Toinen koulu - toinen maailma: Oppimisen ja lukion tulevaisuus 2030
•
1 recomendación•461 vistas
Lukion tulevaisuus 2030 -alustus Opetushallistuksen Etälukiopäivässä 9.9.2011. http://etalukiopaiva.wikispaces.com/Ohjelma
Recomendados
Más contenido relacionado
Destacado
Similar a Toinen koulu - toinen maailma: Oppimisen ja lukion tulevaisuus 2030
Similar a Toinen koulu - toinen maailma: Oppimisen ja lukion tulevaisuus 2030 (20)
Más de Tiina Airaksinen
Más de Tiina Airaksinen (11)
Último
Toinen koulu - toinen maailma: Oppimisen ja lukion tulevaisuus 2030
- 2. Barometriteemat Toiminta, yhteisö, koulu Tieto, taito, oppiminen Arvot, päämäärät ja tavoitteet Toiminta- ympäristö
- 3. LUKIO 2030: 12 TEESIÄ 1. Tarkoitus 7. Arviointi 2. Koko ikäluokan koulutus 8. Opettajuus 3. Tiedon tuottaminen ja 9. Tehokkuus jakaminen 10. Globaalisuus 4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11. Lukioverkko 5. Valinnaisuus 12. Akateeminen polku 6. Tieto- ja viestintätekniikka
- 5. KIISTAKYSYMYS Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. POLARISAATIO “KAMELI” K • kiista
- 6. DIALOGIKYSYMYS Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksi. KIRJO “LUMIKKI JA KÄÄPIÖT” D • dialogi
- 7. RATKAISUKYSYMYS Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen samaa mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, miten ja millä tavoin muutos tapahtuu. TAPAHTUU EI IKINÄ R • ratkaisu
- 9. LUKIO 1: TARKOITUS TODENNÄKÖISYYS TOIVOTTAVUUS n=40, A=0.93, M=1.00, Q1=0.75, Q3=2.00 n=40, A=2.00, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00 Lukio-opiskelussa keskeistä on autenttisten ongelmien pohdinta ja ratkaisujen etsiminen Suomen ja maailman kysymyksiin. D • dialogi
- 10. LUKIO 1: TARKOITUS PÄÄPANEELI HAASTAJAPANEELI Yhteiskunnan globalisoituminen, ilmastonmuutos ja tietotekniikan kehitys aiheuttavat ongelmia, joiden myötä myös sivistyskäsitys muuttuu yksilöpainotteisesta yhteisö- ja yhteis-kuntapainotteiseksi. Tämä ilmenee siten, että vuonna 2030 lukio-oppiminen koostuu vuoro-vaikutteisesta ja monialaisesta yhteiskuntaa koskevan tiedon käsittelystä, analysoimisesta, jalostamisesta ja jakamisesta. Aiheet haetaan usein Suomen ja maailman ongelmista.
- 11. LUKIO 1: TARKOITUS “Lukio-opiskelu ja -pedagogiikka tarvitsevat uudistumista. Liiallisesta sisältöpainotteisuudesta tulisi päästä laajempiin kokonaisuuksiin ja nykyajan ongelmien pohdintaan.”
- 12. LUKIO 1: TARKOITUS “Tieteissä raja-aidat murtuvat (vaikka osalle tieteilijöistä se on vaikea sulattaa), näin pitäisi käydä myös lukiossa. Lukio on nykyisellään eniten jäänyt kiinni staattisen tiedon opettamiseen, joten näin ei voi jatkua.” “Muistamispohjaisesta oppimistoiminnasta siirrytään ongelma- ja oivaltamispohjaiseen opiskeluun, jossa vallitseva työ- ja toimintatapa ei ole yksilöiden välinen kilpailu vaan yhteistoiminta.”
- 13. LUKIO 1: TARKOITUS “Lukiokoulutuksen yleissivistävyyden käsite on avattava ja määriteltävä uudelleen. Lukion tehtävänä on tuottaa akateemisiin ammatteihin ihmisiä, joilla on syvälliset ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot. Mottona voisi olla: Opiskellaan ei vain elämää varten, vaan tavoitteena on pystyä vaikuttamaan oman ja muiden elämän suuntaan!" “Hyötynäkökulmalla on tietysti puolensa, mutta unohtuuko yleissivistys. Mitä se on tulevaisuudessa?”
- 14. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN TODENNÄKÖISYYS TOIVOTTAVUUS n=40, A=-0.13, M=0.00, Q1=-1.00, Q3=1.00 n=40, A=0.10, M=0.00, Q1=-2.00, Q3=2.00 Nuoret hankkivat laajan yleissivistyksen sosiaalisessa mediassa ja lukion tehtäväksi jää yhä enemmän erityisosaamisen ja ajattelun opettaminen. K • kiista
- 15. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN PÄÄPANEELI HAASTAJAPANEELI Sosiaalinen media on osaltaan mahdollistanut lukion palaamisen Lykeionin juurille, jossa opettajat keskustelevat opiskelijoidensa kanssa ja haastavat näitä kehittämään ajatteluaan. Aristoteleen Lykeionissa "ei ollut lukujärjestystä, eikä opiskelijoilta vaadittu tiettyjä opintoja tai maksua opetuksesta. Koulun päämääränä ei Aristoteleen aikana ollut minkään opin edistäminen vaan filosofisten ja tieteellisten teorioiden tutkiminen. Koulua johtaneet toimivat vertaisina toisten joukossa." ( ks. Wikipedia).
- 16. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN “Sivistys ei ole tämän tai tuon tietämistä vaan tietynlaista, avointa suhtautumista tietämiseen ja tietoon. Se on jatkuvan elinikäisen oppimisen välttämätön perusta. Sivistys on olemassa ihmisenä olemisen tapana.” “Sivistys on inhimillisten kykyjen, taitojen, tietojen, asenteiden ja arvojen jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä.”
- 17. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN ”Kun tietoa on rajattomasti saatavilla useista eri lähteistä, jää opettajan tehtäväksi tiedon kokoamisen ja soveltamisen opettaminen.”
- 18. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN “Oppivelvollisuus ei voi jäädä nuorten harteille. Totta kai sosiaalinen media tulee merkittävästi laajenemaan, koululaitosten tulee miettiä miten he hyödyntävät tätä mahdollisuutta.”
- 19. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN ”Lykeion-malli on hieno ja toivottava, mutta se vaatii sitä, että verkkoon kehittyy erillisiä, perussivistystä tuottavia opetuksen elementtejä. Jos ne eivät ole enää sama asia kuin jo nykyisin toimivat verkkolukiot, on hiukan vaikea mieltää, mitä ne sitten voisivat olla. Jos tällainen malli kehittyy, se tarkoittaa sitä, että koko nykyinen koulutuksen kenttä testauksineen ja opetussuunnitelmineen joutuu kokonaisvaltaiseen remonttiin. On vaikea testata millään tavalla semmoista yleissivistystä, joka voidaan hakea omin avuin verkosta ja jolle ei ole rakennettu varsinaista opsia.”
- 20. LUKIO 11: LUKIOVERKKO TODENNÄKÖISYYS TOIVOTTAVUUS n=40, A=-0.33, M=0.00, Q1=-2.00, Q3=1.00 n=40, A=-1.55, M=-2.00, Q1=-3.00, Q3=0.00 Kolmasosa Suomen lukioista kuuluu johonkin kansainväliseen aatteelliseen tai liiketaloudelliseen lukiobrändiin ja puolet näistä lukioista on maksullisia. K • kiista
- 21. LUKIO 11: LUKIOVERKKO PÄÄPANEELI HAASTAJAPANEELI Monet lukiot ovat Ruotsin mallin mukaan yritysten tai yhdistysten omistamia ja useat niistä ovat ketjuuntuneet myös kansainvälisesti. Elinkeinoelämä rahoittaa luonnontieteitä ja teknologiataitoja korostavia oppilaitoksia (ks. Yle-uutiset).
- 22. LUKIO 11: LUKIOVERKKO ”Kansainvälinen verkottuminen etenee varmasti ja elinkeinoelämäkin tulee osallistumaan rahoitukseen. Suomalainen yksityiskoulumalli on kuitenkin omituinen - veronmaksajat maksavat käytännössä kulut ja toisaalta ne myös toimivat samojen sääntöjen mukaan kuin julkiset koulut (vrt. esim. USA). Kehitys riippuu kuitenkin paljon yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä (rikkaiden rikastuminen edelleen, tuloerojen jyrkkä kasvu) - on toki mahdollista että "yläluokka" ajaa itselleen omat "vapaakoulut".”
- 23. LUKIO 11: LUKIOVERKKO ”Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä yksityisten ylläpitäjien rooli on ollut perinteisesti hyvin vähäinen. Tämä asia tuskin muuttuu näin nopeasti. Yksityisten ylläpitäjien lukumäärä tulee kuitenkin jonkin verran kasvamaan.”
- 24. LUKIO 11: LUKIOVERKKO ”Lukio on yleissivistävä oppilaitos ja näinä yhtenäiskulttuurin ja yhteisöllisten kokemusten täydellisen katoamisen aikoina näen arvoa siinä, että oppisisällöt ovat edes kansallisesti jonkinlaisessa harmoniassa. Se helpottaa keskustelua eri alojen välillä. Eriytyminen liian aikaisin on oikeastaan vastakkainen ilmiö sille mitä itse toivoisin: alojen välisyyttä, oppiaineiden raja-aitojen ylitystä.”
- 25. LUKIO 11: LUKIOVERKKO ”Elinkeinoelämää en missään tapauksessa toivo koulujen rahoittajiksi. Ylipäätään tämäntyyppinen yksityistymiskehitys vaarantaisi koko koulujärjestelmän perustana olevan ajatuksen yhdenvertaisuudesta, ja lisäisi koulujen ja siten opiskelijoiden välistä eriarvoisuutta sekä kilpailuhenkisyyttä entisestään.”
- 26. LUKIO 11: LUKIOVERKKO ”Suomalaisen koulutuksen menestys perustuu mielestäni vahvaan maksuttomuuteen ja julkisuuteen. Jos tämän asian kääntää toisinpäin: Suomen lukiot kuuluvat kansainvälisiin aatteellisiin lukiobrändeihin, jotka ovat alkuperin lähteneet Suomesta. Eli Suomalainen lukiomalli on levinnyt kansainväliseksi niin siinä tapauksessa voisin ehkä jopa kannattaa väitettä.”