14. Our gov’t support to e-democracy? Feb 4 , 2010 (previous) government ’decision ” Finland to be among the top 10 counties in international e-democracy benchmarks”
15. Special groups Companies NGO’s Public servants Problems Knowledge Solutions Decisions Politicians Media Citizens Researchers
16. Is e-democracy/Gov 2.0 hype? Model: Gartner Note : In short term, effects of technology tend to be overrated – but on the long run, the effects are underrated.,
17. Oh no, more services to this bunch? Greg Verdino: http:// gregverdino.typepad.com / greg_verdinos_blog /2007/07/ social-media-ho.html
Notas del editor
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
20.09.11
Tavoite vastaa myös aikoinaan eduskunnalle tehtyäosallisuusselontekoa jossa esitettiin 4 osallisuusmuotoa: Tietoosallisuus => oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen, kuuleminen , kysely ihin vastaaminen ja palvelusitoumukset. Suunnitteluosallisuus => valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta, kuten esimerkiksi yhteissuunnittelu ja kaupunkifoorumit Päätösosallisuus => osallistumista palvelujen tuottamista tai omaa asuinaluetta koskeviin päätöksiin esim. Aluelautakunnalle valtuuston delegoima päätöksenteko Toimintaosallisuus => esim. Palvelujen tuottaminen talkoovoimin Hankkeessa tuotettavat välineet mahdollistavat 3 ensimmäisen tason saavuttamisen
20.05.11
20.05.11
20.05.11
Tässä muutosprojektissa siis pitää saada aikaan positiivinen onnistumisten kierre. Virkamiesten pitää innostua, mutta niin myös kansalaisten. Todellista muutosjohtajuutta, Esimerkkinä 20.09.11
20.09.11
20.09.11
20.09.11
Hallinnossa, myös OM:ssä, on nyt ja on menneisyydessä ollut hyvinkin edistyksellisiä palveluita. OtaKantaa oli aikanaan suunnannäyttäjä, nykyajan hyvä esimerkki on vaikkapa Asunto-osakeyhtiälaki, joka on Facebookissa. Mutta, kuitenkin: Nykyiset palvelut ovat sirpaloituneet ympäriinsä. Ne tunnetaan huonosti , käytetään melko vähän. Osallistumiskäytännöt vaihtelevat valtavasti. 20.09.11
Meillä elää myytti siitä, että olemme tietoyhteiskunnan kärjessä. Olimme joskus, emme ole enää. Erilaisissa tutkimuksissa kuten YK:n E-participation indexissä, sijoituksemme ei ole likimainkaan sitä mitä kuvitellaan tai mitä sen pitäs olla. Tämä nivoutuu yhteen myös sen kanssa, että ylipäätään kuulemisessa on vähintäänkin paljon parantamisen varaa, esim, OECD:n mukaan, 20.09.11
” kilpailevat” maat kuten Islanti ovat meitä edellä ja luovat Islanti 2.0:aa. Esimerkkinä olette saattaneet huomata vaikkapa perustuslakiuudistuksen, jossa on mukana kansalaisia ja jotka verkossa luo uutta perustuslakia. Erittäin kiinnostavaa tässä on huomata perustelut: ” koko kansan projekti jotta epäluulo hallintoa kohtaan hälvenisi” Ei sinänsä yllätä finanssikriisin jälkeen, hallinto on ottanut opiksi 20.09.11
Tän tyyppinen projekti ei voi onnistua ilman tukea ja sitoutumista johdolta. Valtioneuvoston periaatepäätös n. 1,5 vuoden takaa toteaa, että tavoitteena on, että Suomi on verkkodemokratiavertailujen 10 kärkimaan joukkoon 2010-luvun loppuun mennessä. Verkkodemokratiaan liittyvät asiat, mukaan lukien ylipäätään kansalaisten parempi kuuleminen, ovat myös vahvasti esillä nykyisessä hallitusohjelamssa. Sikäli edellytykset ovat hyvät. Tämä hankkeen taustasta, käytännöstä vähän. 20.09.11