Maakuntauudistus, sote uudistus ja -kunnat KAKS-koulutus 2017 Tuomas Pöysti
•Descargar como PPTX, PDF•
0 recomendaciones•1,129 vistas
Maakuntauudistus, sote uudistus ja -kunnat KAKS-koulutus 2017 Tuomas Pöysti. Diat 2 ja 3 päivitetty 19.1.2017.
Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
La actualidad más candente
La actualidad más candente (20)
Destacado
Destacado (18)
Similar a Maakuntauudistus, sote uudistus ja -kunnat KAKS-koulutus 2017 Tuomas Pöysti
Similar a Maakuntauudistus, sote uudistus ja -kunnat KAKS-koulutus 2017 Tuomas Pöysti (20)
Más de Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
Más de Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)
Maakuntauudistus, sote uudistus ja -kunnat KAKS-koulutus 2017 Tuomas Pöysti
- 1. -19.1.20171 Maakunta- ja sote- uudistus ja kunnat Hallituksen esitysluonnokset sote- ja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudesta Miten uudistus etenee ja mikä muuttuu? Tammikuu 2017
- 2. 19.1.2017 2 Maakunta-sote prosessin pääaikataulu Maakunta- ja sote- järjestämis- uudistus- HE eduskunnalle to to 23.2.2017 HE valinnan- vapauslaiksi eduskunnalle to 27.4.2017 Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutos HE - luonnos lausunnoille 4/2017 Hyväksytään eduskunnassa 22.6.2017: - Maakunta- ja sote- järjestämis- uudistus - Valinnan- vapauslaki - Sote- tuottajalaki - Maakuntien rahoituslaki HE valinnan- vapauslaiksi lausunto- kierrokselle 2/.2017 2017 3 / 20172 / 20171 / 2017 4 / 2017 7 / 2017 Väliaikais- hallinto alkaa valmistella toiminnan käynnis- tämistä 1.7.2017 alkaen 6 / 2017 - HE Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutoksiksi eduskunnalle 9 / 2017 Maakuntien rahoituslain täydennys 4/2017 Maakuntien rahoituslain täydennys lausunnoille 2/2017
- 3. 19.1.2017 3 Ensimmäiset maakunta- vaalit presidentin- vaalien yhteydessä 1 / 2018 Sosiaali- ja terveyden- huollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019 2018 2019 Valinnan- vapauteen ja monikanava- rahoitukseen liittyvät lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika. 1 / 2018 12 / 2018 1 / 2019
- 4. - Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö asukkaan hyvinvoinnin tukena Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Maakunta 2023 -visio Palvelut tarjotaan fiksusti ja rahat riittävät Asukkaat vaikuttavat ja valitsevatAsukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto
- 5. - Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä 5 KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. • Osaaminen ja sivistys • Terveys ja hyvinvointi • Liikunta ja kulttuuri • Nuorisotoimi • Paikallinen elinkeinopolitiikka • Maankäyttö ja rakentaminen MAAKUNNAT • Sosiaali- ja terveydenhuolto • hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen as.tuntija • Pelastustoimi • Ympäristöterveydenhuolto • Aluekehittäminen • Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus • Työ- ja elinkeinopalvelut • Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu • Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut VALTIO • Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys • Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi • Turvallisuustehtävät • Valtakunnalliset ja kv-tehtävät • Yleinen edunvalvonta
- 6. - Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot 19.1.20176 Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen - kansanterveys- ja sosiaalityö, ennaltaehkäisy - perustason palveluiden vahvistaminen - vahvemmat järjestäjät ja tuotantoyksiköt: osaamisen vahvistaminen - tarvepainotettuun kapitaatioon pohjautuva rahoitus: vaikuttavuuskannustimet Kustannustenhallinta - maakuntien rahoituslain mukainen rahoitusmalli ja kustannusjarru: 2,8 mrd € - tunnistetut säästöpotentiaalit nykyisen lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien hoito/palvelukäytäntöjen mukaan noin 3 mrd € - oikea-aikainen hoito, hoidon porrastus, digitaaliset ratkaisut, palveluintegraatio
- 7. - Uuden soten pilarit 1. Vahva järjestäjä • 18 maakuntaa 2. Palveluintegraatio • Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi • oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttää osaaminen oikeaan aikaan • sujuva hoito- ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus • tuki asiakaslähtöisyydelle ja itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 4. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä • oikea-aikainen palvelu • parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien palvelu- ja hoitomuotojen käyttöönotto 5. Digitalisointi • Arki on digitalisoitu • Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia • Tiedolla johdetaan 19.1.20177
- 8. -19.1.20178 Maakuntien tehtävät ja sote-rakenne 1.1.2019 (1/6) -
- 9. -19.1.20179 • Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos ja sen yhtiöt. • Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. • Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. • Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä. Tärkeimmät ehdotukset (3/4)
- 10. -19.1.201710 • Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan. • Kunnat eivät enää järjestä, tuota tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. • Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. • Maakunta antaa asiantuntijatukea kunnille hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistehtävään. • yhteistyö ja yhteisiä prosesseja Tärkeimmät ehdotukset (3/4)
- 11. -19.1.201711 • Maakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto • Maakuntalaissa säädetään: • maakunnan tehtävistä • hallintorakenteesta • johtamisesta • taloudenhoidosta • päätöksenteosta • Maakuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset alueelliselle itsehallinnolle ja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille. Maakuntalaki (1/2) 18 uuden maakunnan palvelu- toiminta käynnistyy 1.1.2019 §
- 12. - Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen HALLITUS MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet • Suorat vaalit • Aloiteoikeus • Neuvoa-antava kansanäänestys • Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet • Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot • Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin Valtakunnalliset palvelukeskukset (3): ICT, Talous ja henkilöstö, Toimitilat ja kiinteistöt 59–99 jäsentä MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET Liike- laitos Yhtiöitetty toiminta
- 13. -19.1.201713 Osallistuminen ja demokratia • Maakunnan ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla • uudeksi vaaliviranomaiseksi perustetaan maakuntavaalilautakunnat • vaalirahoituksen raja on sama kuin eduskuntavaaleissa • toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa maakuntahallitus • Maakuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa (vuodesta 2021 lukien). Ensimmäiset maakuntavaalit kuitenkin presidentinvaalin yhteydessä 28.1.2018. • maakunta on vaaleissa yhtenä vaalipiirinä • valtuutettuja maakuntavaltuuston päättämä määrä, pienimmissä maakunnissa kuitenkin vähintään 59 ja suurimmissa vähintään 99 • maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan (mm. aloiteoikeus, kansanäänestysaloite, vaikuttamistoimielimet) • maakunnalle kuuluvasta asiasta voidaan järjestää koko maakunnan alueella neuvoa-antava kansanäänestys • valtuusto hyväksyy maakuntastrategian ohjaamaan toimintaa
- 14. -19.1.201714 • Siirtyminen toteutetaan liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä. • Siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. • Siirtyvistä työntekijöistä suurin osa on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Henkilöstöjärjestelyt (2/3)
- 15. -19.1.201715 • Maakuntien henkilöstöä koskeva sääntely kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajentamalla. • Maakunnat siirtyvät Kevan jäsenyhteisöksi. • Maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestäminen: • KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana (Kunta- ja maakuntatyönantajat KT) • Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajajärjestössä Henkilöstöjärjestelyt (3/3)
- 16. - Omaisuusjärjestelyt • Maakunnan tehtävissään tarvitsema omaisuus turvataan maakunnan käyttöön osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla. • Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien sote-toimintaan liittyvä irtain omaisuus siirtyy maakunnille vastikkeetta (ns. suppea jakautumismalli). • veronmaksaja maksaa omaisuudesta vain kerran -periaate! • Maakunta ja kuntayhtymän jäsenkunnat voivat sopia, että kuntayhtymän omistamaa maa-omaisuutta jää jäsenkuntien omistukseen. Maakunnalle siirtyy kuitenkin aina sellainen kuntayhtymän omistama maa-omaisuus, joka sitoutuu maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan toiminnan rakennuskantaan. 19.1.201716 (1/3)
- 17. - Omaisuusjärjestelyt • Kuntien rakennukset eivät siirry, vaan siirtymäkauden ajaksi maakunnat vuokraavat toimitilat yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti. • Omaisuusjärjestelyt toteutetaan siten, ettei niillä ole tulosvaikutusta kunnissa. • Siirtymäkauden jälkeen kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraista avustusta mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen tuottamien kuntatalousongelmien perusteella. • Lisäksi kuntia tuetaan kiinteistökehityksessä ja markkinoinnissa. 19.1.201717 (2/3)
- 18. - Maakuntien rahoitus 19.1.201718 (1/2) 10% 87% Ikärakenne ja tarve • Valtion yleis- katteellinen rahoitus • Asiakas- ja käyttömaksut • Lyhytaikainen lainanotto Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään. Valtionrahoituksen määräytyminen 89% Tarveperusteinen rahoitus 85,687 % ikärakenne ja palvelutarve 1,500 % asukastiheys 1,400 % vieraskielisyys 0,300 % kaksikielisyys 0,113 % saaristoisuus 10% Asukasluku- perusteinen rahoitus 1% Hyte- rahoitus
- 19. - Verotus 19.1.201719 (1/2) • Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. • Kunnallisveron tuottoa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään. • Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,5 prosenttiyksiköllä. • Laskelmat päivitetään ennen hallituksen esityksen antamista helmikuussa 2017. • Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille. • Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon. • Kunnat päättävät itsenäisesti tuloveroprosenttinsa jatkossakin.
- 20. - Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat 19.1.201720 • Uudistuksen voimaantuloon ajoittuvia vaikutuksia kohtuullistetaan järjestelmämuutoksen tasauksella > turvaa laskennallisesti ja suhteellisesti kunnan talouden tasapainotilan uudistusta edeltävälle tasolle. • Uuteen rahoitusmalliin siirrytään asteittain, +/-25 euroa asukasta kohti vuodessa. • Muutos kuitenkin rajoitetaan +/- 100 euroon per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa. (2/3)
- 21. - Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat 19.1.201721 • Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM) • Laskelmat päivittyvät jatkossa, nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota • Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin • Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. • Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien 2017–2018 toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella (3/3)
- 22. -19.1.201722 • Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat kuntatalouden paineet pienenevät olennaisesti • Talouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu helpottuvat • Kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät soten osalta maakunnille • Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi hallituksen esityksen laadinta-vaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti • Toimintaympäristö muuttuu uudistuksesta huolimatta • Valtionosuusuudistusta ja sen vaikutusarvioita ei ole aiemmin tehty näin kauan ennen uudistuksen voimaantuloa Kunnan talous voimaantulon jälkeen €
- 23. - • Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. • Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti • Maakunta varmistaa, että eri tuottajien palvelut toimivat yhteen • Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palveluntuottajille • Maakunta varmistaa, että tieto kulkee sujuvasti toimijoiden välillä. • Suoran valinnan palveluntuottaja vastaa oman asiakkaansa palvelujen kokonaisuudesta. 19.1.201723 Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio
- 24. -21.12.2016 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 21.12.201624 Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteet Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (koko väestö): • Laaja-alainen yhteistyö sidosryhmien välillä • Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen • Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista • Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n. 60% väestöstä): • Palvelut sote-keskuksesta ja suunhoidon yk-siköstä, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö • Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta • Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy • Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta Laajempi hoidon tai palvelun tarve (n. 30% väestöstä): • Palvelut sote-keskuksesta, suunhoidon yksiköstä ja maakunnan liikelaitokselta asiakassuunnitelman mukaisesti • Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut • Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti • Maakunta voi päättää sote-keskukselle tai suunhoidon yksikölle kansallista palvelu- valikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja Korkea hoidon tai palvelun tarve (n. 10% väestöstä): • Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito- ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus • Maakunnan liikelaitos vastaavaa tarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä • Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita • Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa
- 25. - Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin • Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön näissä palveluissa: • sosiaali- ja terveyskeskus • suunhoidon yksikkö (hammashoitola) • muut maakunnan päättämät sote-palvelut. • Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. • Sote-keskus ja suunhoidon yksikkö voivat myöntää maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta. • Palveluntuottajan pitää olla rekisteröitynyt, täyttää maakunnan vaatimukset ja tehdä sopimus maakunnan kanssa. 21.12.201625 Asiakas saa tukea valintoihin verkkopalvelusta, neuvontapuhelimesta ja palveluohjaajilta. Jos hän ei halua itse valita, maakunta osoittaa sopivan palvelun.
- 26. -19.1.201726 Sote-keskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli -Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta -Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut - Jatkossa myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja -Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta -Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta Maakunnan omat palvelut - Ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joita sote-keskus ei tarjoa: esimerkiksi sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito - Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Asiakasseteli -Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen -Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta -Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama Henkilökohtainen budjetti -Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan -Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemminAsiakas valitsee suoraan sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin vuodeksi. Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa maakunnan liikelaitoksen palveluista.
- 27. - Palvelujen tuottaminen • Maakunnan palvelustrategia: mitä palveluja asukkaille tarjotaan ja miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut. • Myös palveluntuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. • Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. • Uusi laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (ns. palveluntuottajalaki) säätelee maakunnan tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. • Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. 19.1.201727
- 28. -19.1.201728 Maakuntakonserni sote-tehtävissä Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus --------------------- Maakuntajohtaja Maakunnan sote-lautakunta Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Maakunnan konserni- yhtiöt (muu kuin sote- tuotanto) Ostopalvelu- hankinnat omaan tuotantoon Maakunnan liikelaitos - Hallitus ja johtaja Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointi- suunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Maakunnan oman sote-tuotannon yhtiöt Konserni- ohjaus Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. • hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja osto- palveluhankintojen linjaukset) • soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja liikelaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Soten järjestämisestä vastaava toimielin: • Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat • Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: • oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen • ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon • ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä) Järjestäjän ohjaus ja valvonta
- 29. -19.1.201729 Maakunnan on otettava asukkaiden näkemykset huomioon, kun maakunta valmistelee • palvelulupausta. • maakuntien yhteistyösopimusta. • yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali- ja terveysministeriölle valtakunnallisista tavoitteista. (1/2)Asiakas- ja asukasosallisuus
- 30. -19.1.201730 • Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. • Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita ylläpitämään itsetoimintakykyään ja terveyttään. • ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. Digitalisaatio Palveluja uusilla tavoilla
- 31. - Uudistuksen onnistumisen avaintekijät • Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä • Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä • Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi • Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen • Rohkea ote tulevaisuuteen 19.1.201731 Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin.
- 32. -19.1.201732 Kiitos! alueuudistus.fi SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ● VALTIOVARAINMINISTERIÖ
Notas del editor
- Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu)
- Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu)
- Kuvallinen sivupohja, vasen kuva vasemmalla ja rajaava elementti siirrettävissä. Ohje: Vaihda kuva klikkaamalla kuvan päällä hiiren kakkospainikkeella: Muuta kuvaa. Valkoisen reunan paikkaa voi myös siirtää tällä dialla. HUOM! Tätä pohjaa ei löydy Uusi dia-valikosta. Kuvasivun voi kopioida klikkaamalla hiiren oikealla diavalikossa dian päällä -> Monista dia.
- Kuvallinen sivupohja, vasen kuva vasemmalla ja rajaava elementti siirrettävissä. Ohje: Vaihda kuva klikkaamalla kuvan päällä hiiren kakkospainikkeella: Muuta kuvaa. Valkoisen reunan paikkaa voi myös siirtää tällä dialla. HUOM! Tätä pohjaa ei löydy Uusi dia-valikosta. Kuvasivun voi kopioida klikkaamalla hiiren oikealla diavalikossa dian päällä -> Monista dia.
- Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu)
- Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu)
- Kuvallinen sivupohja, vasen kuva vasemmalla ja rajaava elementti siirrettävissä. Ohje: Vaihda kuva klikkaamalla kuvan päällä hiiren kakkospainikkeella: Muuta kuvaa. Valkoisen reunan paikkaa voi myös siirtää tällä dialla. HUOM! Tätä pohjaa ei löydy Uusi dia-valikosta. Kuvasivun voi kopioida klikkaamalla hiiren oikealla diavalikossa dian päällä -> Monista dia.
- Kuvallinen sivupohja, vasen kuva vasemmalla ja rajaava elementti siirrettävissä. Ohje: Vaihda kuva klikkaamalla kuvan päällä hiiren kakkospainikkeella: Muuta kuvaa. Valkoisen reunan paikkaa voi myös siirtää tällä dialla. HUOM! Tätä pohjaa ei löydy Uusi dia-valikosta. Kuvasivun voi kopioida klikkaamalla hiiren oikealla diavalikossa dian päällä -> Monista dia.
- Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu)
- Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu)
- Kuvallinen sivupohja, oikea kuva oikealla ja rajaava elementti siirrettävissä. Ohje: Vaihda kuva klikkaamalla kuvan päällä hiiren kakkospainikkeella: Muuta kuvaa. Valkoisen reunan paikkaa voi myös siirtää tällä dialla. HUOM! Tätä pohjaa ei löydy Uusi dia-valikosta. Kuvasivun voi kopioida klikkaamalla hiiren oikealla diavalikossa dian päällä -> Monista dia.
- Kuvallinen sivupohja, oikea kuva oikealla ja rajaava elementti siirrettävissä. Ohje: Vaihda kuva klikkaamalla kuvan päällä hiiren kakkospainikkeella: Muuta kuvaa. Valkoisen reunan paikkaa voi myös siirtää tällä dialla. HUOM! Tätä pohjaa ei löydy Uusi dia-valikosta. Kuvasivun voi kopioida klikkaamalla hiiren oikealla diavalikossa dian päällä -> Monista dia.
- Kuvallinen sivupohja, oikea kuva oikealla ja rajaava elementti siirrettävissä. Ohje: Vaihda kuva klikkaamalla kuvan päällä hiiren kakkospainikkeella: Muuta kuvaa. Valkoisen reunan paikkaa voi myös siirtää tällä dialla. HUOM! Tätä pohjaa ei löydy Uusi dia-valikosta. Kuvasivun voi kopioida klikkaamalla hiiren oikealla diavalikossa dian päällä -> Monista dia.
- Kuvallinen sivupohja, oikea kuva oikealla ja rajaava elementti siirrettävissä. Ohje: Vaihda kuva klikkaamalla kuvan päällä hiiren kakkospainikkeella: Muuta kuvaa. Valkoisen reunan paikkaa voi myös siirtää tällä dialla. HUOM! Tätä pohjaa ei löydy Uusi dia-valikosta. Kuvasivun voi kopioida klikkaamalla hiiren oikealla diavalikossa dian päällä -> Monista dia.
- Kuvallinen sivupohja, oikea kuva oikealla ja rajaava elementti siirrettävissä. Ohje: Vaihda kuva klikkaamalla kuvan päällä hiiren kakkospainikkeella: Muuta kuvaa. Valkoisen reunan paikkaa voi myös siirtää tällä dialla. HUOM! Tätä pohjaa ei löydy Uusi dia-valikosta. Kuvasivun voi kopioida klikkaamalla hiiren oikealla diavalikossa dian päällä -> Monista dia.
- Kuvallinen sivupohja, oikea kuva oikealla ja rajaava elementti siirrettävissä. Ohje: Vaihda kuva klikkaamalla kuvan päällä hiiren kakkospainikkeella: Muuta kuvaa. Valkoisen reunan paikkaa voi myös siirtää tällä dialla. HUOM! Tätä pohjaa ei löydy Uusi dia-valikosta. Kuvasivun voi kopioida klikkaamalla hiiren oikealla diavalikossa dian päällä -> Monista dia.
- Kiitossivulla on valmiina verkko-osoite alueuudistus.fi + tilaa omille yhteystiedoille. Taustalle voi lisätä taustakuvan tai vaihtaa taustan väriä Hiiren oikea näppäin -> Muotoile tausta -kohdassa