Ilmajoki, 26.9.18

1. © Luonnonvarakeskus
Tätä kohdetta on tuettu
Manner-Suomen
maaseudun
kehittämisohjelmasta
2014-2020
Hyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-
Pohjanmaalla-hanke (ENTOLAB)

2. © Luonnonvarakeskus
OHJELMA
13:00 Hanke-esittely ja tilaisuuden avaus,
Jarkko Niemi
13:15 Hyönteisalan esiselvitys,
Niina Huikuri
13.45 Hyönteisten ravinto ja kasvattamisen olosuhdevaatimukset,
Maija Karhapää
14.15 Kahvit
14.35 Hyönteiskasvatuksen talous,
Jarkko Niemi
15.05 Entolab - ruokintakokeen järjestelyt ja alustavat tulokset,
Ilkka Latomäki
15.35 Hyönteistuotanto suuremmassa mittakaavassa,
Panu Ollikkala

3. © Luonnonvarakeskus
Hyönteiskasvatuksen edistäminen
Etelä-Pohjanmaalla-hanke
Jarkko Niemi
Luonnonvarakeskus

4. © Luonnonvarakeskus
Taustaa
• Hyönteisten tuottaminen rehuksi tai elintarvikkeeksi on
varteenotettava keino proteiinin tuonnin vähentämiseksi
– Täydennysproteiinin tuonti 85 %, 70 milj. €
– Korkea proteiinipitoisuus, jopa 50-70 %
• Hyönteisissä on potentiaalia kiertotalouden vauhdittajaksi
– Vähempiarvoisten biomassojen hyödyntäminen?
– Jätehuollon prosessit ja non-food käyttö
• Tarvitaan tietoa mm.
– Mitä elintarviketurvallisuusmääräykset ja lainsäädäntö
edellyttävät?
– Miten hyönteisten kasvatusprosessi kannattaisi toteuttaa?
– Hyönteisten ravintovaatimukset ja hyönteisten suojelu
– Teknologia, automaatio
4 18.12.2018

5. © Luonnonvarakeskus
Maailmassa tunnetaan noin 2000 syötäväksi
kelpaavaa hyönteislajia, 2 mrd. ihmistä syö hyönteisiä
5
Kovakuoriaiset;
31 %
Perhosen
toukat; 18 %
Mehiläiset,
ampiaiset,
muurahaiset;
14 %
Heinäsirkat,
sirkat; 13 %
Nivelkärsäiset;
10 %
Termiitit; 3 %
Sudenkorennot;
3 %
Kärpäset; 2 % Muut
hyönteiset; 5 %

6. © Luonnonvarakeskus
Mitä hyönteislajeja voidaan syödä
• Suomessa markkinoilla saavat elintarvikkeena
olla siirtymäaikana kaikki sellaiset hyönteislajit, jotka ovat olleet
elintarvikkeena markkinoilla Suomessa tai muussa EU-maassa
ennen 1.1.2018. Näistäkin tulee jättää uuselintarvikelupahakemus
komissiolle, jotta ne saavat olla markkinoilla 1.1.2019 jälkeen.
• Suomessa sallittuja hyönteislajeja ovat ainakin
– Acheta domesticus (kotisirkka)
– Apis mellifera (mehiläinen, kuhnuritoukka)
– Tenebrio molitor (jauhopukki, jauhomato)
– Gryllodes sigillatus (trooppinen kotisirkka)
– Alphitobius diaperinus (buffalomato)
– Locusta migratoria (idänkulkusirkka)
– Gryllus bimaculatus (kaksitäpläsirkka)
6

7. © Luonnonvarakeskus
Hankkeen tavoitteet
• Auttaa hyönteiskasvatukseen perustuvan yritystoiminnan
käynnistymistä ja kehittymistä Etelä-Pohjanmaalla.
• Selvittää, millä keinoilla kotisirkkojen tuotanto voisi onnistua
kannattavasti ja lainsäädännön edellytykset täyttäen
• Kartuttaa hyönteisalan tuotannon ja –alan osaamista Etelä-
Pohjanmaalla
• Yritysideoiden synnyttäminen ja edistäminen
• Selvittää sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia
• ”Hyönteistuotanto – kiertotaloutta parhaimmillaan”

8. © Luonnonvarakeskus8 18.12.2018
ENTOLAB-hankkeen päämääränä on edistää hyönteiskasvatukseen
perustuvan yritystoiminnan käynnistymistä ja
kehittymistä Etelä-Pohjanmaalla
ENTOLAB-hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-
instituutti ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu vuosina 2016-2018.
Hanke saa rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020.
Tuotannonhallinta ja –talousselvitys, jossa
kootaan yhteen olemassa oleva tieto
hyönteisten ravinto- ja
olosuhdevaatimuksista, selvitetään
tuotannon automatisointiprosessia ja
taloudellisia mahdollisuuksia.
Kotisirkkojen kasvatusta testataan
erilaisilla rehuvaihtoehdoilla, jotta
saataisiin selville tuotantotulokset eri
rehuilla ja tietoa tuottavuudesta ja
tuotantokustannusten.
Keskeisimmät hygieniaan ja
tuoteturvallisuuteen liittyvät riskit
selvitetään (hyönteisten rehu, hyönteiset
rehu- tai ruokakäytössä) sekä laaditaan
hyvän toimintatavan ohje, joka auttaa
täyttämään lakisääteiset vaatimukset.
Hanketyöpajoissa pohditaan ja ratkotaan
erilaisia tapoja käyttää hyönteisiä (ruoka,
rehu, non-food) sekä itse kasvatukseen
liittyviä haasteita.
Lisäksi järjestetään opintomatka.
Menestyvä
hyönteistalous

9. © Luonnonvarakeskus
Odotetut tulokset
• Toimintamalli, jolla hyönteistuotanto olisi perusteltua
organisoida.
• Hyönteisten hyvä tuotantotapa-opas sirkkakasvatuksen
aloittamisesta kiinnostuneille
• Hyönteisalan yritystoiminnan voimaannuttaminen
9 18.12.2018

10. © Luonnonvarakeskus
Tuotannonhallinta ja -talousselvitys
• Arvioidaan tuotannon taloudellisuutta ja tunnistetaan hyviä
tuotantotapoja
• Kootaan yhteen tietoa tuotantoprosessista ja sen
toteuttamisesta
• Erilaisten ravintolähteiden selvittäminen (koostumus,
saatavuus paikallisista yrityksistä, tasalaatuisuus, hinta ja
muut olennaiset tekijät)
• Tuotantoprosessin kriittiset tekijät ja ennakoidut riskit
• Tekniset mahdollisuudet suuressa mittakaavassa,
automatisointi
• Kannattavuusselvitys
• Kirjallisuuselvitys ja opintomatka(t)
10

11. © Luonnonvarakeskus
Ravintolähteiden soveltuvuus sirkkatuotannossa
• Kotisirkkojen kasvatuskokeilu
• Eri ravintolähteitä: maa- ja puutarhatalouden tuotteet (esim.
heinät, vilja, kurkku, salaatti), elintarviketeollisuuden
materiaalit (esim. jauhatus, peruna) biopohjainen
yhdyskuntajäte/suurkeittiöiden tähteet, puupohjainen ravinto
(esim. sahajauho, teollisten prosessien sivutuotteet).
• Tilamittakaavan kokeilu
– Pilotti 5-10 ainetta, varsinainen kokeilu 3 ainetta
• Sirkkojen kasvu ja ravinnon menekki mitataan
• Hyönteisten ravintoarvot mitataan
• Selvitetään prosessi tuottavuus ja kasvatusolosuhteet
11

12. © Luonnonvarakeskus
Tuote- ja tuotantoturvallisuus
• Kartoitetaan hyönteistuotannon
potentiaaliset tuoteturvallisuus- ja
ympäristöriskit sekä
• Ohjeistus sille, miten riskejä tulisi hallita,
jotta tuotannon turvallisuus voidaan
varmistaa lainsäädännön edellyttämällä
tavalla
• Tutkimustiedon perusteella ja lainsäädäntö
huomioiden
• Ohjeistus voi toimia pohjana hyvän
käytännön ohjeelle
12

13. © Luonnonvarakeskus
Tuotteiden käyttöarvo ja saaminen markkinoille
• Selvitetään hyönteisten ravintoarvo (käyttöarvo)
elintarvikkeena ja rehuna
• Selvitetään tapoja, joilla hyönteisalan yritykset pääsisivät
tehokkaasti markkinoille
• Kasvatettujen kotisirkkojen proteiini- ja rasvapitoisuus
• Rehukäytön osalta hyödynnetään myös muiden hankkeiden
tuloksia
• Järjestetään asiantuntija- ja sidosryhmätyöpajoja, joissa
kehitetään keinoja tuoda hyönteisiä ruokapöytiin
– Soveltuvuus ruokiin ja ruokailutilanteisiin
– Soveltuvuus eri markkinasegmenteille
– Mietitään myös non-food käyttöä
13

14. © Luonnonvarakeskus
Hankkeeseen osallistuvia tai sitä rahoittavia
tahoja
Toteuttajat
• Luonnonvarakeskus
• Helsingin yliopisto, Ruralia-
instituutti
• Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Muut tahot
• Manner-Suomen maaseudun
kehittämisrahasto/Etelä-
Pohjanmaan ELY-keskus
• Lakeuden etappi
• Foodwest
• Pellon
• Seinäjoki activity park
• Finsect
• A-rehu
• Uutelax
• Ari Kujala
• Ylisen broiler
• Matti Kivimäki
• MTY Sippola
• Korpimaan fasaanitila
• Niemi-säätiö
• Etelä-Pohjanmaan
korkeakoulusäätiö
14 18.12.2018

15. © Luonnonvarakeskus
Lukessa tutkitaan hyönteisiä
• Useita eri hankkeita, jotka käsittelevät suoraan tai välillisesti
hyönteistuotantoa tai hyönteisten käyttöä
• Hyönteiset elintarvikeketjussa (Turun yliopiston kanssa):
ruokintakokeita, ympäristö, hygienia, lainsäädäntö ja kuluttajat
• Hyönteistuotannon esiselvitys: selvitetty mm. olemassa
olevan teknologian tasoa, lupakäytäntöjä, markkinoita raportti
luettavissa Luken nettisivuilla
• Scenoprot: Hyönteiset uutena proteiinin lähteenä
• ENTOLAB-hanke (ks. seuraava dia)
• Hyvärehu: teollisuuden kasviperäisten sivuvirtojen
soveltuvuus hyönteisten rehuiksi
• Luken InsectLab: kemiallisia ja mikrobiologisia analyyseja,
feno-/genotyypitys, LCA- ja, kannattavuusanalyysit
15

16. © Luonnonvarakeskus
Tulevia tapahtumia
• ENTOLAB-hanketilaisuuksien materiaalia
SlideSharessa:
https://www.slideshare.net/LukeFinland/clipboards/entolab
• Facebook: https://www.facebook.com/entolab
• Hyönteiskasvatusopas tulossa tämän vuoden lopussa
• Entolab-hankkeen tapahtumia
– Hyönteisalan markkinat ja kuluttajat, opintomatka pk-seudulle
7.11
– Opintomatka Belgiaan 30-31.10 (ohjelma ja ilmoittautumisohje)
– Päätösseminaari ja hyönteistapaaminen Seinäjoella 4-
5.12.2018
16 18.12.2018

17. © Luonnonvarakeskus17 18.12.2018Teppo Tutkija