1. Kalalajit
Tavoite: Opettele tunnistamaan
vähintään kahdeksan eri kalalajia
(niiden ulkoiset tuntomerkit,
tavallisimmat pyyntitavat ja
millaisissa paikoissa ne viihtyvät).

2. 1. Ahven
• Ahvenen tummat pystyjuovat ja punaiset evät ovat hyvä
tuntomerkki.
• Ahven on yleinen kala, jota tavataan runsaasti kaikkialla
Suomessa sekä koko Itämeren rannikolla.
• Ahven asuttaa järviä, hitaasti virtaavia jokia ja merten
rannikkoseutuja; ei juuri ole vesistöjä, joissa ahven ei
viihtyisi. Se on rantavesien kala eikä viihdy syvänteissä
lukuun ottamatta talvea, jolloin se hakeutuu pois rannan
tuntumasta.
• Ahventa pyydetään katiskoilla, verkoilla, onkimalla,
virvelöiden, pilkkimällä ja perhokalastamalla.

3. 1. Ahven

4. 2. Hauki
• Hauki on pitkä, hieman litteä kala. Hauen pohjaväri on vihreä ja
sen kyljissä on vaaleanvihreitä tai keltaisia raitoja ja pilkkuja. Sen
ruumiinrakenne on solakka ja evät ovat keskittyneet peräpäähän.
• Suomessa hauki on levinnyt koko maahan, se on yleinen sekä
sisävesissä että rannikolla.
• Pienemmät hauet viihtyvät vesikasvillisuuden, kivikoiden,
uppopuiden tms. suojapaikkojen liepeillä, rantavyöhykkeellä,
matalikoilla ja karikoilla, usein varsin matalassa vedessä. Ison
kalan on hakeuduttava kesän kynnyksellä, vesien lämmetessä
pois matalasta syvemmälle, viileämmän ja hapekkaamman
veden alueelle.
• Haukea pyydetään pääasiassa verkoilla, katiskoilla, vieheillä,
täyillä ja iskukoukuilla.

5. 2. Hauki

6. 3. Made
• Made on pitkulainen ja pienisuomuinen kala. Sillä on
litteä, leveä pää. Made on väritykseltään keltaisen- tai
tummanruskean kirjava ja sen kyljissä on kuvioita.
Mateen leuassa on viiksisäie. Selkäeviä on kaksi.
Taempi selkäevä ja peräevä ulottuvat lähes pyrstöön
asti.
• Madetta tavataan lähes kaikissa Suomen järvissä ja
myös merialueilla. Made asuu pohjan lähellä
syvänteissä, joiden vesi säilyy kesälläkin kylmänä.
• Madetta pyydetään verkoilla, katiskoilla ja pystymerroilla.

7. 3. Made

8. 4. Siika
• Siialla on hopeanväriset kyljet ja harmaat evät.
Selkäevän ja pyrstöevän välissä sillä on lohikaloille
ominainen rasvaevä. Siian pää ja suu ovat pienehköt
muuhun ruumiiseen nähden.
• Suomessa siika on levinnyt koko maahan, sekä
merialueilla että sisävesissä. Siika viihtyy puhtaissa,
kylmissä ja hapekkaissa vesissä.
• Siikaa pyydetään pääasiassa verkoilla, mutta myös
pilkillä ja perholla.

9. 4. Siika

10. 5. Taimen
• Taimen on ulkonäöltään hyvin paljon lohta muistuttava,
mutta pienempi. Yleisesti taimen ja lohi erotetaan
toisistaan sillä, että taimenella on pilkkuja koko kyljellä ja
lohen pilkutus sijoittuu kylkiviivan yläpuolelle. Toinen
yleinen ero on, että taimenen pyrstön pää on yleensä
suora, ja lohella pyrstössä on lovi.
• Taimen esiintyy Suomessa koko maassa sisävesissä,
mereen laskevissa joissa sekä meressä.
• Taimenpyynti on yleisintä verkoilla,
heittokalastusvälineillä tai vetouistelemalla.

11. 5. Taimen

12. 6. Lahna
• Lahnalle on tunnusomaista korkea ja sivuilta litistynyt
ruumiinmuoto. Se on väriltään aluksi hopeinen,
vanhemmiten kuparinvärinen ja tummanpuhuva. Evät
ovat tummanharmaat.
• Lahna on yleinen järvissä, joissa ja merenrannoilla sekä
saaristossa.
• Lahnaa pyydetään yleensä verkolla, katiskalla,
pitkäsiimalla ja rysillä.

13. 6. Lahna

14. 7. Särki
• Särjen paras tuntomerkki ovat punaiset silmät ja
punaiset vatsanpuoleiset evät.
• Särkeä on pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko
Suomessa. Ne viihtyvät makeissa, rehevissä ja
lämpimissä vesissä.
• Särjen pyyntiin sopii onki, katiska, verkko, rysä tai
nuotta.

15. 7. Särki

16. 8. Muikku
• Väriltään muikku on selkäpuolelta tumman sinivihreä tai
ruskehtava ja sen kyljet ovat hopeanhohtoiset ja evät
tummat. Lohikalojen tapaan muikullakin on selän
takaosassa rasvaevä.
• Muikku on ensisijaisesti sisävesien kala, Suomessa
muikun keskeinen levinneisyysalue on Järvi-Suomessa.
Muikku on ulappavesien kala ja se suosii puhtaita ja
kirkkaita vesiä.
• Muikkua pyydetään muun muassa verkolla, nuotalla ja
rysällä.

17. 8. Muikku

18. • Mikä kalalaji on
kuvassa? Millä
pyytäisit sitä?

27. • Kumpi kaloista on lohi ja kumpi taimen?

28. Kalastajan velvollisuudet
• Kalastajan velvollisuutena
on maksaa kalastusluvat ja
pitää mukana tositteet
maksetuista luvista. Luvat
on vaadittaessa näytettävä
kalastusta valvovalle
viranomaiselle tai
kalastuksenvalvojalle.
• Kalastajan velvollisuus on
ottaa selvää kalastusalueen
säännöistä.

29. Kalastustapa Alle 18v, 65v 18-64
täyttäneet vuotiaat
Onkiminen ja maksuton maksuton
pilkkiminen yleiskalastusoikeus yleiskalastusoikeus
1) ja 2)
Viehekalastus; ei valtion kalastuksen valtion
heittokalastus hoitomaksua, ei kalastuksenhoitomaksu
viehekalastusmaksua + viehekalastusmaksu
tai uistelu 1 vavalla tai vedenomistajan lupa
1) ja 3)
Muu kalastus; ei valtion kalastuksen valtion
uistelu useammalla hoitomaksua, kalastuksenhoitomaksu
vavalla, muu kalastus ja + vedenomistajan lupa
aina vedenomistajan
ravustus lupa
1) Kalastusta rajoitetaan kuitenkin siten, että kalastus on kielletty mm. siika- ja lohipitoisten jokien koski- ja
virtapaikoissa sekä vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun säädöksen tai päätöksen nojalla.
2) Vavassa saa olla heittokalastukseen soveltumaton kela.
3) Läänikohtainen viehekalastus on joillain vesialueilla kielletty erillisellä päätöksellä.