Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31052022.pptx
•Descargar como PPTX, PDF•
0 recomendaciones•577 vistas
Hallitusohjelmaan sisältyvällä poikkihallinnollisella Ikäohjelmalla varaudutaan väestön ikääntymisestä seuraavaan yhteiskunnalliseen muutokseen poikkihallinnollisesti, laaja-alaisesti ja kestävästi. Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti avoimen webinaarin, jossa esiteltiin poikkihallinnollisesti valmisteltu luonnosehdotus valtioneuvoston periaatepäätöksestä ikäohjelman jatkotavoitteista ja toimenpiteistä seuraavalle hallituskaudelle. Webinaarissa oli mahdollista käydä keskustelua luonnoksesta ennen sen lähettämistä kaikille avoimelle lausuntokierrokselle.
Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
La actualidad más candente
La actualidad más candente (20)
Similar a Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31052022.pptx
Similar a Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31052022.pptx (20)
Más de Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
Más de Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)
Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31052022.pptx
- 1. KOHTI IKÄKYVYKÄSTÄ SUOMEA KANSALLINEN IKÄOHJELMA 2030 TULEVAISUUDEN IKÄOHJELMA -WEBINAARI 31.5.2022 AINEISTO JA VUOROVAIKUTTEISTEN OSIOIDEN TULOKSET
- 2. OHJELMA 31.5.2022 10.00 Tilaisuuden avaus, valtiosihteeri Eila Mäkipää, sosiaali- ja terveysministeriö 10.15 Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pitempään Projektipäällikkö Marjaana Pennanen, sosiaali- ja terveysministeriö 10.50 Ikääntyvien toimintakyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet, erityisesti ikäihmisten palveluissa Asiantuntija Kaarina Tuokko, sosiaali- ja terveysministeriö 11.25 Asuminen ja asuinympäristöt ovat ikäystävällisiä Asuntoneuvos Raija Hynynen, ympäristöministeriö 12.00 Lounastauko 12.30 Teknologia on lisännyt hyvinvointia Neuvotteleva virkamies Satu Karppanen, sosiaali- ja terveysministeriö 13.05 Vapaaehtoistoiminnalla on vakiintunut asema yhteiskunnassa Hankepäällikkö Sini Lahdenperä, oikeusministeriö 13.40 Palvelut toteutetaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla Projektipäällikkö Marjaana Pennanen, sosiaali- ja terveysministeriö 14.05 Yhteenveto Johtaja Taru Koivisto, sosiaali- ja terveysministeriö 14.15 Tilaisuus päättyy Päivän puheenjohtajana toimii johtaja Taru Koivisto, STM
- 3. Kansallinen ikäohjelma Iäkkäät ovat toimintakykyisempiä pidempään Tulevaisuuden Ikäohjelma - webinaari 31.5.2022 Marjaana Pennanen, projektipäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö, toimintakyky-yksikkö
- 4. Ikäohjelman ja periaatepäätöksen valmistelun taustaa
- 5. 5 Ikäohjelman taustaa • Ikäohjelman vaikuttavuustavoitteet vuoteen 2030: 1. Ikääntyvien työikäisten työkyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet 2. Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään 3. Vapaaehtoistoiminnalla on vakiintunut asema ikääntyvässä yhteiskunnassa 4. Teknologia on lisännyt hyvinvointia 5. Asuminen ja asuinympäristöt ovat ikäystävällisiä 6. Palvelut toteutetaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla • Ikäohjelmassa toteutetaan kuudelle eri vaikuttavuustavoitteelle hallituskauden mittaisia toimenpidekokonaisuuksia (osa toimenpiteistä sisältyy Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelmaa)
- 6. 6 Ikäohjelman valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelu • Kuvattujen tavoitteiden saavuttaminen ja onnistunut toimeenpano edellyttävät Toimia ja yhteistyötä kaikilla hallinnonaloilla Pitkäjänteistä työskentelyä yli hallituskausien sen vuoksi linjaus on tärkeä hyväksyä valtioneuvoston periaatepäätöksenä • Valmisteltavan periaatepäätöksen lähtökohtana on, että toimet väestön ikääntymiseen varautumiseksi edelleen tähtäisivät asetettujen kuuden vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen. • Valmisteltavassa periaatepäätöksessä esitellään Periaatteet Kansallisen Ikäohjelman toteuttamisessa Toimeenpanosuunnitelma vuosille 2023–2027 sekä alustavat toimenpide- ehdotukset vuosille 2027–2030
- 7. 7 Ikäohjelman valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelu • Periaatepäätöksen valmistelun tueksi on järjestetty yhdeksän vaikuttavuustavoitteiden teemoihin liittyvää työpajaa. Työpajojen tuloksina syntyi viisi läpileikkaavaa teemaa: 1. Iäkkäiden henkilöiden osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja voimavarojen vahvistaminen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla 2. Iäkkäiden henkilöiden yksilöllisten ominaisuuksien ja tarpeiden sekä iäkkään väestön moninaisuuden parempi huomioiminen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla 3. Ikääntymiseen liittyviin asenteisiin vaikuttaminen ja sukupolvien välisten suhteiden syventäminen 4. Kerättävän tiedon luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden parantaminen, toimintakäytänteiden vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen ja indikaattoreiden määrittely toiminnan laadun varmistamiseksi 5. Väestön ikääntymiseen liittyvien mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
- 8. Periaatepäätöksen valmistelun aikataulu • Sote –ministerityöryhmän kokous 28.9.2021 • Ikäohjelman toimeenpanoryhmän ja ohjausryhmän kokoukset syksy 2021 ja kevät 2022 • Ikäohjelman osallisuusfoorumit syksy 2021 ja kevät 2022 • Sisältöjen osallistava työstö 11/21-03/22 (työpajat) • Ministeri Lindén tapaaminen 16.3.2022 • Sidosryhmien kommentit kevät 2022 • Sote –ministerityöryhmän kokous 24.5.2022 • Webinaari 31.5.2022 klo 10-14 • Lausuntokierros kesä-elokuu 2022 • Terveyden edistämisen verkosto kevät/syksy 2022? • Lausunnot ja täsmennykset (05-09/22) • Eduskunnan ikäverkoston kokous lokakuu 2022? • Ehdotuksen viimeistely ja valmiiksi saattaminen (11-12/22)
- 9. Toimenpiteet vuoteen 2023 Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään
- 10. • Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa Hyvä Veto –hanke (THL,TTL) • Työvoimatarpeiden ennakoinnin toimintamallin kehittäminen (TEM) • Elintapaohjauksen kehittäminen, erit. muistisairauksien ehkäisyyn (Tulevaisuuden sote-keskus -ohj.) • Muistisairauksien varhaisen toteamisen kansallinen mallin kehittäminen Tulevaisuuden sote- keskuksiin (THL) • Ikääntyneiden ruokasuositukset käytäntöön (VRN) • Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille (TAIKE) • Liikkuminen ja digitaidot, selvitykset ikäihmisten sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta ja koronapandemiaan liittyvä selvitys ikäihmisten digitaidoista ja medialukutaidosta (OKM) • Luodaan toimintamalleja ikäystävällisyyden lisäämiseksi joukkoliikenteessä (LVM) Vapaa! –Fri! –hanke vapaaehtoistyön edistämiseksi ikääntyvässä yhteiskunnassa (OM) • Kotona asumisen teknologiat ikäihmisillä KATI –ohjelma (THL, VTT) • Kehitetään ennustemallia monialaisen palvelutarpeen arvioimiseksi tekoälyn avulla (THL, VTT) • Kehitetään iäkkäiden kotona asuvien palveluiden käytön tueksi keskustelevaa tekoälyä (chatbot) (VTT) Toteutetaan ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma 2020-2022 (YM) • Asiakas- ja palveluohjauksen, kotihoidon ja omaishoidon kehittäminen (Tulevaisuuden sote-keskus -ohj.) • Joustavan palvelun asumismalli iäkkäille (JOPA) -hanke (STM) • Omavalvonnan kehittäminen (STM) • Sijaishenkilöstön kehittäminen 16.3.2022 10
- 11. Toimenpiteet vuoteen 2023: Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään (osa 1) 1. Elintapaohjauksen kehittäminen (ravitsemus, liikunta yms.) osana Tulevaisuuden sote- keskusohjelmaa esim. FINGER –toimintamallin (muistihäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi) käyttöön ottaminen 2. Kansallinen muistipalvelupolku - muistisairauksien varhaisen toteamisen kansallisen mallin kehittäminen osaksi tulevaisuuden sote-keskuspalveluita (THL) Luodaan kansallinen muistipalvelupolkumalli: ennaltaehkäisevistä palveluista ja varhaisesta tunnistamisesta hoitoon ja seurantaan Kytketään FINGER-toimintamallin mukainen elintapaohjaus osaksi muistipalvelupolkua Vahvistetaan eri ammattiryhmien osaamista muistipalvelupolulla Vahvistaa asiakas- ja palveluohjauksen roolia muistisairauksien riskiryhmien tunnistamisessa Kehitetään verkostotyön malleja eri toimijoiden yhteistyön tukemiseen Luodaan alustavia ehdotuksia kansallisen seurannan ja arvioinnin menetelmiksi Sovitetaan malli osaksi Sote-keskus –ohjelmaa 3. ”Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus” käytäntöön (Valtion ravitsemusneuvottelukunta) Tuotetaan koulutusta ja verkkomateriaalia ammattihenkilöiden täydennyskoulutukseen hyödynnettäväksi mm. kunnissa ja alueilla. Kansallinen portaalipohja ikääntyneiden ruokapalveluille. Valtakunnallinen kampanja ikääntyneille yhteistyössä eläkeläisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
- 12. Toimenpiteet vuoteen 2023: Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään (osa 2) 4. Ikäystävällisyyden lisääminen joukkoliikenteessä (liikenne- ja viestintäministeriö, Traficom) Tavoitteena on tehdä Turun seudun joukkoliikenteen käytöstä mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa ikäihmisille. Keskittyy digitaalisten palvelujen käytön helpottamiseen kokonaisuudessaan. Keskeisenä on palvelujen saavutettavuus kaikille. Työn tulokset ovat monistettavissa myös muille joukkoliikenneviranomaisalueille. 5. Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille (opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen edistämiskeskus) Kehitetään etsivän kulttuurityön toimintamallia syrjäytymisvaarassa oleville ikäihmisille Kehitetään kulttuurilähetetoimintaa vähävaraisille, omatoimisille ikäihmisille laajentamalla Kaikukortin käyttöönottoa Vakiinnutetaan kulttuuritoimijoiden arviointikäytäntöjä, tehdään ikäihmisten kulttuurihyvinvoinnin laatusuositus ja juurrutetaan toimintaa rakenteisiin Vahvistetaan kunnissa toteuttavaa kulttuurihyvinvoinnin toimintaa siten, että se tukee väestön ikääntymiseen varautumista laaja-alaisesti ja kestävästi
- 13. Toimenpiteet vuoteen 2023: Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään (osa 3) 6. Liikkuminen ja digitaidot (opetus- ja kulttuuriministeriö) Tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantaminen ja ylläpitäminen fyysisen aktiivisuuden, liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. Toimintamalli soveltuu olemassa oleviin rakenteisiin, eli liikuntatoimen, sote –palvelujen ja kolmannen sektorin yhteistyönä tavoittamaan erityisesti ikäihmiset, joiden on vaikea osallistua tavanomaiseen liikuntaan Koordinaatiohankkeen avulla tuetaan kuntia, järjestöjä ja muita toimijoita toiminnan juurtumisessa osaksi normaalia toimintaa • Osa 1. Ikiliikkuja-viestintä ja -kampanjat liikunnan ja terveellisten elintapojen vauhdittajana • Osa 2. Ikiliikkuja etäjumppaa! Ikäihmisten vuorovaikutteisten etäjumppamahdollisuuksien lisääminen. 7. Selvitys ikäihmisten sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta (ml. politiikkasuositukset) sekä selvitys koronapandemiaan liittyvä selvitys ikäihmisten digitaidoista ja medialukutaidosta, resilienssistä ja yksinäisyydestä/yhteisöllisyyden puutteesta (opetus- ja kulttuuriministeriö) 8. Mielen hyvinvoinnin tilannekuva (THL) Ikäihmisten mielen hyvinvoinnin nykytilasta tehdään kattava tilannekuva, jossa on jäsennetty mielen hyvinvoinnin kokonaisuus, kuvattu hyvät toimintakäytännöt mielen hyvinvoinnin edistämiseksi, määritetty arvioinnin/mittaamisen tavat sekä hahmotettu se, miten nämä ovat kiinnitettävissä olemassa oleviin rakenteisiin yhteisöissä, palvelujärjestelmässä ja hyte/sote-alueilla.
- 14. Periaatepäätösluonnos Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään: Tavoitteet vuoteen 2030, toimenpiteet vuosille 2023-2027 ja alustavia toimenpide-ehdotuksen vuosille 2027-2030
- 15. Periaatepäätösluonnos: Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään Tavoitteet vuoteen 2030 Iäkkäiden toimintakyky ja osallisuus ovat vahvistuneet siten, että aktiivisten, toimintakykyisten elinvuosien määrä on kasvanut Uudet toimintatavat tukevat ja motivoivat iäkästä väestöä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kuten liikunnan, mielen hyvinvoinnin, kulttuurihyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä ja ravitsemuksen parantamisessa Panostamalla riskiväestöjen varhaiseen tunnistamiseen ja kohdentamalla heille ennaltaehkäiseviä toimia, on vähennetty toimintakyvyn laskua ja sairastavuutta, erityisesti muistisairauksia Iäkkäiden toimintakyvyn kehittäminen, suositukset ja toimenpiteet perustuvat näyttöön perustuvaan tietopohjaan Iäkkäiden osallisuus ja itsemääräämisoikeus ovat vahvistuneet
- 16. Periaatepäätösluonnos: Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään Toimenpiteet vuosille 2023–2027 Jatketaan hyvien ja toimivien toimintamallien käyttöönottoa ja kehittämistä iäkkäiden toimintakyvyn tukemisessa, esimerkiksi elintapaohjauksen, liikunnan, ravitsemuksen, mielen hyvinvoinnin, kulttuurihyvinvoinnin ja kansalaistoiminnan alueilla Jatketaan arviointi-, toteuttamis- ja levittämismallien kehittämistä Kehitetään ja otetaan käyttöön toimivia käytänteitä hyvinvointialueiden ja kuntien toteuttamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) toiminnan ja kuntien muun toiminnan sekä kolmannen sektorin välisen yhdyspintatyön ja yhteistyön parantamiseksi Kehitetään ja otetaan käyttöön iäkkäiden henkilöiden osallisuutta parantavia toimintakäytänteitä palveluissa ja muussa toiminnassa Rakennetaan näyttöön perustuvaa tietopohjaa, jonka avulla saadaan luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa väestön ikääntymiseen varautumisessa ja taloudellisen kestävyyden varmistamisessa (esim. RAI – mittariston laajempi hyödyntäminen, laatuindikaattorit). Toimenpide-ehdotukset vuosille 2027–2030 Jatketaan hyvien ja toimivien toimintamallien käyttöä Päävastuutaho: STM
- 17. Kiitos mielenkiinnostanne! marjaana.pennanen@gov.fi Marjaana Pennanen, projektipäällikkö, STM 31.5.2022
- 18. Parhaat keinot parantaa ennaltaehkäisevästi ikääntyneiden toimintakykyä - valitse kolme (tärkeysjärjestyksessä) 14.9.2021
- 19. Ikääntyvien työikäisten toimintakyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet, erityisesti ikäihmisten palveluissa Tulevaisuuden Ikäohjelma –webinaari 31.5.2022 Kaarina Tuokko Asiantuntija
- 20. Tausta • Väestö ikääntyy • Ikääntyneiden palveluihin tarvitaan paljon uusia työntekijöitä • Lisäksi on tärkeää pitää jokainen nykyinen alan osaaja työssä ja työkykyisenä. Työkyvyn tukeminen ja ylläpitäminen on siten olennaista myös tulevaisuudessa ja siitä huolehtiminen kuuluu niin yksilölle itselleen kuin myös työyhteisöille ja työnantajille. • Työn ja työympäristön muutokset ikäihmisten palveluissa ovat arkipäivää ja työurien pidentämisen näkökulmasta muutosten hallinta on tärkeää. Työpaikkojen hyvä sopeutumiskyky ympäröiviin olosuhteisiin on ensiarvoisen tärkeää.
- 21. 2020-2023 • Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa Hyvä Veto –hanke (THL,TTL) • Työvoimatarpeiden ennakoinnin toimintamallin kehittäminen (TEM) • Elintapaohjauksen kehittäminen, erit. muistisairauksien ehkäisyyn (Tulevaisuuden sote-keskus -ohj.) • Muistisairauksien varhaisen toteamisen kansallinen mallin kehittäminen Tulevaisuuden sote- keskuksiin (THL) • Ikääntyneiden ruokasuositukset käytäntöön (VRN) • Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille (TAIKE) • Liikkuminen ja digitaidot, selvitykset ikäihmisten sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta ja koronapandemiaan liittyvä selvitys ikäihmisten digitaidoista ja medialukutaidosta (OKM) • Luodaan toimintamalleja ikäystävällisyyden lisäämiseksi joukkoliikenteessä (LVM) Vapaa! –Fri! –hanke vapaaehtoistyön edistämiseksi ikääntyvässä yhteiskunnassa (OM) • Kotona asumisen teknologiat ikäihmisillä KATI –ohjelma (THL, VTT) • Kehitetään ennustemallia monialaisen palvelutarpeen arvioimiseksi tekoälyn avulla (THL, VTT) • Kehitetään iäkkäiden kotona asuvien palveluiden käytön tueksi keskustelevaa tekoälyä (chatbot) (VTT) Toteutetaan ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma 2020-2022 (YM) • Asiakas- ja palveluohjauksen, kotihoidon ja omaishoidon kehittäminen (Tulevaisuuden sote- keskus -ohj.) • Joustavan palvelun asumismalli iäkkäille (JOPA) -hanke (STM) • Omavalvonnan kehittäminen (STM) • Sijaishenkilöstön kehittäminen 16.3.2022
- 22. Hyvä Veto –hanke (THL, TTL) • Työterveyslaitoksen työhyvinvointikyselyn tulosten mukaan vanhustyön yksiköiden tulokset ovat heikompia kuin muissa sote- alan yksiköissä. Työhyvinvoinnin kohentamiseksi tarvitaan ratkaisuja, joilla iäkkäiden palvelujen työntekijöiden hyvinvointia tuetaan, työn arvostusta nostetaan ja varmistetaan, että iäkkäiden palveluissa riittää jatkossakin tekijöitä. • Työterveyslaitos kehittää yhdessä sote-organisaatioiden kanssa toimintamallia, jolla turvataan sekä ikäihmisten palveluja että alan vetovoimaisuutta ja pitovoimaa. • Uusi Hyvä veto -toimintamalli voidaan levittää laajasti ikäihmisten parissa työskentelevien työhyvinvoinnin edistämiseksi. • Hankeaika päättyy vuoden 2023 lopulla
- 23. Hyvä Veto -hankkeen jo julkaisuja hyviä käytäntöjä
- 25. Työvoimatarpeiden ennakoinnin toimintamalli (TEM) • Ilman riittävän laadukasta työvoimatarpeiden ennakointitietoa emme pysty arvioimaan ja vastaamaan työvoimatarpeisiin, jotka koskevat kotimaisen työvoiman ohella myös ulkomaisen työvoiman houkuttelua Suomeen • Työvoimatarpeiden ennakoinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on kehittämässä uudenlaista ennakoinnin toimintamallia, jota pilotoidaan vanhuspalveluissa • Työ- ja elinkeinoministeriössä on meneillään edellä mainitun toimintamallia kehittävän hankkeen lisäksi laajempi verkostoyhteistyö, jossa pyritään edistämään sote-alan kohtaantoon liittyviä kysymyksiä
- 26. Jatkotavoitteet ja –toimenpiteet vuoteen 2030
- 27. Tavoitteet vuoteen 2030 • Ikääntymiseen varautuminen aloitetaan keski-iässä ja sitä jatketaan eläkkeelle siirryttäessä (sekä omana että yhteiskunnan toimintana) • Erilaisilla ratkaisuilla ja joustoilla varmistetaan entistä pidemmät työurat ja ehkäistään ikäsyrjintää työelämässä • Ikäihmisten palveluissa työskentelevän henkilöstön osaamista, työ- ja toimintakykyä ja jaksamista sekä alan vetovoimaa on parannettu • Työhyvinvoinnin kehittäminen on integroitu palvelutoiminnan ja hoidon laadun kehittämiseen sekä omavalvontaan ja sen vaikutuksista kerätään systemaattisesti tietoa organisaatioista ja kansallisesti tiedolla johtamisen tueksi • Olemassa oleva lainsäädäntö ja lainsäädännön muutokset tukevat tavoitteiden saavuttamista ja kulkevat mukana huomioiden eri palvelut ikääntyneiden palveluissa
- 28. Toimenpiteet vuosille 2023–2027 Jatketaan aiemmin aloitettua tutkimus- ja kehittämistyötä: • Vahvistetaan esihenkilöiden ja työyhteisöjen osaamista ja ymmärrystä moninaisuuden huomioon ottamisesta ja johtamisesta valmentavan johtamisen keinoin, jonka myötä ikäihmisten palveluissa voidaan tehdä yhä useammin työtä yhteisöohjautuvasti.
- 29. Toimenpiteet vuosille 2023–2027, jatkuu… • Kehitetään ja tutkitaan, miten työhyvinvoinnin kehittäminen parhaiten integroidaan palvelutoiminnan ja hoidon laadun kehittämiseen sekä toimintayksiköiden omavalvontaan, tavoitteena ikäihmisten palveluissa työskentelevien työkuormituksen pysyminen hallinnassa. • Hyvä veto -toimintamalli integroidaan omavalvontaprosessiin. • Omavalvonnassa käytetään työhyvinvoinnin mittareita osana toiminnan laadun arvioimista. • Omavalvontaprosessia kehitetään niin, että siinä tunnistetaan työhyvinvoinnin osatekijät ja keinot vaikuttaa työhyvinvointiin osana hoitotyötä ja omavalvontaa. • Tuotetaan työhyvinvoinnin ja asiakkaiden kuntoisuuden mittareiden sekä hoitotyön laadun yhteydestä tutkimustietoa, jotta tunnistetaan kriittiset työhyvinvoinnin tekijät. Mahdollistetaan täsmätoimenpiteiden suuntaaminen ajoissa ja ennakoivasti työhyvinvoinnin mittareiden ja RAI-tulosten perusteella. • Vahvistetaan ikäihmisten palvelujen työntekijöiden omaa ja työyhteisön
- 30. Toimenpiteet vuosille 2023–2027, jatkuu… • Kerätään systemaattisesti tietoa työhyvinvoinnista organisaatioista ja kansallisesti tiedolla johtamisen tueksi • Vastataan työelämän ja ikääntyvien työikäisten osaamistarpeisiin edistämällä jatkuvaa oppimista työpaikoilla ja vapaa-ajalla.
- 31. Toimenpiteet vuosille 2023–2027, jatkuu… • Ikäihmisten palveluissa tutkitaan ja kehitetään sekä otetaan käyttöön uudenlaisia toimintamalleja moniammatillisuuden lisäämiseen ja uramalleja ammatillisen osaamisen vahvistamiseen • Osallistetaan henkilöstöä toiminnan kehittämiseen ja levitetään parhaita käytäntöjä valtakunnallisesti • Tehdään yhteistyötä poikkihallinnollisen, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelman sekä TYÖ2030 –ohjelman kanssa
- 32. Toimenpide-ehdotukset vuosille 2027–2030 • Jatketaan laajoja kehittämis- ja tutkimushankkeita, hyvien käytäntöjen toimeenpanoa ja niiden seurantaa • Osallistetaan henkilöstöä toiminnan kehittämiseen Päävastuutaho: STM
- 34. Mitkä ovat parhaita keinoja lisätä alan veto- /pitovoimaa? Valitse kolme (tärkeysjärjestyksessä)
- 35. Mitkä ovat tällä hetkellä parhaita keinoja huolehtia omasta työ- ja toimintakyvystäni? Valitse kolme (tärkeysjärjestyksessä)
- 36. Ikääntyneiden asuminen Ikäohjelmassa Webinaari 31.5.2022 Raija Hynynen, asuntoneuvos Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöministeriö 36
- 37. Ikääntyneet tarvitsevat esteettömiä asuntoja ja sopivia asuinympäristöjä • Lähes 80 % ikääntyneiden asunnoista on omistusasuntoja. • Maamme asunnoista esteettömiä on noin 20 %, ~ 640 000. Asuntojen esteettömyyskorjausten lisäksi ikääntyneet tarvitsevat sopivia uustuotannon asumisratkaisuja, esim. yhteisöasumista ja tuettua asumista tavallisten esteettömien asuntojen ohella. • Yksin asuminen on yleistä, 75-täyttäneistä puolet asuu yksin. Hyvien asuinolojen lisäksi asuinympäristöjen ikäystävällisyys ja yhteisöllisyys tukevat hyvinvointia ja itsenäistä elämää. 37
- 38. Ikääntyneiden asumistarpeet ja tukea tarvitsevat • Ikääntyneet muiden asukasryhmien lailla monimuotoinen joukko: jokaisella on omat tarpeet ja asumismieltymykset • Asumisen tarpeet ja toiveet vaihtelevat mm. toimintakyvyn, varallisuuden sekä turvaverkon mukaan • Ikääntyessä palvelujen saatavuus, asuntojen esteettömyys ja tutun asuinympäristön merkitys korostuvat • Osan toive on asua lähellä sukulaisia tai ystäviä -> yhteisöllisyys on tärkeä (Jalava et al. 2017, YM:n raportti) • Vanhusneuvostojen näkemyksiä: ikääntyneille monipuolisia asumisen ratkaisuja ja vaihtoehtoja • Heikoimmassa asemassa ovat vuokralla asuvat ja pienellä eläkkeellä elävät, joilla ei ole realisoitavaa varallisuutta: • Haja-asutusalueilla ja lähiöissä asuvat • Vuokralla asuvien helpompi vaihtaa asuntoa. Vanhojen kerrostalojen omistusasunnossa asuvien tilanne haasteellinen kalliiden korjausten takia. 38
- 39. Muisti- ja ikäystävällisyys asuinympäristössä • Huomioidaan iäkkäiden ja muistisairaiden ihmisten tarpeet ja voimavarat niin, että asuinympäristö tukee heidän taitojaan ja toimintakykyään. • Huomio fyysisen ympäristön lisäksi siihen, kuinka ympäristö havaitaan ja koetaan sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. • Muisti- ja ikäystävällinen asuinalue on helposti hahmotettava ja esteetön, asukkaat tuntevat kuuluvansa yhteisöön, palveluja on saatavilla. • Asuinympäristö palvelee kaikenikäisiä, vaikka erityinen fokus on ikääntyneissä ja muistisairaissa.
- 40. Ikääntyneiden asumistilanne: 75-vuotta täyttäneistä vuosien 2019 ja 2020 lopussa 2019 2020 Suunta Asui kotona = tavallisissa asunnoissa 91,9 % 92,0 % ↑ (pääosin omistusasunnoissa) Tehostetussa palveluasumisessa 7,3 % 7,3 % ↓ (ns. hoivakodit) Vanhainkodeissa tai terveyskeskusten pitkäaikaispaikoilla (=laitoshoidossa) 0,8 % 0,7 % ↓ Lähde: THL, Sotkanet 2021 1.6.2022 40
- 41. Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviä asumisessa ja palveluissa Jatkossakin kuntien tehtäviä • Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta • Erilaisten asumisratkaisujen edistäminen • Kotona asumista tukeva toiminta ja palvelut (muut kuin kotipalvelut) • Asuinalueiden kehittäminen ikäystävällisiksi • Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus Siirtyy hyvinvointialueiden tehtäviksi • Sosiaali- ja terveyspalvelut • Kotihoito • Asumispalvelut (palveluasuminen, tuettu asuminen) ja laitoshoito Tiivistä yhteistyöt ä 1.6.2022 41
- 42. Toimintaympäristön muutos ja ikääntyneiden asuminen ja asumispalvelut • Hyvinvointialueet ja niiden tehtävät • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtävä • Vanhuspalvelulain muutokset: 5 § (suunnitelma) § ja 12 § (neuvonta) asuminen on vahvemmin mukaan. • Sosiaalihuoltolain 21 b § palveluasumisesta hyvinvointialueen järjestämää yhteisöllistä asumista, 46 c § monipuoliset asumis- ja palvelukokonaisuudet
- 43. Ikäohjelman asumisen vaikuttavuustavoitteet 2030 Työikäiste n toimintaky ky on parantunu t ja työurat ovat pidentyne et Iäkkäät ovat toimintaky kyisiä pitempään Vapaaehto istyöllä on vakiintunu t asema yhteiskunn assa Digitalisaa tio ja uudet teknologia t ovat lisänneet hyvinvointi a Palvelujärj estelmä on yhdenverta inen, koordinoit u ja kustannust ehokas Asuminen ja asuinymp ä-ristöt ovat ikäystäväl llisiä ”Läpileikkaavat teemat” Vuonna 2030 asuminen ja asuinympäristöt ovat ikäystävällisiä Alatavoitteet • Ikääntyneille soveltuvia esteettömiä ja muunneltavia asuntoja on kehitetty, korjattu ja rakennettu • Asuinympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä on huomioitu ikääntyvien ja iäkkäiden tarpeet • Ihmiset itse ennakoivat ja varautuvat ikääntymisen mukanaan tuomiin asumisen ja siihen liittyviin palvelujen haasteisiin.
- 44. Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma vuosina 2020-2022 Toimenpideohjelman tavoitteena on: • parantaa ikääntyneiden asuinoloja ja edistää asumisvaihtoehtojen tarjontaa • tukea ikääntyneiden omaa ja kuntien ennakointia ja varautumista asumiseen • tukea ikäystävällisten asuinympäristöjen kehittämistä. 44
- 45. Miten toteutetaan? • 8 toimenpidekokonaisuutta; ohjelma-asiakirja https://ym.fi/ikaantyneiden-asuminen • YM ja ARA toteuttavat yhteistyössä seuraavien kanssa: kunnat ja kuntayhtymät, Kuntaliitto, vanhusneuvostot, asunto-, rakennus- ja kiinteistöalan, vanhusalan ja eläkeläisjärjestöt, yritysten edustajat jne. • Keinoina: korjausavustukset, erityisryhmien asumisen investointiavustus, YM:n valtionavustus kunnille ja kuntayhtymille, YM:n ja ARAn rahoitus kehittämis- hankkeisiin, viestintä (seminaarit, nettisivut jne.), monipuolinen yhteistyö ja verkottuminen • Hyödynnetään Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman (2013-2017) toimenpiteitä, tuloksia, aineistoja ja yhteistyötapoja. 45
- 46. Toimenpiteet Ennakointi ja varautuminen 1. Tuetaan ikääntyneiden kansalaisten omaa asumista koskevaa ennakointia YM, yhteistyötahot: järjestöt, Kuntaliitto, kunnat ja vanhusneuvostot 2. Tuetaan kuntien ennakointia ja varautumista ikääntyneiden asumistarpeisiin YM, yhteistyötahot: ARA, Kuntaliitto, kunnat, vanhusneuvostot, kuntayhtymät Asuntojen korjaaminen ja uustuotannon ratkaisut 3. Edistetään hissien rakentamista olemassa olevaan asuntokantaan ARA, yhteistyötahot: kunnat, Kiinteistöliitto ja muut järjestöt 4. Edistetään iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjaus- ja esteettömyysavustuksen käyttöä ARA, yhteistyötahot: kunnat, Vanhustyön keskusliitto ja muut järjestöt 46
- 47. Toimenpiteet Asuntojen korjaaminen ja uustuotannon ratkaisut 5. Kehitetään ja tuotetaan tarpeita vastaavia asumisratkaisuja ARA ja YM, yhteistyötahot: STM, kunnat, kuntayhtymät, järjestöt ja yritykset 6. Parannetaan tehostetun palveluasumisen fyysisiä ratkaisuja ARA, yhteistyötahot: kunnat, kuntayhtymät, järjestöt ja yritykset Asuinympäristöt 7. Kehitetään asuinympäristöjä ikä- ja muistiystävällisiksi YM, yhteistyötahot: Kuntaliitto, kunnat ja vanhusneuvostot 8. Tuetaan ikääntyneiden yhteisöllisyyttä asuinalueilla YM ja ARA, yhteistyötahot: kunnat ja järjestöt 47
- 48. ARAn toimenpiteitä: Kehitetään ja tuotetaan tarpeita vastaavia asumisratkaisuja • Hankepankissa kuvataan ARAn rahoittamia kohteita uudenlaisista asumisen ratkaisuista. • Tuettu uusien ratkaisujen toteuttamista kehittämistoiminnalla: 5 kohdetta (kulttuuri, hv-teknologia, puurakentamiskohde, kortteliratkaisu, käyttötarkoituksen muutos). • Tehostetun palveluasumisen asunnoista tavallisen palveluasumisen asunnoiksi rakennustekninen ja taloudellinen tarkastelu olemassa olevien kohteiden muuntamismahdollisuuksista. • Yhteisöllisyys asumisessa opas; toimintamallien kehittäminen, asukaskokemukset. 48
- 49. YM: Kuntien valtionavustuksen kohteena ohjelman tavoitteiden mukainen toiminta • Tuetaan ikääntyneiden kansalaisten ja kuntien varautumista tuleviin asumisen tarpeisiin, • Edistetään asuntokannan korjaamista, • Luodaan ikääntyneille sopivia asumisratkaisuja sekä • Kehitetään asuinalueita ikäystävällisemmiksi sekä lisätään asumisen yhteisöllisyyttä. • Edistetään kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä ikääntyneiden asumisessa. 1.6.2022 49
- 50. Valtionavustus kunnille ja kuntayhtymille ikääntyneiden asumisen kehittämishankkeisiin • Kuntia ja kuntayhtymiä on avustettu yhteensä 2,94 milj. eurolla seuraavasti: Vuonna 2020 16 hanketta, päättyivät vuoden 2021 lopussa Vuonna 2021 23 hanketta, päättyvät 11/2022 Vuonna 2022 18 hanketta, päättyvät 4/2023 • Hankkeista on kuvaukset ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen sivustolla, tulossa kuvaukset vuoden 2020 hankkeiden tuloksista. • Vuosina 2020 ja 2021 sekä laaja-alaisia että useita yhden kohteen hankkeita (esim. uuden asuntokohteen suunnittelu). Ennakointi ja välimuotoinen asuminen mukana, asuinympäristöjen vielä kehittäminen vähän. 1.6.2022 50
- 51. Erilaisia teemoja, esim. • Haukivuorella (Essote ja Mikkelin kaupunki) kehitettiin ikäystävällistä taajamaa, jolla ikääntyneiden ja muistisairaiden kotona asumista tuetaan, esim. esteettömiä asiointireittejä ja toiminta- ja kohtaamispaikkoja. • Jyväskylässä lisättiin ikääntyneiden omaa asumisen ennakointia ja varautumista, suunniteltiin käytännön toimenpiteitä kolmelle alueelle ikäystävällisyyden edistämiseksi. • Hämeenlinnassa luodaan ennakoinnin ja varautumisen toimintamalli taajamien ja asuinalueiden ikäystävälliseen, tarvelähtöiseen asumiseen. Ohjeisto ”Työkalupakki - suunnitelmallinen varautuminen ikääntyneiden asumiseen kunnissa”. • Porissa (ml. Merikarvia ja Ulvila) suunnitellaan välimuotoisen asumismallin konseptia asumisratkaisuineen. Kartoitetaan kuntien vuokrataloyhtiöiden ja yhteistyökumppaneiden kiinteistökannan mukautuminen ikääntyneiden tarpeisiin peruskorjauksen ja/tai uudisrakentamisen keinoin. 1.6.2022 51
- 52. Vuoden 2022 haussa hakijana kunta, kunta- yhtymä tai hyvinvointialue Hankkeen tulee o lisätä ikääntyneiden asumisen ennakointia/varautumista kuntien ja kansalaisten osalta (esim. kokonaisvaltaisuus, pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus) tai o parantaa asumisen ja asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä laaja-alaisesti (esim. esteettömyys, toimivuus, turvallisuus, muistiystävällisyys, yhteisöllisyys) tai o vahvistaa kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden yhteistä kehittämistyötä ikääntyneiden asumisen kysymyksissä. • Hankkeet aiempaa laaja-alaisempia (esim. kunnan suunnitelma, toimijaverkoston luominen/yhteistyön vahvistaminen asumisen varautumisessa ja tukemisessa). • Kolmessa hankkeessa kehitetään ikääntyneiden asumista ja asumispalveluja hyvinvointialueen tasolla ja muutamassa hankkeessa on myös kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyötä. 1.6.2022 52
- 53. Kokemuksia hankkeista • Kehittämishankkeet ovat herättäneet mielenkiintoa ja innostusta kunnissa. • Hankkeista osa on laaja-alaisia ja osa kapeampia sisällöltään. Monissa hankkeissa on laaja yhteistyöverkosto ja ikääntyneet eri tavoin mukana, joissakin taas vähemmän. • Myös oppilaitoksia ja muita ulkopuolisia tahoja on mukana hankeyhteistyössä. • Korona on hidastanut toteutusta: rekrytointi hidasta, tilaisuuksia peruttu suurin osa vuoden 2020 hankkeista haki lisäaikaa. • ARAn osallistuminen hankkeeseen on tärkeää alusta lähtien, jos pilottikohteeseen tullaan hakemaan ARAn avustusta (korjausrakentaminen tai uusi kohde). • Valtionavustus näyttäisi olevan hyvä keino saada kunnat mukaan ikääntyneiden asumisen kehittämistyöhön, vaikka avustus ei olekaan kovin suuri. 1.6.2022 53
- 54. Kuntien hankkeiden arviointi 8/2022−3/2023 • Tavoitteena on analysoida kuntien ja kuntayhtymien hankkeiden toteutusta ja vaikuttavuutta suhteessa toimenpideohjelman ja kunkin vuoden hakuilmoituksen tavoitteisiin sekä yleisemmin ikääntyneiden asumisen tarpeisiin ja keskeisiin ratkaisuihin nähden. • Tarkoituksena on myös koota avustuksensaajilta ehdotuksia tulevaa toimintaa varten ja laatia ehdotuksia, miten näitä voitaisiin toteuttaa. 1.6.2022 54
- 55. Järjestöjen yhteishanke asumisen ennakoin- nista ja varautumisesta (12/2021-11/2022) • TTS Työtehoseura koordinoi, mukana Ikäinstituutti, Miina Sillanpään säätiö, Muistiliitto, Suomen Asumisen Apu ry, Suomen muistiasiantuntijat ry ja Vanhustyön keskusliitto. • Tuetaan ikääntyneitä asumisen ennakoinnissa ja varautumisessa, kohteena ikääntynyt väestö (55 +), voidaan toteuttaa paikallisjärjestöjen ja muiden paikallistoimijoiden kanssa. • Vahvistetaan järjestöjen yhteistyötä asumisen ennakoinnissa tehostamalla neuvontaa, koulutusta ja muuta viestintää. • Kehitetään toimintatapoja/-malleja ikääntyneiden asumisen ennakointiin ja varautumiseen • Hyödynnetään ja kootaan neuvontamateriaalia sekä tuotetaan uutta tarpeellista. 55
- 56. Turvallinen asuinalue ikääntyneille • Raportissa (2021) kuvataan asuinalueiden fyysistä turvallisuutta ja sen kokemista iäkkäiden arjen näkökulmasta. • Esitellään turvallisen asuinalueen piirteitä ja keinoja kehittää sitä. • Kunnille neuvoja iäkkäiden turvalliseen asumiseen sekä tukea paikalliseen turvallisuustyöhön. • Ikäturvallinen asuinalue –opas (Rajaniemi & Rappe, Ikäinstituutti, 2022 1.6.2022 56
- 57. Asuntopoliittinen kehittämisohjelma 2021-2028 3.5 Esteettömyys ja ikääntyneiden asuminen Esteettömiä asuntoja tarvitaan, jotta voidaan mahdollistaa ikääntyneiden kotona asuminen. Esteettömän uudisrakentamisen lisäksi esteetöntä asuntokantaa tuetaan edistämällä hissien jälkiasennuksia sekä iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen esteettömyyskorjauksia. • Eri puolilla Suomea on miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Varmistetaan korjausavustusten tulo- ja varallisuusrajojen ajantasaisuus. Kuntia tulee tukea ikääntyneiden asumisen ennakoinnissa ja varautumisessa. 57
- 58. Asuminen ja asuinympäristöt ovat ikäystävällisiä (Asumisen kehittäminen Ikäohjelmassa 2023 lähtien) Tavoitteet: • Ihmiset ennakoivat ja varautuvat ikääntymisen haasteisiin asumisessaan • Ikääntyneille soveltuvia esteettömiä ja muunneltavia asuntoja on kehitetty, korjattu ja rakennettu • Asuinympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä on huomioitu ikääntyvien tarpeet, osallisuus ja teknologian hyödyntäminen. 1.6.2022 58
- 59. Asuminen toimenpiteet vuosille 2023-2027 1. Tuetaan ikääntyneiden asumisen ennakointia ja varautumista asumisen neuvontaa ja korjausneuvontaa lisäämällä 2. Vahvistetaan kuntien ja hyvinvointialueiden ikääntyneiden asumisen ja asumispalveluiden kehittämistä • vanhuspalvelulain toteutuksen tuki asumisessa ja asumispalveluissa • tuki kuntien ja hyvinvointialueiden kehittämishankkeisiin • ikäystävällisten asuinympäristöjen kehittäminen verkostoyhteistyön avulla • hyvien käytäntöjen ja esimerkkien levittäminen. 1.6.2022 59
- 60. Asuminen toimenpiteet vuosille 2023-2027 3. Edistetään asuntokannan korjaamista ikäystävälliseksi • korjausavustusten saatavuuden turvaaminen ja avustusehtojen ajantasaisuuden tarkistaminen • asunnon korjaustarpeiden arviointimenetelmien kehittäminen ja levittäminen 4. Kehitetään ja lisätään ikääntyneiden asumisratkaisuja • kaikille sopivan suunnittelun (Design for All) -periaatteen vahvistaminen asuntosuunnittelussa • yhteisöllisen asumisen (shl) ja muun välimuotoisen asumisen kehittäminen ja toteuttaminen ARAn erityisryhmien asumisen investointiavustuksella • eri hallintamuotojen hyödyntäminen ikääntyneiden asumisessa. 1.6.2022 60
- 61. Aleksanterinkatu 7, Helsinki | PL 35, FI-00023 Valtioneuvosto | ym.fi Lisätietoja Raija Hynynen Asuntoneuvos Raija.Hynynen@gov.fi
- 63. Kansallinen ikäohjelma Teknologia on lisännyt hyvinvointia Satu Karppanen, 2.5.2022
- 64. Ikäohjelman vaikuttavuustavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuoteen 2023 • Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa Hyvä Veto – hanke (THL,TTL) • Työvoimatarpeiden ennakoinnin toimintamallin kehittäminen (TEM) • Elintapaohjauksen kehittäminen (TulSote –keskusohj.) • Ikääntyneiden ruokasuositukset käytäntöön (VRN) • Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille (OKM, TAIKE) • Liikkuminen ja digitaidot (OKM) • Muistisairauksien varhaisen toteamisen kansallinen mallin (TulSote –keskusohj.) Vapaa! –Fri! –hanke vapaaehtoistyön edistämiseksi ikääntyvässä yhteiskunnassa (OM) • Kotona asumisen teknologiat ikäihmisillä KATI –ohjelma (THL, VTT) • Tekoälyn hyödyntäminen monialaisen palvelutarpeen ennakoinnissa (THL) • Kotibotti esiselvitys ja ensikokeilu (VTT) • Asiakas- ja palveluohjauksen, kotihoidon ja omaishoidon kehittäminen (TulSote – keskusohj.) • Joustavan palvelun asumismalli iäkkäille (JOPA) -hanke (STM) • Omavalvonnan kehittäminen (STM) • Varahenkilöstön kehittäminen (TEM) Toteutetaan ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma 2020-2022 (YM) 64
- 65. 65 Toimenpiteet vuosina 2020-2023 • Kotona asumisen teknologiat ikäihmisillä KATI –ohjelma (THL, VTT) • teknologioiden soveltuvuutta ja käyttöä testataan alueellisissa kokeiluhankkeissa • Ikäteknologian kansallisen koordinaatiomallin valmistelu tukemaan tukee teknologian käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä kaikille hyvinvointialueille. • Tekoälyn hyödyntäminen monialaisen palvelutarpeen ennakoinnissa (THL) • pilotoidaan tekoälypohjainen ennustemalli sellaisten henkilöiden ja asiakasryhmien tunnistamiseen, joilla on kasvanut riski erilaisten sote- palvelujen runsaaseen käyttöön. • Työssä tarkastellaan myös tekoälypohjaisen ennustemallin kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyviä oikeudellisia vaatimuksia mm. henkilötietojen käyttöön liittyen. • Kotibotti esiselvitys ja ensikokeilu (VTT) • Iäkkäiden kotona asuvien henkilöiden hyvinvointia ja hyvinvointipalveluiden käyttöä tukemaan kokeillaan keskustelevaa tekoälyä (chatbot tai voicebot)
- 66. 66 Teknologia on lisännyt hyvinvointia: Tavoitteet vuoteen 2030 • Teknologiset ratkaisut sisältyvät luontevana osana ikääntyvän henkilön omasta hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä huolehtimiseen sekä palvelujärjestelmään. • Iäkkäät pystyvät hyödyntämään itsenäistä arkea tukevaa teknologiaa oman hyvinvointinsa, terveytensä ja toimintakykynsä parantamiseksi. • Yhteiskunta tukee ikääntyneiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyödyntää itsenäistä suoriutumista tukevaa teknologiaa. • Teknologian hyödyntäminen on lisännyt ammattilaisten työhyvinvointia. • Asenteet teknologian käyttöön ovat myönteisiä. Ammattilaiset, ikäihmiset ja heidän omaisensa ovat mukana teknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa. • Analytiikan ja tekoälyn käyttö suurten tietomassojen hyödyntämisessä on parantanut toiminnan kustannusvaikuttavuutta, laatua ja läpinäkyvyyttä. Tietojen käyttö on eettistä ja tietoturvasta ja –suojasta on huolehdittu. • Suomi on ikäteknologian kehittämisen ja hyödyntämisen mallimaa ja kokemuksiamme sekä osaamistamme hyödynnetään laajasti maailmalla. Teknologian vienti on luonut hyvinvointia Suomeen esimerkiksi työpaikkoina, investointeina ja uusina ratkaisuina.
- 67. 67 Jatketaan ikäteknologian hyödyntämistä • Autetaan iäkkäitä löytämään ja hyödyntämään itselleen sopivia teknologioita, jotka tukevat itsenäistä kotona asumista, omasta hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä huolehtimista sekä omaehtoista sosiaalista kanssakäymistä. • Kehitetään teknologian hyödyntämismahdollisuuksia palvelujärjestelmässä mm.: • Asiakas- ja palveluohjaus asiakaslähtöisenä digitaalisena prosessina • Toiminnanohjausjärjestelmien ja niihin liittyvien prosessien kehittäminen • Asiakkaiden hoitoa ja huolenpitoa tukeva teknologia kotihoidossa ja asumispalveluissa • Kehitetään ikäteknologian kokeilu-, vuokraus ja lainausmahdollisuuksia lyhytaikaisiin tarpeisiin, kuten sopivan ratkaisun valintaan tai kuntoutukseen • Kootaan erilaiset iäkkäiden palvelut yhteen toimivien alustaratkaisujen ja kokonaisarkkitehtuurien avulla sekä ratkaisuja yhteen sovittamalla. Arvioidaan mahdollisuudet sisällyttää kokoaville alustoille myös itse hankittua teknologiaa. • Hyödynnetään teknologian käytöstä kertyvää tietoa sekä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä että palvelujärjestelmässä • Kehitetään hankintaprosesseja siten, että hankittavien teknologisten
- 68. 68 Otetaan käyttöön ikäteknologian kansallinen koordinaatiomalli • Kootaan ja jaetaan tietoa vaikuttavista toimintamalleista ja käytänteistä sekä tuetaan niiden kehittämistä, käyttöönottoa ja seurantaa. • Arvioidaan ikäteknologiaratkaisujen vaikuttavuutta ja kustannushyötyjä sekä kootaan tieto arvioiduista ratkaisuista. • Edistetään myönteistä asennetta teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen, jotta hyvät käytännöt saadaan leviämään. • Ohjataan alueita ja organisoidaan vertaisoppimista sekä edistetään verkostomaista kansallista ja alueellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken tukemaan teknologian käyttöönottoa laajasti eri alueilla • Edistetään ikäteknologian toimintamallin kaupallisia ja kansainvälisiä mahdollisuuksia mm. selkiyttämällä koordinaatiota palvelujärjestelmän ja muun rahoituksen välillä.
- 69. 69 Käyttäjälähtöisyyden edistäminen • Varmistetaan ikääntyneille, omaisille ja ammattilaisille digituen ja jatkuvan teknologisen oppimisen keinoin valmiudet käyttää koko ajan kehittyvää teknologiaa • Varmistetaan ikäteknologiaratkaisujen tietosuoja ja –turva sekä potilasturvallisuus ja kyberturvallisuus • Huolehditaan yksityisyyden suojasta, eettisyydestä ja vastuullisuudesta • Tuetaan ikäihmisten osallistumista käyttäjälähtöiseen tuotekehitykseen
- 70. 70 Toimenpide-ehdotukset vuosille 2027–2030 Hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvän teknologian edelleen kehittäminen ja käyttöönotto Iäkkäiden palveluissa sovellettavan teknologian edelleen kehittäminen ja käyttöönotto Käyttäjälähtöisten toimintakäytänteiden edelleen kehittäminen ja käyttöönotto Tiedolla johtamisen välineiden edelleen kehittäminen ja käyttöönotto
- 71. Kiitos! Satu.karppanen@stm.fi stm.fi › @STM_Uutiset › Satu Karppanen, STM 71
- 73. Vapaa! –Fri! –hanke vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi ikääntyvässä yhteiskunnassa Ikäohjelman webinaari 31.5.2022 Hankepäällikkö Sini Lahdenperä Oikeusministeriö Demokratia – ja julkisoikeusosasto
- 74. • On selvitetty vapaaehtoistoiminnan luonnetta ja sen yhteiskunnallista merkitystä • On selvitetty ikääntyvän yhteiskunnan vaikutuksia vapaaehtoistoimintaan • On selvitetty lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut esteet • On tunnistettu vapaaehtoisten moninaisuus ja erityistarpeet • On kartoitettu olemassa olevia yhteistyörakenteita • On selvitetty parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja • On toteutettu viestintäkampanja • On käynnistetty kuntien klinikkatoiminta Mitä on tehty? 1.6.2022 74 |
- 75. Jotta vapaaehtoistoiminnalla olisi vakiintunut asema yhteiskunnassa: 1. Kaikilla ihmisillä tulisi olla mahdollisuus päästä mukaan vapaaehtoistoimintaan 2. Julkisen hallinnon tulisi tunnistaa ja tunnustaa vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys ja antaa sille painoarvoa päätöksenteossa 3. Julkisen hallinnon tulisi toimia kumppanuudessa vapaaehtoistoimijoiden kanssa 4. Vapaaehtoistoimijoiden tulisi saada riittävästi tukea toimintansa kehittämiseen ja rahoittamiseen 5. Vapaaehtoistoimijoiden tulisi uudistaa toimintatapojaan vastaamaan ihmisten osallistumisen tarpeita 6. Vapaaehtoistoimijoiden tulisi tehdä enemmän yhteistyötä keskenään Ratkaisuja yleisellä tasolla 1.6.2022 75 |
- 76. ● Suomalainen kansalaisyhteiskunta, johon vapaaehtoistoiminta linkittyy, voi kansainvälisesti vertaillen hyvin. ● Sen elinvoimaa pitää kuitenkin tietoisesti vaalia: o Toimintaympäristön muutokset voivat heikentää monimuotoista ja aktiivista kansalaistoimintaa. Päähavaintoja 1.6.2022 76 |
- 77. • Toimintaan vaikuttavat toimintaympäristön muutokset: • Väestön ikääntyminen • Teknologinen murros • Ihmisten ajankäytön ja tekemisen tavan muutos • Järjestökentän ammattimaistuminen • Kaupungistuminen • Hyvinvointialueiden perustaminen • Kriisit Päähavaintoja 1.6.2022 77 |
- 78. ● Iäkkäät henkilöt ovat vapaaehtoiskentän voimavara. o Ikääntyneet ovat tunnettuja aktiivisesta osallistumisestaan järjestötyöhön ja erilaisiin vapaaehtoistehtäviin. o Iäkkäiden koulutustaso on huippua Euroopan tasolla. o Vapaaehtoisille on lähtökohtaisesti mahdollista antaa kognitiivisesti yhä vaativampia tehtäviä. Päähavaintoja 1.6.2022 78 |
- 79. Väestön ikääntyminen näyttäytyy kuitenkin eri tavoin eri toimijoille: 1. Kaupungit ja suuremmat järjestöt o Iäkkäiden voimavarojen ja kognitiivisten kykyjen esiin tuominen korostuu o Väestön ikääntyminen nähdään suurena voimavarana vapaaehtoistoiminnalle o Toimijat kaipaavat toimintamalleja ja viestintää iäkkäiden houkuttelemiseksi ja sitouttamiseksi toimintaan Päähavaintoja 1.6.2022 79 |
- 80. 2. Maaseutu ja pienet yhdistykset o Korostuu huoli väestön ikääntymisen mukanaan tuomasta jäsenkadosta ja jäljellä olevien aktiivien kuormittumisesta o Tilanteen pelätään kärjistyvän tulevaisuudessa kun uusia aktiivisia iäkkäitä ei ole saatavilla toiminnan jatkajiksi o Toimijat kaipaavat innovaatioita ja julkisen hallinnon vastaantuloa haastavan tilanteen ratkaisemiseksi: tukea yhdistysten hallinnollisten asioiden hoitamiseen ja kevyet toimintamuodot Päähavaintoja 1.6.2022 80 |
- 81. • Tukea järjestöille • Järjestöille lisää tietoa ja tutkimuksia iäkkäiden ihmisten vapaaehtoistoiminnasta ja siihen osallistumisesta • Toimintamallit vapaaehtoisena jatkamiselle toimintakyvyn heiketessä ja siirtyminen vertaistuen saajasta vertaistuen antajaksi • Pop-up-henkisen ja lyhytaikaisen osallistumisen mahdollistaminen • Etänä suoritettavat vapaaehtoistehtävät Mikä helpottaisi iäkkäiden osallistumista? 1.6.2022 81 |
- 82. • Ylisukupolvisen yhteistyön vahvistaminen • Sujuvan sukupolvenvaihdoksen suunnitteleminen • Kulttuurisensitiiviset tavat rekrytoida ja vastaanottaa vapaaehtoisia • Keskusjärjestöt mahdollistavat pienten paikallisyhdistysten ”yhdistymisen” keskenään hallinnon ja voimavarojen keskittämiseksi Mikä helpottaisi iäkkäiden osallistumista? 1.6.2022 82 |
- 83. • Kuntien toiminta • Kunnilla on selkeät toimintatavat ja rakenteet verkostojärjestöjen ja muiden kansalaistoimijoiden kanssa toimimiseen • Kunnat pitävät infotilaisuuksia iäkkäille ihmisille vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista • Vanhusneuvostojen roolia kirkastetaan yhteistyön parantamiseksi • Kunnat varmistavat ikääntyneiden digituen varmistaminen ja kuljetukset • Valtakunnallisten verkkoalustojen tunnettavuutta parannetaan (Lähellä.fi ja Vapaaehtoistyö.fi) Mikä helpottaisi iäkkäiden osallistumista? 1.6.2022 83 |
- 84. • Tuetaan yhdistyskenttää rahoitushauissa ja yhdistysosaamisessa • Tuodaan keskeinen viranomaistieto selkeästi esille verkkosivuille • Varmistetaan työttömien mahdollisuudet osallistua • Luodaan siltoja maahan muuttaneiden ja vapaaehtoiskentän välille • Varmistetaan avustukset ja kevyet toimintamuodot rekisteröimättömille ryhmille • Kannustetaan järjestöjä tuettuun vapaaehtoistoimintaan julkisen rahoituksen kautta. Miten julkinen hallinto voi edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa? 1.6.2022 84 |
- 85. • Mahdollistetaan rikostaustan tarkistaminen iäkästä auttavalta vapaaehtoiselta. • Tarjotaan virkahenkilöille koulutusta, tutustumisia ja vaihtoja järjestöpuolelle. • Otetaan järjestöt mukaan kehittämään palveluita ja lisätään kokemustiedon ja vertaistuen hyödyntämistä. Miten julkinen hallinto voi edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa? 1.6.2022 85 |
- 86. • Julkinen sektori tunnistaa ja mahdollistaa vapaaehtoistoiminnan yhteiskuntaa ja vapaaehtoisia hyödyttävällä tavalla • Kunnat ja hyvinvointialueet vakiinnuttavat toimintaansa rakenteita, jotka edistävät ja aktivoivat paikallisen sekä alueellisen tason vapaaehtoistoimintaa • Julkinen sektori on selvittänyt erilaisia vaihtoehtoja, miten vapaaehtoistoimijoille voidaan tarjota tukea niiden hallinnollisissa asioissa • Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on lisännyt ikääntyvien osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia • Vapaaehtoistoiminta on edistänyt ikääntyvien terveyttä ja hyvinvointia Tavoitteet 2030 1.6.2022 86 |
- 87. • Levitetään kuntiin aikaisemmassa selvitystyössä toimiviksi todettuja malleja, joiden avulla kunta voi tukea ja aktivoida paikallistason vapaaehtoistoimintaa • Kehitetään ja testataan kuntien ja hyvinvointialueen sekä alueen vapaaehtoistoimijoiden välisen yhteistyön kokonaisrakenne • Jatketaan vapaaehtoistoimintaa tukevien rakenteiden sekä foorumien luontia eri toimijoiden yhteistyön parantamiseksi yli sektorirajojen • Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtakunnallinen ratkaisu kansalaistoimijoiden tukemiseksi niiden hallinnollisissa asioissa (mm. talousosaaminen, yhdistysten perustaminen ja rahoitushaut) • Selvitetään, mallinnetaan ja jalkautetaan vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tahojen toimintaan erilaisia vaihtoehtoja vapaaehtoistoimijoiden uudistumisen tukemiseksi Jatkotoimenpiteet 2030 1.6.2022 87 |
- 88. Kiitos!
- 90. Kansallinen Ikäohjelma: Palvelut toteutetaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla Marjaana Pennanen Projektipäällikkö, STM 31.05.2022
- 91. Ikäohjelman vaikuttavuustavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuoteen 2023 • Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa Hyvä Veto –hanke (THL,TTL) • Työvoimatarpeiden ennakoinnin toimintamallin kehittäminen (TEM) • Elintapaohjauksen kehittäminen, erit. muistisairauksien ehkäisyyn (Tulevaisuuden sote-keskus -ohj.) • Muistisairauksien varhaisen toteamisen kansallinen mallin kehittäminen Tulevaisuuden sote- keskuksiin (THL) • Ikääntyneiden ruokasuositukset käytäntöön (VRN) • Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille (TAIKE) • Liikkuminen ja digitaidot, selvitykset ikäihmisten sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta ja koronapandemiaan liittyvä selvitys ikäihmisten digitaidoista ja medialukutaidosta (OKM) • Luodaan toimintamalleja ikäystävällisyyden lisäämiseksi joukkoliikenteessä (LVM) Vapaa! –Fri! –hanke vapaaehtoistyön edistämiseksi ikääntyvässä yhteiskunnassa (OM) • Kotona asumisen teknologiat ikäihmisillä KATI –ohjelma (THL, VTT) • Kehitetään ennustemallia monialaisen palvelutarpeen arvioimiseksi tekoälyn avulla (THL, VTT) • Kehitetään iäkkäiden kotona asuvien palveluiden käytön tueksi keskustelevaa tekoälyä (chatbot) (VTT) Toteutetaan ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma 2020-2022 (YM) • Asiakas- ja palveluohjauksen, kotihoidon ja omaishoidon kehittäminen (Tulevaisuuden sote- keskus -ohj.) • Joustavan palvelun asumismalli iäkkäille (JOPA) -hanke (STM) • Omavalvonnan kehittäminen (STM) • Sijaishenkilöstön kehittäminen 91
- 92. Palvelut toteutetaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla: Periaatepäätöksen luonnoksen tavoitteet vuoteen 2030 • Iäkkäiden palveluja on uudistettu sisällöllisesti ja rakenteellisesti varmistaen iäkkäille heidän tarvitsemansa hyvinvointia, toimintakykyä ja terveyttä edistävä laadukas hoito ja huolenpito Asiakas- ja palveluohjauksessa sekä palveluissa on varmistettu palveluintegraatio, oikea-aikaiset, turvalliset ja tarpeenmukaiset palvelut ja kustannusvaikuttavien palvelujen järjestämisen. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä neuvontatyö on osa ohjausta. Kotiin annettavissa palveluissa on käytössä akuuttihoidon, kuntoutuksen ja omaishoidon toimintamallit, uusia teknologioita hyödynnetään, palvelut toimivat ympärivuorokauden ja toiminnanohjausjärjestelmät tukevat johtamista ja henkilöstön joustavaa kohdentamista asiakkaiden palvelutarpeen mukaan. 31.5.2022 92
- 93. Palvelut toteutetaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla: Periaatepäätöksen luonnoksen tavoitteet vuoteen 2030 Kotona asuminen ja asuinympäristöt ovat toimivia ja turvallisia sekä muuttuvat tarpeen mukaan ja lisäävät iäkkään osallistumismahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Ekologisesti kestävät käytännöt ovat osa palvelujärjestelmää. Ruokavalio on muuttunut ravitsemussuositusten mukaiseksi. Arkiympäristössä liikkuminen on esteetöntä ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava ja mahdollistaa kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen hyödyntämisen. 31.5.2022 93
- 94. 31.5.2022 94 Toimenpide-ehdotukset vuosille 2023–2027 • Kehitetään edelleen asiakas- ja palveluohjausta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä toimintakyvyn tukemisen näkökulmasta ja vastataan asiakkaan yksilöllisiin palvelutarpeisiin. • Kehitetään edelleen omavalvontaa ja laatuindikaattoreita sekä juurrutetaan hyviä toimintakäytänteitä. • Tuetaan kotona-asumista kehittämällä ja ottamalla käyttöön integroituneita toimintamalleja, joissa teknologiat ovat osa palveluekosysteemiä. • Laatuindikaattorien, mittareiden ja laatutasojen edelleen kehittäminen • Ekologinen kestävyysajattelu juurrutetaan palvelujen suunnitteluun ja käytäntöön niin, että taloudellinen ja aineellinen toiminta sopeutetaan luonnon kestokykyyn. Pohjoismaiden ravitsemussuosituksien implementointi tukee kestävää ruokavaliota ja kansallisen seurantajärjestelmän rakentaminen mahdollistaa toiminnan arvioinnin.
- 95. 31.5.2022 95 Toimenpide-ehdotukset vuosille 2023–2027 Kehitetään ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka parantavat henkilöstön saatavuutta ja riittävyyttä iäkkäiden palveluissa. • Palvelujen riittävyyden ja henkilöstön saatavuuden parantamiseksi arvioidaan ainakin seuraavat toimenpiteet: • Kiertävien perhehoitajien lisääminen kotona asumisen tueksi • Perhehoidon lisääminen niiden asiakkaiden osalta, joille se on sopi-va palvelumuoto • Hoiva-avustajia hyödyntäminen niiden asiakkaiden osalta, joiden palvelu- tarpeisiin heidän osaamisellaan voidaan vastata • Kansainvälisen rekrytoinnin hyvien käytäntöjen arvioiminen ja levittäminen • Sijaisjärjestelyjä koskeva kehittäminen
- 96. 31.5.2022 96 Toimenpide-ehdotukset vuosille 2027–2030 • Iäkkäiden antaman tiedon ja luotettavan seurantatieto hyödynnetään palveluekosysteemin rakentamisessa. • Toimenpiteet, joilla tuetaan iäkkään ihmisen kotona-asumista turvallisesti ja hyvinvoivana. • Ekologinen kestävyysajattelu on osa palvelujen suunnittelua ja käytäntöjä. Ikääntyneiden ravitsemuksen seurantajärjestelmästä saadun tiedon käyttäminen vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuusarvioinnissa sekä hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä.
- 97. Mitkä ovat parhaita keinoja varmistaa palvelujen saatavuutta ja riittävyyttä? (tärkeysjärjestyksessä) 31.5.2022 97
- 99. LOPUKSI • Periaatepäätösluonnos lähtee lausuntokierrokselle kesäkuun aikana • Webinaarin tallenne katsottavissa https://videonet.fi/stm/20220531/ 1.6.2022 Etunimi Sukunimi 99
- 100. Webinaarin onnistuneisuus 1.6.2022 Etunimi Sukunimi 100
- 101. 31.5.2022 Kiitos!
Notas del editor
- Avustettavilla hankkeilla tuetaan kuntien varautumista ikääntyvien kansalaisten asumisen tarpeisiin, edistetään asuntokannan korjaamista, luodaan erilaisia asumisratkaisuja sekä kehitetään asuinalueita ikäystävällisemmiksi.
- Vanhuspalvelulain 5 §: Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.