Luken Hirvieläinwebinari 2.6.2021: Hirvieläinten vaikutuksia yhteiskuntaan, elinkeinoihin ja ekosysteemiin

1. 1
Hirvieläinten taudit ja loiset
Otso Huitu
Ryhmäpäällikkö, johtava tutkija
Riistaekologia -ryhmä
2.6.2021

2. 2
Loiset ja taudit – vaikutuksia ihmisiin ja isäntiin
• hirvieläimet isäntiä lukuisille
taudinaiheuttajille ja sisä- ja ulkoloisille
• yleensä harmittomia, yhdysvaikutus
heikentyneen kunnon kanssa
• haitallisia vaikutuksia taudin tai loisen
siirtyessä uuteen, sopeutumattomaan
isäntälajiin
• vektorilajit siirtävät ihmisiinkin tarttuvia
taudinaiheuttajia
• talous, kansanterveys
2.6.2021
https://www.flickr.com/photos/tuchodi/4525246929

3. 3
2.6.2021
Hofmeester 2016
8%
92%
89%
5%
• puutiainen, taigapuutiainen
• elinkierto 2-4 vuotta
(toukka -> nymfi ->
aikuinen -> muna)
• ikävaiheilla erilaiset
isäntälajit
• hirvieläinten määrä =
puutiaisten määrä
Ulkoloiset: puutiaiset

4. 4
Puutiaistilanne Suomessa
2.6.2021
• puutiaiset runsastuneet monissa
Euroopan maissa
• isäntälajien levinneisyyden
muutokset (pienet sorkkaeläimet,
linnut), ilmastonmuutos, paluu
karjan metsälaidunnuksen ajan
puutiaistilanteeseen?
• merkittävä kansantaloudellinen,
psykologinen ja terveydellinen
haitta
Henttonen 2021
Jaenson ym. 2012
1990 2008
Öhman 1961

5. 5
Puutiaisvälitteiset taudit
2.6.2021
• Borrelia spp, Rickettsia spp,
Anaplasma spp, Babesia spp
• puutiaisaivokuume TBEV (virus)
• Borrelian esiintyvyys puutiaisissa
n. 20 %, TBEV 0,1-3 %
• puutiaiset infektoituvat
pikkujyrsijöissä ja linnuissa
• hirvieläinten määrä =
infektoituneiden puutiaisten
määrä
Sajanti ym. 2017
Luke 2021

6. 6
Ulkoloiset: hirvikärpäset
2.6.2021
• levinnyt Suomeen 1960-luvulla
kaakosta
• käyttää ravinnokseen hirvieläinten
verta, runsaudessa vahva riippuvuus
hirvieläinten määrään
• haittaa isännälle (>10 000 yks / hirvi)
• merkittävä metsien virkistyskäyttöä
alentava haitta ihmisille alkusyksyllä
• allergisoi, kantaa taudinaiheuttajia
(Bartonella spp)
Otso Huitu / Luke

7. 7
Sisäloiset: imusuonimadot
2.6.2021
• Setaria tundra, isäntänä poro
• 2000-luvun alussa vatsakalvontulehdus-
epidemoita poronhoitoalueella
• Rumenfilaria andersoni, isäntänä
sorkkaeläimet
• vieraslaji, alkuperäinen isäntä
valkohäntäpeura
• niukasti tietoa terveysvaikutuksista
Laaksonen & Oksanen 2007
Laaksonen ym. 2010

8. 8
Sisäloiset: hirviekinokokki
2.6.2021
• Echinococcus canadensis -heisimato
• pääisäntä koiraeläin (susi)
• väli-isäntä hirvieläin
• pääisäntä infektoituu syötyään
infektoituneen väli-isännän
sisälmyksiä
• infektoituneen koiran erittämät
munat voivat tartuttaa ihmisen
(keuhkot, maksa)
• Ei raakoja sisäelimiä koirille
Antti Oksanen /
Ruokavirasto
(https://www.ruokavirasto.
fi/viljelijat/elaintenpito/ela
inten-terveys-ja-
elaintaudit/elaintaudit/us
ealle-elainlajille-yhteiset-
taudit/ekinokokit/)
Henttonen 2018

9. 9
Hirvieläinten näivetystauti CWD
2.6.2021
• TSE-tautiryhmän prionisairaus, sukua
hullun lehmän taudille
• muuntunut keskushermoston proteiini:
neurologiset oireet, nääntyminen
• pitkäikäinen ja hyvin säilyvä maaperässä
• alkuperä P-Amerikka, samankaltainen tauti
havaittiin 2016 Norjan tunturipeuroissa (19
yksilöä)
• laajamittainen testaus Pohjoismaissa, 2
havaintoa TSE-positiivisista hirvistä
Suomessa), kyseessä ei tarttuva tauti, ei
CWD
Petri Timonen / Luke
https://www.flickr.com/photos/snarfo/66550628

10. 10
Hirvieläinten terveysvaikutusten kustannukset
2.6.2021
• puutiaisvälitteiset taudit merkittävä
kansantaloudellinen rasite
• diagnosoituja borrelioositapauksia
Suomessa vuosittain n. 2000,
puutiaisaivokuume 50-100:
diagnostiikka ja hoito yhteensä n. 10
milj. € (O. Vapalahti, S. Meri, J.
Hytönen, J. Oksi, suull. tiedonanto)
• porojen loislääkintä: 300 000 € / v.
• CWD –seuranta: 70 000 € /v.,
merkittävä taloudellinen riski erit.
poronhoidolle Terry Kreeger
(https://www.usgs.gov/media/ima
ges/deer-chronic-wasting-
disease)
James Gathany
(https://phil.cdc.gov/Details.aspx?
pid=9874)
Mislav Marohnic
(https://www.flickr.com/photos/mi
slav-marohnic/8647968726)
Nieminen 2013

11. 11
Kirjallisuus
2.6.2021
Henttonen, H. (2018). Tauteja luonnosta. Metsäkustannus.
Henttonen, H. (2021). Punkki elää kolme ikää. Tiede 6/2021.
Hofmeester, T. R. (2016). The wild life of tick-borne pathogens. Wageningen University.
Jaenson, T. G., Jaenson, D. G., Eisen, L., Petersson, E., & Lindgren, E. (2012). Changes in the geographical distribution
and abundance of the tick Ixodes ricinus during the past 30 years in Sweden. Parasites & vectors, 5(1), 1-15.
Laaksonen, S. & Oksanen, A. (2007). Setaria tundra outbreak in reindeer in Finland. Rangifer Report No. 12: 91-94.
Laaksonen, S., Saari, S., Nikander, S., Oksanen, A., & Bain, O. (2010). Lymphatic dwelling filarioid nematodes in reindeer
Rangifer tarandus tarandus (cervidae) in Finland, identified as Rumenfilaria andersoni Lankester & Snider, 1982
(nematoda: Onchocercidae: Splendidofilariinae). Parasite, 17(1), 23-31.
Nieminen, M. 2013. Suomen porotutkimus – Tutkittua tietoa poronhoitoon. RKTL:n työraportteja 11/2013.
Sajanti, E., Virtanen, M., Helve, O., Kuusi, M., Lyytikäinen, O., Hytönen, J., & Sane, J. (2017). Lyme borreliosis in Finland,
1995–2014. Emerging infectious diseases, 23(8), 1282.
Öhman, C. 1961. The geographical and topographical distribution of Ixodes ricinus in Finland. Acta Soc. Fauna Flora
Fenn. 76: 1-37.

12. Kiitos!