Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelmä Opi ja kasva -tapahtumassa Finlandia-talolla 8.10.2013.

1. Nuoret koulun
rakentajina ja
vaikuttajina
Tommi Laitio
nuorisotoimenjohtaja, Helsingin kaupunki
Opi ja kasva
8.10.2013 Finlandia-talo- Helsinki

2. 1. Pitää keskittyä yksilöiden sijasta ryhmiin.

3. Kouluhallinnon ja yksittäisen nuorenKouluhallinnon ja yksittäisen nuoren
välillä on mittakaavaero, jokavälillä on mittakaavaero, joka
hidastaa kansalaisuutta.hidastaa kansalaisuutta.
Spike Jonze: Hassut hurjat hirviöt

4. 08.10.13 Suunnittelija Inari Penttilä
on Helsingin nuorten
vaikuttamisjärjestelmä. Ruudissa
vaikuttaminen lähtee nuorten
omasta tekemisestä, yhdessä
porukan kanssa.

5. 08.10.13
Miksi ryhmät?
Ryhmässä yhden ei tarvitse osata kaikkea.
Erilaisissa ryhmissä voi toteuttaa eri puolia
itsestään.
Ryhmässä voi erikoistua.
Hankalissa asioissa voi tukeutua muiden
kokemukseen.
Sosiaaliset suhteet vahvistavat koettua ja
objektiivista hyvinvointia.
(Assembly 2013)

6. 1. Pitää keskittyä yksilöiden sijasta ryhmiin.
2. Opettajan ymmärrettävä koulun
epävirallista kehää.

7. Sekä koulun virallisen
kehän että epävirallisen
kehän on vahvistuttava
vaikuttamistoiminnan
kautta.
”Portinvartijoiden”
tunnistaminen on
oleellista onnistumiselle.
Yhteistyö nuorisotyön
kanssa voi auttaa tässä.

8. Nuorten arvoissa
korostuvat
oikeudenmukaisuus,
reiluus ja rehellisyys.
Niillä voitetaan
erilaisuus.
Nuoret eivät kuitenkaan
usko, että näillä piirteillä
menestyy.
Meidän työmme on
todistaa, että reiluus
kannattaa.

9. 1. Pitää keskittyä yksilöiden sijasta ryhmiin.
2. Opettajan ymmärrettävä koulun
epävirallista kehää.
3. Oppilaiden vaikuttaminen ei saa jäädä
koulun asioihin.

10. ”Naapurustojen vaikutukset ovat voimakkaimpia lasten ja nuorten
osalta, sillä he viettävät tyypillisesti eniten aikaa asuinalueella ja
sen instituutioissa, ja toisaalta he ovat vaikutuksille alttiimpia
keskeneräisen sosialisaatioprosessinsa takia.”
- Bernelius (2013): Eriytyvät kaupunkikoulut
(Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2013)
(Roihuvuoren osallistuvan
budjetoinnin työpaja)

11. 1. Pitää keskittyä yksilöiden sijasta ryhmiin.
2. Opettajan ymmärrettävä koulun
epävirallista kehää.
3. Oppilaiden vaikuttaminen ei saa jäädä
koulun asioihin.
4. Todellinen vaikuttaminen edellyttää koululta
sietokykyä.

12. 1. Pitää keskittyä yksilöiden sijasta ryhmiin.
2. Opettajan ymmärrettävä koulun
epävirallista kehää.
3. Oppilaiden vaikuttaminen ei saa jäädä
koulun asioihin.
4. Todellinen vaikuttaminen edellyttää koululta
sietokykyä.
5. Edustuksellisten vaikutuskanavien
toiminnan ehtona on kokemus
kansalaisuudesta.

13. Suomen ja Ruotsin koulujen välillä on kymmenien prosenttien
ero siinä, miten oppilaat kokevat voivansa vaikuttaa koulun
asioihin – Ruotsin hyväksi.
Molemmissa maissa on oppilaskunnat. Mutta mahdollisuus
valita jotkut hoitamaan asioita ei taida riittää.

14. (Ruudin päättäjämiitti / Katri Riikonen NK)(Ruudin päättäjämiitti / Katri Riikonen NK)
Meidän on erityisesti vahvistettava
muita kuin edustuksellisia
politiikan muotoja.
Edustuksellisuus rajaa politiikan
”toisten jutuksi”, vieraannuttaa
kielen elämästä, vahvistaa ajatusta
yksilön kansalaiskuluttajuudesta,
suosii kantasuomalaisia ja niitä
joita on kannustettu kotona.
Mopomiitti
Assembly
KiasmaWall

15. 08.10.13

16. Tommi Laitio
nuorisotoimenjohtaja
Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus
Hietaniemenkatu 9B
PL 5000, 00099 Helsingin kaupunki
(09) 310 89045
tommi.laitio (a) hel.fi
tommilaitio.munstadi.fi
ruuti.net
twitter: tommilaitio