Käytäväharvennushankkeen loppuseminaari, Joensuu 5.6.2019

1. © Luonnonvarakeskus
Käsittelyiden vaikutukset puuston
simuloituun kehitykseen
Käytäväharvennus -hankkeen loppuseminaari 5.6.2019
Jari Miina
Luke Joensuu

2. © Luonnonvarakeskus2 10.6.2019
’ALAHARVENNUS’ ’KÄYTÄVÄHARVENNUKSET’
Konnevesi
- männikkö
Suonenjoki
- männikkö
Kontiolahti
- koivikko
Männiköissä kasvamaan jääneen
puuston kehitys ja hakkuut
simuloitiin kiertoajan loppuun.
Käytettiin spatiaalisia malleja*, jotta
tilajärjestyksen vaikutus voitiin
huomioida.
Puiden laatua ei ole huomioitu
apteerauksessa, vain puiden koko
(Laasasenahon runkokäyrät ja
minimidimensiot).
* Pukkala ym. (1998; SJFR)

3. © Luonnonvarakeskus
Hakkuupoistuma seuraavassa alaharvennuksessa ja
päätehakkuussa – Suonenjoen VT-männikkö
3 10.6.2019
a b b b a b b c
a bc ab c
Vuonna 20
alaharv. -> 18 m2/ha
Vuonna 35

4. © Luonnonvarakeskus
Hakkuupoistuma seuraavassa alaharvennuksessa ja
päätehakkuussa – Konneveden MT-männikkö
4 10.6.2019
a b ab
2. harv. -> 19 m2/ha
tai
2. harv. -> 21 m2/ha ja
3. harv. -> 21 m2/ha
Vuonna 30

5. © Luonnonvarakeskus
Johtopäätöksiä
Huom! Rungot on apteerattu runkokäyrien ja minimidimensioiden avulla
puun koon perusteella, ei laadun.
Koemänniköiden simuloitu kehitys ja hakkuupoistuma erosi vain, kun
käytäväharvennuksessa jätettiin enemmän runkoja.
 Seuraavan alaharvennuksen (kuitu)poistuma oli suurempi.
 Päätehakkuupoistumaan käsittelyillä ei ollut vaikutusta, koska seuraava
harvennus oli alaharvennus samaan pohjapinta-alaan.
 Tilajärjestyksen vaikutus (jos on) poistui seuraavassa harvennuksessa.
 Valikoivalla harvennuksella (laatuharvennus) voidaan vaikuttaa jäävän
puuston laatuun paremmin kuin käytäväharvennuksilla.
Koemänniköt ovat ’hoidettuja’, joten simulointitulokset eivät sovellu
hoitamattomiin, ylitiheisiin ’sekametsärääseiköihin’.
 Hoitamattomien rääseiköiden kehitykseen liittyy enemmän
epävarmuutta (mm. puiden kasvu, laatu ja tuhoriski).
5 10.6.2019

6. Kiitos!