Perjantaimeeting 25.10.2013 Markku Sainio, neurologian erikoislääkäri, dosentti, Työterveyslaitos

1. Ammattikuljettajien
ajoterveyden arviointi
työterveyshuollossa
Markku Sainio
neurologian erikoislääk, dos
1
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

2. Pääpointit
• Ammattiliikenteen kuljettajan työ voi olla hyvinkin
kuormittavaa
• Vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
• Kuljettajilla on merkittäviä ajoterveyteen ja
liikenneturvallisuuteen vaikuttavia terveysriskejä
•
•
•
•
SYDÄN JA VERISUONISAIRAUDET ja niiden riskitekijät
VIREYS ja VÄSYMYS
Toiminnallisten tekijöiden ja terveydentilan heikentymisen yhteisvaikutukset
Vakavan onnettomuuden riski
• Työterveyshuollolla on keinot terveyden ja työkyvyn
edistämiseen! - ei tehdä vain ajokelpoisuuden arviointia
• Uudistuneet ajoterveystarkastusohjeet
• yli 70v:lle on myönnetty R2-ajo-oikeus; alkolukko; näkö-, epilepsia- diabetesterveysvaatimukset lieventyneet
2
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

3. Maantiekuljettajat
• Maantieliikenteen ammateissa toimii päätoimisesti yli
100 000 henkilöä
•
•
•
•
Tavaraliikenteessä 70 000 kuljettajaa
Linja-autonkuljettajia on 15 000
Taksinkuljettajia on 17 000.
Lisäksi 15 000 terminaali- ja varastotyöntekijää, 8 000 toimihenkilöä ja 1
500 huolto- ja korjaamotyöntekijää
• Valtaosa kuljetusyrityksistä on pieniä yrityksiä.
Tavaraliikenteessä toimii noin 12 000 yritystä, joista yli
90 % on alle 10 hengen yrityksiä ja merkittävä osa
yhden kuljettajan ja yhden auton "mikroyrityksiä". Linjaautoyrityksiä on noin 400 ja taksiliikenteessä on noin
9000 taksiyrittäjää.
3
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

4. Kuljettajat luokiteltu kahteen
terveysvaatimuksiltaan erilaiseen ryhmään
EY:n ajokorttidirektiivi 91/439/ETY päivitetty Suomessa 19.1.2013:
moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa vain se, jolla on ajoneuvon
luokkaa vastaava ajo-oikeus
• R1 (A, B, M, T-luokat): moottoripyörä, henkilöauto,
pakettiauto, henkilöautovetoinen ajoneuvoyhdistelmä,
traktori, mopo (yleensä yksityiskuljettajia)
• R2 (C, D, E-luokat): kuorma-auto, linja-auto ja niistä
muodostuvat ajoneuvoyhdistelmät; kuljettajat, jotka
käyttävät B-luokan ajoneuvon ajokorttia
ammattimaisesti (Suomessa taksinkuljettajat) (yleensä
ammattikuljettajia)
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

5. Sairauksien ja toimintakyvyn heikentymisen
riskitekijät raskaan liikenteen kuljettajilla
Terveyskäyttäytyminen:
• Tupakointi
• Ruokavalio
• Fyysinen inaktiviteetti
• Alkoholin riskikäyttö/suurkulutus
Työperäiset riskitekijät:
• Henkinen kuormitus: kiire, ajamiseen liittyvä kuormitus,
epäsäännölliset työajat, univaje ja väsymys, perhe- ja
työelämän yhteensovittaminen, taloudelliset paineet, uhkailu
• Fyysinen kuormittuminen: lastaus ja purku
• Melu
• Kemialliset altisteet
• Onnettomuusvaara, fyysinen väkivalta
5
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

6. Minimi – lääkärin ajoterveysarvio
ajokorttitarkastuksissa
• Kuljettaja vastaa itse ajamisestaan
• Ajokortti-ikäkausitarkastukset
•
•
R1: hakiessa, ja 70v täytettyä < 5v välein laajennettu tarkastus
R2: hakiessa ja täytettyään 50, 55, 60 ja 65 vuotta. 70 ikävuodesta 2v välein
laajennettu tarkastus
• Sairauden tai lääkityksen aiheuttama ajokyvyn heikentyminen
1. tilapäinen => suullinen kielto ja merkintä potilasasiakirjoihin
2. pysyväisluontoinen (>2v) heikentyminen => suullinen kielto ja merkintä
potilasasiakirjoihin sekä ilmoitus poliisiviranomaisille (pääasiallisesti hoitava
lääkäri) myös ilman potilaan suostumusta
• Ajokorttiterveystarkastuslomakkeessa ajokykykannanoton
lisäksi lääkäri voi ehdottaa:
•
•
•
•
Uutta lääkärintarkastusta
Erikoislääkärin tutkimusta
Ajokoetta (ajokokeen vastaanottajalle ei mene lääketieteellisistä tietoa!)
Ajonäytettä
• Ajokyvynarvionsa tueksi lääkäri voi ehdottaa liikenneopettajan
arviota ajamisesta (kortin uusijan intressi)
6
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

7. Lääkäri velvoitetaan
ajoterveysarvioon
• Lääkärin on otettava kantaa ajokykyyn aina sairauden
tai lääkityksen heikentäessä ajokykyä
• Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa ajokorttiasioita hoitavalle
poliisille, jos ajokortin hakijan tai ajokortin haltijan
terveydentila on muuten kuin tilapäisesti heikentynyt niin,
ettei hän enää täytä ajokortin edellyttämiä
terveysvaatimuksia (tieliikennelaki 73 a §, 113/2004).
7
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

8. Ajo-oikeus on eri asia kuin
ammattikuljettajan työja toimintakyky
Toimintakyky
Työn vaatimukset
Toimintakyvyn vaatimukset ovat korkeat
ammattikuljettajilla:
lento> raide> meri> kumipyöräliikenne
8
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

9. Aivojen toimintakykyyn, ajokykyyn ja
hyvinvointiin vaikuttavat tekijät
Akila, Hublin, Kallio, Räisänen, Varjonen,
Sainio, Työterveyspäivät 2005
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

10. Maantieliikenteen kuljettajien terveydentila ja
terveyskäyttäytyminen on muita toimialoja
heikompaa
• lihavuus, runsas tupakointi ja vähäinen liikunta yleisempää
• sydän- ja verisuonisairauksia on keskimääräistä enemmän
• uniapneaa on joka viidennellä suomalaisista linja-autonkuljettajista ja
joka neljännellä kuorma-autonkuljettajista. Jälkimmäisistä joka 12.
kuljettajalla (8%) osoitettiin mm. unirekisteröinneillä merkittävä
päiväväsymystä aiheuttava uniapnea
• päiväväsymykseen korreloivat lyhyiksi jääneet yöunet, mitkä ovat
kuljettajilla lähes kolme kertaa yleisempiä kuin muilla aloilla
• henkinen ja ruumiillinen stressi ja uupuminen on yleistä
• sairauspäivärahapäiviä v. 2006 enemmän kuin muilla palkansaajilla
• vain kolmasosa kuljettajista arvioi jaksavansa työskennellä alalla
eläkkeelle asti
• vain harva jaksaa/selviää ammattikuljettajana läpi koko työuran
• yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy on tuki- ja
liikuntaelimistön sairaudet
• Sairastuvuuteen vaikuttavat työssä esiintyvät terveysriskit ja
kuormitustekijät sekä kuljettajan terveyskäyttäytyminen
10
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

11. Ammattikuljettajien vakavat
sairaudet: kirjallisuustaustaa
• Alle 55v enemmän kuolemaan johtaneita sydäninfarkteja kuin
keskimäärin miehillä (Robinson 2005), ruotsalaisessa tutkimuksessa riski
ennenaikaiseen infarktiin oli 3,3 kertainen (Rosengren 1991)
• 55- 65-vuotiailla enemmän keuhkosyöpäkuolemia kuin vastaavanikäisillä
keskimäärin (Robinson 2005)
• Ammattikuljettajilla lisääntynyt riski aivoinfarktiin:
taksinkuljettaja/jakeluautonkuljettaja> bussinkuljettaja> rekkamies>
keskimäärin miehet , vaara 1,2- 1,3 kertainen (Tüchsen 2006)
• Rekkamiehillä sydän- ja verisuonitautien perinteisiin riskitekijöihin
puuttuminen hyvin tärkeitä esim. sydäninfarktin ehkäisemiseksi (Britton
2004)
• Yhteinen nimittäjä: tupakointi, verenpaine, ylipaino, veren
rasva-arvot
11
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

12. Terveyden tunnistettavat riskitekijät
3000 amerikkalaisen kuorma-autonkuljettajan
kartoitus (Korelitz ym. Am J Health Promot. 1993;8(2):117-23)
•54% tupakoi
•92% ei harrastanut säännöllistä liikuntaa
•ylipainoisia oli yli puolet
•66%:lla oli korkea verenpaine
•viidenneksellä oli viitteitä alkoholiongelmasta
12
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

13. Ammattikuljettajien (N= 59) kuolemaan
johtaneissa liikenneonnettomuuksissa
v. 2001-2002 (Rainio ym. 2007)
• 53% aiheuttajakuljettajalla (A osallinen)
rekisteröitiin sairaus, joka saattoi
myötävaikuttaa onnettomuuteen
aiheuttajakuljettajalla
• Tavallisimmat sairaudet olivat iskeeminen
sydänsairaus, verenpainetauti, rasvamaksa ja
sokeritauti olivat
13
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

14. Onnettomuusriski ja työvuoron kesto –
vaikeus pysyä hereillä & kuormittuminen
Riski
Työvuoron kesto
14
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

15. Työtapaturmien yhteys peräkkäisiin päivä- ja
yövuoroihin (7 tutkimusta: Folkard, Lombard,
Tucker 2005)
RR 1,7
1,6
1,5
1,4
1,3
1,2
1,1
1
0,9
Päivä
Yö
1. vuoro
2. vuoro
3. vuoro
4. vuoro
15
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

16. Uneliaisuuden ja ajoneuvoonnettomuuksien vuorokausijakauma
Onnettomuudet
Uneliaisuus
(Elsevier Science)
16
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

17. OBSTRUKTIIVINEN UNIAPNEA
• riskitekijät
+++ obesiteetti
++
miessukupuoli, ikä, alkoholi
+
tupakointi
• tyypilliset oireet
•
•
•
•
kuorsaus, hengityskatkokset ja/tai kakominen
obesiteetti (niskanympärys!)
hypertensio
päiväväsymys
• työikäisistä syndrooma-tasoisena miehistä noin 4 % ja
naisista 2 %; ammattikuljettajilla 20-24%:lla, joista 8%:lla
uniapnea todettiin rekisteröinnillä (Partinen ym. 2000 ja 2006)
• unenaikaisista ilmiöistä päiväaikaisia seurauksia
• uniapnea ja unettomuus eivät toisensa poissulkevia
• voi olla merkittävä unenaikainen hengityshäiriö ilman
apneoita (UARS)
!!! ± normaali löydös suppeassa yöpolygrafiassa
Christer Hublin / 29.10.13
17
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

18. CPAP-hoidon vaikutus
onnettomuusmääriin (George 2001)
Onnettomuudet/ajaja/v
apnearyhmässä
verrattuna
kontrolleihin:
•Riski koholla ennen
hoitoa 0.18 vs. 0.06
•Riski korjaantui hoidon
jälkeen 0.06 vs. 0.07
18
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

19. TYÖTERVEYSHUOLLOILLA on keinot
tunnistaa toimintakyvyn heikentyminen ja
tukea ajoterveyttä
Varhaisempi
tunnistaminen
Kokonaisvaltaisempi
selvitys syistä
Kohdennetut
interventiot
Vajaakuntoisen
tukeminen
• ammattikuljettajien terveysriskien ennaltaehkäisy
• varhainen sairauksien tunnistus ja hoito
• terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
 kuljettajien terveys paranee
 onnettomuusriski pienenee
 liikenneturvallisuus paranee
19
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

20. Ammattikuljettajat ovat usein
yrittäjiä
Yrittäjäkysely ja terveystarkastus v. 2002-2004
Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa (N=1091)
• valtaosalla eli 70 %:lla ei ollut järjestetty
työterveyshuoltoa
• pienyrityksissä työterveyshuolto usein puuttuu tai on
järjestetty vain nimellisesti
 yli 50 % yrittäjistä oireilee töissä
 40 % koki kokonaisvaltaisen kuntoutuksen ja toimintakyvyn parantamisen
tarvetta
 noin 50 %:lla oli tarvetta elintapojen muutokseen
20
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

21. Maantieliikenteen kuljettajien
lakisääteiset terveystarkastukset
Terveystarkastukset työpaikan riskinarvioinnin perusteella
• Yötyö
• 3h työtä klo 23 -06 välillä ja vähintään 20 yötä vuodessa
• tarkastus ennen yötyön aloittamista : Lääketieteellisten vastaaiheiden selvittäminen ja terveysneuvonta
• terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen
vähentämiseksi aina ensimmäisen vuoden jälkeen, myöhemmin:
• alle 25 ja 45-60 -vuotiaat kahden vuoden välein
• 25-44 -vuotiaat viiden vuoden välein
• yli 60 -vuotiaat yhden vuoden välein
• Melualtistus
• Kuuloseulatutkimus terveystarkastusten yhteydessä
• merkitys korostuu linja-autoliikenteessä
• Kemikaalialtistus
• Terveystarkastukset työterveyshuollossa- ohjeiden mukaan
• Työhön liittyvä erityinen väkivallan uhka
21
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

22. Maantieliikenteen kuljettajat:
alakohtaiset sopimukset
edellyttävät tiheämpää seurantaa
• Öljytuote- ja säiliöautoalan
työehtosopimuksen piiriin kuuluvat ADRluokiteltuja (European Agreement Concerning the
International Carriage of Dangerous Goods by Road)
aineita kuljetettavat
• Työterveyshuollon lääkärintarkastukset vähintään 3
vuoden välein ellei muutoin ole sovittu, tai laki edellytä
lyhyempiä tarkastusvälejä
22
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

23. Uudet lait ja asetukset
EU:n direktiivi ajokorteista 2006/126/EY
EU direktiivi 2009/113/EY muuttaa direktiivin 2006/126/EY määräyksiä
näkökykyä, diabetesta ja epilepsiaa koskeviin ohjeista
Otettu kansallisesti täytäntöön ajokorttilailla (386/2011).
Ajokorttilaki tulee voimaan 19.1.2013
STM:n asetus ajoterveydestä (1181/2011)
Ajoterveysasetukseen lisätään 11.1.2013 §25 a ,
joka koskee iäkkäiden henkilöiden laajennettua lääkärintarkastusta
STM Ajoterveysohjeet lääkäreille
http://www.stm.fi/tiedotteet/verkkouutinen/-/view/1858181
29.10.13
23
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

24. STM
sovellusohjeet
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_
terveyspalvelut/ajoterveys
24
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

25. http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lo
makkeet/stm_ajolupa_laaj_lausunt/index.html
29.10.13
25
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

26. STM: ajoterveysohjeet lääkäreille
29.10.13
26
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

27. Mikä muuttuu kaikille
tarkoitetussa
lääkärinlausuntolomakkeessa?
6 Laajennettu
ajoterveystarkastus
29.10.13
27
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

28. Lääkärin tutkimus: kognitiivisen
toimintakyvyn tulkintaan lisätty ohjeita
Tuleeko haastattelussa esiin selviä vaikeuksia elämänhistorian tärkeiden tapahtumien tai
aikojen muistamisessa tai kuvailemisessa? Onko tutkittava orientoitunut tutkimuspäivään ja
paikkaan? Muistihäiriöepäilyissä suositellaan jatkotutkimuksena MMSE ja CERAD tehtäväsarjaa. Kellotaulu-tehtävälle annettu pisteytysohje.
29.10.13
28
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

29. Kellotaulu-tehtävän pisteytys
1. Kellotaulu on suunnilleen ympyrä
2. Numerot 1-12 sijoitettu ympyrän sisäpuolelle
3. Numerot sijoitettu oikein ja kohtuullisen tasaisesti
suhteessa toisiinsa
4. Toinen viisari on oikeaan suuntaan
5. Toinenkin viisari oikeaan suuntaan
6. Viisareiden pituudet oikein (vain kun
osoittavat oikeaan suuntaan)
Ohje tuloksen tulkintaan:
Kellotaulu-testin tulkinnan apuna voidaan käyttää CERAD:n
mukaista pisteytystä. Katkaisuraja seulonnassa on < 5 pistettä.
• Testi on herkkä toiminnanohjauksen häiriön osoittaja
-> lisätehtävänä kellon kopiointi mallista: jos kopiointi ei onnistu,
viittaa pikemmin hahmotuksen kuin
suunnittelun/toiminnanohjauksen vaikeuteen
29.10.13
29
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

30. Lääkärinlausuntolomakkeen
Johtopäätösosa - ei muutu
29.10.13
30
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

31. LAAJENNETTU
LÄÄKÄRINLAUSUNTO IÄKKÄÄN
HENKILÖN AJOTERVEYDESTÄ
Lomake jää potilasasiakirjoihin eikä sitä lähetetä poliisille
ESITIEDOT AJOKYVYN ARVIOINTIA VARTEN
Tutkittava täyttää etukäteen kaikille ikäryhmille
tarkoitetun esitietolomakkeen,
jonka lisäksi hän täyttää seuraavan lomakkeen etusivun 7
kysymystä vastaanoton yhteydessä
(lääkärin tai hoitajan valvonnassa)
29.10.13
31
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

32. 1. Pystyttekö ajamaan turvallisesti yksin ilman vieressä
istuvan ohjeita ja tukea?
□ aina
□ joskus
□ ei koskaan
2. Oletteko eksynyt ajaessanne tutussa paikassa?
□ usein
□ joskus
□ ei koskaan
3. Onko poliisi pysäyttänyt teitä liikenteessä ajo-ongelmien vuoksi?
□ usein
□ joskus
□ ei koskaan
4. Ovatko läheisenne olleet huolissaan ajokyvystänne?
□ usein
□ joskus
□ ei koskaan
5. Tuleeko Teille rintatuntemuksia tai hengenahdistusta
a) vastamäkeä tai rappusia kävellessä?
□ usein
□ joskus
□ ei koskaan
b) tasamaalla kävellessä?
□ usein
□ joskus
□ ei koskaan
c) kotiaskareissa, riisuessa, pukiessa, peseytyessä?
□ usein
□ joskus 29.10.13 koskaan
□ ei
32
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

33. 6. Onko Teillä vaikeuksia pysyä hereillä ajaessanne?
□ usein
□ joskus
□ ei koskaan
7. Oletteko ollut auton kuljettajana peltikolarissa tai
muussa liikenneonnettomuudessa kolmen viime
vuoden aikana?
□ KYLLÄ
□ EI
Vakuutan antamani tiedot oikeiksi
______
paikka
_______
päiväys
29.10.13
______________________
tutkittavan allekirjoitus
33
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

34. AJOKYVYN TUTKIMINEN JA
ARVIOINTI
Lääkäri täyttää osana iäkkään henkilön laajennettua ajoterveystarkastusta
Olen perehtynyt tutkittavan sairauskertomustietoihin riittävässä
laajuudessa, jotta voin tehdä päätöksiä ikääntyneen ajokyvystä
□ KYLLÄ □ EI, tarvitaan lisätietoja
Tutkittavan kyky ymmärtää kysymykset ja ohjeet on
□ normaali □ lievästi heikentynyt
□ selvästi heikentynyt
Keskustelun perusteella tutkittavan muisti ja orientaatio on
□ normaali □ lievästi heikentynyt
□ selvästi heikentynyt
Tutkittavan arvostelukyky, oiretiedostus ja toiminta vastaanotolla on
□ normaali □ lievästi heikentynyt
□ selvästi heikentynyt
Tutkittavan toimintakyky yhteisöllisiin asioihin, kotiaskareisiin ja
Harrastuksiin sekä itsestä huolehtimiseen liittyen on
□ normaali □ lievästi heikentynyt
□ selvästi heikentynyt
Esitietojen perusteella tutkittavan ajaminen on aiemmin sujunut
normaalisti
□ KYLLÄ □ EI
29.10.13
© Työterveyslaitos
34
–
www.ttl.fi

35. Kognitiivinen testi
□ tehty, mikä (+tulos):_______________________
□ ei tehty
Ajokyky on riittävä ikääntymisen, sairauksien tai lääkitysten
yhteisvaikutuksista huolimatta
□ KYLLÄ □ EI
29.10.13
35
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

36. Kognitiiviset testit
• Mini-Mental State Examination- karkea kuva mahdollisesta
kognitiivisen toimintakyvyn sairausperustaisesta
heikentymisestä
• ei herkkä varhaisessa Alzheimerin taudissa, koska ei sis. viivästettyjä
muistitehtäviä. Iän ja koulutuksen merkitys huomioitava.
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/hoi/hoi50044d.pdf
• CERAD-kognitiivinen tehtäväsarja on laajasti käytössä
• Viivästettyä muistamista mittaavat osiot hyödyllisiä varhaisen Alzheimerin taudin
tunnistamisessa.
• CERADia voidaan käyttää seurantamenetelmänä etenevää muistisairautta
epäiltäessä
• Taustatietojen (ikä, koulutus, sukupuoli) suhteen on olemassa suomalaiseen
aineistoon perustuvia korjauslukuja
• ensisijaisesti > 55-vuotiaiden henkilöiden tutkimiseen; voi suos. myös jnkv.
nuorempien muistin&keskittymisen oireita valittavien työntekijöiden kognitiivisen
suoriutumisen ensivaiheen arviointiin
•
http://www.cerad.fi/fi/etusivu ja http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/90/
29.10.13
Esittäjän nimi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

37. CERAD-kognitiivinen tehtäväsarja
29.10.13
Esittäjän nimi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

38. Muita kognitiotestejä
• Trail Making Test on yksi eniten käytetyistä neuropsykologisista
tehtäväsarjoista
• neuropsykologian ”yleisvälineistöä”; kopiointi on sallittua ilman erillistä lupaa
• Testattava henkilö/potilas yhdistää mahdollisimman nopeasti viivalla joukon A4-arkille
piirrettyjä numeroituja ympyröitä (TMT-A) numerojärjestyksessä ja kynää välillä
nostamatta.
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/hoi/hoi50044p.pdf
• MoCA (Montreal Cognitive Assessment) http://www.mocatest.org/
ja http://www.mocatest.org/pdf_files/test/MOCA-Test-Finnish_2009.pdf
• Nämä eivät Suomessa laajasti käytössä mutta testimateriaaleja ja ohjeistuksia
on saatavissa internetistä.
• Etenkin nuorempia henkilöitä tutkittaessa on hyvä muistaa, ettei normaali tulos
seulontatestissä poissulje lievempiä kognitiivisia häiriötä
29.10.13
Esittäjän nimi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

39. TMT-A
MOCA
39
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

40. Direktiivi 2009/113/EY muutti ajoterveysvaatimuksia: epilepsiaa, näkökykyä ja
diabetesta koskeviin ohjeisiin lievennyksiä
Epilepsia ja epileptiset kohtaukset:
•1. epileptinen kohtaus (myös kohtaukset ilman tajuttomuutta!!):
ei epilepsia, jos neurologisissa tutkimuksissa ei poikkeavuutta. Jos
poikkeavuus tai toistuvia kohtauksia-> epilepsia.
•R1: 1. kohtaus-> 3kk ajokielto, 6kk, jos neurol tutk poikkeavuus;
epilepsia ajokielto 1v ilman kohtauksia
•R2: Aik pysyvä ajokielto heti 1. kohtauksesta, nyt 1. kohtaus ja
normaalit lisätutkimukset => 5 v. kielto. Epilepsiasta ajokielto ja
ilmoitusvelvollisuus, mutta jos lääkitsemättä 10 v. kohtaukseton> ajo-oikeus palautuu
•Ulkoisen tekijän provosoima epileptinen kohtaus, kun tämän
tunnistettavan tekijän vaikutuksen ei arvioida toistuvan
ajotilanteessa -> tarvitaan neurologin tapauskohtainen arvio
• Ulkoiset tekijät: viina, valvominen eivät ole vältettäviä tekijöitä!
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

41. Näkö
• Näöntarkkuusvaatimukset:
• R1: korj. yhteisnäkö 0.5, sopeutunut toisen silmän näön menetykseen;
R1 yhteisnäkö 0.5 (toisen silmän erittäin heikko näkökyky ei este, jos
näkökenttävaatimus täyttyy); R2 0.8/0.1
• Näkökenttävaatimuksista aik. täsmällisemmin: mol. silmien vaakasuora kenttä R1
>120 astetta, R2 >160 astetta, keskialueella R1 20 asteen ja R2 30 asteen säteellä
ei saa olla absoluuttisia puutoksia
• Muihin näkötoiminnan häiriöihin, jotka voivat vaarantaa
ajoturvallisuutta, kiinnitettävä huomiota esim. hämäränäkö,
häikäisy- ja kontrastiherkkyys ja kaksoiskuvat.
• Jos näkö toisesta silmästä merkittävästi heikentynyt tai
binokulariteetin menetys (mm. kaksoiskuvien vuoksi), suullinen
ajokielto, näkökyvyn sopeutumisaika (R1:6 kk, R2:3kk), jonka
jälkeen ajokoe. Pysyvät kaksoiskuvat R2-ajokyvyn este.
• Merkittävissä näön heikentymisissä silmälääkärin ja
tarvittaessa neurologin arvio
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

42. Diabetes ja ajo-oikeus
• Liikenneturvallisuusongelma: ilman ennakko-oireita
ilmenevät hypoglykemiat. Myös vaikea hyperglykemia
heikentää keskittymiskykyä, väsyttää ja voi vaikuttaa
ajokykyyn.
• Ajoterveyttä arvioitaessa on otettava huomioon vakava tai
toistuva hypoglykemia.
• Vakava hypoglykemia on tila, jossa veren sokeripitoisuus laskee liian alas ja jonka
aikana kyseinen henkilö tarvitsee toisen henkilön apua.
• Toistuva hypoglykemia: >2 vakavaa hypoglykemiaa 12 kuukauden sisällä.
• R2: insuliinihoitoisessa DM:ssa ajolupa mahdollinen, kun
seuranta tiivistä (myös ajovuoron aikana!) eikä vakavia
hypoja esiinny
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

43. Alkoholi
• Terveysvaatimukset eivät täyty, jos henkilöllä on
päihderiippuvuus, joka olennaisesti heikentää hänen
kykyään toimia ajoneuvon kuljettajana tai hän on alkoholin
tai muun huumaavan aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi
katsottava kuljettajana liikenteelle vaaralliseksi.
• Päihderiippuvuuden arvioinnissa käytetään ICD-10:n
mukaisia diagnostisia kriteerejä. Tarv. konsultoitava
päihdelääketieteeseen perehtynyttä erikoislääkäriä.
• Uusi kansallinen ”Terveysperusteinen alkolukko”-ohje:
Lääkäri voi katsoa ajoterveysvaatimusten täyttyvän, jos
ajoneuvossa on päihtyneenä ajamisen estävä alkolukko.
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Mikael
Ojala

44. Vireystilahäiriöt
• Vireystilan häiriöissä keskeistä on arvioida päiväaikainen
väsymys
• Pelkkä dg ei riitä arvioon, vaan vireyttä tulee mitata (MWT) tai
tehdä vähintään 90 minuutin kestoinen ajokoe
• R2: vireystilan häiriö johtaa ilmoitukseen, jos häiriö
pysyväisluontoisesti ei reagoi hoitoon ja tila on varmistettu.
• Uniapneassa kielto, kun hoidosta huolimatta uniapnea aiheuttaa
päiväaikaisen vireystason laskua
• CPAP-hoito korjaa yleensä päiväväsymyksen
• Huom! Väestössä lisääntynyt ylipaino lisää uniapnean esiintyvyyttä
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

45. Näkökenttä:
keskikenttä
1 Ryhmässä 20 asteen kenttä virheetön
2 Ryhmässä 30 asteen kenttä virheetön
Tutkimus:
Amsler-kartta
Amsler-kartta
10 cm x 10 cm ruudullinen levy tai paperi
Tutkittaessa keskikenttää Amsler-kartalla ohjeen mukaan lukuetäisyydellä, tarvittaessa
lukulaseilla (n. 40 cm), näkökenttä on 7 astetta, ei siis 20 ja 30 astetta kuten pitäisi
Amsler-karttaa on katsottava 14 cm etäisyydeltä 20 asteen kentässä (Ryhmä 1) ja
9 cm etäisyydeltä 30 asteen näkökentässä (2 Ryhmä)
Tarvitaan tavallisiin lukulaseihin sekä henkilölle ilman lukulaseja runsaasti lisää taittavuutta
eli + laseja näillä etäisyyksillä.
Sormien laskeminen
- oikean kokoisessa (20 astetta) keskikentässä = 30 cm etäisyydeltä suunnilleen kasvojen
kokoinen alue
- oikean kokoisessa (30 astetta) keskikentässä = 30 cm etäisyydeltä suunnilleen kasvojen
kokoinen alue lisättynä n. 5-7 cm marginaalilla
Maija Mäntyjärvi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

46. Näkökenttä
Keskikenttätutkimus tietokoneelle?
iPadvisualFields easy
Maija Mäntyjärvi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

47. Kontrastinäkö
Kontrasti
1
100 %
0
0%
Maija Mäntyjärvi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

48. Kontrastinäkö
Kontrastitestejä
Vistech
Functional Acuity Contrast Test
Tutkimusetäisyys 3 m
Normaaliarvot tulospaperin harmaalla alueella
Maija Mäntyjärvi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

49. Kontrastinäkö
Kontrastitestejä
Cambridge low contrast gratings
Tutkimisetäisyys 6 m
Tulos kontrastiherkkyytenä
Normaaliarvot kirjallisuusviitteessä 5
Maija Mäntyjärvi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

50. Kontrastinäkö
Kontrastitestejä
LH-matalakontrastitaulut
kontrasti prosentteina
1.25 %, 2.5 %, 5 %, 10 % ja 25 %
Tutkimisetäisyys 3m
Maija Mäntyjärvi
Pelli-Robson testi ja tulospaperi
Tulos konrastiherkkyyden logaritmiarvona
Tutkimisetäisyys 1m ja 3 m
Normaaliarvot kirjallisuusviitteessä 3
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

51. R2: Kontrastinäkövaatimukset
Kontrastinäköä voidaan pitää heikentyneenä, jos
- kontrastiherkkyys on alle 20 (esim. Cambridge testi)
- kontrastiherkkyyden logaritmiarvo on alle 1. 30 (esim. Pelli-Robson testi)
- kontrasti-prosentin arvo on yli 5% (esim. LH matalakontrastitaulut)
- kontrastin arvo on yli 0.05
- Vistech tai F.A.C.T. kontrastitestien tulos on selvästi alle tuloskaavakkeessa
merkityn harmaan normaalialueen
Huom! Taittovirheen korjaamattomuus tai lasien alikorjaus voi huonontaa kontrastinäköä.
Jos kaukonäkö/lasikorjaus kunnossa ja kontrastinäkö heikentynyt, silmälääkärin on tutkittava
silmät mahdollisen sairauden löytämiseksi (tavallisin syy ikääntyvillä on harmaakaihi)
Maija Mäntyjärvi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

52. Muita kontrastitestejä
NEURO-testi, iPad contrastChart
- voidaan tutkia 3 m etäisyydeltä
- tulos kontrastisensitiviteetin log-arvo
Hamilton-Veale testi
- etäisyys 1m, 3m
- tulos kontrastisensitiviteetti-arvo, kontrastin %-arvo,
kontrastisensitiviteetin log-arvo
FrACT = Freiburg Acuity and Contrast Test
- testi netissä
- etäisyyttä voi vaihtaa
- tulos kontrastin %-arvo, kontrastisensitiviteetin log-arvo
Maija Mäntyjärvi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

53. Lisää tietoa
TRAFI http://www.trafi.fi/
STM
Ajoterveyden arviointi ja lääkäreiden ilmoitusvelvollisuus
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/ajoterveys
TTL
Liikenne-toimialan sivut –> maantieliikenteen työterveyshuolto
http://www.ttl.fi/fi/toimialat/liikenne/maantieliikenteen_tyoterveyshuolto/sivut
/default.aspx
Maantieliikenteenkuljettajien työterveyshuolto (2009). Työterveyslaitos.
Kärmeniemi Paula, Laitinen Jaana, Latvala Jari, Olkkonen Seppo, Sainio Markku, Ylä-Outinen Aira
Lomakkeita, toimintaohjeita, menetelmiä terveystarkastuksiin, seulontaan,
työpaikkaselvitykseen, häiriöiden tunnistukseen ja määrittelyyn ym ym
Virkeänä ratissa hankeraportti
Http://www.ttl.fi/partner/virkeana_ratissa/Sivut/default.aspx
53
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi

54. Kiitos!
54
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi