2. Tuusvuoren pullateoria
”Ei me voida syöttää lukijalle koko pullaa. Tarkoitus on
leyhytellä sille pullan hajua.”
Arja Tuusvuori, Yliopisto-lehden toimitussihteeri
3. Tutkijan luennoiva ääni
●
Kirjoittaja on asiantuntija (eikä kysy muilta)
●
Opettava, luennoiva äänilaji
●
Tekstin rytmi tasapaksu
●
Lauseet pitkiä & monipolvisia
●
Abstraktiotaso korkea
●
Vaatii lukijalta paljon pohjatietoa
● Yleensä eritteleviä asiantuntija-artikkeleita.
11. 1. Ennakkoeditointi
●
Huonojen ideoiden karsinta
●
Aiheen rajaaminen
●
Juttuidean kirkastaminen
●
Tyylin valinta
●
Jutun mitta max–min.
●
Visuaalisen ilmeen, jutun rakenteen ja nettikäytön
suunnittelu
●
Jos teet freenä, sovi palkkio!
12. Aiheesta ideaksi
”Juttuidea on eri asia kuin juttuaihe. Idea syntyy
vasta, kun aiheeseen löytyy näkökulma.”
Janne Virkkunen, Hesarin ex-päätoimittaja
●
aihe + näkökulma = idea
●
feature = ”piirre”, käsitellään syvällisesti jotakin
aiheen piirrettä.
13.
14. Tekstuaalinen idea
●
Jutulla on aina muoto.
● Alice Karlssonin juttu Suomen Luonnossa 03/15: ”Lintujen
asuntomessut”.
●
Palveluj. + feature
●
Sis. nettiseuranta
●
Nimi voi kiteyttää
idean
15. Visuaalinen idea
●
Jutun visuaalinen ilme voi tulla jo ennen tekstiä.
●
Kuukausiliite 5/2009. Ilkka Malmbergin juttu
yhteiskuntaluokan periytymisestä.
16.
17.
18. Tyyli
●
Ennakkoeditoinnin isoja päätöksiä:
pitkä/lyhyt?
asiateksti? kertova teksti? humoristinen? tunteita
herättävä?
arkistoaineisto? haastattelu? reportaasi?
piirroskuvitus? arkistokuva? repparikuvaus?
minäk. / ekstradiegeettinen k.?
päähenkilö / -henkilöt?
paikka? dramatisointi?
20. 3. Jälkieditointi – Rakenne
● Editoija lukee tekstin:
● Onko jutussa järkeä?
● Onko rakenne looginen?
● Onko tekstin juoksu pakoton? Toimiiko rytmi?
Hengittääkö teksti?
● Viihtyykö jutun äärellä?
● Onko jutussa löysää?
● Puuttuuko jotain?
21.
22. Lauseen editointi
●
Editoija lukee tekstin uudelleen:
●
Faktat paikallaan?
●
Toimiiko lauserytmi?
●
Onko kieli valittu lukijan ehdoilla?
●
Onko tekstissä turhia yläkäsitteitä?
●
Onko abstraktit asiat konkretisoitu?
●
Ovatko valitut sanat oikeakielisiä ja tarkkoja?
●
Soiko se?
23.
24. ● Teksti on tyylitetty taittoon
InDesignessa. Eli lisätty
muotoilut:
●
Otsikko
●
Ingressi (alkukappale)
●
Muut kappaletyypit
●
Kainalotekstit
●
Väliotsikot, alkuversaalit
●
Nimien boldaus
●
Kursiivit
>> vielä printti + uusi luenta
ennen taiton alkamista.
Tyylitys
27. Faktatarkistus
●
Editoija (ja asiantuntija) lukevat
tekstin:
Onko kiistanalaiset faktat tarkistettu
kahdesta riippumattomasta
lähteestä?
Ovatko kuvatekstit oikein?
Onko jutussa epäloogisuuksia?
Suoranaisia virheitä?
28.
29. Muistilista
●
Jutun teko on prosessi.
●
Ennen jutuntekoa tarkista:
●
Onko aihe kirkastettu ideaksi?
●
Mikä on tyylilaji?
●
Onko jutun mitta sovittu (min–max)?
●
Millainen kuvitus? Kuka kuvaa tai kuvittaa?
●
Miten juttu näkyy netissä?
●
Deadline?
●
Palkkio?
30. Kotitehtävä
●
5 omaa aihetta:
– Kirkasta ne ideaksi. Keksi näkökulma
– Taivuta ainakin yksi aihe visuaaliseksi juttuideaksi
– Hyödynnä journalistisia muotoja:
- uutis-, mielipide-, palvelu-, narratiivinen jne, journalismi
– Ole valmis pitchaamaan ideat toimitukselle
– Toimisiko joku aihe blogina?
Juha Siltala, Ilkka Hanski, Mirkka Lappalainen, Tiina Raevaara, Teemu Keskisarja, Kari Enkvist, JAnne Saarikivi
Tekstilajista riippuen tutkijan tekstissä voi olla enemmän pullaa tai pullan hajua.
Mielipideteksti voi toimia, kun se on silkkaa hajua. (Vahvaa väitettä vailla faktaa, johon viittaisi. Kiikkurtuolifilosofiaa.)
Popularisointi vaatii jonkin yhteyden empiriaan.
Menestyneimmät popularisoijat ovat keskitien kulkijoita
> Sekä kertovat pullasta että leyhyttävät sen hajua.
Uutisjournalismi
> ”viranomaisääni”. Ei sisällä omia mielipiteitä.
Mielipidejournalismi
blogit, kolumnit, mielipidkirjoitukset, esseet – subjektiivinen ääni
Palvelujournalismi
> Neuvova ääni.
Tutkiva journalismi
> Kaivetaan skuuppeja omalla työllä. Epäilevä ääni.
Narratiivinen journalismi
Tunteisiin vetoava, kertova ääni (silti harvoin minäkertoja)
Narratiivinen:
Aikakauslehtien leipälaji
Reportaasit, henkilöjutut, kertovat mutta paneutuvat artikkelit
Sukulaistermejä: hidas journalismi, kertova asiaproosa
Faktatekstiä, joka käyttää kaunokirjallisuuden ja elokuvan keinoja
Rikastetut jutut (netti)
Mitä tahansa edellisistä kaikin netin keinoin: teksti, kuva, ääni, video
Sisältö + näkökulma = idea
Tutkimus on sisältöä
Mutta se sisältää näkökulman.
> Voi toimia avaimena juttuun, jos rajataan oleellisimmasta oleellisimpaan.
Silti päätettävä: kenen näkökulmasta juttu kerrotaan:
- Tutkija työssään?
- Mökkiläinen, joka huomasi syrjähypyt ensin?
- Tietty leppälintu, jonka parisuhde-elämästä havaintoja?
David Halberstam:
”What is the story about? The idea, the concept, is critical to narrative journalism.”
”Once you have the idea, it just flows out. This is perhaps the best advice I can offer.”
”A great idea is why the story work.”
Mark Kramerilta: Idea on eri asia kuin jutun pointti. Pointti käy ilmi vasta sitten, kun on tehnyt reportterinhommaakin. Se tarkentuu tehdessä.
Monissa hyvissä lehtijutuissa idea tulee ennen sisätöä.
Kun idea kiteytyy otsikoksi tai lauseeksi se on usein riittävän vahva.
Näkökulma = idea >>> sisältö
Visu = näkökulma = idea > sisältö
>> Tekstin keinot valitaan tietoisesti tarpeen mukaan, ei aina samalla sapluunalla.
Älä koskaan mene haastateltavan kanssa kahvilaan. Tapaa hänet omalla maaperällään.