2. Kultuuri:
= laajasti tarkoittaa kaikkea ihmisen tekemää/muokkaamaa
(erotuksena luonnosta). Hyödyllistä ja arvostettua
– 1) Aineellinen (esim. esineet, rakennukset)
– 2) Aineeton kulttuuri (esim. ajattelu & kieli, aatteet)
Neoliittinen vallankumous n.
10000 v sitten Lähi-idässä
Kulttuuri siirtyy pääsääntöisesti
lapsille vanhempien kautta
Arkikielessä kulttuurista
tulee yleensä mieleen
taide
4. Taustaa:
Evoluutioteoria = tieteellinen teoria joka selittää elämän ja luonnon ”kehittymisen”
aikojen saatossa. Elämä sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin luonnon valinnan kautta
Kulttuurievoluutio = ihmiskunnan tietojen ja taitojen kasaantuminen ja niiden
siirtäminen jälkeläisille.
Kulttuuri on aika- ja paikkasidonnaista (selviytymistä) eli muuttuvaa ei sinänsä
edistyvää
Ihmislaji alkoi muokata luontoa n. 2 milj. v. sitten -> ensimmäiset apuvälineet (mm.
metsästys). Monet kulttuuri-ilmiöt voidaan nähdä siis hyödyllisinä sopeutumisen kannalta esim.
ensimmäiset työkalut)
5. Taustaa: historian suuret murrokset
200000-8000 eaa.
Keräily- ja
pyyntikulttuuri:
•Naiset keräsivät
marjoja; miehet
metsästivät
•Ensimmäisiä työkaluja
•Puheen kehittyminen
•Vaeltava elämäntapa
•Väkiluku kymmenissä
tuhansissa
Neoliittinen
vallankumous
n. 10000 vuotta sitten
•Maantieteelliset
edellytykset Euraasiassa
•Ensimmäiset
korkeakulttuurit
kaupungeissa
•Erikoistuminen
(ammatit)
•Kirjoitustaito n. 5000 v.
sitten
•Väkiluku miljoonissa
Teollinen
vallankumous 1700-l
lopulta ->
•Siirtyminen
koneelliseen
massatuotantoon
/massakulttuuriin
•Tieteen ja teknologian
kehitys
•Väkiluku 1-> 7
miljardiin
•Luonnonvarojen
tehokkaampi
hyödyntäminen
7. KulttuurialueetKulttuuria voidaan jaotella alueellisesti (esim. alla olevat kulttuurialueet tai maiden mukaan vrt.
suomalainen kulttuuri). Alueen luonto ja historia vaikuttavat merkittävästi kulttuurin
muotoutumiseen.
8. Korkeakulttuuri vs. Populaarikulttuuri/massakulttuuri
1800-luvulla alettiin tehdä eroa eri kulttuurimuotojen välillä. Taustalla oli massatuotannon
synty ja työväenluokan nousu. Eliitti piti omia taidemuotojaan älyllisinä; rahvas puhui
aitoudesta. Nykyisin on palattu ”lajissaan hyvä” –ajatteluun: kulttuuria arvioidaan omassa
viitekehyksessään
10. Monikulttuurisuus
= Valtio tukee ja suvaitsee kulttuurien moninaisuutta
Monikulttuurisuus on noussut puheenaiheeksi siirtolaisuuden ja pakolaisuuden
lisäännyttyä eri kulttuurialueiden välillä (mm. konfliktit)
11. Globalisaatio:
= maapalloistuminen, maat ovat yhä vahvemmin
vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteessa
Kulttuurin kannalta se on merkinnyt yhdenmukaistumista
Tekninen kehitys on mahdollistanut monikansalliset suuryritykset, massaturismin sekä
kulttuurin yhdenmukaistumisen. Myös ympäristöongelmat, rikollisuus, taantumat ja
työttömyys ovat saanut globaaleja piirteitä.
12. Kulttuuri voidaan nähdä myös jonkin yhteisön
toimintatapana esim. jalkapallokulttuuri
Jokainen ihminen sekä luo että peilaa yhteisönsä kulttuuria esim.
koulun toimintakulttuuri
13. Kaiken kulttuurin taustalla jokin hyöty/arvostus?
Esiintyykö eläinkunnassa vastaavaa? Entä alkuperäiskansoilla? Monet ihmisen teoista liittyvät
lisääntymiseen/parinmuodostukseen, selviämiseen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen.
Edistääkö niitä? Rituaali tarkoittaa vakiintunutta, yleensä juhlallista, toimitusta, jolla tehdään
jokin ajatus ymmärrettäväksi (esim. häät). Onko valitsemallanne kulttuurimuodolla ollut
rituaalisia piirteitä? Tyydyttääkö kulttuurimuotonne perustarpeita: mielihyvä, valta, turvallisuus,
itseilmaisu, kilpailuhenkisyyttä…
16. Ihmiskunta heräsi 1900-luvulla pohtimaan mm. UNESCON johdolla maailman kulttuuriperintöä.
Mitä arvokasta maapallolla tulisi suojella tai pitää esimerkkinä ihmisen kulttuurin saavutuksista
(esim. taiteenlajit, luontokohteet, rakennukset)? Nykyisiä kohteita n. 1000/Suomessa 7.
18. Tiede:
• ”Tiede on järjestelmällistä ja järkiperäistä tiedon hankintaan”
(Vrt. arkitieto -> tunteet, luulo, tottumus, auktoriteetit
vaikuttavat)
a) luonnontieteet (selittäminen, toistettavuus,
säännönmukaisuudet) esim. matematiikka
b) Ihmistieteet (ymmärtäminen, ainutkertaisuus) esim. historia
Hypoteesi eli
oletus
(tutkimussuunnitel
ma, kysymykset)
Oletuksen testaus
Kokeet, tarkkailu,
lähteet, todisteet
Tulosten julkistus ->
tiedeyhteisön julkinen
arviointi
19. Esimerkkejä tieteenaloista jotka tutkivat kulttuuria:
• Historia: Ihmiskunnan menneisyys
• Kulttuuriantropologia: erilaiset ihmisyhteisöt
(esim. heimot)
• Uskontotiede: uskonto kulttuuri-ilmiönä
• Arkeologia: ihmisen menneisyys materian kautta
(esineistö)
• Kansantiede: kansojen perinteet, tavat, esineet,
kulttuurituotteet (runot)
• Kirjallisuustiede ja taidehistoria: taidetuotteet
(mm. kirjallisuus) -> taide osa kulttuuria eli
kuvastaa aikaansa
21. Termejä:
•Ihmiskuva = käsitys ihmisyyden perusluonteesta (esim. onko kaikki
ihmiset pohjimmiltaan itsekkäitä vai hyväntahtoisia)
•Minäkuva = yksilön käsitys itsestään (millainen minä olen esim.
opiskelijana)
•Elämänkatsomus = käsitys elämän tarkoituksesta, päämääristä ja
tavoitteista
•Maailmankuva = kokonaiskäsitys itsestä, ihmisistä sekä
maailmasta
(usein tiivistyy ismeihin eli aatteisiin -> esim. uskonnot, liberalismi,
sosialismi, nationalismi)
22. Kulttuuri ja maailmankuva
• Meihin vaikuttavat:
– perimä (esim. geenit)
– kasvatus/lähipiiri (vanhemmat ja kaverit)
– kasvuympäristö (esim. suomalainen kulttuuri)
– kokemukset (esim. elämäntapahtumat & harrastukset)
– oma asenne ja motivaatio
• Maailmankuvamme voi olla monikerroksinen sekä se
”päivittyy” läpi elämän
– Monikerroksisuus: voit suomalaisena samaistua japanilaiseen
magna-kulttuuriin
– Päivitys: elämänkokemuksen sekä tiedon lisääntyessä tulet
todennäköisesti näkemään maailman erilaisena 20 vuoden
päästä
• Jokainen ihminen sekä luo että peilaa aikansa
kulttuuria
– esim. se miten suomenkieltä käytetään muuttuu koko ajan.
Amerikkalainen maailmankuva?
”Vasara kädessä näkee
nauloja joka puolella”
Notas del editor
Arkikielessä useita merkityksiä: Muokkaamme ja vaikutamme. Aine ja henkin vuorovaikutuksessa.
Jaloa, arvokasta, hyödyllistä (?)
Kulttuuri – käsite
Yhteisön henkisten ja aineellisten
saavutusten kokonaisuus
Miten ihminen on muuttanut ympäristöään
Nykyisin käsittää erilaiset taidemuodot
Laajasti siihen kuuluu myös elämäntapa, uskonto, arvot, normit ja maailmankuva
Myytit: 1) evoluutiolla ei sinänsä päämäärää 2) Ihmiset eivät ole kehittyneet apinoista vaan yhteinen kantamuoto
Ihminen ja ihmistiede, tähti ja tähtitiede. Evoluutiolla ei päämäärää. Kaikki ei kehity, esim. sarvikuona. Nykyiset lajit eivät ole toistensa jälkeläisiä, vaan niillä on ollut yhteinen kantaisä. 150 vuotta tutkimusta. Lajit ja yhteiset piirteet (johdonmukainen järjestelmä esim. kalalla ei ole höyheniä). Sikiövaiheessa näyttää samalta. Surkastuneet jäsenet sopivat lajihaaraan. Lajit alueellisia. Laji voi pariutua keskenään.
Suuri mittakaava. Varhaisissa keräily- ja pyyntikulttuurissa (200000-8000 eaa.) ihmisen vaikutus luontoon oli vähäinen. Tuona aikana kehittyi ihmisen ominaistaidot kehittynyt viestintä (puhe) ja ensimmäisten työkalujen käyttö. Pienet ihmisheimot vaelsivat etsien eläimiä metsästettäväksi tai luonnonantimie kerättäväksi. Neoliittisen vallankumouksen myötä ihmiset siirtyivät maanviljelyyn noin 10000 v. sitten. Paikalleen asettuminen sekä tehokkaampi ravinnontuotanto mahdollisti kaupunkien ja ensimmäisten korkeakulttuurien syntymisen. Ihmiset erikoistuivat ammatteihin ja kirjoitustaito kehitti tiedonsiirtoa. Ratkaiseva käänne ihmisen luontosuhteessa tapahtui 1700-luvun lopulla, kun ihmiskunta siirtyi teollisen vallankumouksen myötä koneelliseen massatuotantoon. Tieteen kehittyminen mahdollisti eliniän pitenemisen sekä luonnonvarojen tehokkaamman hyödyntämisen. Ihmiskunnan vaurastuminen ja tehokkaampi tuotanto loi kulutusyhteiskunnan. Maapallon väkiluku kasvoi parissa sadassa vuodessa miljardista seitsemään miljardiin.
Miten on itse vaikuttanut
Kultturi selviytymistä. Luonto. Historia eli mennyt. Sauna tai salviamämmi
Sibbe melodiat. Mozart soi nuorisoleffassa. Riippuu henkllöstä on syvällistä? Korkeakulttuuri. Ruoka / vaatteet / musiikkimaku /
Moskeija: totta kai ihmisillä pitää olla oikeus, ei kuulu Suomeen, ja ateistit , Maat ovat aina olleet monikulttuurisia. Historiallisesti ne alueet, jotka ovat onnistuneet ratkaisemaan monikulttuurisuuden dilemman ovat menestyneet. Suvaitsevaisuus.
Paikalliset sovellukset (esim. Ranskan Mäkkäri). Suomi maailman amerikkalaisin maa.
Kiina ja Eurooppa kävi kauppaa Antiikisssa (silkkitie). Yritysten välinen kilpailu lisääntyy
Huono työlainsäädäntö – ei mm. sosiaalimaksuja
Paljon työvoimaa ja ostovoimaa
Hinnat laskevat
Työpaikkojen vähentyessä Suomessa, työntekijöiden työmäärä lisääntyy
Kiina-ilmiö = Teollisuustuotanto on siirtynyt alhaisten palkkakustannuksien ja nopean talouskasvun maihin (esim. Kiina ja Intia)
Varaus on jakaantunut epätasaisesti maiden välillä ja niiden sisällä (imperialismi)
Kestävä kehitys = taata tuleville sukupolville sama elintaso tinkimättä tasa-arvosta tai ympäristö asioista.
Ekologinen jalanjälki = ympäristökuormituksen mittari – paljon vaaditaan maa- ja vesialuieta
2) Kulttuuri-näkökulma
Massa- tai nuorisokulttuuri
Kulttuuritarjonta yhdenmukaistunut
3) Liikkumisen ja tiedonvälityksen näkökulma
Urheilu
– edustaa ainutlaatuista taiteellista saavutusta, Unesco suojella kult ja luontoa, 1970-l
N. 1000 kohdetta, kuuluisia paikkoja, 1700-luvulta, komitea päättää
7 Suomessa. Turistikohteita.
Merenkurkun saaristo, Vanha Rauma, Petäjäveden kirkko, Sammallahdenmäki, Struven ketju, Suomenlinna
II – olla merkittävästi vaikuttanut ajassaan tai kulttuuriympäristössään arkkitehtuurin, tekniikan, kaupunkisuunnittelun taimaisemasuunnittelun kehitykseen,
III – olla ainutlaatuinen tai ainakin poikkeuksellinen todistusarvo nykyisestä tai jo kadonneesta kulttuurista,
IV – olla erinomainen esimerkki historiallisesta rakennustyypistä, arkkitehtonisesta kokonaisuudesta tai kulttuurimaisemasta,
V – olla erinomainen esimerkki vähintään yhdelle kulttuurille ominaisesta perinteisestä asumuksesta, maan- tai merenkäytöstä, tai vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa,
VI – liittyä tapahtumiin, perinteisiin, ideoihin, uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin, joilla on yleismaailmallista merkitystä,
VII – sisältää poikkeuksellisia luonnonilmiöitä tai olla esimerkki harvinaislaatuisesta luonnonkauneudesta
VIII – olla erinomainen esimerkki Maan historiasta, merkittävästä käynnissä olevasta geologisesta prosessista tai merkittävästä geomorfologisesta tai pinnanmuodosta,
IX – olla erinomainen esimerkki meneillään olevasta ekologisesta tai biologisesta prosessista maan, makean veden, rannikon tai meren ekosysteemin tai eläin- tai kasvilajien kehityksessä
X – sisältää merkittäviä alueita luonnon monimuotoisuuden suojeluksi mukaan lukien maailmanlaajuisesti merkittävien uhanalaisten lajien asuinalueita.