Ilmajoki, 26.9.18

1. Entolab työpaja Ilmajoki 26.9.2018
Niina Huikuri
Toimitusjohtaja
Technobug Oy
The Superior Bug Growing Technology.

2. Hyönteistuotannon esiselvitys -hanke
Pikes ja Luke selvittivät yhteishankkeessa hyönteistuotannon mahdollisuuksia
Pohjois-Karjalassa
 Projektityöntekijät Niina Huikuri (Pikes) ja Susanne Heiska (Luke)
 96 000 € budjetti
 Rahoitus P-K ELY Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta
90%
 Toteutusaika 1.4.-30.11.2017
Hankkeen tavoitteena oli hankkia tietoa:
 Markkinoista
 Kilpailijoista
 Teknologian tasosta ja tarjonnasta, sekä T&K-tarpeista
 Tuotantomenetelmistä, ja T&K-tarpeista
 henkilöstön osaamistarpeista massatuotannon käynnistämisen näkökulmasta
 Tarvittavista materiaaleista, erityisesti tuotantohyönteisten ja niille tarkoitetun
rehun osalta
 Tuotannonturvallisuudesta
 Lupaprosesseista tuotannon käynnistämiseen liittyen
 Koostaa Luken julkaisusarjassa julkaistava selvitys hyönteisliiketoiminnasta
kiinnostuneille

3. Hyönteisten käytön historia 1
 Hyönteisiä on käytetty erityisherkkuna ja tärkeänä osana ihmisen
ravitsemusta kautta aikojen (Aasia, Afrikka, Oseania, Etelä ja Keski-
Amerikka)
 => Keräily ja ravintokäyttöä on todistettu olevan 4000 vuoden
takaa
Muuta käyttöä:
 Silkin tuotanto, Silkkiperhosen toukka => 5000 vuotta
 Hunaja ja mehiläistentarhaus
 Väriaineet, vahat
 Biologinen torjunta
 Pölytyspalvelut
 Lääkekäyttö
 Eksoottisten eläinten rehu
 Kalastus käyttö

4. Hyönteisten käytön historia 2
 Länsimaiden mielenkiinto on herännyt hiljattain mm. FAO:n raportin (2013, Edible Insects)
julkaisun jälkeen
 Vuosien 2012-2013 aikana länsimaihin alkoi syntyä hyönteisten elintarviketuotantoa. Näitä
maita olivat ja ovat edelleen USA, Kanada, Australia, Hollanti, Ranska, Tanska ja Englanti
 Uuselintarvike asetuksen säätäminen (EU Novel Food Regulation, EFSA) 2015. Voimaantulo
1.1.2018.
 Julkisrahoitteiset tutkimukset alkavat 2015 mm. Turun yliopisto, Luke.
 Suomi ilmoittaa sallivansa hyönteiselintarvikkeet. 20.9.2017. Hyönteiset suomen
ruokakauppoihin 24.11.2017.
 2017 vuoden aikana Suomeen syntyi toistakymmentä hyönteisalan yritystä
SEURA -lehti 5.2.2015
@Fazer

5. Miksi hyönteistuotantoa tarvitaan?
 Proteiinin tarpeen kasvu tulevaisuudessa rehu ja ruokakäytössä
 Laidun ja viljelymaan kapasiteetin täyttyminen
 Nykyisen proteiinin tuotannon (karja, soija) ympäristö ja ilmasto-ongelmat
 Tavoitteet proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi (Suomi 15%)
 Kasviproteiinin vaillinaisuus vrt. lihasta saataviin välttämättömiin aminohappoihin ja
vitamiineihin
 Hyönteisproteiinin tuotannon tehokkuus => vähemmän vettä, vähemmän maapinta-
alaa, vähemmän rehua
 Kiertotalous kytkökset => hukkaresurssit hyötykäyttöön
 Ylivoimaisesti tehokkain ja ympäristöystävällisin lihaperäisen proteiinin tuotantomuoto
 Hyönteistuotanto on maataloudelle uusi elinkeinomahdollisuus
 Soveltuu hyvin Pohjoisempaan suomeen sillä proteiinikasvien tuotanto on näillä
leveysvyöhykkeillä haastavaa ellei mahdotonta
 Paikallisen elintarviketuotannon sivuvirtoja voidaan kehittää edelleen hyönteisten
rehuksi
 Tietyllä varauksella myös puuperäisiä sivuvirtoja on mahdollista käyttää joidenkin
hyönteisten rehussa

6. Lähde: Heiska, Susanne (Luke)

7. Hyönteisten kasvattaminen
 Hyönteisten kasvattaminen on alkutuotantoa
 ”Alkutuotannoksi katsotaan hyönteisten kasvatus, mahdollinen elävien hyönteisten kuljetus ja muut
toimet hyönteisten lopetukseen saakka. Alkutuotantoon katsotaan kuuluvan myös itse lopetus silloin,
kun lopetus tapahtuu esimerkiksi jäädyttämällä tai pakastamalla hyönteiset.” [Evira, 2017]
 Hyönteisten kasvatuksesta tulee tehdä alkutuotantoilmoitus. Mikäli ilmoitusta ei ole tehty, ei
hyönteisiä voi myydä elintarvikkeena.
 Jos taho on ennestään alkutuottaja tehdään vapaamuotoisella ilmoituksella lisäys
alkutuotantopaikasta kunnan elintarviketarkastajalle
 Elintarvikkeeksi jalostusta varten tarvitaan elintarvikelupa:
 ”Hyönteistuotannossa elintarvikehuoneistotoimintaa on kaikki sellainen toiminta, joka muuttaa
alkutuotannon tuotteen luonnetta merkittävästi. Tällaista toimintaa on esimerkiksi keittäminen,
paahtaminen, jauhaminen ja muu jalostus. Elintarvikehuoneistotoimintaa on myös lopetus
silloin, kun se tapahtuu keittämällä tai silppuamalla.” [Evira, 2017]

8. Hyönteisten jalostaminen elintarvikkeiksi
 Toiminnan hygieniavaatimukset
 Talousveden laatuvaatimukset
 Elintarvikkeen laadunvalvonta
 Elintarvike-erien jäljitettävyys ja kirjanpito
 Pakkausmerkinnät
 Henkilöstön osaaminen, hygieniapassi
 Huoneistoa koskevat rakenteelliset vaatimukset
 Omavalvontasuunnitelma
 Elintarvikelisäaineet
 Kontaktimateriaalit
 Jos hyönteisiä valmistetaan elintarvikkeeksi, tarvitsee tehdä ilmoitus
elintarvikehuoneistotoiminnasta:
 ”Hyönteistuotannossa elintarvikehuoneistotoimintaa on kaikki sellainen toiminta, joka
muuttaa alkutuotannon tuotteen luonnetta merkittävästi. Tällaista toimintaa on esimerkiksi
keittäminen, paahtaminen, jauhaminen ja muu jalostus. Elintarvikehuoneistotoimintaa on
myös lopetus silloin, kun se tapahtuu keittämällä tai silppuamalla.” [Evira, 2017]

9. Hyönteisten ravintosisältö
– Energiaa
– Proteiinia
– Runsaasti ihmiselle välttämättömiä aminohappoja
– Tyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä rasvahappoja
– Mikroravinteita: kupari, rauta, magnesium, mangaani, fosfori, seleeni, sinkki
(rautaa on runsaasti verrattuna perinteiseen lihaan)
– Vitamiineja: riboflaviini, pantoteenihappo, biotiini, foolihappo
– Kuidut

10. Hyönteisistä valmistettavia tuotteita
 Esijalosteita ovat pakastettu hyönteinen, kuivattu hyönteinen, hyönteisjauho, hyönteisrouhe
tai kypsentämättömät muut hyönteiselintarvikkeet
 Markkinoille tulleita hyönteiselintarvikkeita ovat olleet mm. erilaiset välipalapatukat, sipsit,
kuivatut ja maustetut snacksit, leipä, pasta, näkkäri, suklaa..
 Muita hyönteistuotannosta saatavia tuotteita ovat:
 Lanta => lannoitteet
 Hyönteisten kuori => kitiini, chitosaani.. => valmiiit markkinat olemassa, useita
sovelluskohteita, uutta: 3D printattava biomuovi
https://entomologytoday.org/2014/02/01/got-shrilk-insect-inspired-bioplastic/
https://wyss.harvard.edu/technology/chitosan-bioplastic/
 Mahdollisuuksia: uudet lääkeaineet (mm. syöpälääkkeet, uudet antibiootit, HIV-lääke),
biokemikaalit,
Kuva: BBC 1.9.2015Kuva: Entomologytoday.orgKuva: Bugsolutely pasta. Heiska S.Kuva: Hyönteismyslipatukka

11. Hyönteisten rehukäyttö
 Lukessa meneillään tutkimus mustasotilaskärpäsen toukan (=BSF)sopivuudesta
sianruokintaan. Sopivuutta esim. luomu-tuotantoon tutkitaan.
 Kirjolohen kasvatuksessa 50% ja merilohella jopa 100% kalaperäisestä rehuvalkuaisesta
voidaan korvata BSF:llä
 Tilapia kalan kasvatuksessa BSF-rouheella ei eroja kaupallisiin rehuihin
 Kala- ja soijarehu on voitu korvata kokonaan tai osittain hyönteisillä (BSF, huonekärpänen,
jauhopukki, kanalakuoriainen, mormonisirkka, silkkiperhonen)
 Kanoilla on saatu näyttöä kitiinin positiivisista vaikutuksista immuunisysteemiin, jonka
ansiosta on voitu vähentää antibioottien käyttöä

12. Tuotannon työvaiheet

13. Tuotannon työvaiheet 2
Munantuotanto
 käsityötä ja tarkkailua, tuotantohyönteisen biologian ymmärtäminen.
 Hyönteisten munitukseen on kehitetty patentoituja menetelmiä, mutta menetelmät ovat käsityövaltaisia.
 Prosessin automatisointi on ongelmallista.
Ruokinta ja juotto ovat kasvatusvaiheen tärkeitä työvaiheita. Hyönteisten kasvatukseen on
 Hyönteisille markkinoilla vain muutama tarkoitukseen suunniteltu rehu.
 Sirkoille käytetään usein sioille tai siipikarjalle optimoituja rehuja. Jauhopukin ja mustasotilaskärpäsen kasvatuksessa
rehu sekoitetaan itse. Ainesosina voi olla esim. vehnäleseitä, jauhoja tai kaurahiutaleita sekä hiivaa, tuoreita kasviksia,
myynnistä poistettuja kasviperäisiä entisiä elintarvikkeita.
 Vedentarve vähäistä, mutta vedensaannin estyessä voi tuhoutua suuriosa populaatiosta
 Vedensaannin voi turvata mm. kostuttamalla rehua suihkupullolla, tarjoilemalla tuoreita vihanneksia, tarjoamalla vettä
imukykyisistä kuitukankaista, tai synteettisistä vettä imevistä geeleistä.
 Laitteistoja on hyönteistenjuottoon kehitteillä
Erottelu
 Erottelu ylijäävästä rehusta, ulosteista ja muusta jätteestä. Sairaiden ja kuolleiden erottelu
 Laajassa tuotannossa hyönteisten liikkeitä voidaan monitoroida ja arvioida
 Mekaaniset erottelijat, seulat, tärisevät hihnat
Lopettaminen
 Pakkanen, hiilidioksidi, nopea silppuaminen

14. Olosuhdehallinta
 Monet massakasvatettavista lajeista ovat trooppista alkuperää ja ne eivät selviydy viileässä
 Valtaosalla lajeista optimilämpötila onkin +30 astetta
 Lämmityksen lisäksi voidaan tarvita viilennystä. Otettava huomioon suunniteltaessa
kasvatuslaatikoiden kokoa ja muotoa
 Ilmankosteuden vaatimukset vaihtelevat lajeittain ja kehitysvaiheen mukaan esim. munien
hautominen
 Tuotantoympäristön kaasupitoisuuden kontrollointi
 Olosuhteiden säätelyssä oleellista on lämpötila- ja kosteusolosuhteiden pysyminen tasaisina
eri puolella kasvatustilaa, laatikoita tai linjastoa.
 Valon vaikutus vaihtelee hyönteislajeittain ja valovaatimus voi olla erilainen eri
kehitysvaiheessa.
 Hyönteistuotannon teknologiayrityksillä on erilaisia ratkaisuja olosuhdehallintaan.
Kansainvälisistä patenttitietokannoista löytyy yli 400 hyönteisten kasvatukseen liittyvää, jo
myönnettyä tai hakuasteella olevaa patenttia.
 Patentteja on haettu hyönteiskasvatuksen menetelmille, laitteistoille, hyönteisten erottelu- ja
prosessointimenetelmille sekä hyönteisten rehuille.

15. Perinteinen sirkkatuotanto Thaimaassa
 Kasvattamon sijainti Chiang Main maaseudulla, Pohjois-
Thaimaassa
 Kasvattamorakennuksena toimi maapohjainen peltikatos,
jossa ei ollut seiniä. Kuumina päivinä säteilyn varjostaminen
harsoilla, ja tilojen viilentäminen sumuttamalla kasvatustiloihin
vettä reppuruiskulla.
 Sirkkojen kasvatus katoksen alla harkoista muuratuissa
altaissa. Altaan yläreuna oli kaakeloitu tai pinnoitettu muovilla
 Altaat olivat noin 3 m pitkiä, 75 cm korkeita ja 1,5 m leveitä.,
 Altaat oli täytetty tiiviisti pystyyn pinotuilla pahvisilla
munakennoilla.
 Kennostot oli asennettu puisten rimojen päälle, jolloin niiden
alle jäi tyhjää tilaa, jonne ulosteet ja muu jäte tippui.
 Suojaus metallivahvisteisella hyönteisverkolla ei toivottujen
hyönteislajien, hämähäkkien, lintujen ja jyrsijöiden pitämiseksi
poissa

16. Perinteinen sirkkatuotanto Thaimaassa 2
 Rehuna oli kaupallinen sianrehu, joka jauhettiin hienoksi
jauhoksi
 Rehun tarjoilu matalista puisista astioista. Vesi tarjottiin soralla
täytetyiltä muovilautasilta
 Veden lisäys päivittäin ja rehun lisäys joka toinen päivä. Lisänä
oli kakkoslaadun melonit
 Sukukypsyyden saavuttaneiden sirkkojen kasvatusaltaaseen
asetettiin illalla kennojen päälle kostealla kookoskuidulla
täytetty munitusastia, jotka kerättiin joka päivän jälkeen pois
 Joitain päiviä kuoriutumisen jälkeen pienet nymfit siirrettiin
uuteen altaaseen kasvamaan.

17. Perinteinen jauhopukkituotanto Malesiassa
 Sijainti noin tunnin ajomatkan päässä Kuala Lumpurista hylätyssä kerrostalossa
 Paikassa kasvatettiin jauhopukintoukkia (Tenebrio molitor ja Zophobas morio) sekä
sirkkoja kalanrehuksi.
 Jauhopukkia kasvatettiin useassa huoneessa, joiden seinustat olivat täynnä puisia
hyllyköitä
 Hyllyille oli sijoitettu puureunaiset, matalat kasvatuslaatikot, joissa oli alumiininen pohja.
 Laatikoiden koko oli noin 50 x 80 x 20 cm. Kasvatuslaatikoita ei ollut suojattu verkoin, ja
niissä näkyikin jonkin verran myös muita, kuin kasvatettavia lajeja.
 Rehuna vehnälese jota oli laatikoiden pohjalla muutaman sentti. Rehun lisäys 2-3
päivän välein.
 Munien saamiseksi aikuisia pidettiin puukehikossa, jonka pohjana oli tiheäsilmäinen
metalliverkko.
 Kehikko asetettiin kasvatuslaatikkoon rehun päälle. Aikuisten syödessä munat tippuivat
verkon läpi alapuolella sijaitsevan rehun sekaan. Samoilla aikuisilla munitus kesti 4
viikkoa.
 Kaikki erottelu tapahtui käsin
 Kun toukat olivat valmiita korjattaviksi, ne eroteltiinn ulosteesta, ylijääneestä rehusta
ja muusta jätteestä seulomalla.

18. Pilotointi- ja kehityskokoluokan sirkkatuotanto
Yhdysvalloissa
 Kasvattamo sijaitsi Coloradon osavaltiossa, esikaupunki- ja teollisuusalueella
 Kasvattamo oli rakennettu polyuretaanivaahdolla eristettyyn merikonttiin, jossa olosuhteita
säädeltiin laitetoimittajalta hankitun teknologiakomponentin avulla. Laitteistoon kuului
lämmitin, kosteutin ja ilmanpuhallin, jotka olivat kytkettyinä yhteiseen hallintajärjestelmään.
 Koko kontin ilmanvaihdosta ja lämpötilan säätelystä vastasi digitaalinen ilmastointijärjestelmä.
 Kontin sisäosa oli osastoitu foliopinnoitetun teltan avulla niin, että eri osastoihin saatiin
erilaiset lämpötila- ja kosteusolosuhteet. Energiatarvetta täydennettiin kontin katolle
asennetun aurinkokeräimen avulla.
 Sirkkoja kasvatettiin elintarvikemuovilaatikoissa, joiden sisälle oli pinottu pahvisia kennostoja.
 Rehut tehtiin itse luomupohjaisista elintarviketeollisuuden sivuvirroista
 Ruokinta 3-4 krt viikossa. Vesi tarjoiltiin kertakäyttöisistä muoviastioista, joiden kannen läpi oli
työnnetty suodatinmateriaali, joka johti vettä kapillaarisesti kannen läpi. Kaikki erottelu tehtiin
käsin.

19. Massatuottaminen
@Aspire

20. Massatuotantolaitos
 Suunnittelu pohjoisiin olosuhteisiin on haastavaa, sillä talvella seinän
sisällä oleva lämpötilagradientti on jyrkkä (n. -30 - +30°C), minkä vuoksi
eristeiden on oltava paksuja
 Olosuhdehallinnassa voidaan hyödyntää kasvihuone- ja
sensoriteknologiaa, jota on kehitetty muille aloille olosuhteiden valvontaan
ja säätelyyn
 Ilmanvaihdon toteuttaminen yksi haasteellisimmista osioista. Cortes Ortiz
et al.mukaan Tuotannon kannalta optimaalinen, laminaarinen ilmanvirtaus
saadaan aikaan sijoittamalla tuloilman aukot kattoon ja poistoilman aukot
alas seinään.
 Kaikkein käsityövaltaisimmat osiot, kuten munien tuotanto, kasvatustilojen
siivoaminen, veden ja ruoan jakelu, ”sadon korjuu” tulisi pystyä tekemään
mahdollisimman automaattiseksi.

22. Jatkokehitys
 Hyönteistuotanto on otollinen ala erilaisten agro-teollisten
symbioosien kehittämiselle
 Tutkimukseen ja kokemukseen perustuvan tiedon karttuessa
voisi tulevaisuuden visioissa hyönteistuotannossa hyödyntää
erilaisia agro-teollisia sivuvirtoja. Näiden avulla voisi olla
mahdollista tuottaa erilaisia elintarvikkeita hyödyntämällä
resurssien kierrätystä niin, että systeemin ulkopuolelta tuleva
tuotantopanos (lannoitteet, hiilidioksidi, lämpö, happi) olisi
pieni.
Potentiaaliset raaka-aineet rehukäyttöön:
 Nurmi (vaatii säilöntämenetelmän kehittämistä)
 Muut pellolla kasvatettavat hyönteisten rehuksi kelpaavat kasvit
 Elintarviketeollisuuden sivuvirrat (osaa voi jo käyttää)
Kuva: Zhiying Lim

23. Technobug Oy
Niina Huikuri
Toimitusjohtaja
p.0503456747
niina.huikuri@technobug.fi
www.technobug.fi
Hyönteistuotannon esiselvitys hankkeen loppuraportti saatavissa:
 Pikesin nettisivuilta LINKKI
 Luken julkaisuarkistosta LINKKI
Yhteystiedot

24. Kiitos!