Perjantaimeeting 17.11.2017 Ari Kaukiainen, LähiTapiola

1. Ammattitaudit uudessa laissa ja
asetuksessa
Ari Kaukiainen
Dosentti, lääketieteellinen johtaja LähiTapiola
17.11.2017

2. Sidonnaisuudet / Ari Kaukiainen
• LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, lääketieteellinen johtaja
• TOIMIA Työikäisten toimintakyky –ryhmän puheenjohtaja
• Dosentti, Turun yliopisto, työlääketiede ja vakuutuslääketiede
• Dosentti, Helsingin yliopisto, työterveyshuolto
• Tapaturma-asiain korvauslautakunnan (Tako) jäsen
• STM ammattitautijaoston jäsen
• Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistys ry hallituksen jäsen
• Vakuutuslääketieteen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

3. Suomi Euroopassa
Lähde: Työterveyslaitos ja STM
• Pitkät perinteet
työtapaturmavakuutuksessa ja
työterveydessä ja työturvallisuudessa
• Hyvä työterveyshuollon kattavuus
• Työterveyshuolto on osa
avoterveydenhuoltojärjestelmää, ja osa
työpaikan työturvallisuusjärjestelmää
• Tavoite tunnistaa ja raportoida
työtapaturmia ja ammattitauteja
• Altistustasojen ja altistuvien
työtekijöiden määrän lasku
• Riskilähtöisestä ajattelusta kohti
työkyvyn tukemista

4. • Vuoden 2016 alusta tuli voimaan uusi työtapaturma- ja
ammattitautilaki (459/2015; lyhenne TyTAL)
• Lakiin yhdistettiin kolmen lain säännökset: tapaturmavakuutuslain
(608/1948), ammattitautilain (1343/1988) ja tapaturmavakuutuslain
perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991)
• Kokonaisuudistuksella työtapaturmia ja ammattitauteja koskeva
lainsäädäntö saatettiin vastaamaan työelämän muuttuneita
olosuhteita ja nykylainsäädännölle asetettuja vaatimuksia
• Uudistus on osa sosiaalivakuutuslakien selkeyttämistä
• Uusi laki on valmisteltiin keskeisten työmarkkinakeskusjärjestöjen ja
vakuutusjärjestelmää edustavien keskeisten sidosryhmien kanssa
tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön
uudistamistyöryhmän linjausten (STM selvityksiä 2008:46) pohjalta
Tapaturmalainsäädännön kokonaisuudistus
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

5. • Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus (TyTA-vakuutus) on osa
suomalaista sosiaalivakuutusjärjestelmää ja osa työsuhteeseen
liittyvää sosiaaliturvaa.
• Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on ensisijainen järjestelmä
muuhun sosiaaliturvaan nähden.
• Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmä perustuu
työtapaturma- ja ammattitautilakiin (459/2015, lyhenne TyTAL),
jossa on määritelty muun muassa korvattavat vahinkotapahtumat,
vakuutuksesta maksettavat etuudet, järjestelmän toimeenpano sekä
vakuutusten hinnoittelun periaatteet.
Työtapaturma- ja
ammattitautivakuutusjärjestelmä

6. • Tapaturmavakuutuslakia, ammattitautilakia ja kuntoutuslakia
sovelletaan edelleen kaikkiin niihin työtapaturmiin ja
ammattitauteihin, joiden sattumis- tai ilmenemisaika on 31.12.2015
tai sitä aikaisemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden
vahinkotapahtumien korvattavuus ja maksettavat korvaukset
määräytyvät tapaturmavakuutuslain mukaisesti.
• Uutta lakia sovelletaan kuitenkin näiden vahinkotapahtumien
korvauskäsittelyyn ja muutoksenhakuun.
Soveltaminen / sattumis- tai ilmenemisaika

7. • Vakuutuslaitoksen korvauskäsittelyä nopeutetaan lyhentämällä
määräaikoja
• Uutta on, että vakuutuslaitoksen on selvitettävä tarve ammatillisen
kuntoutuksen aloittamiseen kolmen kuukauden välein, jos
vahingoittuneen työntekijän työkyvyttömyys pitkittyy
Onnistuessaan uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tukee työkykyä -
sisältää osin samoja elementtejä työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn ja
työhönpaluun helpottamiseksi kuin 2012 Sairausvakuutus- ja työterveyshuolto -
lakien 30-60-90 uudistus ja uudistettu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö asetus
(708/2013)
Lakiuudistus työkyvyn tukena
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

8. • Uuden lain voimaantulosta johtuen asetukset
ammattitautiluettelosta ja haittaluokituksesta on annettu uudestaan
• Haittaluokitukseen ei tullut sisällöllisiä muutoksia, haittaluokitus on
uudistettu vuoden 2010 alusta
• Ammattitautiluettelon tuli useita muutoksia
• Luetteloa valmisteltiin Sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä
Työterveyslaitoksen kanssa
• Valtioneuvoston asetukset ammattitautiluettelosta (769/2015) ja
työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta
haittaluokituksesta (768/2015) tulivat voimaan samanaikaisesti
uuden työtapaturma- ja ammattitautilain kanssa 1/2016
Ammattitautiluettelo on uudistettu
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

9. • Nykyistä ammattitautiluetteloa verrattiin EU-komission suositukseen
eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta (2003/670/EY)
• EU-komission suositusta ei ole harmonisoitu sellaisenaan, koska
suomalainen ammattitautiluettelo on rakenteeltaan joustava
• Erona moneen Euroopan maahan Suomessa sairaus voidaan korvata
ammattitautina, vaikka sitä ei ole mainittu luettelossa, jos sairauden
syy-yhteys työn sisältämään fysikaaliseen, kemialliseen tai
biologiseen tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä
Ammattitautiluettelon uudistustyöstä
Ari Kaukiainen / Lähitapiola

10. • Ammattitaudin käsite on ennallaan ja ammattitaudin aiheuttavan
altisteen on oltava fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen
• Edelleenkään ei korvata esimerkiksi psyykkisen tai sosiaalisen tekijän
aiheuttamaa ammattitautia
• Ammattitaudin altistumisolosuhteet on kirjattu nykyistä tarkemmin
lakiin: altistuksen on tapahduttava työssä, työntekopaikan alueella
tai koulutuksessa
• Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää sellaista
lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto
työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta
Ammattitauteja koskevat säännökset
uudessa laissa
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

11. Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on
todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys
vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä, jollei
jäljempänä toisin säädetä.
Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti
lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa
sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet.
16 §
Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

12. Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti
pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle altistumisesta fysikaaliselle,
kemialliselle tai biologiselle tekijälle 21 §:ssä tarkoitetussa työssä,
22 §:ssä tarkoitetulla työntekopaikan alueella tai 24 §:n 1
momentin 1 kohdassa tarkoitetussa koulutuksessa. Jos
kysymyksessä on 25 §:ssä tarkoitettu työntekijä, joka tekee työtään
asunnossaan tai muualla kuin työantajan järjestämissä työtiloissa,
edellytyksenä on, että altistus johtuu hänen työtehtävistään.
Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää sellaista
lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto
työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta.
(aiemmin: edellytettiin asianomaiseen alaan perehtynyttä lääkäriä)
26 §
Ammattitauti
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

13. Sen estämättä, mitä 26 §:n 1 momentissa säädetään, sormien, ranteen
ja kyynärvarren jännetulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus
korvataan fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, jos
työntekijä on työssään tehnyt ennen oireiden ilmaantumista
yläraajaa kuormittavia, tavan takaa toistuvia työliikkeitä, jotka ovat
yksipuolisia tai työntekijälle outoja.
Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos tulehduksen syynä ovat työstä
riippumattomat tekijät.
28 §
Ammattitautina korvattava yläraajan jännetulehdus
ja olkaluun sivunastan tulehdus
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

14. Sen estämättä, mitä 26 §:n 1 momentissa säädetään,
rannekanavaoireyhtymä korvataan fysikaalisen tekijän aiheuttamana
ammattitautina, jos työntekijä on työssään tehnyt ennen oireiden
ilmaantumista pitkäaikaisesti toistuvia, merkittävää puristusvoimaa
vaativia, rannekanavaa ahtauttavia työliikkeitä. Rannekanavaa
ahtauttavilla työliikkeillä tarkoitetaan ranteen taipuneita asentoja
yhdistyneenä puristusliikkeeseen.
Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos rannekanavaoireyhtymän syynä
ovat työstä riippumattomat tekijät.
29 §
Ammattitautina korvattava
rannekanavaoireyhtymä
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

15. Ammattitautina korvataan myös muun kuin tässä laissa tarkoitetun
vamman tai sairauden olennainen paheneminen, joka on
todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijän altistumisesta
fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle siten kuin 26—
29 §:ssä säädetään. Edellytyksenä on, että altistustekijä on sama,
josta edellä tarkoitettu muu vamma tai sairaus johtuu. Korvausta
maksetaan olennaisen pahenemisen ajalta.
30 §
Työstä aiheutunut muun vamman tai
sairauden olennainen paheneminen
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

16. Jollei vahingoittunut ole ammattitaudin ilmenemisaikana enää työssä,
josta ammattitauti on voinut aiheutua, korvausvelvollisuus
määräytyy sen työn perusteella, jossa altistuminen on
pääasiallisesti tapahtunut. Jollei pääasiallista altistusta voida
selvittää, korvausvelvollisuus määräytyy sen työn perusteella, jossa
tapahtunut altistus on voinut viimeksi aiheuttaa ammattitaudin.
32 §
Ammattitaudin korvausvelvollisuuden
määräytyminen
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

17. Ammattitautiasetuksen liitteessä (= ammattitautiluettelo) yksilöidään
työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 27 §:ssä tarkoitetut
fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät sekä luetellaan sairaudet,
joilla katsotaan olevan todennäköinen syy-yhteys mainittuihin
tekijöihin.
Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan
altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle 26 §:ssä tarkoitetuissa
olosuhteissa siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa
sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy.
27 §
Ammattitautiluettelo
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

18. • Ammattitautiluettelon perusrakenne säilyi
• Luetteloon tuli lisäyksiä altisteiden aiheuttamiin tyypillisiin sairauden
muotoihin ja täsmennyksiä myös joidenkin altisteiden osalta
• Ajanmukaisuuden tarkistaminen säännöllisin väliajoin on tarpeen
Ammattitautiasetuksen luettelo ei ole tyhjentävä eikä rajoittava, vaan
sairaus voidaan aiempaan tapaan korvata ammattitautina, vaikka
sairautta ei ole mainittu asetuksessa, jos sairauden syy-yhteys työn
sisältämään fysikaaliseen, kemialliseen tai biologiseen altistavaan
tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä
Muutoksia ja lisäyksiä ammattitautiluettelossa
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

19. • Polven limapussin tulehduksia ovat prepatellaaribursiitti ja
subpatellaaribursiitti
• Polven limapussintulehduksia on korvattu lähinnä mattoasentajilla,
putkimiehillä ja kalastajilla
• Kysymyksessä ovat ammattiryhmät, joissa konttaamisen ja
kyykistelyn aiheuttaman puristuksen lisäksi polven
limapussintulehdukselle on altistanut polvien käyttäminen junttana,
jolloin limapussien alueelle kohdistuu toistuvia iskuja
• Yksittäinen vahinkotapahtuma ei ole yksilöitävissä, minkä vuoksi
sairaus sopii luontevammin ammattitautina kuin tapaturman
käsitteen laajennuksena korvattavaksi (kuten aiemmin)
• Muutoksen tarkoituksena ei ole muuttaa korvauskäytäntöä
Siirto laista asetukseen: Puristuksen
aiheuttama polvilumpion limapussin tulehdus

20. • Poikkeavan lämpökuormituksen aiheuttamia vakavimpia sairauksia
ovat lämpöuupuminen ja lämpöhalvaus (Lindholm 2013)
• Voivat olla seurausta myös toistuvista lämpökuormituksista liian
lyhyin palautumisajoin
• Ammattitautiluetteloon on lisätty toistuva poikkeava
lämpökuormitus, sairauden muotoihin hermoston
lämmönsäätelyjärjestelmän pysyvä häiriintyminen
• Eniten vakavia lämpösairauksia on raportoitu sotilastyöstä,
maataloustöistä, talon- ja tienrakennustöistä, käsiteltäessä
vaarallisia aineita suojavaatteissa sekä palo- ja pelastusalalta
Lindholm H. Äkilliset lämpösairaudet. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja
[online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 19.6.2013.
Lisäys: Lämpösairaudet
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

21. • Hengitysteitä ärsyttävät tekijät voivat aiheuttaa astman voimakkaan
kerta-altistumisen (Reactive Airways Dysfunction Syndrome eli
RADS) tai toistuvan altistumisen seurauksena
• Ärsytyksen aiheuttama astma -käsite pitää sisällään sekä kerta-
altistumisen, RADS:n, että toistuvan altistumisen
• Usein suuri kerta-altistuminen esim. prosessihäiriön tai
kemikaalionnettomuuden yhteydessä
• Aiheuttajia ovat mm. epäorgaaniset kloori-ja rikkiyhdisteet, useat
hapot, emäkset ja hapettavat aineet, sekä kemikaaliseokset
esimerkiksi palokaasuissa
Lisäys: Ärsytyksen aiheuttama astma
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

22. • Ärsytyksen aiheuttama astma on harvinainen sairaus
• Ammattitaudiksi osoittaminen edellyttää tapahtumatietoihin tai
pitoisuusmittauksiin perustuvaa näyttöä yksittäisestä tai useammasta
työperäisestä altistumisesta suurelle pitoisuudelle voimakkaasti
hengitysteitä ärsyttävää ainetta
• Työterveyslaitoksella on todettu keskimäärin neljä tapausta vuodessa
• Astmaa hoidetaan noudattaen Käypä hoito –suositusta
erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyönä.
(Lindström ym. Ärsytyksen aiheuttama astma. Duodecim 2014;130(20):2061-9)
Ärsytyksen aiheuttama astma (Dg J68.3)

23. • Suomessa ei ole ollut vakiintunutta käytäntöä, mutta yksittäisiä
keuhkoahtaumatautitapauksia on hyväksytty ammattitaudiksi
• Tieteellistä näyttöä on työperäisen pölyille, käryille, kaasuille ja
huuruille altistumisen yhteydestä keuhkoahtaumataudin
kehittymiseen
• Tupakoinnin ja työperäisen altistumisen vaikutukset ovat additiivisia
(mm. Pallasaho 2014)
• Kemiallisten tekijöiden osalta kohtiin 32 (orgaaniset pölyt ja
altisteet) ja 33 (epäorgaaniset pölyt) on tyypillisiin sairauden
muotoihin lisätty pölyaltisteen tupakoimattomille aiheuttama
keuhkoahtaumatauti (COPD)
(Pallasaho ym. Combined effect of smoking and occupational exposure to
dusts, gases or fumes on the incidence of COPD. COPD 2014 Feb;11(1):88-95)
Lisäys: Keuhkoahtaumatauti (COPD)
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

24. • Vähäinen tupakointi ei ole ammattitautidiagnoosin ehdoton este
• Tupakoineen henkilön ammattitautidg arvioidaan ammattitautien
korvattavuutta koskevan yleissäännöksen perusteella
• Edellyttää, että keuhkoahtaumasairauden voidaan arvioida
aiheutuneen todennäköisesti pääasiallisesti pitkäkestoisesta ja
merkittävästä altistuksesta pölyille, käryille, kaasuille tai huuruille
huolimatta tupakoinnista
• Kaikkiaan on tutkimusnäyttöä siitä, että yleensä alle 10 vuoden
työperäiseen altistukseen ei liity merkittävää keuhkoahtaumataudin
riskiä
• Keuhkoahtaumataudin diagnoosin on perustuttava kansallisiin
ohjeisiin, kuten Käypä hoito-suositukseen
Ammattitautina korvattavan
keuhkoahtaumataudin dg kriteereistä

25. • Isosyanaatit ovat mukana EU komission suosituksessa (2003/670/EY)
• Isosyanaattien on todettu aiheuttavan hengitysteiden ärsytystä sekä
ylä- että alahengitysteissä, herkistymistä sekä myös toksisia
vaikutuksia näissä elinjärjestelmissä
• Isosyanaatit ovat tunnettuja ja merkittäviä ammattiastman
aiheuttajia
• Isosyanaattien aiheuttamaa nuhaa on todettu Työterveyslaitoksen
altistuskoetilastojen ja Työperäisten sairauksien rekisterin
julkaisujen mukaan yksittäisiä tapauksia, joinakin vuosina ei lainkaan
Lisäys: Isosyanaattien aiheuttama nuha

26. • Puupöly on todettu ihmiselle hengitettynä karsinogeeniseksi eli
syöpää aiheuttavaksi (IARC luokka 1)
• Sivuonteloiden (erityisesti seulalokeroiden ns. intestinal-type)
adenokarsinooma-syövän esiintyminen liittyy selvästi
kovapuupölyaltistukseen, ja nenän sivuontelosyöpä on lisätty EU-
komission suositukseen
• Nenän sivuontelosyövät ovat erittäin harvinaisia tauteja, ja
kovapuupölyaltistuksen aiheuttamia seulalokeroiden syöpiä on
todettu Suomessa ammattitaudeiksi kaikkiaan vain joitakin tapauksia
• Työsuojelusäädöksissä kovapuupöly on syöpäsairauden vaaraa
aiheuttava tekijä
Lisäys: Kovapuupölyaltistuksen aiheuttama
nenän sivuontelosyöpä

27. • Retroperitoneaalinen fibroosi on harvinainen sairaus, jossa vatsa-
aortan päälle kehittyy laattamainen sidekudosmassa
• Lähes joka toisen tautitapauksen taustalla voi olla asbestialtistus
(Uibu ym. 2004)
• Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön
uudistamistyöryhmän muistioon (Sosiaali- ja terveysministeriön
selvityksiä 2008:46) sisältyi ehdotus retroperitoneaalisen fibroosin
korvausperusteiksi
Uibu ym. Asbestos exposure as a risk factor for retroperitoneal fibrosis. Lancet
2004;363(9419):1422-6.
Lisäys: Retroperitoneaalinen fibroosi

28. • Altisteet ja sairaudet on mainittu EU-komission suosituksessa
• Useita tuhansia työntekijöitä altistuu alumiinille
• Altistuminen alumiinipölylle, jota tavallisimmin esiintyy alumiinia
hitsattaessa, johtaa metallin kertymiseen keuhkoihin ja
systeemiseen imeytymiseen (Riihimäki ja Autio 2015)
• Työpaikkamittauksissa altistusmistasot ovat alle sen tason, jota
fibrotisoivan keuhkoparenkyymisairauden (aluminosis) kehittyminen
edellyttää
• Alumiinin sulattamiseen liittyvän astman (Potroom asthma)
aiheuttajaa ja mekanismeja ei tunneta tarkasti
• Alumiinin hermostovaikutukset voivat olla mahdollisia
Riihimäki ja Aitio. Alumiini työterveysriskinä. Suomen Lääkärilehti
2015;70(46):3103-3108
Lisäys: Alumiinin tai alumiiniyhdisteiden pölyn
tai höyryn aiheuttamat hengityselinten
sairaudet

29. • Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama akuutti infektiotauti,
munuaisoireinen verenvuotokuume
• Virus tarttuu metsämyyrän eritteistä ilmeisesti hengitysteiden
kautta.
• Taudinkuva vaihtelee oireettomasta vakavaan
• Eläintutkijat, metsurit ja maanviljelijät ovat riskiryhmiä
• Suomessa todetaan noin 1 000 – 3 000 serologisesti varmistettua
infektiota vuosittain
• Ammattitautidiagnostiikka on vakiintunutta, useita kymmeniä
tapauksia vuosittain
Lisäys: Myyräkuume

30. • Jänisruton (tularemia) aiheuttaa Francisella Tularensis –bakteeri
• Vuosittainen tautitapausten määrä vaihtelee sadoista tuhanteen
• Tautityyppejä on useita. Kaikissa esiintyy yleisoireita
• Metsämyyrä on tärkein bakteerin kantaja. Ihminen saa tartunnan
eläimistä joko kosketuksen tai verta imevien hyönteisten välityksellä
• Kosketustartunta tapahtuu tavallisesti ihossa olevien haavojen kautta,
esimerkiksi eläinten puremista, turkiksia nyljettäessä ja muokattaessa
tai riistaa ravinnoksi valmistettaessa
• Tartuntoja ovat aiheuttaneet myös punkkien ulosteet lampaiden
keritsemisen yhteydessä ja loiseläinten tappaminen
• Maanviljelijät voivat saada tularemian heinän pölystä, jos heinissä on
pesinyt tautia sairastavia hiiriä. Laboratorio-oloissa on tapahtunut
tartuntoja
• Ammattitautidiagnostiikka on vakiintunutta, useita tapauksia vuosittain
Lisäys: Jänisrutto

31. • Ihotautien lisäyksiä on usean altisteen kohdalla vastaamaan
vakiintunutta diagnostiikkaa ja korvauskäytäntöä
• EU harmonisoinnin seurauksena antimoni johdannaisineen, sekä
tina-, barium- ja grafiittipölyt on lisätty pneumonikoosin
aiheuttajana
(Koboltille altistuu noin 1000 – 1500 työntekijää, yleisimmin
kovametallipölylle. Tinalle altistutaan elektroniikka-alan töissä.
Hiilikuitukomposiitteja käyttävässä teollisuudessa voi olla useita satoja
grafiittipölylle altistuneita. Altistumistasot voivat olla liian alhaisia
aiheuttamaan graffiittipölykeuhkoa)
Muita lisäyksiä ammattitautiluetteloon
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

32. • Mekaanisen tärinän aiheuttamat käsien ja ranteiden luusto- ja
nivelsairaudet on mainittu EU-komission suosituksessa
• Tapaturmavakuutuslainsäädännön uudistamistyöryhmän
lääkärialatyöryhmä arvioi, että ei ole riittävää ja yksiselitteistä
näyttöä sisällyttää ammattitautiluetteloon tärinän aiheuttaman
valkosormisuusoireyhtymän yhteyteen luusto- ja nivelmuutoksia
• Ultraviolettisäteilyn aiheuttamaa ihosyöpää ei lisätty luetteloon,
koska riittävää johdonmukaista pohjoisille leveysasteille soveltuvaa
näyttöä ei ole
Ammattitautiluetteloon ei lisätty
LähiTapiola / Ari Kaukiainen

33. Ammattitautiluettelon yksilöimät
fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät
sekä luettelo sairauksista, joilla katsotaan
olevan todennäköinen syy-yhteys
mainittuihin tekijöihin

34. 1. Puristus Jatkuvan ja tavan takaa toistuvan tai poikkeuksellisen puristuksen
aiheuttama polvilumpion limapussin tulehdus.
2. Tärinä Valkosormisuusoireyhtymä; yläraajan monihermovaurio.
3. Melu Sisäkorvatyyppinen kuulonalenema.
4. Ylipaine Paineen vaihtelun suoranaiset vaikutukset kuten nenän sivuonteloiden
verenvuodot ja tärykalvon repeämät; paineen epäsuorat vaikutukset kuten
typpihumala ja sukeltajantauti; pitkäaikaisvaikutuksena suurten nivelten aseptiset
luunekroosit.
5. Ionisoiva säteily Luuydinvaurio; linssisamentumat; ihomuutokset (ihottuma,
haavaumat, arvet, ihosyöpä).
6. Infrapunasäteily Linssisamentumat, esimerkiksi lasinpuhaltajan kaihi; ihomuutokset
(sidekudosmuutokset, teleangiektasiat).
7. Ultraviolettisäteily Silmän side- ja sarveiskalvon tulehdus; ihomuutokset
(valoihottuma, valokosketusihottuma).
8. Toistuva poikkeava lämpökuormitus Hermoston lämmönsäätelyjärjestelmän pysyvä
häiriintyminen.
Ammattitautiluettelo / Fysikaaliset tekijät

35. 1. Arseeni ja sen yhdisteet Äkillinen arseenimyrkytys (ruoansulatus-, hengityselimistö-
ja hermosto-oireet); pitkäaikaisvaikutuksina hengitysteiden limakalvo-oireet,
silmien sidekalvojen ärsytysoireet, ihomuutokset kuten krooninen ihottuma, ihon
pigmentaatio, hyperkeratoosi, ihosyöpä; keuhkosyöpä; ääreishermostovauriot.
2. Beryllium ja sen yhdisteet Limakalvojen ärsytysoireet; suurina pitoisuuksina
kemiallinen keuhkokuume; krooninen beryllioosi (= berylliumkeuhko);
ihomuutokset (kosketusihottuma, vierasesinereaktio eli granulooma); keuhkosyöpä.
3. Elohopea ja sen yhdisteet Äkilliseen myrkytykseen kuuluvat limakalvojen ja
ruoansulatuselinten ärsytysoireet, joskus kemiallinen keuhkokuume. Subkroonisen
tai kroonisen myrkytyksen taudinkuva vaihtelee yksilöllisistä tekijöistä ja altistuksen
muodosta riippuen: suuoireita (ientulehdus), keskus- ja ääreishermoston vauriot
(mm. vapina ja psyykkiset muutokset), munuaisvauriot (valkuaisen erittyminen
virtsaan) sekä oireisiin liittyen kohonneet veren ja virtsan elohopeapitoisuudet;
ihomuutokset (kosketusihottuma, eksanteema tai muu laaja-alainen ihottuma).
4. Fosfori ja sen yhdisteet Luukudoksen ja maksan vauriot; hengityselinten
ärsytysoireet; fosfiinin aiheuttama ärsytysastma; keskushermosto-oireet; ihon
syöpymävammat; orgaanisten fosforiyhdisteiden aiheuttamissa myrkytystiloissa
taudinkuvaan liittyvä kudosten kolinesteraasiaktiviteetin alentuminen.
Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (I)

36. 5. Kadmium ja sen yhdisteet Äkillinen myrkytys voimakkaine hengityselinoireineen
(kemiallinen keuhkokuume); krooninen myrkytys (munuaisvauriot, keuhkojen
laajentuma); ihomuutokset (kosketusihottuma); keuhkosyöpä.
6. Koboltti ja sen yhdisteet Ihomuutokset (kosketusihottuma); nuha ja astma, jotka
johtuvat herkistymisestä koboltille; kovametallipölykeuhko.
7. Kromi ja sen yhdisteet Paikallinen kromin aiheuttama ihon tai limakalvojen ärsytys ja
syövytys (kromihaavat); ihomuutokset (kosketusihottuma); nuha ja astma, jotka
johtuvat herkistymisestä kromiyhdisteille; keuhkosyöpä; nenän sivuonteloiden
syöpä.
8. Lyijy ja sen yhdisteet Epäorgaanisten lyijy-yhdisteiden aiheuttaman subkroonisen tai
kroonisen myrkytyksen ensimmäisiä merkkejä on häiriintynyt veren hemoglobiinin
synteesi, myöhäisempiä anemia, retikulosytoosi, ääreishermostovauriot, maha- ja
suolisto-oireet, munuais- ja maksavauriot sekä keskushermosto-oireet. Orgaanisen
lyijyn aiheuttamalle myrkytykselle ovat ominaisia keskushermosto-oireet.
Epäorgaanisten yhdisteiden aiheuttamassa myrkytyksessä oireisiin liittyvät
kohonnut veren lyijypitoisuus ja kohonneet punasolujen protoporfyriiniarvot sekä
orgaanisen lyijyn aiheuttamassa myrkytyksessä veren ja virtsan kohonnut
lyijypitoisuus.
Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (II)

37. 9. Mangaani ja sen yhdisteet Äkillisenä kemiallinen keuhkokuume; krooninen
mangaanimyrkytys (= manganismi), jota hallitsevat hermostolliset oireet.
10. Nikkeli ja sen yhdisteet Ihomuutokset (kosketusihottuma); nuha ja astma, jotka
aiheutuvat herkistymisestä nikkelille; nikkelikarbonyylin aiheuttama kemiallinen
keuhkokuume; nenän sivuonteloiden ja keuhkojen syöpä.
11. Sinkki ja sen yhdisteet Sinkkikuume; sinkkikloridin aiheuttamat ihomuutokset
(kosketusihottuma, syöpymä).
12. Vanadiini ja sen yhdisteet Hengityselinten ärsytysoireet (kemiallinen
keuhkokuume, keuhkoputkien supistustilat).
13. Halogeenit ja niiden epäorgaaniset yhdisteet (kloori, bromi, fluori ja jodi)
Limakalvojen ja sidekalvojen ärsytysoireet ja syöpymät; kemiallinen keuhkokuume;
kloorikaasun, klooridioksidin, fluorivetyhapon ja suolahapon aiheuttama
ärsytysastma; fluoriyhdisteiden aiheuttamat luumuutokset (fluoroosi);
fluoripolymeerien hajoamistuotteiden aiheuttama kuume (polymeerikuume);
ihomuutokset (kosketusihottuma, fluoridien aiheuttama syöpymä).
14. Syaaniyhdisteet Äkillinen syanidimyrkytys; krooninen myrkytys (hengitystieoireet,
hermosto-oireet); isosyanaattien aiheuttamat hengityselinsairaudet (nuha, astma ja
ärsytysastma) ja kosketusihottuma.
Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (III)

38. 15. Rikkihiili Äkilliset myrkytystilat pääasiassa keskushermosto-oireineen; rikkihiilen
aiheuttama krooninen myrkytys keskus- ja ääreishermosto-oireineen, joihin voi
liittyä myös sepelvaltimotauti.
16. Rikkivety Äkilliset myrkytystilat pääasiassa hengityselin- ja keskushermosto-
oireineen sekä keuhkopöhö. Ärsytysastma.
17. Rikkidioksidi ja rikkihappo Limakalvojen ja hengityselinten ärsytys- ja
tulehdusoireet; ärsytysastma; hampaiden ja silmien syöpymä; ihomuutokset
(kosketusihottuma, syöpymät).
18. Typpioksidit, typpihappo ja ammoniakki Äkilliset hengityselinten ärsytysoireet,
keuhkopöhö, paikallinen limakalvojen ärtyminen tai syöpyminen; ihomuutokset
(kosketusihottuma, syöpymä). Typpihapon ja ammoniakin aiheuttama
ärsytysastma.
19. Hiilimonoksidi Hiilimonoksidin aiheuttama äkillinen myrkytys pääasiassa
keskushermosto-oireineen. Taudinkuvaan liittyy veren
hiilimonoksidihemoglobiinipitoisuuden kohoaminen.
20. Fosgeeni Äkilliset hengityselinten ja sidekalvojen ärsytysoireet; keuhkopöhö.
Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (IV)

39. 21. Epäorgaaniset emäkset ja niiden anhydridit Ihomuutokset (kosketusihottuma,
syöpymä); äkilliset tai krooniset sidekalvojen, limakalvojen, hengityselinten tai
ruoansulatuselinten syöpymis ja ärsytysoireet. Natriumhydroksidin aiheuttama
ärsytysastma.
22. Alifaattiset, aromaattiset ja alisykliset hiilivedyt Äkilliset ja krooniset pääosin
keskus- ja ääreishermostoon kohdistuvat myrkytykset; ihomuutokset
(kosketusihottuma; hiilivetyjen, kuten tervan, pien, bitumin, mineraaliöljyn tai
antraseenin aiheuttamat ihosyövät); bentseenin aiheuttamat leukemiat.
23. Hiilivetyjen halogeenijohdannaiset Äkilliset ja krooniset pääosin hermostoon
kohdistuvat myrkytykset; ihomuutokset (kosketusihottuma); freonien aiheuttamat
sydämen rytmihäiriöt ja hengityselinärsytysoireet; freoneja korvaavien hiilivetyjen
halogeenijohdannaisten, HCFC-aineiden eli hydrokloorifluorihiilivetyjen aiheuttamat
maksavauriot ja vinyylikloridin aiheuttama maksan hemangiosarkoma.
24. Hiilivetyjen nitro- ja aminojohdannaiset, amiinit Äkilliset myrkytykset, joihin liittyy
methemoglobiinin muodostusta; trinitrotolueenin aiheuttama hemolyyttinen
anemia, maksavauriot ja silmävauriot; ihomuutokset (kosketusihottuma); amiinien
aiheuttama astma, aromaattisten amiinien aiheuttama virtsarakon syöpä.
Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (V)

40. 25. Typpihapon esterit kuten nitroglyseroli ja nitroglykoli Keskushermoston ja
verenkiertoelinten oireet (esimerkiksi verenpaineen lasku, verisuonten
laajeneminen) joko äkillisen tai kroonisen myrkytyksen aiheuttamana;
ihomuutokset (kosketusihottuma).
26. Aldehydit, ketonit, alkoholit, eetterit ja esterit Ihomuutokset (kosketusihottuma);
formaldehydin aiheuttama nuha, astma ja ärsytysastma; alkoholin, ketonien,
eetterien ja estereiden aiheuttamat äkilliset tai krooniset pääasiassa hermostoon
kohdistuvat myrkytykset, etyleenioksidin aiheuttamat leukemiat.
27. Orgaaniset hapot ja happoanhydridit Ihon ja limakalvojen ärsytys ja syövytys;
happoanhydridien (esimerkiksi ftaalihappo-, maleiinihappo- ja
trimellitiinihappoanhydridi) aiheuttama astma ja nuha ja kosketusurtikaria.
Jääetikan aiheuttama ärsytysastma.
28. Fenoli ja sen homologit sekä niiden halogeeni- ja nitrojohdannaiset Äkilliset
myrkytykset, joihin kuuluvat hengityselinten, maksan, munuaisten ja
keskushermoston oireet; krooninen myrkytys, johon kuuluu keskushermoston ja
ruoansulatuselimistön oireita; ihomuutokset (kosketusihottuma, ihon
värimuutokset); hemolyyttinen anemia; methemoglobinemia; polykloorattujen
bifenyylien aiheuttamat maksasyöpä ja klooriakne.
Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (VI)

41. 29. Antibiootit Ihomuutokset (kosketusihottuma) ja herkistymisestä johtuvat
hengityselinoireet.
30. Syöpälääkkeet Alkyloivat aineet (syklofosfamidi, klorambusiili, melfalaani,
semustiini, karmustiini, lomustiini) ja antimetaboliitit (atsatiopriini) Leukemiat,
lymfohematopoeettiset syövät ja virtsarakon syöpä.
31. Muovit ja tekohartsit sekä niiden valmistuksessa käytetyt aineet ja syntyvät
välituotteet Hengitysteiden sairaudet (astma, nuha); ihomuutokset
(kosketusihottuma).
32. Orgaaniset pölyt ja altisteet Esimerkiksi jauhot, vilja, koristekasvit, puupölyt ja -
materiaalit, eläinten epiteeli, eritteet ja muut eläinperäiset altisteet,
luonnonkuitupölyt ja entsyymit, luonnonhartsit, luonnonkumi ja muut
kasviperäiset altisteet Ihomuutokset (kosketusihottuma, kosketusurtikaria,
proteiinikosketusihottuma); orgaanisen pölyn aiheuttama allerginen nuha,
konjunktiviitti tai keuhkoastma, raakapuuvillapölyn aiheuttama ns.
maanantaikuume (byssinoosi). Orgaanisen pölyn tupakoimattomille aiheuttama
keuhkoahtaumatauti. Kovapuupölyaltistuksen aiheuttama nenän sivuontelosyöpä.
Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (VII)

42. 33. Epäorgaaniset pölyt Kvartsi- ja asbestipölyjen aiheuttamat keuhkosairaudet
(pneumokonioosit); pölyjen ja ärsyttävien kaasujen ja huurujen tupakoimattomille
aiheuttama keuhkoahtaumatauti; asbestin aiheuttama keuhkosyöpä ja
mesoteliooma; kiteisen piidioksidin (kvartsi ja kristobaliitti) aiheuttama
keuhkosyöpä; pölykeuhkosairauksien jälkiseuraukset hengitys- ja
verenkiertoelimissä. Asbestin aiheuttama retroperitoneaalinen fibroosi.
34. Tiuraamit, karbamaatit, parafenyleenidiamiinien johdannaiset Ihomuutokset
(kosketusihottuma).
35. Reaktio- ja dispersioväriaineet Ihomuutokset (kosketusihottuma),
reaktioväriaineiden aiheuttama astma ja nuha.
36. Aflatoksiinit Maksasyöpä.
37. Vetyperoksidi ja otsoni t Ärsytysastma.
38. Antimoni ja sen johdannaiset Keuhkoparenkyymisairaus (pneumokonioosi).
39. Tina-, barium- ja grafiittipölyt Keuhkoparenkyymisairaus (pneumokonioosi).
40. Alumiini tai alumiiniyhdisteiden pöly tai höyry Keuhkoparenkyymisairaus
(pneumokonioosi).
Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (VIII)

43. 1. Bakteerit ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet
Homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha,
ilmankostuttajakuume ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS).
2. Tuberkuloosibasilli Tuberkuloosin eri muodot.
3. Virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot ja syyhypunkit
Virushepatiitit, myyräkuume, jänisrutto, lypsäjän kyhmyt, sikaruusu, luomatauti,
pernarutto, listerioosi, ihon sienitaudit, toksoplasmoosi, malaria, bilhartsia ja syyhy.
Ammattitautiluettelo / Biologiset tekijät

44. • E-lääkärinlausunto (päivitetty 10/2017)
• E-lääkärinlausuntolomake - täyttöohje
• Ilmoitus ammattitaudista -lomake
• Ohje ilmoitus ammattitaudista -lomakkeen täyttämiseen
http://www.tvk.fi/tietopalvelu-ja-julkaisut/lomakkeet/
Tapaturmavakuutuskeskus (tvk) / lomakkeet

45. • Tapaturma-asiain korvauslautakunnan (Tako) lakisääteisiin tehtäviin kuuluu
työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaisen korvaustoimen yhtenäisyyden
edistäminen mm. antamalla yleisohjeita.
• Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK:n) yleisenä tehtävänä on antaa suosituksia lain
yhdenmukaisen toimeenpanon edistämiseksi asioissa, jotka eivät kuulu Takon
tehtäviin. Toimeenpanoa koskevat suositukset liittyvät esim. vakuuttamisen
yhdenmukaisiin käytäntöihin.
• Ammattitautien käsittelyohje on annettu Takon yleisohjeena 20.6.2016. Tällä ohjeella
Tako ohjeistaa vakuutuslaitoksia vuonna 2016 voimaan tulleiden säännösten
soveltamisesta ammattitautitapausten käsittelyyn. Ohje koskee kaikkia
ammattitautitapauksia, jotka ovat tulleet vireille 1.1.2016 tai myöhemmin.
http://www.tvk.fi/tyotapaturma-ja-ammattitautivakuutus/korvaaminen/ohjeet/
Tapaturma-asiain korvauslautakunta (Tako) /
Ammattitautien käsittelyohje

46. Kaukiainen A, Muinonen T. Ammattitaudit uudessa työtapaturma- ja ammattitautilaissa.
Työterveyslääkäri 2015;4:10-18.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Tiedote 111/2015 11.6.2015. Asetukset
ammattitautiluettelosta ja haittaluokituksesta annetaan uudelleen
http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asetukset-ammattitautiluettelosta-ja-
haittaluokituksesta-annetaan-uudelleen
TVL:n (TVK:n) tiedote 7.5.2015
http://www.tvk.fi/fi/Uutiset/tvln-sivuilta-tietoa-uudesta-tyotapaturma--ja-
ammattitautilaista/
Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459
Valtioneuvoston asetus ammattitautiluettelosta 769/2015
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150769
Lisätietoa

47. Kiitokset mielenkiinnosta!
e-mail: ari.kaukiainen@lahitapiola.fi