Senja opettaa sinulle ruotsia on maailman suurin ja kiltein nollabudjetilla toimiva kielikoulu. Lue täältä, miten se pyörii ja hyörii. Kuinka sinne tuotetaan tekstiä, mitä ihmettä tapahtui joukkorahoituksessa.
1. Maailman suurin ja suosituin
nollabudjetilla toimiva kielikoulu
Senja opettaa sinulle ruotsia
2. Voi luoja kuinka eksyin
tänne??? Ruotti oli mulle
kauheus koulus ja vaihdoin
enkkuun notta ei siitäkään
ymmärrettävää puhekieltä
mulle tullut ;D
Anneli
3. Senja halusi oppia ruotsia
• Missään ei 2011 ollut paikkaa, jossa voisi
opetella muutaman sanan päivässä,
hyödyntäen nykyaikaisia välineitä.
• Twitter, Facebook – ei mitään?
• Vihdoin Kaliforniasta löytyi
riikinruotsalainen Lisa, joka suostui
puhumaan ruotsia kerran viikossa Skypessä
15 euron tuntihintaan.
• Verkko pullollaan esikuvia (Rosetta Stone,
Khan Academy, Babbel.com, Busuu)
4. Mitä siitä seurasi…
• Ideaa yritettiin tarjota ruotsinkieliselle
päämedialle, mutta sekakielen vaaraa pidetään
liian merkittävänä.
• Yksi Suomen suurimmista sosiaalisen median
ilmiöistä, jäseniä pian 20 000.
• Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla palsta kesällä
2011 ja 2012.
• Yhteisörahoituksen pioneeri: Senja opettaa sinulle
ruotsia -kirja, Kindle-versio ja iPad App 2012.
5. Kuinka se saatiin käyntiin
• Mielipidejohtajat sitoutettiin jo ennen aloitusta.
• Suomenruotsalaiset julkkikset mukaan alun
abikampanjassa.
• Näkyvyyttä tempauksilla, joista valtamediat
kertoivat.
• Ystävyyden vahvojen siteiden hyödyntäminen
sosiaalisen median kautta.
• Vertaisverkostojen heikkojen siteiden
hyödyntäminen esim. opettaja-verkostojen kautta.
• Näillä eväillä voi käynnistää suuren sosiaalisen
muutoksen missä tahansa asiassa.
6. Suurin alkuhaaste: mammutti
Fröken: ”Tule Facebookiin,
sinua tarvitaan”
”En tule”
Fröken: ”Tule vaan. Siellä ovat ”Viekää sinne
kaikki. Jos Facebook olisi Facebookiin vaikka
valtio, se olisi väestöltään yhtä kaikki
suuri kuin Kiina” kiinalaiset, minä en
sinne mene”
Fröken: ”Tule edes
vähän” ”En tule”
Hän tuli. Ja jäi!
7. Tunnustusta ja kunniaa
• Suomen kieltenopettajien liiton Vuoden
kieliteko 2011 -palkinto.
• Suomen e-oppimiskeskuksen Parasta
Parasta -palkinto 2012.
• Kulturfondenin yhteisöpalkinto 2012.
• Hugo Bergroth -seuran Språksporre 2012.
• Suomen Kuvalehti 2013: 100 sisukasta
suomalaista -listalla (4 presidentin kanssa).
8. Maailman suurin kielikoulu?
• Ainakin aivan varmasti maailman suurin
nollabudjetilla ylläpidettävä kielikoulu
• Kaksikielisen maan upea ilmentymä, jossa
kaikki ovat opettajia ja oppilaita yhdessä ja
tarjotaan vertaistukea ja vuorovaikutusta.
• Kun Facebookista sai vielä dataa, näyttivät
vuoden 2011 mittarit seuraavaa:
– 10 miljoonaa käyntiä
– 44 138 kommenttia tai peukaloa
– Päivittäin 50-200 peukaloa + kommenttia.
10. Parviäly polttoaineena
• Yhdessä ollaan enemmän
• Tekijät ovat pienessä roolissa, yhteisön
parviäly merkitykseltään suuri.
• Keskustelunaloitus on vaan pieni siemen,
josta aihe lähtee kehittymään päivän
aikana.
11. Parviäly
• Annamme aiheen ja
keskustelu käynnistyy.
Jostain aina ilmestyy
humoristi, kielitieteilijä,
murreosaaja, kysyjä,
vääntäjä, historioitsija,
opettaja,
arkiajattelija,
filosofi, tiukkis,
psykologi….
12. Yhteisöllinen osallistuminen
• Pienetkin virheet korjataan nopeasti. Niistä ei tarvitse
huolestua ja osallistumiskynnys madaltuu.
• Kaikki osallistuvat omista lähtökohdistaan ja osaami-
sellaan, kenenkään ei tarvitse olla minkään asian nero.
• Osallistuminen luo sitoutumista. Kerran kommentoinut
on vannoutuneempi osallistuja.
• Yhteisöllisyys ohjaa aihevalintoja. Kommenteista näkee,
mitkä aiheet kiinnostavat. Palaute on välitön.
• Sosiaalisessa mediassa valtaosa eli 90 prosenttia
stalkkaa, 9 prosenttia osallistuu ajoittain ja 1 prosentti
innolla. Siksi pitää olla iso ryhmä ennen kuin tapahtuu
vuorovaikutusta.
13. God morgon. Det är jag igen. Pojke
som kan inte tala svenska. Idag är
Utmärkt! Jag tycker synd det bättre än i går. Hahaa. Jag
om alla i klassrummet beklagar att min läräre är inte
som tycker om svenska med vi (dödä). Jag skulle ringa till
Nu ska vi börja med
men inte vågar säga det honom och yttra till honom att
frivillig svenska! Och
eftersom dom skulle hon mordade min svenska endast
det kostar ingenting.
mobbas ihjäl. Det är okej (hur kan jag säga 40 vuodeksi).
att tycka om svenskan! Kanske är det möjlig att lärä sig
nu. Jag vet inte. Jag hoppas att det
är möjlig.
Jag Loistava tämä idea! Kun 6 vuotta
pakkoruotsia perukoulussa ei tehny
älskar musta kaksikielistä, ni ehkä sitten tämä!
Jag är helt ‘hooked’! Här
går hela varma sommaren
Senja på Senjas kurs! Vem bryr
Det här tycker jag mycket om : sig om sol och stränder
))) Det är så sällan man får när man kan sitta vid
tillfälle (=att man våger) att träna datorn och umgås med
ens inte så pass bra trevliga människor!
svenskakunskaper.
15. Kuka sitä tekee?
• Sitä tehdään yhdessä.
• Koulun ”kanslia” on erillinen suljettu
Facebook-ryhmä, joka suunnittelee ja
koordinoi sisältöjä.
• Alussa oli 20 kanslistia. Nyt reilu 10, joista 3
superaktiiveja.
16. Mistä tekijät löytyivät?
• Suosio räjähti ja mopo karkasi heti alussa
(ensimmäisen viikon aikana liittyi 3000 jäsentä).
• Tasovaatimukset nousivat ja Fröken, joka ei osaa
ruotsia, mutta oli luvannut opettaa sitä, oli pulassa.
• Kun luokkaan ilmestyi hauska, monikielinen,
suvaitsevainen ja kannustava kommentaattori,
hänet pyydettiin mukaan kansliaan.
• Suurin osa ei tuntenut toisiaan ennestään.
Asumme 3 maassa ja eri paikkakunnilla.
• Porukassa on toimitusjohtaja Kaliforniasta, taiteilija
Pietarsaaresta, yrittäjä Kristiinankaupungista,
opettaja Jyväskylästä, toipilas Australiasta…
17. Miten se tapahtuu?
• Alussa postauksia tekivät miltei kaikki.
• Sitten joukosta alkoi erottua erityisosaajia.
Kirjoittajaa, hauskuttajaa, kielenhuoltajaa,
kuvantekijää, videovalitsijaa, organisaattoria,
musiikinetsijää. Yhteisönhoitamisen rooli ja
keskusteluihin osallistuminen on silti tärkeintä.
• Kaikki osallistuvat omien aikataulujensa
mukaisesti. Joskus kadotaan viikkokausiksi.
• Kanslistien panos muutaman kokoaikaisen
työntekijän panoksen veroinen
• Pelkästään koordinointi vie 2-8 h viikossa.
19. Ei mikään vahinko…
• Senjan opettaa sinulle ruotsia -sisällöt ovat
huolella kirjoitettuja ja todella tarkasti
konseptoituja.
• Mitä, kenelle, miksi, tekstien rakenne.
• Vaikka kirjoittajia on useita, editointi- ja
kielenhuoltokierroksia on vielä enemmän.
20. Editointiprosessi
Kolmetasoinen editointiprosessi:
• Inspiraation saanut kirjoittaa postauksen
• Teksti kerätään talteen, välillä niitä on
varastossa kymmeniä, joskus muutamia.
• Edellisenä päivänä tarkastetaan kieliasu ja
tehdään viimeiset silaukset.
• Ennen julkaisua tekstiä saatetaan viilata
kymmeniä kertoja, ennen kuin se oikea
sanamuoto löytyy.
21. Hyvän postauksen resepti
• Täysin itsenäinen ajatus eli edellisiin
postauksiin ei voi viitata.
• Lennokas, puhutteleva ja hieman
arvoituksellinen.
• Lopussa myönteinen käänne, jotta sisältöä
voi peukuttaa.
• Yksi teema jossa kiintoisa poikkeama.
• Aktivointi kysymyksen avulla.
22. Postauksen rakenne
• Tekstien runko on suomen kieltä, jonka sekaan laitetaan
ruotsin sanoja. Teksti toimii ummikkosuomenkieliselle,
vaikka hän ei osaisi sanaakaan ruotsia.
• Käännetyt sanat kirjoitetaan tikkukirjaimilla MED
VERSALER.
• Ruotsin kielen sana on siinä muodossa missä se olisi, jos
koko lause olisi ruotsiksi
• Sekoitamme uutta ja vanhanaikaista kieltä, riikinruotsia ja
suomenruotsia. Rakastamme murteita. Joskus mukaan
lipsahtaa ilolla kirous tai muu epäsovinnainen sana.
• Iloitsemme monimuotoisuudesta. Kieli ei ole staattinen.
Se muovautuu sen mukaan miten sitä käytetään. Olemme
jopa keksineet uudissanoja!
23. Dilbertin Scott Adamsin sääntö
• The core of humor is what I call the 2-of-6
rule. In order for something to be funny,
you need at least two of the following
elements:
– Cute (as in kids and animals)
– Naughty
– Bizarre
– Clever
– Recognizable (You've been there)
– Cruel
24. Paljon erilaisia sisältöjä
• Multi (esim. hedelmien luettelointi)
• Teema (esim. kurjen elämä)
• Loru (sanontoja, riimejä, allitteraatioita)
• Elämänviisaus
• Kielioppi (prepositiot, numerot)
• Kampanjoita kuten Abit, Vidarin elämä,
musapalsta, Steffen kuvat, Kajn
joulukalenteri. Kuka tahansa saa tulla
mukaan tuottamaan!
26. Yhteisönhoitajien ohje:
• ÄLÄ postaa oman kommentin perään, odota
että joku toinen sanoo jotain. Some on
vuorovaikutusta, kuin cocktailkutsut.
• SEURAA peukkujen määrää. Jos tulee
peukkuja, postaus oli mieluinen. Lisää sitä
sorttia.
• SELITÄ. Kaikki pysyvät mukana kun kertoo mitä
tarkoittaa, sisäpiirissä vaan jotkut ymmärtävät.
• RAKASTA VIRHEITÄ. Kukaan ei tykkää
täydellisyydestä. Pääasia että yrittää. Jos
kömmähtää, se kannustaa muita yrittämään.
27. Haasteet
• Suurin haaste on ollut tunteet ja
linjanvetoerimielisyydet: 20 kanslistista
poistunut 5 ristiriitaisissa tunnelmissa.
• Sopiva kielijakauma: toinen kieli dominoi
helposti
• Laatu: joka päivä on oltava erinomainen
• Sisäänlämpiävyysriski: on niin mukavaa,
että muodostuu keskustelukerhoksi
• Ikä- ja sukupuolijakauma. 70 prosenttia
naisia: missä nuoret miehet?
28. Suurin moka
• Se ei ollut tyhmä postaus.
• Eikä edes huono aihe.
• Saati kelvoton kieliasu.
• Tai huono huumori.
• Vaan liiallinen postaaminen, kun niin
innostuimme juhlistamme. 50 erosi, kun
laitoimme 10 kuvaa koulun sivulle yhden
illan aikana.
29. Häiriköt hurmataan!
• Hunajaa. Kaunis, kiltti ja hurmaava vastaus.
Jokainen tsänssi on mahdollisuus valloittaa
vastapuoli
• Vaietaan. Viedään keskustelu uuteen
suuntaan
• Annetaan yhteisön vastata
• Lähetetään kiltti yksityisviesti
• Viimeinen keino: suljetaan häirikkö pois
admin-oikeuksilla.
• Koskaan IKINÄ ei provosoiduta. Piste.
33. Kirja, Kindle-versio, iPad app
• Kirja ilmestyi 2012 ja sitä saa hyvin
varustetuista kirjakaupoista, myös Kindle ja
iPad -applikaatiot saatavilla pian.
• Sisällöt koottiin Facebook-postauksista.
• Yksi copy-peistasi, 4 pilkunviilasi ja 10
yhteisön jäsentä oikoluki
• Satojen ihmisten kommentteja.
• 240 sivua, liki 300 postausta, yli 1000
yhteisökommenttia
34. Somella ADHD+dementia
• Kirja oli kulttuuriteko:
• Somemuisti on 24 h pituinen, jonka jälkeen
kaikki valuu unohduksiin
• Kirja yhdistää perinteisen ja sosiaalisen
median.
• Halusimme saada kommenttihelmet
talteen.
• Täysin uniikki oma tapa kirjoittaa
kaksikielistä tekstiä.
35. Kuvittajan sosiaalinen haku
• Kuvittaja, 21-vuotias
opiskelija Nadja
Anderssonin löytyi
sosiaalisen haun kautta.
• Kirja on täysin
talkootyötä paitsi
kuvitus+taitto+painatus
(=$$$$), jonka vuoksi
tehtiin yhteisörahoitus.
36. “Kirja on todella
hauska! Luin sitä
ääneen sohvalla
“Ruotsin opiskelun ei tarvitse olla perheelleni ja kaikki
pakkopullaa tai tylsää!” nauroimme mahat
kippurassa kirjalle.
100% viihdyttävä Kirja on paitsi hauska
ja opettava myös
äärettömän
• Kirjan tilanneiden keskuudessa tehdyn koukuttava”.
tutkimuksen mukaan kirjasta tykättiin
“Kirjan ulkoasu ylitti
yksimielisesti: hyvä kuvitus ja kaikki ennakko-
erinomainen konsepti, totesi palaute. odotukset.
Näyttävä, ei liian
• Kaikki 100 prosenttia vastaajista (150 pramea, oivaltavasti
kpl) oli sitä mieltä, että kirjaa on hyvin kuvitettu ja
erinomaisen hauska
tai erittäin viihdyttävää lukea. selailtava. Väkisinkin
tämän kanssa oppii
• 88 prosenttia vastasi että kirjasta oppii sanoja ja kieltä, vaikka
kieltä hyvin tai erinomaisesti. kuinka haraisi
vastaan.”
38. Yhteisörahoituksen pioneeri
• Kirja haluttiin kustantaa itse, jotta saataisiin sen
hinta mahdollisimman matalaksi yhteisön jäsenille.
• Yhteisörahoitus hyvä tapa ennakkomarkkinoida,
kartoittaa kysyntää ja sopivaa hintaa
• Ensimmäinen kierros kaatui kielivirheeseen:
sanojen ”tuki, lahja, palkinto” kanssa täytyy olla
tarkkana rahankeräyslain vuoksi.
• Rahat (11 500 euroa) palautettiin osallistujille,
mutta heille lähetettiin silti kirjat.
• Toisella yhteisörahoituskierroksella tehtiin
lakitoimiston kielenhuollon avulla puhdasoppinen
suoritus!
40. Humor, glädje och tolerans.
Man behöver inte kunna
perfekt. Att våga är viktigast!
- Sisko Harkoma ruotsinopettajien liitto
Senja opettaa on…
• Mielenkiinnon herättäjä, uusien ideoiden
hautomo, naurattaja, luutuneiden
ajatusten ravistelija, kyseenalaistaja,
innostaja. Monikultuurisuuden puolesta,
vastaisku kutistumiselle.
• Yhteisön omistama
• Ei kilpaile ns. virallisten tahojen kanssa
vaan täydentää niitä.
• Ihmiset haluavat hyödyllisiä asioita eikä
pelkkää ajanviettoa Somesta
41. Osa laajaa ilmiötä
• Verkossa tapahtuva yhteisöllinen
tuottaminen alkoi ohjelmistoalalta
suomalaisen Linuxin viitoittamana. Nyt se
leviää taiteeseen, tieteeseen, politiikkaan ja
opetukseen.
• Osallistuminen ajasta, paikasta,
osaamistasosta riippumatonta.
• Tapahtuu siellä missä ihmiset muutenkin
ovat.
42. Kuka tahansa voi tehdä mitä
tahansa…
• Jokaisen ulottuvilla on välineet, jotka saavat
aikaiseksi sellaista, jonka pystyi aiemmin
tekemään vain iso kone tai suuri
organisaatio.
• Voit myydä mitä vain kenelle tahansa
maailmassa. Kirjoittaa sosiaaliseen
mediaan viestin, joka tavoittaa miljoonia.
Järjestää juhlat, joiden kutsu tavoittaa puoli
kaupunkia.
43. Uusi mediakansalaisuus
• Mitä yhteistä on ravintolapäivällä,
kansanyrittäjyydellä Kickstarterissa ja
omenasadon jakamisella Facebookissa?
• Teemme julkisia asioita yksityisessä
paikassa ja yksityisiä asioita julkisissa
paikoissa.
• Lähes kaikki sosiaaliset innovaatiot liikkuvat
yksityisen ja julkisen rajamaalla, ja ovat siksi
niin haastavia viranomaiselle.
- Professori Saara Taalas