1. MIKKELIN KAUPUNGIN ELINKEINOSTRATEGIA 2010–2015
LUONNOS, versio 5.7 (26.04.2010)
(tiivistys)

2. 1. Mistä Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiassa on kyse?
Elinkeinostrategia on johtamisen väline ja se pohjautuu kaupunkistrategiaan. Elinkeinostrategiassa
 syvennetään ja tarkennetaan soveltuvin osin kaupunkistrategian tavoitteenasettelua erityisesti näkökulman ”elinvoima ja vetovoimaisuus” osalta.
 ohjataan haluttuun suuntaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja elinkeinoympäristön kehittämistä sekä tunnistetaan ne keinot, joilla tavoitteisiin on mahdollista
päästä.
 huomioidaan Etelä-Savon maakuntastrategia, maakunnan innovaatiostrategia sekä maakunnan osaamisen ja osaamisrakenteiden kehittämistä koskevat linjaukset.
Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan perustehtävänä on auttaa yrityksiä menestymään. Yhteistyössä elinkeinopolitiikan eri toimijoiden kanssa kaupunki haluaa luoda
erinomaiset olosuhteet yritysten kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle sekä mahdollistaa työllisyyden, laadukkaat palvelut ja kaupungin elinvoimaisuuden.
1.1. Kaupungin elinkeinopolitiikan toteuttajat
Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan toteutuksessa kaupungin vastuulla on erityisesti huolehtia yleisestä elinkeinopolitiikasta eli maankäytöstä, toimitiloista ja tonteista.
Kaupunki ohjaa omalla toiminnallaan myös kohdennettua ja kokeilevaa elinkeinopolitiikkaa, muun muassa suuntaamalla tukea kärkialueille sekä uusien
kilpailukykytekijöiden tunnistamiseen ja löytämiseen tähtäävälle toiminnalle.
Käytännössä Mikkelin kaupungin elinkeinoelämän kehittämisen operatiivisista tehtävistä Mikkelin kaupunkikonsernissa vastaavat siihen kuuluvat keskeiset
kehittämisorganisaatiot Miset Oy ja Miktech Oy. Lisäksi tärkeitä elinkeinoympäristön kehittymiseen vaikuttavia tahoja ja kumppaneita ovat yliopistokeskus, Mikkelin
ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ammattiopisto, yrittäjäjärjestöt ja Kauppakamari, maakuntaliitto ja Ely.
Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy on Mikkelin seudun seitsemän kunnan omistama seudullinen elinkeinoyhtiö, joka toimii yrittäjien, omistajien sekä muiden
päättäjien tavoitteiden seudullisena kokoajana. Yhtiön palveluilla ja kehittämistyöllä pyritään parantamaan Mikkelin seudun yritysten kilpailukykyä niin kotimaisilla kuin
ulkomaisillakin markkinoilla. Miset Oy:n perustehtävänä on auttaa yrityksiä esimerkiksi toimitila- tai työvoimakysymyksissä sekä tehostaa yritysten liiketoimintaa.
Mikkelin teknologiakeskus Miktech Oy edistää Mikkelin seudun tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä keskittyen uuden teknologian synnyttämiseen
ja käyttöönottoon sekä teknologiayhtiöiden liiketoiminnan kehittämiseen. Miktech Oy edistää innovatiivisten yritysten kasvua, kehitystä ja kilpailukykyä, sekä tukee koko
alueen innovaatio- ja osaamisympäristön kehittymistä.
2

3. MIKKELIN KAUPUNKI
- kaavoitus MISET OY MIKTECH OY
- maankäyttö
- toimialapalvelut ja
Yrityspalvelut ja markkinointi Innovaatio- ja kasvuyrityspalvelut
kaupungin palvelujärjestelmä innovaatiopalvelut
yrityksen perustaminen
sijoittautumispalvelut uuden teknologian käyttöönoton
toiminnan laajentaminen edistäminen
KUMPPANIT
omistajanvaihdokset yrityshautomopalvelut
- ELY, Verohallinto, Keksintösäätiö
- koulutus- ja tutkimusorganisaatiot yleinen yritysneuvonta liikeidean kehittäminen ja
– Mamk rahoitusneuvonta tuotteistaminen
– Yliopistokeskus matkailu tutkimuspalvelut
– Etelä-Savon ammattiopisto kaupunkimarkkinointi
- Finnvera, Tekes, Finpro
- Maakuntaliitto
- Dynamo, ProAgria
- Mikkelin seudun kunnat
- Yrittäjäjärjestöt (Mikkelin seudun Yrittäjät ja Etelä-Savon Yrittäjät)
Kuvio 1. Elinkeinopolitiikan toteuttajat ja Misetin ja Miktechin nykyiset tehtävät ja työnjako.
2. Mikkelin elinkeinoympäristö muutoksissa
Yleiset kehityssuuntaukset – mitä vaikutuksia elinkeinopolitiikalle?
Mikkelin kaupungin elinkeinostrategian perustehtävä on kyetä vastaamaan niihin haasteisiin, joita kaupungilla on liittyen elinkeinoelämänsä kehittämiseen. Tulevaisuudessa
elinkeinoelämän kannalta suurimpia muutostekijöitä ovat kaupungin väestörakenteen kehitys, taloustilanne, osaamisympäristön laatu, yritysrakenne, liiketoiminnan
kansainvälistyminen ja vihreiden arvojen juurtuminen.
• Väestörakenteen kehityksessä korostuu ikääntyminen.
• Yleisestä vallitsevasta kuntien heikosta taloustilanteesta poiketen Mikkelin talouden suunta on kääntynyt positiiviseksi.
• Mikkelin osaamisympäristön haasteena on oman yliopiston puuttuminen sekä väestön muuta maata alhaisempi koulutustaso. Toisaalta Mikkelin vahvuuksina
ovat vahvasti kehittyvä, monialainen yliopistokeskus, vetovoimainen ammattikorkeakoulu ja dynaaminen toisen asteen oppilaitosten kenttä. Myös jatko- ja
täydennyskouluttautumismahdollisuudet ovat Mikkelissä poikkeuksellisen hyvät.
• Yritysrakenne on Mikkelissä pk-yritysvaltainen. Palveluyritysten rooli on keskeinen ja Mikkelissä erityisesti kaupan alalla kehitys- ja investointivauhti on kova.
• Yritysten liiketoimintaympäristö muuttuu entistä globaalimmaksi. Mikkelissä on vähän globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä.
3

4. • Vihreiden arvojen juurtuminen etenee ja kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia.
3. Mikkelin elinkeinopolitiikan missio ja visio
Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan missio:
”Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan perustehtävänä on auttaa yrityksiä menestymään!”
Yhteistyössä ja verkostoituneena yrittäjien ja yritysten, koulutus- ja innovaatiopalveluja sekä yrityskehityspalveluja tuottavien organisaatioiden ja
rahoituslaitosten kanssa kaupunki luo erinomaiset olosuhteet yritysten kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Elinkeinopolitiikallaan kaupunki
mahdollistaa työllisyyden, laadukkaat palvelut ja kaupungin elinvoimaisuuden.
Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan visio vuoteen 2020:
”Mikkeli- Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla!”
Mikkelin elinkeinoelämän toimijat ovat tiiviisti verkottuneita ja yhteiset strategiset linjaukset ohjaavat kehittämistä. Mikkeli on edelläkävijä turvallisuudessa
sekä ympäristö- ja energiataloudellisissa ratkaisuissa. Mikkeli on kansakunnan arkistoinnin ja sähköisen muistin päämaja. Palvelun ja puhtaan luonnon
mutkaton saatavuus luovat elin- ja vetovoimaa alueelle.
4

5. 5

6. Yleinen elinkeinopolitiikka
Strategian tavoitteena on, että Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikkaa johdetaan tehokkaasti, tavoitteellisesti ja tuloksellisesti. Konserniin kuuluvien kehitysyhtiöiden
tavoitteet ja strategiat ovat selkeät. Misetin ja Miktechin toiminta on kansallista huipputasoa ja Mikkelin ja seudun yrityskehitys- ja tukipalvelut ovat Suomen
asiakaslähtöisimmät. Kaupungin omassa toiminnassa korostuu yrittäjyyttä ja kestävää kehitystä tukeva asenne. Kaupungin toiminta kaavoituksessa ja rakentamisessa on
esimerkillistä ja ympäristötaloudellista. Kaupunkimarkkinointi tukee tehokkaasti kasvukeskustavoitteen toteutumista. Yhteistyö- ja osaamisrakenteet tukevat
elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista tehokkaasti ja määrätietoisesti.
Tavoitteet:
• Omistajaohjausta ja -politiikkaa tuetaan yhteistyöryhmä- ja kärkiteemojen ohjausryhmätyöskentelyllä, tulos- ja kehityskeskusteluilla sekä yhtenäistetyllä
hanketoimintaprosessilla. Vastuut kehitysyhtiöiden välillä on selkiytetty.
• Mikkelin palvelujärjestelmä on entistä asiakaslähtöisempi.
• Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu ja yhteensovittaminen tehdään myös kuntarajat ylittäen.
• Luodaan yrityksille houkuttelevia aluekokonaisuuksia (keskittymiä) jotka perustuvat yritysten tarpeiden kartoitukseen
• Kaupungin yritystilojen käyttöä tehostetaan.
• Keskeisten kehittämiskohteiden (Satama, Rokkalan Portin-Meijerin alue, Moisio-Kyyhkylä) maankäytön suunnittelun käynnistäminen
• Mikkelin kaupunkimarkkinointi ja -matkailu organisoidaan uudelleen.
• Yritysten etabloitumistoiminnan tukeminen myös uusin toimintatavoin.
• Kaupunki kehittää edelläkävijäkonseptin yritysten ja kaupungin väliseen yhteistoimintaan.
• Kaupungin oman henkilöstön yrittäjyys- ja palveluasennetta vahvistetaan.
Kohdennettu ja kokeileva elinkeinopolitiikka
Strategiassa kohdennetun ja kokeilevan elinkeinopolitiikan kärkinä ovat ympäristö ja energia, arkistointi ja digitointi, sekä turvallisuus. Kaikilla näillä sektoreilla keskeinen
yhteinen nimittäjä on palvelu. Palvelut muodostavat Mikkelin elinkeinoympäristön selkärangan, sen vankan perustan, mille pohjalle kaikkia elinkeinoelämän kärkialoja
voidaan rakentaa myös tulevaisuudessa. Ympäristö- ja energiaratkaisut, arkistoinnin ja digitoinnin ratkaisut, turvallisuuteen liittyvät ratkaisut sekä vapaa-aika-asuminen ja
matkailu ovat myös palveluita ja palveluiden tarjontaa asiakkaille. Kyse on sekä yksityisen että julkisen sektorin palveluista (mukaan lukien valtionhallinnon
palvelukeskukset ja toiminnot), jotka luovat elinvoimaa Mikkelille ja seudulle.
Mikkelissä ja seudulla on määrätietoisesti kehitetty ympäristö- ja materiaaliteknologiaa sekä sähköisen muistin osaamis- ja palvelukeskittymää. Kansallisesti ja
maailmanlaajuisesti ympäristöteknologian markkinoita vauhdittavat etenkin ilmastonmuutoksen hillintä, valtioiden päästövähennystavoitteet, kustannustehokkuuden
vaatimukset ja kuluttajien vihreän tietoisuuden leviäminen. Mikkelin seudulla mahdollisuuksia on erityisesti tuotteissa ja palveluissa, joihin liittyy puhtaus ja luonto. Näitä
ovat mm. vesi, luonnonmukaisesti tuotetut elintarvikkeet, matkailupalvelut ja luonnonvarat sekä monipuolinen osaaminen mm. ympäristöturvallisuuden ja uusiutuvan
energian osa-alueilla. Metsä luonnonvarana ja polttoaineen raaka-aineena avaa huomattavia mahdollisuuksia, kun puuraaka-aineesta tuotetut polttoaineet ovat hinnaltaan
kilpailukykyisiä. Mikkelissä, seudulla ja maakunnassa on erittäin vahvaa kansainvälisen tason liiketoimintaa sekä tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa
ympäristöliiketoiminnassa. Kymmenen suurinta alueen ympäristöteknologian ja puhtaan teknologian yritystä (liite ?) työllistää tällä hetkellä seudulla yli 700 henkilöä.
6

7. Seudun t&k– ja innovaatiotoiminnan vahvana osa-alueena ovat mm. tuotteiden ja materiaalien elinajan pidentämistä palveleva t&k -toiminta (korroosiota ja korkeita
lämpötiloja kestävät materiaalit, älykkäät ja toiminnalliset pinnoitteet) sekä tuotteiden materiaalitehokkuuden parantaminen kevyempiä ja kestävämpiä materiaaleja
kehittämällä (komposiittiteknologia; mm. nanomateriaaliseosteiset komposiitit). Ympäristömonitorointiin liittyvä tutkimus on puolestaan luonut mahdollisuuksia
ympäristölle haitallisten tapahtumaketjujen ja riskien hallintaan liittyvän tekniikan sekä liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Alueen elintarviketeollisuuden t&K-
toiminnan keskeisiä vahvuuksia on mm. luomuun ja lähiruokaan liittyvä osaaminen.
Ympäristöasioissa piilee myös iso potentiaali olemassa oleville ja uusille palveluyrityksille. Ympäristövastuullisuus on yhä useamman yrityksen tunnistama kilpailukykytekijä.
Mikkelillä on suuria mahdollisuuksia ympäristövastuullisen näkökulman tuomisessa matkailuun sekä kakkos- sekä vapaa-ajan asumiseen. Kuluttajat hakevat yhä useammin
ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja myös vapaa-aikana, ja ympäristöasioiden merkitys on havaittu myös matkailusektorilla. Matkailusektorilla kaupungin on
panostettava entistä enemmän uusien palvelutuotteiden aikaansaamiseen ja markkinoinnin tehostamiseen.
Tavoitteet
• Kärkitoimialojen toimintaa tuetaan
• Kärkitoimialojen osaamisrakenteita vahvistetaan
• Kaupunkimarkkinointi ja –matkailu organisoidaan uudelleen ja aloitetaan matkailu- ja palvelutuotteiden suunnitelmallinen kehittäminen
• Edistetään ympäristötaloudellista rakentamista.
• Kaupungin hankinnoissa huomioidaan ympäristöarvot pisteytyksessä
• perustetaan yrityspalveluorganisaatioiden yhteispalvelupiste te-toimiston yhteyteen
• Naistingin roolia selkiytetään toimitilaomistuksessa ja –jalostuksessa
• Matkailun uusi toimintamalli on rakennettu
• Innovaatiotoimintaa tuetaan myös uusin toimintamallein
Elinkeinostrategian tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuut
Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuut
Kaupungin ja alueen => Toteutetaan yhteisneuvottelut (tulos- Kaupungin tulisi asettaa nämä
kehittäjäorganisaatioiden välisen ja kehityskeskustelut) elinkeinopolitiikan
yhteistoiminnan päivittäminen konserni-ohjaajien ja tuottajien välillä
=> Perustetaan alueen eri toimijoista
koostuva kaupungin elinkeinopoliittinen
yhteistyöryhmä
=> laaditaan kaupungin
elinkeinopoliittisen yhteistyöryhmän
viestintästrategia (tai suunnitelman) Miset ja Miktech tekevät omilta osiltaan
=> Jaetaan Misetin ja Miktechin
7

8. kehitysvastuut kärkialueilla
=> Kuvataan kaupungin
kehityshankerahan ohjausprosessi
Mikkelin yrityspalvelujärjestelmä on => käynnistetään hanke jossa On jo olemassa seutu ypv:n kautta Miset
entistä asiakaslähtöisempi. tarkastellaan yrittäjien näkökulmasta esitteet, tarvitaanko erillistä?
heille kohdennetun yrityspalvelun
osuvuutta ja palvelupolkuja
Maankäytön, asumisen ja liikenteen => osallistutaan aktiivisesti seudulliseen Rakennemallityö valmistuu Rakennemallityö: Janne Nulpponen,
suunnittelu ja yhteensovittaminen rakennemallityöhön ja siihen liittyvään rakennemallityön ohjausryhmä
kuntarajat ylittäen. liikennejärjestelmäsuunnitelmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelma: Liisa
Heikkinen
Luodaan yrityksille houkuttelevia => Päivitetään Mikkelin yleiskaava jonka Yleiskaava valmistunut Kaupunkisuunnittelu, Ilkka Tarkkanen
aluekokonaisuuksia (keskittymiä) jotka yhteydessä kartoitetaan yritysten Virallisia kuulemis- ja
perustuvat yritysten tarpeiden tarpeet osallistumistilaisuuksia järjestetty
kartoitukseen sähköisesti että muutoin
Kaupungin yritystilojen käytön => Misetin, Naistingin ja kaupungin Kuukausittain yhteiset palaverit Miset, Naistinki ja kaupunki
tehostaminen tilahallintoon liittyvän yhteistyön JORMA HÄ, RIITTA V, KYÖSTI, JORMA HO
tehostaminen
Keskeisten kehittämiskohteiden => satama-alueen keskeisten Satamalahti: Jorma Hämäläinen,
(Satama, Rokkalan Portin-Meijerin alue, kysymysten linjaaminen ja Rokkalan alue Ilkka Tarkkanen, Moisio-
Moisio-Kyyhkylä) maankäytön ratkaiseminen (puutavaralastaus, Kyyhkylä: Jorma Holopainen
suunnittelun käynnistäminen kaavoitus, nykyisen liiketoiminnan siirto,
maaomistus)
=> Rokkalan maa-alueiden puhdistus,
nykyisille käyttäjille vaihtoehtoisen
sijoituksen osoittaminen
=> Moisio-Kyyhkylän kaava valmis,
alueen rakentaminen käynnistynyt
Selkeästi ohjattu ja organisoitu Mikkelin => selvitetään ja jäsennetään kaupungin
kaupunkimarkkinointi ja Miset Oy:n välinen työnjako
kaupunkimarkkinoinnissa
=> tiivistetään kaupungin ja Miset Oy:n
välistä yhteistyötä
asukasmarkkinoinnissa ja brändityössä
=> uusi info- ja palvelupiste aloittaa
kauppakeskuksessa 2011/2012
Yritysten etabloitumistoiminnan => Perustetaan elinkeinorahasto Yksi henkilö perusrahoituksesta koko Miset
tukeminen myös uusin toimintatavoin => Rahaston ohjaus ajan etabloitumisessa
8

9. => Misetin strategiatyössä otetaan
huomioon resurssointi
Toimivat eri toimijoiden väliset => Toteutetaan vuosittain
yhteistyöfoorumit elinkeinopäivät/yritystreffit
=> Otetaan käyttöön joustavat
asiantuntijaryhmät ja foorumit
Kaupungin oman henkilöstön palvelu- ja => toteutetaan
yrittäjyysasenteen vahvistaminen palveluosaajavalmennukset
=> Kaupunki kehittää
edelläkävijäkonseptin yritysten ja
kaupungin väliseen yhteistoimintaan.
=> Sisäisen yrittäjyyden koulutukset
kaupungin henkilöstölle
Kärkitoimialojen toiminnan => Yritysten tukipalveluissa ja
kehittäminen kehittämishankkeiden valmistelussa ja
resursoinnissa huomioidaan
kärkitoimialat
=> Otetaan käyttöön kärkialueet
verkottavat ohjelmat, jotka kokoavat
kaikki kaupungin ja seudun
keskeisimmät toimijat (ml.
viranomaiset).
=> Edistetään sähköisen muistin
tutkimus- ja osaamiskeskuksen
rakentumista ja toiminnan laajentumista
=> Edistetään kansallisen
turvallisuusteknologian
Innovaatiokeskuksen perustamista
=> Tehdään ympäristöliiketoiminnan
markkinointi- ja viestintäsuunnitelma
=> Seurataan ympäristöliiketoiminnan
yritysten liikevaihdon kasvua
=> Rakennetaan Infocenter
Mikkelipuistoon
Kärkitoimialojen osaamisrakenteiden => käynnistetään valmistelutyö Suomen
vahvistaminen ensimmäisen ekotehokkuusprofessuurin
perustamiseksi
=> tuetaan ympäristöliiketoiminnan
maisteriohjelman valmistelua
9

10. => Tuetaan
Ekotehokkuusosaamiskeskittymän
perustamista Etelä-Savon ELY:n
yhteyteen
Edistetään ympäristötaloudellista => Kaupungin omat uudisrakennukset Ilkka Tarkkanen
rakentamista. toteutetaan matala- tai 0-
energiataloina.
=> Satamalahden rakennukset
toteutetaan 0-energiataloina
=> Rokkalan alue toteutetaan
passiivienergiatasolla
=> Toteutetaan osa uudesta Vuolingon
asuinalueesta
matalaenergiarakentamisen
esimerkkialueena
=> Markkinoidaan Mikkeliä
ekotehokkaana kaupunkina
Kaupungin hankinnoissa huomioidaan => Hankintapalvelut päivittävät
ympäristöarvot pisteytyksessä. hankintojen pisteytyksen
Perustetaan Toiminnassa vuonna 2012 Miset
yrityspalveluorganisaatioiden
yhteispalvelupiste Te-toimiston
yhteyteen
Naistingin roolin selkiyttäminen Tilahallinnon ja Naistingin välisen Ks. Inspectan selvitys (Heikki tietää) KH, valtuusto
toimitilaomistuksessa ja - jalostuksessa kiinteistöomistuksen suunnittelua ja
omaisuuden jaon toteuttaminen
Matkailun uusi toimintamalli Organisaation kuntoon laitto Uusia matkailutuotteita on kehitetty x Markkinointityöryhmä
määrä vuoteen x mennessä.
Innovaatiotoiminnan tukeminen myös => käynnistetään Miktech
uusin toimintamallein innovaatioasiamiesverkoston valmistelu
10

11. Liite 1. Elinkeinostrategian työpajoihin osallistuneet henkilöt
Työseminaari 7.10.2009 Kari Kangaspunta Kehityspolku
Ville Venäläinen Otavan Opisto Vesa Sorasahi Miktech Oy
Saara Liukkonen Miset Oy Pia Leinonen E-Savon kauppakamari
Soile Kuitunen Mikkelin kaupunki Pertti Oksa valtuutettu
Aki Kauranen Mikkelin kaupunki Markku Iivonen Mölnlycke
Tuula Kämäräinen Etelä-Savon TE-keskus, TEESA Hannu Peltomaa Mikkelin kaupunki
Antti Viskari Itä-Suomen Asuntokeskus Oy LKV Hannu Linturi Otavan Opisto
Mauri Laine Mikkelin maaseurakunta Kaupunkilehti
Marjut Aarnio-Pitkänen Marjutin Hoitohuone
Antti Pajatsalo Työpaja 22.10.2009
Juha Putkonen MPY Palvelut Oy Saara Liukkonen Miset Oy
Armi Salo-Oksa MarskiData Oy Soile Kuitunen Mikkelin kaupunki
Leena Meriläinen Mikkelin Kesäyliopisto Aki Kauranen Mikkelin kaupunki
Heikki Siira Mikkelin kaupunki Teija Räihä Miktech
Risto Karhinen konsultti Antti Viskari Asuntokeskus
Kristiina Syvänen Logica Oy Marjut Aarnio-Pitkänen Marjutin Hoitohuone
Kari Mikkonen Mikkelin kaupunki, maaseutupäällikkö Kristiina Syvänen Logica
Jarmo Kemppainen Maamerkki Oy Juha Putkonen MPY
Tuula Huoviala Maakuntaliitto Mirja Haavikko Etelä-Savon Yrittäjät
Marja de Jong Saksala Art Radius Jarmo Vuorinen Miset Oy
Jaana Strandman Mikkelin kaupunki, opetustoimi Pertti Oksa Oxa Oy
Jarmo Matilainen MPY Palvelut Oy Kari Mattila EsEdu
Kirsi Mättölä ProAgria Mervi Huuskonen Työvoimatoimisto
Anitta Sihvonen Miset Oy Kari Mikkonen Mikkelin kaupunki
Jarmo Vuorinen Miset Oy Risto Karinen
Irma Valtonen Työvoimatoimisto Anne Niveri
Anne Niveri Kari Kangaspunta MAMK
Anssi Gynther Miset Oy Leena Meriläinen Kesäyliopisto
Roosa Kallio Etelä-Savon Maakuntaliitto Jukka Voutila SmartTime
Heikki Piironen Miset Oy Heikki Malinen MAMK
Jarmo Korkolainen TeroPrint Pekka Häkkinen ProAgria E-Savo
Heino Lipsanen EsLi Sune Lehkonen Mikkelin seutu
Arto Seppälä Pia Leinonen E-Savon kauppakamari
Ossi Kuittinen Sitra Hannu Peltomaa Mikkelin kaupunki
Pekka Kähönen FWT Nina Rasola Mikkelin seudun yrittäjät
Risto Honkanen SMC Pneumatics F P Oy
Pekka Häkkinen ProAgria E-Savo
11

12. Työpaja 3.11.2009
Ville Venäläinen Otavan Opisto Työpaja 15.12.2009
Saara Liukkonen Miset Oy Saara Liukkonen Miset Oy
Soile Kuitunen Mikkelin kaupunki Soile Kuitunen Mikkelin kaupunki
Anitta Sihvonen Miset Oy Aki Kauranen Mikkelin kaupunki
Mervi Huuskonen Työvoimatoimisto Anitta Sihvonen Miset Oy
Mauri Laine Pastori Teija Räihä Miktech
Kari Mattila Es-Edu Timo Holmberg Rerjlers
Heikki Hämäläinen Osuuskauppa Suur-Savo Juha Putkonen MPY
Antti Viskari Asuntokeskus Anita Sihvonen Miset Oy
Marjut Aarnio-Pitkänen Marjutin Hoitohuone Markku Iivonen Mönlycke
Risto Honkanen SMC Pneumatics Finland Oy Juha Ropponen Miktech
Anne Niveri Timo Holmberg Rerjlers
Nina Rasola Mikkelin seudun Yrittäjät Pertti Oksa altuutettu
Pekka Häkkinen ProAgria, E-Savo Marjut Aarnio-Pitkänen Marjutin hoitohuone
Jarmo Vuorinen Miset Irma Valtonen Työvoimatoimisto
Markku Iivonen Mölnlycke Oy Anne Niveri
Seija Korhonen valtuutettu’ Marja de Jong Saksala Art Radius
Kari Kangaspunta MAMK Risto Honkanen SMC
Juha Ropponen Miktech Oy Kari Kangaspunta MAMK
Marja de Jong Saksala Art Radius Seija Korhonen valtuutettu
Heikki Malinen MAMK Matti Malinen Mikkelin yliopistokeskus
Mauri Laine Timo Ojala konsultti
Timo Ojala konsultti
Hannu Peltomaa Mikkelin kaupunki
12

13. Liite 2. Ohjausryhmän ja sihteeristön jäsenet
Ohjausryhmä Sihteeristö
Heikki Piironen Miset Oy Soile Kuitunen Mikkelin kaupunki
Nina Rasola Mikkelin Yrittäjät Saara Liukkonen Miset
Soile Kuitunen Mikkelin kaupunki Jarmo Vuorinen Miset
Aki Kauranen Mikkelin seutu Pia Leinonen Etelä-Savon Kauppakamari
Jukka Tikka Länsi-Savo Oy Teija Räihä Miktech
Teija Räihä Miktech Matti Malinen Yliopistokeskus
Jarmo Korkolainen Teroprint Nina Rasola Mikkelin seudun Yrittäjät
Torsti Hyyryläinen Ruralia Heikki Malinen Mikkelin ammattikorkeakoulu
Maria Närhinen Sote Hannu Peltomaa Mikkelin kaupunki, tekninen toimi
Saara Liukkonen Miset Arto Seppälä luottamushenkilö
Markku Iivonen Mönlycke Health Markku Siitari luottamushenkilö
Markku Kakriainen Etelä-Savon kauppakamari Markku Niveri Etelä-Savon Kauppakamari
Jouni Salmi Environics Aki Kauranen Mikkelin kaupunki
Raimo Laine Mipro Oy Heikki Pahkasalo ProAgria
Kyösti Ylijoki Miset Oy Seija Korhonen luottamushenkilö
Kimmo Mikander Mikkelin kaupunki Ville Venäläinen Otavan Opisto
Sune Lehkonen Mikkelin seutu Pertti Oksa luottamushenkilö
Hannu Koponen Carlson Kari Mattila Etelä-Savon Ammattiopisto
Maisa Häkkinen Anttolanhovi Mirja Haavikko Etelä-Savon Yrittäjät
Jarmo Räsänen OR-Group
Ari Hänninen GalleriAri
Mirja Haavikko Etelä-Savon Yrittäjät
Heikki Hämäläinen Osuuskauppa Suur-Savo
Vesa Sorasahi Miktech

14. Liite 3. Kuntalaiskyselyjen tulokset
Odotukset:
• Mikkelin ehdoton vetovoima on luonto. Tämä pitäisi myös Mikkeliläisten itsensä oppia näkemään ja hyödyntämään.
• Tiedotus on erittäin tärkeässä roolissa kaikessa.
• Ikääntyminen on Mikkelille yksi haaste, johon tarvitsee panostaa.
• Kaupunki on monelle yritykselle myös asiakas. Potentiaalit vain parin tunnit päässä: Pietari ja pääkaupunkiseutu. Olemassaolo tiedetään, mutta ei
ole osattu vielä täysin hyödyntää.
• Mikkelin veropohja tarvitsee tulevaisuudessa muuttovoittoisia vuosia.
• Innostus saattaa lähteä pienestä. Vertauskuvana Pieksämäelle tulevan Ideaparkin nostattamat tunnelmat.
• Kaupungilta vaaditaan nyt rohkeita tekoja ja päätöksiä.
• Mikkelin tekemisen meininki, hyvä fiilis, on olennainen asia elinkeinoelämän menestymiselle. Kun kaupunkiin syntyy hyvää fiilistä, lähtee myös
elinkeinoelämä nousuun. Hyvät positiiviset tarinat yrityselämän onnistumisista ja toisaalta myös siitä että kaupungissa tapahtuu, luovat myönteistä
kierrettä - ja houkuttelevat uusia tulijoita kaupunkiin. Väestön kasvu ei voi olla tavoite - se on seuraus menestyksestä.
• Kaupungin rooli entistä enemmän mahdollistajaksi. Kaupungin elinkeinopolitiikassa tulisi painottua tulevaisuudessa entistä enemmän sen
mahdollistajan rooliin liittyvät asiat. Näistä tärkeimpiä ovat maankäyttö ja toimitilat.
• Yrittäjien täytyy myös aktiivisesti tuoda ajatuksia ja tarpeita esiin (aito vuorovaikutus) + oltava toimivat kanavat
Kehitysideoita:
• Tontteja ja rahoituksia tarjoamassa on osaava henkilöstö.
• Kaupunki voi olla jollakin tavalla mukana, mutta kaupungilla ei tule olla pääroolia näissä.
• Mistä löytyisi virkamiehiä, jotka toimisivat yrittäjien apuna. Pitäisi katsoa uudelleen virkamiesten rooleja.
• Asioiden hoito pitäisi olla yrittäjille mahdollisimman helppoa, ei niinkään tärkeintä ole se, että saadaanko palvelu yhdeltä luukulta vaan, kuinka
helposti tieto on löydettävissä.
• Yritykset voisivat ottaa pienen riskin ja lähteä talkoisiin mukaan: lupaavat rekrytoida riveihinsä tietyn määrän valmistuvia opiskelijoita per vuosi ja
näin ollen edesauttaa heidän jäämistään Mikkeliin.
• Yrityskehityspalveluita tarvitaan - myös tulevaisuudessa. Yrityskehityspalvelut ovat puolueettomia monialaosaajia jotka antavat tukea ja sparrausta
sekä verkottavat alueen yrityksiä. Yrityskehityspalveluiden keskinäistä roolitusta on selkiytettävä, ja niiden palveluiden on oltava asiakkaalle
saumattomia ja mutkattomia.
• Kaupunki on yksi osapuoli kumppanuusverkostossa. On olennaista luoda hyviä vuoropuhelun muotoja kaupungin ja yritysten välille. Näitä ovat
yrittäjätreffit, innovaatiopajat, yrittäjäfoorumit. On tärkeää tietää, miten paikkakunnan yrityksillä menee, ja kertoa myös yrityksille valmistelussa
olevista kaupungin asioista.
• Toimitilatiedotuksen yhteyteen tietoa myös muista seudulla asumiseen ja olemiseen liittyvistä palveluista
• Toimitilatiedotuksen yhteyteen tietoa myös muista seudulla asumiseen ja olemiseen liittyvistä palveluista
• Tarvitaan tiiviimpää ja uudentyyppistäkin verkostoitumista yritysten ja oppilaitosten välillä. Pelkkä infoaminen ei riitä!

15. Liite 4. Mikkelin kaupungin elinkeinorakenne: yritysten jakauma toimialoittain ja henkilöstömäärän mukaan
Lkm Ei ei vielä 0-4 5-9 10-19 20-49 50-99 100-249 250-499 500-999 1000-
Yhteensä
%-osuutena rivin summasta Luokiteltu tiedossa henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä
Teollisuus 5,47% 5,86% 75,78% 4,69% 3,13% 2,73% 0,78% 0,78% 0,78% 0,00% 0,00% 100,00%
Rakentaminen 5,36% 3,26% 82,75% 3,26% 2,56% 1,86% 0,70% 0,23% 0,00% 0,00% 0,00% 100,00%
Tukku- ja vähittäiskauppa 4,44% 5,68% 77,09% 7,28% 3,20% 1,78% 0,36% 0,00% 0,00% 0,18% 0,00% 100,00%
Kuljetus ja varastointi 2,99% 2,56% 87,61% 4,27% 1,71% 0,43% 0,00% 0,00% 0,43% 0,00% 0,00% 100,00%
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,65% 5,11% 75,91% 10,22% 2,92% 2,19% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 100,00%
Informaatio ja viestintä 3,00% 9,00% 73,00% 7,00% 1,00% 5,00% 1,00% 1,00% 0,00% 0,00% 0,00% 100,00%
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 22,22% 5,56% 69,44% 2,78% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 100,00%
Kiinteistöalan toiminta 78,22% 0,78% 20,12% 0,29% 0,49% 0,10% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 100,00%
Muut 26,64% 5,59% 61,19% 3,06% 1,38% 1,50% 0,40% 0,12% 0,12% 0,00% 0,00% 100,00%
Yhteensä 29,81% 4,22% 58,96% 3,43% 1,65% 1,34% 0,33% 0,13% 0,11% 0,02% 0,00% 100,00%
15

16. Liite 5. Mikkelin ekoläänihistoria tukee tulevaisuutta
Ekolääniajatuksen esitti maaherra Uki Voutilainen v. 1980. Tuolloin Ekoläänihanke tarkoitti ”läänin kehittämispoliittisen ohjelman luomista ja toteuttamista omien
luontaisten voimavarojen ja uusien toimintamallien pohjalta”. Ekoläänin kehittämistoimenpiteet koskivat maa-, metsä- ja kalataloutta, matkailua, kotiteollisuutta,
jalostustuotantoa, energiahuoltoa, asumista ja yhdyskuntarakennetta, kylä- ja kaupunginosatoimintaa sekä koulutusta ja tutkimusta. Toimenpiteiden tuli täyttää neljä
perusehtoa: luonnontalouden ehdot, inhimillisen elämän ehdot, päätöksenteon ehdot (mm. edistää yhteistyötä ja osallistumista) ja taloudellisen toiminnan ehdot, kuten
”parantaa yrittäjyyden mahdollisuuksia, olla taloudellisesti kestävä ja kannattava ja mahdollistaa uudistuviin luonnonvaroihin perustuvan varman työllisyyden ja
toimeentulon”.
Ekoläänihankkeen 10 kohdan tulevaisuusohjelman pääsisällöt olivat: ympäristökasvatus, ympäristötietokeskukset, luomustrategian mukainen elintarviketuotanto, metsien
kestävä ja puun monipuolinen käyttö, viranomaisyhteistyö maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa, YVA-selvitykset kestävän elämäntavan edistäjinä,
ympäristönäkökulma pk-yrityksiin, Ympäristötekniikan instituutin tutkimuksen vahvistaminen (ympäristöteknologia, puuteknologia ja materiaalitekniikka), kestävä
elämäntapa sekä vaikuttaminen valtakunnalliseen ohjelmatyöhön.
Rion ympäristökokouksen1992 voi nähdä vauhdittaneen kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Mikkeliläiset toimijat aktivoituivat ensimmäisen
osaamiskeskusohjelman hakuprosessissa v. 1994 tavoittelemaan yksituumaisesti kestävän kehityksen periaatetta toteuttavan Ekopolis Mikkelin aikaansaamista. Eri
toimijoiden yhteistä kestävän kehityksen periaatteille rakentuvaa osaamiskeskusohjelmaa voi jälkikäteen pitää merkittävänä aikaansaannoksena, mutta samalla myös
kriittisenä taitekohtana: kun osaamiskeskusstatusta ei tullut, Mikkelin Ekopolista ei maakunnan tai toimijoiden omin voimin onnistuttu toteuttamaan.
Seuraava yhteisponnistus ja ekoläänipäivitys toteutui v. 1998 julkaistussa Etelä-Savon ympäristöohjelmassa: Ekoläänistä Ekomaakunnaksi. Ohjelma rakensi kestävän
kehityksen kolmen pilarin varaan: ekologinen kestävyys, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kestävyys sekä taloudellinen kestävyys ja kaikki maakunnan keskeiset toimijat
sitoutuivat ohjelman toteutukseen. 2000 -luvun puolella kestävää kehitystä on ohjattu pikemminkin globaalilla ja kansallisella kuin maakunnallisella tai alueellisella tasolla,
esimerkkeinä maailman ympäristö- ja ilmastokokoukset 2007 ja 2009 ja Kansallinen kestävän kehityksen strategia 2006 ja Kansallinen luonnonvarastrategia 2009.
Kaikkien edellä mainittujen kestävän kehityksen ohjelmien v. 2010 toimivina jatkumoina Mikkelissä ja maakunnassa voidaan nähdä ainakin seuraavat:
- edelläkävijyys kestävässä kehityksessä, ”Ekolääni -muistijälki”
- uskottavuus ympäristö- ja kestävän kehityksen osaamisessa maakunnan ulkopuolisten silmissä
- YTI –tutkimuskeskuksen toiminta: Ympäristöinstituutin/ympäristötekniikan instituutin tutkimustoiminnan vahvistamista esitettiin Ekoläänihankkeessa ja Ekopolis
-ohjelmassa,
- luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden tutkimus, kehittämistyö, koulutus ja opetus (MTT/Mikkeli ja Hy/Ruralia), minkä juuret ovat Ekoläänitoimikunnan
mietinnössä ja joiden kehittämistä Ekoläänihanke tuki
- Elintarvikealan osaamiskeskus EKONEUM ry, jonka alkujuurien voi nähdä ulottuvan Ekopolis -osaamiskeskusohjelmaehdotukseen kestävän elintarviketalouden
kehittämisestä
- YTY-ryhmään kuuluneet yritykset (mm. Environics, Rejlers, Savcor), jotka olivat sitoutuneet Ekopolis -osaamiskeskusohjelmaan
- Juvan Luomumeijeri ja etumatka ja osaaminen luomuelintarviketuotannossa maakunnassa
16