2. Esityksen sisältö
• Allergiamekanismeista
• Välitön kemikaaliallergia
• Välittömän kemikaaliallergian aiheuttajat työelämässä
• Tutkimushanke: TTL:lla todetut välittömät
kemikaaliallergiat 1991-2011
• Työterveyshuollon tehtävät kemikaaliallergioissa
• Kemikaaliallergioiden ennaltaehkäisy
3. Välitön, tyyppi I allergia
• Immunoglobuliini E:n (IgE) välittämä reaktio
• Atopia = taipumus muodostaa IgE vasta-aineita
hyvin yleinen ominaisuus, n. 30-40 % väestöstä länsimaissa, perintötekijät vaikuttavat
• Herkistynyt henkilö voi myös olla täysin oireeton
• Herkistyminen saattaa kehittyä allergiseksi sairaudeksi
Astma, allerginen nuha, kosketusurtikaria, anafylaksia
• IgE-välitteisen herkistymisen aiheuttaa yleensä suurimolekyylinen proteiini
Siitepölyt, turkiseläimet, ruoka-aineet…
• IgE-välitteistä allergiaa tutkitaan ihopistokokeilla (prick-testit) tai määrittelemällä
seerumin spesifinen IgE
6. 9.4.2018
Esittäj
än
nimi
Välitön kemikaaliallergia
• Välitön, IgE-välitteinen herkistyminen kemikaaleille on harvinaista verrattuna
viivästyneeseen allergiaan
• Kemikaalin kyky aiheuttaa välitöntä herkistymistä riippuu kemiallisesta rakenteesta ja
reaktioherkkyydestä
• Pienimolekylaarinen kemikaali toimii yleensä hapteenina, joka kiinnittyessään
proteiiniin muodostaa allergeenin.
• Herkistymisestä voi seurata kliininen allerginen sairaus; esim. astma, nuha, urtikaria.
herkistyminen työperäiselle altisteelle voi johtaa ammattitautiin
• Kaikki kemikaalien aiheuttamat välittömät allergiaoireet eivät ole IgE-välitteisiä.
• Välittömien kemikaaliallergioiden mekanismit vielä suurelta osin tuntemattomia
• Atopia ei ole erityinen riskitekijä
8. Kemikaaleja, joita on liitetty IgE-välitteiseen herkistymiseen
• Orgaaniset happoanhydridit
• Epoksihartsien ja muiden hartsien kovetteet, polyesterituotanto jne.
• Hyvin reaktiivisia yhdisteitä
• Tunnettuja, voimakkaita IgE-herkistäjiä pieninäkin pitoisuuksina
• Aiheuttavat allergista nuhaa, astmaa, urtikariaa
• Ilmavälitteinen herkistyminen yleistä
• Epoksihartsit
• Kaksikomponenttiset maalit, lakat, pinnoitteet
• Tunnettuja allergisen kosketusihottuman aiheuttajia
• Voivat aiheuttaa myös astmaa, allergista nuhaa, urtikariaa
• IgE-välitteistä allergiaa kuvattu, harvinaista
9. • Isosyanaatit (MDI, HDI, TDI)
• Vaahtomuovit, saumausmassat, liimat, pinnoitteet,
maalit…
• Tunnettuja ammattiastman aiheuttajia
• n. 20 %:ssa isosyanaattien aiheuttamista
ammattiastmoista todetaan IgE-vasta-aineita
• Spesifi IgE tukee ammattitautidiagnoosia ja on eräissä
tutkimuksissa yhdistetty astman parempaan
ennusteeseen
10. Kampaamokemikaalit
• Persulfaatit
• Hiusten vaalennusaineet, myös teollisuudessa käyttöä
• Astma, nuha, urtikaria
• IgE: kirjallisuudessa ristiriitaiset tiedot, osassa tutkimuksista pos. prick ja IgE, osassa ei lainkaan.
• Hiusten kestovärit
• PPD (parafenyleenidiamiini) ja johdannaiset, kuten TDS (tolueenidiamiinisulfaatti)
• Viivästynyt allergia yleistä
• Myös vakavia välittömiä reaktioita, anafylaksiaa kuvattu
• Yksittäisiä pos. ihopistokokeita kuvattu
11. Desinfektioaineet
• Klorheksidiini
• Terveydenhuollossa mm. potilaiden ja henkilökunnan ihon desinfektiossa
• IgE-välitteistä allergiaa kuvattu, pääasiassa potilailla, invasiivisiin toimenpiteisiin liittyen
• Kloramin T
• Desinfioivat puhdistusaineet
• Tunnettu IgE-välitteisen herkistymisen aiheuttaja
• Natriumhypokloriitti
• Desinfektioaine ja valkaisuaine
• IgE-välitteistä allergiaa kuvattu, ensimmäinen työperäinen raportoitu 2016
• Glutaraldehydi
• Instrumenttien ja pintojen sterilointi mm. hammashoidossa ja sairaaloissa
• IgE-välitteistä allergiaa kuvattu
• Pitkälle korvattu orto-ftalaldehydilla, jolle myös kuvattu IgE-välitteistä herkistymistä
12. Muita kemikaaleja
• Formaldehydi
• Laajat käyttöalueet, tunnettu kosketusallergian aiheuttaja
• Laajaan käyttöön nähden välitön allergia hyvin harvinaista
• Metallit
• Platinumryhmän metallit (platinum, iridium, rutenium, palladium, osmium, rhodium)
tunnettuja IgE-herkistäjiä
• Nikkeli, kromi, koboltti, sinkki – IgE välitteistä allergiaa kuvattu, harvinaista
• Atsiridiini
• Maalien ja lakkojen kovete
• Positiivisia ihopistokoereaktioita kuvattu
• Lääkeaineet
• Erityisesti antibiootit, myös muita IgE-välitteisiä allergioita kuvattu
• Pääasiassa lääkkeiden käyttäjillä, työperäiset allergiat harvinaisia
13. 9.4.2018
Esittäj
än
nimi
Väitöskirjan tutkimushanke: Kemikaaleilla suoritetut
ihopistokokeet TTL:lla vuosina 1991-2011
• Tavoitteena selvittää pricktestien käyttökelpoisuutta työperäisten
kemikaaliallergioiden tutkimisessa
• Potilastietojärjestelmästä kaikki tutkittavat, joilla positiivinen prick-reaktio jossakin
kemikaalisarjassa (yli 3 mm ja väh. puolet histamiinipaukamasta).
• Potilaskansioista tiedot tvan työstä, altisteista, oireista, tutkimustuloksista,
todetuista ammattitaudeista
• Merkittävä osa prick-testeistä suoritettu HSA (human serum albumine) –
konjugaatteina, jossa kemikaali on kiinnitetty proteiiniin.
LISÄKSI:
• Työperäinen kontaktiurtikaria
• Samanaikaiset välittömät työperäiset iho- ja hengitystieallergiat
14. Ihopistokokeet kemikaaleilla
• Vähän kaupallisia standardoituja testiaineita
tehdään yleensä erikseen valmistetuilla testiaineilla
• Diagnostiset ohjesäännöt harvinaisia
• Kirjallisuudessa kuvattu pääasiassa yksittäisinä tapauksina tai pieninä
sarjoina
15. Välittömän kemikaaliallergian muut diagnostiset menetelmät
• Herkistymisen osoittaminen ei yksin riitä
• Aina ei voida osoittaa IgE-välitteistä
herkistymistä
Muita keinoja:
• PEF-työpaikkaseuranta
• Hengitysteiden spesifit altistuskokeet
• Ihon avotesti
16. Pricktesti toimii
Sarja Pos.
pricktestit
(kaikki
testatut)
Spesifi IgE
pos.
Ammatti-
tautidg.
(välitön
allergia)
Kirjallisuus Merkitys at.
diagnos-
tiikassa
Happoanhydridit 93
(695)
90 74 kpl. Hyvin tunnettu
herkistäjä
Yleensä pos.
at:ssa
Isosyanaatit 20
(1320)
20 17 IgE ainoastaan
osassa
tapauksista
IgE-pos
ennakoi
at:ta
Persulfaatit 17
(806)
NT 11 IgE merkitys
ristiriitainen
Osassa pos.
Kloramin T 11
(597)
10 4 Tunnettu
herkistäjä
Yleensä pos.
at:ssa
17. 9.4.2018 Esittäjän nimi
Pricktestin merkitys epävarma
Sarja Pos.
pricktestit
Kpl.
Spesifi IgE
pos.
Ammatti-
tautidg.
(välitön
allergia)
Kirjallisuus Merkitys at.
diagnos-
tiikassa
Epoksihartsi 19
(1268)
6 2 astmaa IgE
herkistymi
nen
harvinaista
Neg. testi ei
poissulje at:ta
Formaldehydi 21 pos. +
>200
ärs.reakt.
(2703)
20
testattu,
kaikki neg.
2 at.
astmaa
Kuvattu,
yl. ei
työperäisiä
Epäluotettava
Glutaraldehydi 2
viitteellistä
(1214)
Ei tutkittu Ei Prick ei,
yksittäisiä
IgE
Vähäinen
Klorheksidiini 1 pos, 2
viitteellistä
(337)
Neg/
ei tutk.
1 urtikaria Hyvin
tunnettu
herkistäjä
Työperäinen
herkistyminen
harvinaista
18. 9.4.2018 Esittäjän nimi
Pricktestin merkitys epävarma
Sarja Pos.
pricktestit
Kpl.
Spesifi IgE
pos.
Ammatti-
tautidg.
(välitön
allergia)
Kirjallisuus Merkitys at.
diagnos-
tiikassa
Atsiridiini 1 pos, 3
viitteellistä
(46)
Ei tutkittu 2 (astma,
urtikaria)
Yksittäisiä Epävarma
Metallit
(Ni, Cr, Co)
17 (pos.);
16 NiSO4
1 Cr, 1 Co
Ei (7
testattu)
Ei IgE-välitt.
allergiaa
(Ni, Cr, Co)
esiintyy,
harvinaista
Tulkinta
vaikeaa;
ärsyttävyys
Amiinit 20
viitteellistä
(3-5 mm)
HSA-konj.
neg
(796)
Ei tutkittu 3 at.
astmaa
Sarjan
amiineille ei
ole kuvattu
IgE/prick-
reakt.
Hyöty
kyseenalainen
19. 9.4.2018 Esittäjän nimi
Pricktesti ei todennäköisesti toimi
Sarja Pos.
pricktestit
Kpl.
Spesifi IgE
pos.
Ammatti-
tautidg.
(välitön
allergia)
Kirjallisuus Merkitys at.
diagnos-
tiikassa
Akrylaatit 0 Ei Eri
mekanismi?
Prick/spesif.
IgE ei ole
kuvattu
Ei käyttöä
Kolofoni,
mäntyhartsi
0 Ei Eri
mekanismi?
Ei pos.
pricktestejä,
yksittäinen
IgE kuvaus
Ei käyttöä
Glyoksal 0 Ei 0 Prick/spesif.
IgE ei ole
kuvattu
Ei käyttöä
Etanoliamiinit 0 Ei Ei Prick/spesif.
IgE ei ole
kuvattu
Ei käyttöä
20. Tutkimushankkeen johtopäätökset
• Laajassa aineistossa positiiviset ihopistokokeet harvinaisia
• Muutamassa kemikaaliryhmässä ihopistokokeilla
merkitystä at. diagnostiikassa
• Kielteinen ihopistokoe ei sulje pois kemikaalin
aiheuttamaa ammattitautia
• Positiivinen ihopistokoe ei välttämättä merkitse
ammattitautia
• HSA-konjugaatilla suoritetut ihopistokokeet saattavat olla
spesifimpiä kuin kemikaaliliuoksilla tehdyt
• Ihopistokokeet kemikaaleilla ovat turvallisia; vakavia,
yleistyneitä reaktioita ei esiintynyt
9.4.2018 20
Esittäj
än
nimi
21. Tutkimushankkeen johtopäätökset, jatk.
• Kontaktiurtikariatapauksia 232 tapausta ja proteiinikosketusihottumia 59 tapausta
= 291 välitöntä allergista ammatti-ihotautia
jauhot (21 %), lehmän hilse (18 %), luonnonkumi (15 %)
kemikaalit 41 tapausta (14 %)
Happoanhydridit 21, persulfaatit 5, Kloramin T 4, hiusvärit 3, isosyanaatit 3…
• Saman altisteen aiheuttamat hengitystiesairaudet ovat varsin yleisiä potilailla, joilla
ammattitautina urtikaria tai proteiinikosketusihottuma
• 46 %:lla kaikista; 38 %:lla todettiin nuha ja 21 %:lla astma
• Yleisintä koristekasvien (75 %), jauhojen (70 %) ja entsyymien kohdalla (60 %)
• Kemikaaleilla 54 %:lla (happoanhydridit jopa 81 %)
• Valikoitunut tutkimusaineisto (erityisklinikan potilasmateriaali) rajoittaa tulosten
yleistettävyyttä
22. Työterveyshuollon tehtävät välittömissä kemikaaliallergioissa
• Tunnista herkistävät aineet työssä
• KTT:t; kaikkia herkistäjiä ei aina mainita
• Arvioi todellinen altistuminen
• Pohdi altistumisen terveydellistä merkitystä
• Osallistu suojautumisen suunnitteluun työpaikalla
• Tunnista herkistymisen varhaiset oireet
• Informoi työntekijöitä herkistymisriskistä ja
suojautumisesta
23. Altistuminen voidaan ehkäistä
• Haitallisten aineiden
korvaaminen turvallisemmilla
• Ilmastointi, kohdepoistot,
kotelointi
• Henkilökohtaiset
suojavarusteet
• Työntekijöiden opastus ja
koulutus