Jyväskylän kaupungin Kati Kankaisen esitys Jyväskylän Pyöräilyviikon Kyllä pyörille -webinaarissa 1.9.2021. https://www.pyorailyviikko.fi/kylla-pyorille-ja-vaikuttajien-pyoraily-1-9-2021/

1. Kyllä pyörille -webinaari 1.9.2021
Kati Kankainen, Jyväskylän kaupunki
PYÖRÄILYN SUOSIO
JYVÄSSEUDULLA
– HENKILÖLIIKENNE-
TUTKIMUKSEN TULOKSIA

2. TAUSTAA
■ Jyväskylän seudulla on seurattu liikkumisen
kehitystä eri vuosikymmeninä.
■ Seudulla on kerätty kyselytutkimusten avulla
aikasarjaa liikkumisen kehittymisestä jo vuodesta
1962 lähtien.
▪ Aiemmat henkilöliikennetutkimukset Jyväskylän
seudulla on toteutettu vuosina 1962, 1973, 1989 ja
2009.
■ Tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa
Jyväskylän seudun asukkaiden liikkumisesta.
■ Tulokset palvelevat liikenteen ja maankäytön
suunnittelua niin kunnissa kuin ELY-keskuksessakin.
▪ Liikennejärjestelmätyön vaikuttavuuden arviointi sekä
resurssien tehokas kohdentaminen edellyttävät
ajantasaista tietoa seudun liikkumisesta.
23/03/2021 2
Jyväskylän kaupunki

3. HLT 2019 – NOPEAT NOSTOT TULOKSISTA
■ Jyväskyläläiset kulkevat aiempaa enemmän kävellen
ja pyörällä. Henkilöautoa käyttävien osuus on
puolestaan vähentynyt viimeisen vuosikymmenen
aikana Jyväskylässä.
■ Jyväskyläläiset tekevät lähes neljäsosan matkoistaan
kävellen ja noin kuudenneksen polkupyörällä.
Henkilöautolla matkoista tehdään hiukan yli puolet.
■ Kaikista Jyväskylän seudun asukkaiden tekemistä
matkoista 42 % on alle 3 km pituisia.
■ Jyväskyläläiset tekevät arkisin keskimäärin 3 matkaa
per päivä.
■ Pyörämatkoja tehdään Jyväskylän seudulla yhteensä
noin 70 000 vuorokaudessa.
3

4. HLT 2019 – TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
■ Tutkimus toteutettiin seudullisena yhteistyönä, ja sen rahoittivat Jyväskylän
kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus sekä Laukaan ja Muuramen kunnat.
■ Tutkimusalueeseen kuuluvat kunnat ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa,
Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.
■ Tutkimuksen toteuttamisesta ovat vastanneet yhteistyössä Kantar TNS Oy ja
WSP Finland Oy.
■ Tiedonkeruu ajoittui syksylle 2019 ja tutkimuksen raportointi kevättalvelle 2021.
■ Tiedonkeruu toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jonka päämenetelminä
olivat kirje- ja internetlomakkeet, joita täydennettiin puhelinhaastatteluilla.
■ Tavoitteena vertailukelpoisuus vuoden 2009 tutkimukseen.
4

5. TUTKIMUKSEN PERUSJOUKKO, OTANTA JA
VASTAUSASTE
■ Perusjoukon muodostivat 15 vuotta täyttäneet Jyväskylän seudulla asuvat henkilöt.
■ Perusjoukon koko oli otannan poimintahetkellä noin 154 000 asukasta. Tutkimuksen
otantaan poimittiin yhteensä 7 000 henkilöä satunnaisotantana
Väestötietojärjestelmästä elokuussa 2019. Otos ositettiin kunnittain sekä ikä- ja
sukupuoliryhmittäin.
■ Tutkimukseen osallistui yhteensä 1746 vastaajaa ja tutkimuksen vastausprosentti oli 25
%.
■ Laajennuskertoimien avulla vastaukset yleistettiin käsittämään koko Jyväskylän seudun
väestöä.
■ Tutkimuksen yhteydessä ei ole tehty vertailua muihin kaupunkiseutuihin, koska niiden
tutkimukset on nykyisin pääasiassa toteutettu valtakunnallisen
henkilöliikennetutkimuksen (HLT) yhteydessä. Valtakunnallinen tiedonkeruu toteutetaan
ympärivuotisesti, joten kulkutapajakaumat eivät ole vertailukelpoisia tähän
tutkimukseen.
5

6. MATKOJEN MÄÄRÄ JA MATKALUKU
■ Jyväskylän seudun asukkaat
tekevät arkisin keskimäärin
3,3 matkaa vuorokaudessa
seudun sisällä.
■ Matkojen lukumäärällä
mitattuna suurimmat
matkaryhmät ovat
ostosmatkat, työmatkat ja
huvi- ja harrastusmatkat.
6
Kuva 6. Matkojen jakautuminen eri tarkoitusryhmiin. Jyväskylän seudun asukkaiden
kaikki matkat.

7. MATKOJEN KULKUTAVAT
■ Erot arkiliikkumisessa ovat
melko suuria Jyväskylän ja
seudun muiden kuntien välillä.
■ Jyväskylän kaupungin
asukkaiden liikkumisessa
korostuvat muuta seutua
enemmän kävellen ja
polkupyörällä tehtävät matkat.
■ Jyväskylän asukkaat tekevät
23 % matkoista kävellen ja 16
% polkupyörällä.
Henkilöautolla matkoista
tehdään 53 %.
Joukkoliikenteen osuus on 5%.
7
Kuva 8 : Jyväskylän seudun vuonna 2019. matkojen kulkutapajakauma
asuinkunnan mukaan Jyväskylän seudun asukkaiden tekemät seudun
sisäiset matkat.

8. MATKOJEN PITUUS JA LIIKENNESUORITE
■ Seudun asukkaiden tekemien
matkojen pituus on keskimäärin
noin 11 kilometriä.
■ Kävelymatkan keskipituus on 2,1
kilometriä ja polkupyörämatkan
pituus noin 4,0 kilometriä.
Henkilöautomatkan keskipituus on
noin 13,9 kilometriä.
■ Seudun asukkaiden
keskimääräinen matkasuorite on
noin 37 kilometriä henkilöä
kohden vuorokaudessa.
■ Suurimman osuuden eli noin
viidenneksen Jyväskylän seudun
asukkaiden matkasuoritteesta
vievät työmatkat.
8
Kuva 11 . Matkasuoritteen (km/hlö/vrk) jakautuminen eri matkaryhmiin
vuonna 2019. Jyväskylän seudun asukkaiden kaikki matkat.

9. OSTOSMATKAT
■ Ostosmatkojen kulkutapajakaumat painottuvat voimakkaasti henkilö-
autoon muiden paitsi lähikauppojen osalta.
9
Kuva 15. Matkojen kulkutapajakauma erityyppisiin kaupan toimipaikkoihin suuntautuvilla
matkoilla.

10. JYVÄSKYLÄN KESKUSTAAN
SUUNTAUTUVAT MATKAT
■ Lähes 40 % seudun asukkaiden
päivittäin tekemistä matkoista alkaa
tai päättyy Jyväskylän keskustan
alueelle.
■ Keskustan sisäiset matkat ovat
pääosin lyhyitä kävellen tehtäviä
matkoja, kun taas muualta saapuvilla
matkoilla henkilöauto on
pääasiallinen kulkutapa.
■ Joukkoliikenteen ja pyöräilyn
kulkutapaosuudet ovat
keskimääräistä korkeammat
keskustan ja muun seudun välisillä
matkoilla.
10
Kuva 19 . Jyväskylän keskustaan suuntautuvien matkojen
kulkutapajakauma. Jyväskylän seudun asukkaiden kaikki matkat.

11. PYÖRÄMATKAT
■ Pyöräilyn suosio on suurinta
nuorimpien ikäluokkien
keskuudessa.
■ Pyörämatkoja tehdään yhteensä
noin 70 000 vuorokaudessa.
■ Työmatkoja on lähes kolmannes
pyörämatkoista ja
opiskelumatkoja viidennes.
11
Kuva 22 . Pyörämatkan tehneiden henkilöiden osuus
ikäryhmästä.
Kuva 23. Pyörämatkojen tarkoitukset. Jyväskylän seudun asukkaiden kaikki
matkat.

12. KOTITALOUKSIEN AUTOLLISUUS JA
AUTONKÄYTTÖ
■ Kaikista seudun kotitalouksista 27 % ei omista
lainkaan autoa, 51 % omistaa yhden auton ja 22 %
enemmän kuin yhden auton.
■ Erot kuntaryhmien välillä ovat suuria:
jyväskyläläisten autottomien kotitalouksien osuus
on jopa 31 %, kun Laukaassa ja Muuramessa osuus
on 10 % ja maaseutumaisissa kehyskunnissa 12
%.
■ Autonomistuksella on suuri merkitys kulkutapojen
käyttöön:
▪ Seudun asukkaat, joiden kotitaloudessa ei ole autoa,
tekevät 86 % matkoistaan kestävillä kulkutavoilla.
▪ Yhden auton kotitalouksissa asuvat vastaajat tekevät
37 % matkoistaan kestävillä kulkutavoilla.
▪ Useamman auton kotitalouksissa asuvat vastaajat
tekevät 19 % matkoistaan kestävillä kulkutavoilla.
12
Kuva 26 . Kulkutapajakauma kotitalouden
autonomistuksen mukaan vuonna 2019. Jyväskylän
seudun asukkaiden tekemät kaikki matkat.

13. LYHYET MATKAT
■ Kaikista Jyväskylän seudun
asukkaiden tekemistä matkoista
lyhyitä, alle 3 km pituisia matkoja on
42 %.
■ Lyhyillä matkoilla kävelyn ja
pyöräilyn kulkutapaosuudet ovat
lähes kaksinkertaiset verrattuna
kaikkien seudun sisäisten matkojen
kulkutapajakaumaan.
■ Miehet tekevät lyhyitä matkoja
hieman useammin henkilöautolla
kuin naiset, kun taas naiset
käyttävät etenkin polkupyörää ja
joukkoliikennettä.
13

14. MATKUSTUSTOTTUMUSTEN MUUTOKSET ERI
VUOSIKYMMENILLÄ
▪ Tutkimusalue ja tutkimuksen perusjoukko ovat olleet
hieman erilaisia eri vuosikymmenten tutkimuksissa,
mutta tulosten perusteella voidaan hahmottaa
liikkumistottumuksissa pitkän ajan kuluessa
tapahtuneita muutoksia.
▪ Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet ovat ensin
pienentyneet vuoteen 2009 ja sen jälkeen kasvaneet
viimeisen kymmenen vuoden aikana.
▪ Vielä 1960-luvulla arkiliikkumisessa jalan ja pyörällä
tehtyjen matkojen merkitys oli suurin ja
joukkoliikennettä käytettiin yhtä paljon kuin
henkilöautoa. Vuosikymmenen kuluttua 1970-luvulla
henkilöauton kulkutapaosuus oli jo noin
kolminkertainen joukkoliikenteeseen nähden. 1970-
ja 1980-luvuilla autoistuminen oli nopeaa ja
henkilöauton kulkutapaosuus kasvoi noin puoleen
kaikista matkoista.
▪ Viimeisen vuosikymmenen aikana autoistumiskehitys
on kuitenkin pysähtynyt. Samaan aikaan jalankulun
ja pyöräilyn yhdistetty kulkutapaosuus on kääntynyt
kasvuun.
14
Kuva 32 . Kulkutapajakauma Jyväskylässä eri vuosikymmeninä
toteutetuissa liikennetutkimuksissa. Asukkaiden tekemät seudun
sisäiset matkat.

15. 15
JATKOSUUNNITELMAT
■ Tuloksia hyödynnetään seudullisessa
liikennejärjestelmän seurannassa ja mahdollisesti
myös liikenne-ennustemallien päivityksessä.
■ Jyväskylän seudulla on päätetty osallistua Traficomin
järjestämään valtakunnalliseen
henkilöliikennetutkimukseen (HLT2021)
tutkimusalueena Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa,
Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja
Äänekoski. HLT2021tutkimus (www.hlt.fi) on jo
käynnissä
▪ Tutkimuksessa kartoitetaan Suomessa asuvien
keskimääräisiä liikkumistottumuksia vuoden
jokaisena päivänä.
▪ Koko vuoden 2021 kestävän tiedonkeruun aikana
kysytään päivittäin satunnaisesti valitulta joukolta
ihmisiä näiden omasta liikkumisesta ja sen
muutoksista.
▪ Uudistetussa tutkimuksessa eri kaupunkiseutujen
alueellinen näkökulma tulee entistä vahvemmin
esille.
15