1.3.2018 Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, SOMPA -seminaari

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Kristiina Regina
SOMPA –hankkeen seminaari
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon
1.3.2018
Turvemaiden viljelyn uudet
tuulet

2. © Luonnonvarakeskus
Maatalouden päästöt/nielut tilastoissa
2 9.3.2018
Maankäyttö
(LULUCF)
Maatalous
Energia
Kuva: IPCC

3. © Luonnonvarakeskus
Maatalous ja maankäyttö 2016
3 9.3.2018
0
1
2
3
4
5
6
7
Milj.tonniaCO2-ekvivalenttia
N2O turvepellot
N2O muu maaperä
CO2 kalkitus
muut
N2O lanta
CH4 lanta
CH4 eläimet
-40
-30
-20
-10
0
10
20
Milj.tonniaCO2-ekvivalenttia
Viljelysmaa
Ruohikkoalueet
Rakennettu maa
Kosteikot
Muu
Puutuotteet
Metsämaa
Maatalous: Kokonaispäästöt
6,5 milj. t, näistä 1,5 milj. t
turvepelloista
Maankäyttö: Päästöt 10,8 milj. t,
näistä 6,3 milj. t turvepelloista
Turvepeltojen päästöt ovat 50 %
kaikista maatalouden päästöistä

4. © Luonnonvarakeskus
Viljelyn vaikutukset turpeessa
•Ojitus
•Lannoitus
•Kalkitus
•Muokkaus
Viljelytoimet
•Turpeen
hajotus ↑
•Turpeen
ominaisuudet
muuttuvat
Mikrobi-
toiminta
kiihtyy
•Vesistöpäästöt
•Kaasupäästöt
Ympäristö-
vaikutukset
4
Viljely voimistaa turpeen hajotusta (eloperäisen
aineksen mineralisaatiota)
• nitraatin huuhtoutuminen 3-kertaista
kivennäismaihin verrattuna
• fosforia huuhtoutuu yhtä paljon kuin
kivennäismaista mutta enemmän
liukoisessa muodossa
• suuret kaasumaiset päästöt
Kuva: Merja Myllys

5. © Luonnonvarakeskus
Turvepeltojen pinta-alan kehitys
• Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
• Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
• Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
• Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
• Eniten uutta alaa raivataan metsistä
5 9.3.2018

6. © Luonnonvarakeskus
Parhaat keinot hillitä viljeltyjen turvepeltojen khk-
päästöjä
• - Nurmille ei nähtävissä lisätarvetta
+ Aluskasveilla ja syyskylvöisillä voidaan parantaa
viljelykiertojen kasvipeitteisyyttä
Kasvipeitteisyys
• - Suorakylvö on nykyisellään kemikaaliriippuvainen
menetelmä
• + Kevennetty muokkaus on realistisempi vaihtoehto
turvepelloilla
Muokkauksen
vähentäminen
• - Kosteikkoviljely on uusi ja riskipitoinen menetelmä
+ Säätösalaojituksella väliaikainen veden pinnan
nosto onnistuu millä tahansa satokasvilla
Pohjaveden
pinnan nosto
6 9.3.2018

7. © Luonnonvarakeskus
Nykyisiä toimia ympäristökorvauksen alla (punaisella
erityisesti turvemaiden päästöjä vähentävät)
• Tilakohtaiset toimet:
– Ravinteiden tasapainoinen käyttö; sisältää
suojakaistavaatimuksen
• Lohkokohtaiset toimet:
– Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen (voi vähentää
raivauspainetta, kun kasvitila ottaa vastaan eläintilan ravinteita)
– Lietelannan sijoittaminen peltoon
– Valumavesien hallinta (mm. säätösalaojitus->korkeampi
pohjavesi)
– Ympäristönhoitonurmet (korvaa aiemman turvepeltojen
pitkäaikainen nurmiviljely –tuen)
– Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (muokkaus keventyy ja
myöhentyy)
– Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla
– Peltoluonnon monimuotoisuus
– Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu
•7 9.3.2018

8. © Luonnonvarakeskus
Tulevia toimia Keskipitkän aikavälin
ilmastosuunnitelmassa (KAISU)
• Viljellään eloperäisiä maita monivuotisesti muokkaamatta
• Metsitetään eloperäisiä maita
• Kosteikkometsitetään eloperäisiä maita
• Nostetaan pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla
• Edistetään biokaasutuotantoa
• Edistetään maaperän hiilen lisäämistä ja säilyttämistä
sekä 4-promillen aloitteen toimeenpanoa
tutkimushankkeiden ja kokeilujen kautta
• Vähennetään ruokahävikkiä
• Noudatetaan ravitsemussuosituksia
8 9.3.2018
On tunnistettu, että turvepelloissa on suurin
potentiaali osoittaa toteen päästövähennyksiä

9. © Luonnonvarakeskus
Päästöjen hillintäkeinoja turvemailla
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Yksivuotinen
viljelykasvi
Nurmi Hylätty
pelto/ruokohelpi
Säätösalaojitus Metsitys Kosteikkoviljely
Päästöt (CO2 ja N2O) maaperästä eri
maankäyttövaihtoehdoissaCO2e t/ha
Ennallistamisen
kerroin, ei
välttämättä oikea
kosteikkoviljelylle
Laajaperäinen ei
ole hyvä
vaihtoehto
turvemaalla
Oletus: pohjavesi
30 cm nurmella

10. © Luonnonvarakeskus
Nurmi
• Nurmilla on suotuisat vaikutukset maaperän hiilivarastoihin:
kasvipeitteisyys, vähäinen muokkaustarve – päästökertoimet
ovat pienemmät turvemaan nurmella kuin yksivuotisten
viljelyssä
• Parhaat mahdollisuudet pitää pohjavesi korkealla: kantavuus
hyvä
• Eläinmäärät eivät ole kasvussa, joten nurmen osuus
turvemaalla voi nousta joko siirtämällä nurmia kivennäismailta
turvemaille tai lisäämällä bioenergian tuotantoa
10 9.3.2018

11. © Luonnonvarakeskus
Kasvipeitteisyys
• Suomessa on lyhyt kasvukausi: paljaalta maalta tulee
suurimmat hävikit
• Keinoja lyhentää paljaan maan kautta: kevätkyntö, suorakylvö,
syyskylvö, aluskasvit
• Aluskasveilla on todettu paljon hyviä vaikutuksia: niillä voi
torjua puolet typen huuhtoumasta ja kasvattaa maaperän
hiilivarastoa kivennäismailla – voi olettaa, että turvemaalla
saadaan myös hyviä vaikutuksia, joten SOMPA –hanke mittaa
kerääjäkasvin vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin
11 9.3.2018

12. © Luonnonvarakeskus0 20 40 60 80 100 120
0
20
40
60
80
100
CH4
N2O
CO2
a
Pohjavesi maan pinnasta cm
Päästösuhteessamaksimiin%
Pohjaveden nosto
• Turve on kertynyt maaperään korkean pohjaveden tason
hidastettua kasvintähteiden hajotusta
• Paras tapa torjua ojituksen aiheuttamia ympäristöhaittoja on
nostaa pohjaveden taso takaisin ylös
• Pohjaveden nosto ei onnistu, jos ympäristössä ei ole riittävästi
vettä
• Osittainenkin nosto vähentää turpeen hajoamista
huomattavasti
12 9.3.2018

13. © Luonnonvarakeskus
Säätösalaojitus
• Säätökaivoja voidaan käyttää veden pinnan säätöön joko jatkuvasti
tai vain sadonkorjuun jälkeen
• Perinteisesti niitä on käytetty torjumaan kuivuuden vaikutuksia,
mutta voitaisiin käyttää myös päästöjen hillintäkeinona
• Kokemukset käytännössä: pohjavesi on helppo nostaa, vaikea
laskea
• Yllättävän hyviä viljasatoja pohjaveden ollessa 30-40 cm
Photo: M. Myllys
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
0 10 20 30 40 50 60
Vijansatokg/ha
Pohjaveden syvyys cm

14. © Luonnonvarakeskus
Kosteikkoviljely (paludiculture)
• Viljellään kasveja, jotka menestyvät märässä maassa
• Mahdollisia kasveja Suomessa: hieskoivu, paju,
ruokohelpi, järviruoko, osmankäämi, kihokki,
mesiangervo, raate, suopursu, suomyrtti, marjat…
• Päästövähennys on ”päätuote” ( viljelijä tarvitsee
korvauksen)
• Tuotteille pitäisi olla ”brändi”
• Saksassa järjestelmiä, joiden avulla on korvattu viljelijöille
vettämisen kuluja http://www.moorfutures.de/
14 9.3.2018
Ruokokatto
Rakennuslevy
osmankäämistä
Yskänlääke kihokistaEristelevy ruokohelvestä
Kasvualusta
järviruo’osta ja
ruokohelvestä

15. © Luonnonvarakeskus
Paljonko tarvitaan hehtaareita 10 %
päästövähennykseen viljelysmailla?
• Turvemaiden hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 10 % joko tekemällä
”perinteisiä” toimia 60-80 000 hehtaarilla tai siirtämällä 20 000 ha peltoa
kosteikkoviljelyyn/ennallistamiseen
15 9.3.2018
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
90000
Nurmea lisää Säätösalaojitus Metsitys Kosteikkoviljely
ha
<1 %
peltoalasta

16. © Luonnonvarakeskus
Alueellinen analyysi
• Kysymys 1: Ovatko kaikki
turvepellot tarpeellisia?
• Kysymys 2: Mistä löytyisi
päästövähennysten tuottamiseen
sopiva ala?
• Menetelmä: käytettiin
maannostietokantaa ja
peltolohkojen kasvitietoja (2016) 
alueellinen jako ohutturpeisiin,
paksuturpeisiin (>60 cm) ja näiden
sisällä tehokkaassa viljelyssä
oleviin ja laajaperäiseen viljelyyn
 Suomi jaettiin kahteen alueeseen:
– Pohjoinen: Lappi, Kainuu,
Pohjanmaa
– Etelä: muut
16 9.3.2018

17. © Luonnonvarakeskus
• Etelä-Suomessa turvemaan ala ja osuus ovat pieniä
• Kolmessa pohjoisimmassa ELYssä yli 25 % viljellystä
pinta-alasta on turvemaalla
17 9.3.2018
0
5
10
15
20
25
30
35
Turvemaiden %-osuus viljellystä alasta
0
50000
100000
150000
200000
250000
300000
350000
Kokonaisviljelyala (ha) ja turvemaiden osuus
viljelyalasta
Viljellyt turvemaat Viljelty ala (peruslohkot)

18. © Luonnonvarakeskus
• Suurin osa (60%) viljellyistä turvemaista on paksuturpeisia,
eli turvekerros on 60 cm tai sitä paksumpi  paljon hiiltä
varastossa
18 9.3.2018
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Ohut turpeiset
Paksu turpeiset
Soistumat

19. © Luonnonvarakeskus
Paksuturpeisten turvemaiden viljelyintensiteetti %
19 9.3.2018
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
E
P
A
Laajaperäinen
Monivuotinen
Yksivuotinen
Pohjoisessa
turvepeltoja on
paljon, mutta ne ovat
kasvipeitteisiä

20. © Luonnonvarakeskus
Päästövähennystoimia
kannattaisi kohdentaa:
• Turvepellosta on helpompi
luopua, jos alueella on
kivennäismaita tai jos
maatalous ei ole alueella
tärkeä elinkeino
• Laajaperäinen on helpompi
poistaa tuotannosta kuin
intensiivinen
• Vesipinta kannattaa nostaa
vain, jos turvekerros on
paksu
• Metsitys sopii parhaiten
ohutturpeisille (turpeen
hajoaminen jatkuu)
20 9.3.2018
Yhteensä
242 000 ha
Pohjoinen
(153 000 ha)
Paksuturpeinen laajaperäinen
(13 000 ha)
Ennallistaminen/kosteikkoviljely
Paksuturpeinen intensiivinen
( 78 000 ha)
Parannetut viljelykäytännöt
Ohutturpeinen laajaperäinen
(6 000 ha)
Metsitys
Ohutturpeinen intensiivinen
(56 000 ha)
Parannetut viljelykäytännöt
Etelä
(89 000 ha)
Paksuturpeinen laajaperäinen
( 10 000 ha )
Ennallistaminen/kosteikkoviljely
Paksuturpeinen intensiivinen
( 53 000 ha)
Siirretään viljelyä kivennäismaille
Ohutturpeinen laajaperäinen
(3 000 ha)
Metsitys
Ohutturpeinen intensiivinen
(23 000 ha)
Parannetut viljelykäytännöt

21. © Luonnonvarakeskus
Havaintoja
• Pohjois-Suomessa turvepeltojen viljelyä ei voi välttää, ja ala on jo
ympäristöllisesti suhteellisen suotuisassa käytössä (kasvipeitteinen)
• Etelä-Suomessa olisi helpointa löytää alaa päästövähennysten
tuottamiseen jos tukipolitiikka ei kannustaisi suuren pinta-alan ylläpitoon
• Turvepeltoja on laajaperäisessä käytössä (ei-tuotannollinen nurmi) 8 %
niiden kokonaisalasta
• Laajaperäinen ala voisi olla eniten hyödyksi, jos se hyödynnettäisiin
päästövähennysten tuottamiseen
• Jos laajaperäiset paksuturpeiset vetettäisiin/siirrettäisiin kosteikkoviljelyyn,
päästövähennys olisi 0,5 milj. tonnia (1 % Suomen päästöistä), tämä ei
kuitenkaan ole realistinen arvio, koska vettäminen ei käytännössä onnistu
joka puolella  alueellinen kohdentaminen olisi tärkeää
21 9.3.2018

22. © Luonnonvarakeskus
SOMPA:n peltomittaustulosten hyödyntäminen
Uusia
mittaustuloksia:
kosteikkoviljely ja
kasvipeitteisyyden
lisääminen
Käytännön kokemuksia
uusista menetelmistä ->
rohkaisua maanomistajille
Entistä
kasvipeitteisemmät
turvepellot
Alueellisia
vettämishankkeita
maanomistajien ja
yritysten yhteistyönä
Menetelmä
päästövähennysten
raportointiin
22 9.3.2018

23. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
9.3.201823