai riskitekijöitä
kuvaavat tutkimukset
Tapaus-verrokkitutkimukset ja poikkileikkaustutkimukset.
Koe-eläintutkimukset, koeputkitutkimukset sekä ekologiset
korrelaatiotutkimukset
Taso 1
(vahvin tutkimusnäyttö)
Taso
2
Taso
3
Taso
4
Taso
5
Taso 6 (heikoin
tutkimusnäyttö)

25. 17. Yliopiston lehdistötiedotteet voivat olla alun
alkujaan liian ”myyviä” eli liioittelevat tai jopa
vääristelevät tulosvaatimusten kiristyessä
British Medical Journal -lehdessä ilmestyneessä
kahtakymmentä brittiyliopistoa koskeneessa tutkimuksessa
havaittiin, että 33-40 % yliopistojen lehdistölle lähettämistä
tiedotteista sisälsi liioittelua tai väärää tietoa
Tutkimus käsitti yhteensä 460 lehdistötiedotetta terveysaiheisiin
tutkimuksiin liittyen vuodelta 2011.
Sumner Petroc, Vivian-Griffiths Solveiga, Boivin Jacky, Williams Andy, Venetis Christos A, Davies Aimée et
al. The association between exaggeration in health related science news and academic press releases:
retrospective observational study BMJ 2014; 349 :g7015

26. 18. Ravitsemus-, elintarvike- ja lääketieteilijät jäivät
jälkijunaan somen käyttöönotossa. ”Kilpailijat”
järjestäytyneet kauan sitten heimoiksi. SOME-heimoilla
on valtaa.
26
”Asiallisen tiedon jakaminen on tärkeää, koska joku aina
ottaa keskusteluissa tilan haltuun. Jos asiantuntijat eivät
jaksa toistaa viestejään, on vaarana, että tuon tilan
valtaavat populistiset väitteet niin politiikassa kuin
terveysaiheissakin.”
–päätoimittaja Anna Niemelä, Mediuutiset 12.08.2016

27. IV Muiden yhteiskunnallisten
tapahtumien rooli

28. 19. Elintarviketeollisuus lobbaa ja muokkaa
mielipideilmastoa monin eri keinoin ja siten
hämmentää käsityksiä terveellisestä ruuasta.
Useimmiten taustalla on pyrkimys estää uhkaava
saavutetun markkina-aseman murentuminen.
28

29. 20. Uudet businekset ymmärsivät, että osa kansasta
inhoaa asiantuntijoita, isoja yrityksiä ja virkamiehiä, ja
että auktoriteettiaversio on nuoren city-ihmisen
arvostettu piirre. Tätä käytetään luonnollisesti hyväksi
asemoimalla teollisuus ja asiantuntijat pahuuden
perikuvaksi.
29

30. 21. Liian usein siis ummistamme silmämme siltä,
että myös ”vaihtoehtohoitoja”, yrttejä, pillereitä,
detoxia, ”puhdasta ruokaa”, pinkeitä lihaksia
kauppaavien toimintaa ohjaa puhtaasti business
siinä missä elintarviketeollisuutta tai muita
toimialojakin
30

31. 22. Hyvä tarina riittää. Ruuasta tuli nimittäin monille
uskonto, eikä uskonnoista voi keskustella faktojen
pohjalta.
31

32. 23. Individualismin ja ”kaikki me voimme olla
asiantuntijoita ilman koulutusta” –ajattelun
korostuminen. Kenestä tahansa voi nousta
ravitsemusguru somessa.

33. Hullu meno on siis monen yhdenaikaisen tekijän
summa. Sopalla on monta kokkia. On menossa
yhteiskunnallinen-, media –ja tiedekentän murros.

34. Mitä me voisimme tehdä?
• Me asiantuntijat voimme kukin kantaa osaltamme
vastuuta, täyttää tyhjiötä ja luoda yhdessä vastapainoa
hurjille väitteille viestimällä aktiivisesti ja osallistumalla
keskusteluun omien kykyjemme mukaan.
• Äkkijyrkät mielipiteet vähemmälle.
• Uskoa omaan asiaamme, totuus lopulta voittaa ja tiede
kyllä korjaa itseään.
34

35. Mitä muuta voisi toivoa?
• Journalisteilta tiukempaa lähdekritiikkiä, otsikoiden ja
kuvitusten sovittamista tekstisisällön kanssa
yhdenmukaiseksi sekä kriittisempää otetta populististen
liikkeiden ja yksilöiden käsittelyyn.
• Muilta aiheeseen liittyviltä ammattikunnilta: Asioihin
puuttumista, kun lasi läikkyy. Välinpitämättömyyden
hylkäämistä.
• Kuluttajilta tervettä kriittisyyttä ”vaihtoehtoja” kohtaan.
• Medialukutaidon tuntuvaa kohentumista.
35

36. Onneksi someen on ilmestynyt huuhaan
vastarintaliikkeeksi asemoituneita
asiantuntijoita. Vahva suositus seurattavaksi.