2. Tutkimusta tarvitaan!
• Eduskunta on hyväksyessään toimeentulotuen
Kela-siirron edellyttänyt seuraavaa:
• Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia
toimeentulotukea saavien määrään,
toimeentulotukijaksojen kestoon ja toimeentulotuen
kustannuksiin seurataan ja arvioidaan myös sitä,
tukeeko uudistus tuen luonnetta väliaikaisena,
itsenäistä suoriutumista edistävänä ja syrjäytymistä
ehkäisevänä taloudellisena etuutena.
2
3. TITA WP 5.2.
• Kela on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa TITA-
tutkimushankkeessa: TITA evaluates the implementation
process of the basic social assistance transfer from local
governments to Kela, and its consequences on equality
between clients and on social work in municipalities.
• Mukana TITAN:n WP 5.2.:ssa ovat Kelan tutkimus, THL,
Svenska social och kommunalhögskolan (HY) ja Itä-Suomen
yliopisto
• Kesäinen tutkimustyöpaja Pieksämäen koulukunnan kesäkoulussa 14.-
15.6.2016 yhdessä THL:n kanssa
• Lisäksi mukana on SOSTE, jonka sosiaalibarometreissä 2016-
2018 on kysymyksiä liittyen toimeentulotuen siirtoon
3
4. Mitä Kela tutkii TITAssa liittyen TOTUun?
Mitä on luvattu tehdä?
• Sosiaalityöntekijöiden ja Kelan
toimihenkilöiden näkemyksiä
toimeentulotuen Kela-siirrosta
(Soc&kom)
• Asiakkaiden kokemukset Kela-
siirrosta
• Kela-siirron kokemukset
heikoimmin pärjäävien
keskuudessa (UEF)
• Kelasiirtoon liittyvä poliittinen
diskurssi ja vertailut Ruotsin
järjestelmään
• Rekisteripohjainen tarkastelu
Millaisia aineistoja tarvitaan?
• Sosiaalibarometrit 2016-2018
• Toimihenkilökyselyt
• Kyselyt etuuspäätöksen
saaneille
• Haastattelu
• Asiakirja-analyysi
• Rekisteriaineistot
4
5. Mikä kiinnostaa Kelaa liittyen toimeentulotuen
Kela-siirtoon?
• Toimeentulotuen saajat ja määrien kehitys
• Alikäyttö
• Toimeentulo ja köyhyys (esim. eläkeläiset)
• Toimeentulotukikustannukset ja niiden kehitys
• Etuuden myöntäminen ja harkinta
• Ohjeistus ja harkinnan käyttö (alueelliset erot)
• Ensisijaisen etuuden myöntäminen
• Etuuksien päällekkäisyys
• Takaisinperintä ja itseoikaisu
• Yhteistyö kuntien kanssa
• Sosiaalityön tarve ja sen tunnistaminen
• Asiakaspalvelu
• Palvelukanavien käyttö
• Asiakastyytyväisyys
• Henkilöstön osaaminen ja työssä jaksaminen5
6. Rekisteritutkimusta
perustoimeentulotuen Kela-siirrosta
(Elina Ahola)
• Toimeentulotukiasiakkaiden muiden etuuksien ja palvelujen käyttö.
− Ahola E. Kaikki tuet yhdeltä luukulta? Kelan eri etuuksien ja toimeentulotuen eri
lajien saamisen päällekkäisyys vuoden 2012 aineiston perusteella. Helsinki: Kela,
Työpapereita 84, 2015.
− Alkamassa tutkimus, jossa hyödynnetään Oulun SOTEa kuvaavaa
rekisteriaineistoa (kunta, Kela, työterveys).
• Kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan, alkaa Kelaan samalla myös
kertyä laaja rekisteritietovaranto perustoimeentulotuen päätöksistä ja
maksuista. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa entistä tarkemman
rekisteritutkimuksen liittyen toimeentulotukeen.
• Kun tutkitaan nimenomaan perustoimeentulotuen siirtoa, tarvitaan
myös aineistoja ajalta ennen siirtoa. Tällaisten aineistojen saatavuus
muodostaa haasteen.
6
7. Toimeentulo Kela-siirron jälkeen (Ilpo Airio)
• Toimentulotuen saajien hyvinvointi ja toimeentulo
• Toimeentulotuen tavoitteena on ehkäistä/poistaa köyhyyttä
• Toimeentulotukityö voi parhaimmillaan lisätä hyvinvointia
myös muutoin, kuin taloudellisten resurssien kautta
• Vajaa puolet toimeentulotuen saajista on saanut myös
täydentävää ja/tai ehkäisevää toimeentulotukea (Ahola
2015)
• Miten toimeentulo ja hyvinvointi laajasti käsitettynä
pystytään turvaamaan Kela-siirron jälkeen?
• Vähentyykö eläkeläisköyhyys? Mitä tapahtuu työttömille
työmarkkinatuen saajille? Entä työkyvyttömyyseläkeläiset
jne.?
8. Harkinnan käyttö perustoimeentulotukityössä
Kela-siirron jälkeen (Marketta Rajavaara)
• Kolme osaa: 1) perustoimeentulotuki 2) täydentävä
toimeentulotuki ja 3) ehkäisevä toimeentulotuki
• Nykytilanne: kuntien toimeentulotuen etuuskäsittelijöiden
myötä tapauskohtainen (ammatillinen) harkinta on
vähentynyt ja etuuden viimesijainen luonne hämärtynyt.
• Perustoimeentulotuki edellyttää harkintaa: 1) velvollisuus
ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, 2) muut
perusmenot, 3) alennettu perusosa 4) huomioonotettavat
tulot ja varat, 5) ketkä asuvat yhteistaloudessa
(avopuoliso), 6) mikä on sosiaalityön palvelutarvetta?
• Harkinnan näkökulmasta keskeinen kysymys ovat
kiireelliset asiakastilanteet
• Mielenkiintoinen ryhmä ovat syrjäytymisriskissä olevat
nuoret tulottomat asiakkaat
• Aineistoja: lait ja etuusohjeet, etuuspäätökset, kyselyt,
työntekijöiden yksilö- ja ryhmähaastattelut
9. Asiakkaat Kela-siirron pyörteissä
(Markku Laatu)
• Keskeisin kysymys on, miten asiakkaat kokevat
toimeentulotuen perusosan siirtämisen Kelaan?
• Osa lienee tyytyväinen siihen, että tuen hakeminen
ja saaminen yksinkertaistuu ja helpottuu
prosessuaalinen tasa-arvo
• Hakeminen ei silti ole kaikille helppoa. Nykyisellään
sosiaalitoimessa autetaan Kelan hakemusten täyttämisessä
• Miten asiakaspalvelu toimii mahdollisesti
haastavamman asiakaskunnan lisääntyessä?
• Osa voi kokea muutoksen huonona – osalla
nykyisistä toimeentulotuen saajista huono-osaisuus
on kasaantunut ja tarvetta on myös muille palveluille
9
10. Henkilöstö Kela-siirron pyörteissä
(Minna Ylikännö)
• Mitkä ovat henkilöstön näkemykset Kela-siirrosta ja
odotukset siirron suhteen?
• Miten henkilöstö kokee oman osaamisensa uuden
etuuden/palvelun tullessa Kelaan? Miten
näkemykset eroavat kelalaisten ja Kelaan kunnista
tulevien käsittelijöiden suhteen?
• Mikä käsitys Kelan toimihenkilöillä on sosiaalityön ja
toimeentulotuen kytköksestä?
• Miten käytännön työ muuttuu Kelassa, kun
toimeentulotuki ja sen saajat siirtyvät Kelaan?
10