Arviointi Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustiekartan ruoka -osa-alueesta. Arvioinnin toteuttaja: Gaia Consulting Oy. Lisätietoja resurssiviisaudesta: http://www.sitra.fi/ekologia/resurssiviisaus

1. Jyväskylän resurssiviisaustiekartan
talousvaikutusten arviointi
19.12.2014
Ida Rönnlund, Ville Karttunen, Anna Kumpulainen,
Marika Bröckl, Juha Vanhanen
Gaia Consulting Oy

2. © Gaia Consulting Oy 20142
Arviointimenetelmän kuvaus
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset

3. © Gaia Consulting Oy 20143
Resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi
• Tässä raportissa on esitetty millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä toteutetuilla
resurssiviisailla toimilla voisi olla.
• Jyväskylän resurssiviisaustiekartasta on valittu toimenpiteitä, joiden vaikutukset on laskettu eri
toimijoiden näkökulmasta.
• Talousvaikutuksia syntyy muuttuneesta liiketoiminnasta, tuotteiden arvonnoususta,
työllisyyden muutoksista sekä verotuksesta.
• Tarkoituksena on tuoda esille, millaisia kassavirtoja tarkasteltujen toimenpiteiden seurauksena
syntyy ja miten kassavirrat jakautuvat eri toimijoiden välillä.
• Erityisesti tarkastelu tuo esille, millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on Suomen kauppataseeseen
eli miten toimenpiteet muuttavat kassavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä.
• Talousvaikutuksia on tarkasteltu aina arvoketjun alusta lähtien. Oletuksena on, että arvoketjun
yritykset löytyvät pääosin Jyväskylän seudulta. Tarkempaa arvioita talousvaikutusten
maantieteellisestä jakautumisesta ei ole kuitenkaan tehty. Jyväskylän kaupungin ja lähiseudun
näkökulmasta olisi hyvä panostaa siihen, että uusi liiketoiminta syntyy seudulle.

4. © Gaia Consulting Oy 20144
Raportin sisältö
• RAPORTIN RAKENNE: Tämän kalvosarjan alussa on esitetty yhteenveto toimenpiteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista.
Tätä seuraa kunkin toimenpiteen tarkempi kuvaus, laskennan tulokset ja yksityiskohtaiset laskentaoletukset.
• TULOSTEN TULKINTA:
• Laskentatuloksia tulee tutkia vertailemalla muutosta nykytila- ja tavoitetila-skenaarioiden välillä. Skenaarioista on
mallinnettu siten, että niissä huomioidaan vain valittujen toimenpiteiden kohteena oleva osa alan toiminnasta.
Skenaariot eivät siis esitä minkään alan kokonaisvolyymiä Jyväskylän alueella, mutta niiden väliset muutokset kertovat
kunkin toimenpiteen kokonaisvaikutuksista.
• Analyysin keskeisin tulos on kassavirtojen muutos Suomen osalta. Kassavirtojen Suomen sisäinen jako osoittaa, miten
tuotot ja kulut jakaantuvat eri toimijoiden välillä. Valtio ja kaupunki voivat erilaisilla tuilla ja verotusmalleilla vaikuttaa
siihen, miten kassavirrat jakautuvat.
• Investoinnin kannattavuus näkyy taulukoissa ja diagrammeissa Toimenpiteen toteuttaja -rivillä. On syytä huomata,
että oletetut tuet vaikuttavat tähän kannattavuuteen – jos toimenpiteessä ei ole oletettu tukia tai ei voida korottaa
myydyn tuotteen hintaa, niin investoinnista voi näillä laskentaoletuksilla tulla tappiollinen. Joissakin toimenpiteissä
toteuttajana tai arvoketjussa on kunnan liikelaitoksia, jolloin kokonaisvaikutuksessa kunnalle on syytä huomioida
myös näiden tuotot ja kulut.
• Kasvavaa kulutusta, terveysvaikutuksia tai työllisyyden paranemisen myötä vähentyviä työttömyystukia ei ole
huomioitu laskennassa. Näillä on kuitenkin positiiviset vaikutukset, joiden myötä syntyy säästöjä kaupungille sekä
tuloja alueen yrityksille.
• HERKKYYSANALYYSI: Muutaman toimenpiteen kohdalla on tehty herkkyysanalyysi, joka näyttää, miten muutokset
esimerkiksi tuotannon kuluissa tai verotuksessa vaikuttavat aluetalouteen.

5. © Gaia Consulting Oy 20145
Laskentamallin kuvaus (1/2)
• Gaian aluetalouslaskentamallin avulla seurataan liiketoimintaketjujen materiaali- ja energia-virtoja ja
näiden käsittelyyn tarvittavien prosessien ja investointien synnyttämiä kassavirtoja. Kassavirtojen pohjalta
arvioidaan niiden taloudellisia vaikutuksia alue- ja kansantalouteen sekä yksityiselle sektorille.
• Tässä tarkastelussa seuraavat toimijaryhmät ovat nostettu esiin:
• Toimenpiteen toteuttaja
• Kuluttajat
• Palkansaajat (verojen jälkeen)
• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset
- Arvoketjun päätoimijoiden osalta on pyritty lähtötietojen mahdollistaessa yritysten tulos verojen jälkeen, mutta tätä pidemmälle
alihankintaketjuun on mallinnettu vain yrityksille tulevat kassavirrat.
• Kunnat
• Valtio
• Muut kotimaiset tahot (esim. pankki tai muu rahoituslaitos)
• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset voivat olla joko Jyväskylän seudulta tai muualta
Suomesta. Tästä riippuu, minne työpaikat syntyvät ja mitä kunnat hyötyvät uudesta liiketoiminnasta.

6. © Gaia Consulting Oy 20146
Laskentamallin kuvaus (2/2)
• Tuotantoprosessien ja teknologian mallintaminen tehdään perustuen saatavilla olevaan tietoon
liiketoimintaketjun eri vaiheissa käytettävien tuotantoteknologioiden pääoma- ja käyttökuluista,
työllistävyydestä sekä tarvittavista raaka-ainekuluista sekä lopputuotteiden myyntituloista.
• Tarkastelu tapahtuu ns. tasepohjaisesti eli mallinnettujen liiketoimintaketjujen muodostamaan
systeemiin sisään tulevat, systeemin sisällä eri toimijoille jakaantuvat ja systeemistä ulosmenevät
kassavirrat täsmäävät. Näin ollen mallilla voidaan tarkastella, kuinka kassavirrat ohjautuvat uudelleen
systeemissä tapahtuneen muutoksen (esim. investointi) jälkeen.
• Laskentamalli on niin sanottu ”overnight”-malli eli siinä arvioidaan vaikutuksia, mikäli investoinnit
tapahtuisivat yhden yön yli. Vastaavasti myös oletetaan, että investoinnin tarvitsema kunnossapito ja
muut vaikutukset näkyvät välittömästi.
• Tässä laskelmassa lähtötiedot ja oletukset perustuvat nykyhetkeen. Mitään ennusteita hinnan, verotuksen
tai kasvavan kulutuksen mahdollisten muutosten suhteen ei ole tehty toimenpidelaskelmissa. Muutama
esimerkkivaikutus on esitetty herkkyysanalyyseissä.
• Yleiset lähtötiedot löytyvät tämän raportin liitteestä ja toimenpidekohtaiset lähtötiedot kunkin
toimenpiteen kohdalla.

7. © Gaia Consulting Oy 20147
Arvioinnin tulokset
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset

8. © Gaia Consulting Oy 20148
Ruoka
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset

9. © Gaia Consulting Oy 20149
Julkiset
hankinnat
tukevat
lähituotantoa
(vihannekset)
Kotitalouksien
ruokahävikki
vähentynyt 75%
Vesi
Liikenne
Ruoka
Energia
Jäte
Julkiset
hankinnat
tukevat
lähituotantoa
(kala )
Julkisissa keittiöissä käytetään ainoastaan kotimaisia raaka-
aineita ja tuotteita.
Valistuksen avulla Jyväskylän kotitalouksissa ruokahävikki on
vähentynyt neljännekseen nykyisestä ja ruokaa heitetään enää
pois vajaa kuusi kiloa henkilöä kohti vuodessa. Biojätteen lajittelu
on myös parantunut ja pientaloissa kompostoidaan enemmän.
Jyväskylä toimenpiteiden jälkeen

10. © Gaia Consulting Oy 201410
Yhteenveto Ruoka-toimenpiteiden talousvaikutuksista
Case
Julkiset hankinnat
tukevat
lähituotantoa
(kala)
Julkiset hankinnat
tukevat
lähituotantoa
(lähiruoka)
Kotitalouksien
ruokahävikki
pienentynyt 75 %
Työllistävyys htv/v htv/v htv/v htv/v
Työpaikkoja vuodessa 21 3 35 -17
Kassavirrat Suomeen 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa
Toimenpiteen toteuttaja -262 -145 -67 -50
Kuluttaja 10 677 0 0 10 677
Palkansaajat verojen jälkeen 544 109 1 096 -661
Arvoketjun yritykset verojen jälkeen -5 040 138 459 -5 637
Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0 0
Kunnat 86 20 196 -129
Valtio -2 104 8 67 -2 180
Muut kotimaiset tahot 0 0 0 0
Kassavirrat Suomeen yhteensä 3 902 129 1 752 2 021
Kassavirrat ulkomaille 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa
Kassavirrat ulkomaille yhteensä -3 902 -129 -1 752 -2 021
Kaikki yht

11. © Gaia Consulting Oy 201411
Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – kala
Lähtötilanne: Nykyinen kalaraaka-aineen hankinta ja
käyttö julkiskeittiöissä. Ulkomaisen hankinnan arvo on
nyt noin 130 t€.
Lopputilanne: Ulkomailta hankittu kala, yhteensä
lähes 32 tuhatta kiloa vuodessa, on korvattu kotimaisilla
vaihtoehdoilla. Korvattavat ulkomaiset kalat ovat
tonnikala sekä seiti. Korvaavat paikalliset kalalajit ovat
särki, silakka ja kirjolohi.
Oletukset ja rajaukset: Rajattu tarkastelu Kylän
Kattauksen keittiöihin. Kalan käsittelyä varten ei tarvita
investointeja – jatkojalostuksen oletetaan tapahtuvan
olemassa olevissa kalankäsittelylaitoksissa, joiden
vapaata kapasiteettia otetaan käyttöön.
+ 3
htv/vuosi
€
+0,1 M€
kassavirta
Suomeen/
vuosi

12. © Gaia Consulting Oy 201412
Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – kala

13. © Gaia Consulting Oy 201413
Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – kala
MUUTOS (htv/v)
Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Työllistävyys Suomessa 0 3 3
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Toimenpiteen toteuttaja -129 000 -274 000 -145
Kuluttaja 0 0 0
Palkansaajat verojen jälkeen 0 109 000 109
Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 0 138 000 138
Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0
Kunnat 0 20 000 20
Valtio 0 8 000 8
Muut kotimaiset tahot 0 0 0
Kassavirrat Suomeen yhteensä -129 000 1 000 130
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Kassavirrat ulkomaille yhteensä 129 000 0 -129
Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat kotimaisen kalan toimittajat.

14. © Gaia Consulting Oy 201414
Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – kala
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Määrä Yksikkö Lähde
Norjalainen lohi - korvattava osuus 0 kg/vuosi Kylän Kattaus
Seiti - korvattava osuus 30 000 kg/vuosi Kylän Kattaus
Tonnikala - korvattava osuus 1 800 kg/vuosi Kylän Kattaus
Silakka - korvaava osuus 10 000 kg/vuosi Kylän Kattaus
Särki - korvaava osuus 1 800 kg/vuosi Kylän Kattaus
Kirjolohi - korvaava osuus 20 000 kg/vuosi Kylän Kattaus
Norjalainen lohi (alv 0) 12 EUR/kg Kylän Kattaus
Seiti (alv 0) 4,00 EUR/kg Kylän Kattaus
Tonnikala (alv 0) 5,00 EUR/kg Kylän Kattaus
Silakka (alv 0) 5,80 EUR/kg Kylän Kattaus
Särki (alv 0) 4,00 EUR/kg Kylän Kattaus
Kirjolohi (alv 0) 10,45 EUR/kg Kylän Kattaus

15. © Gaia Consulting Oy 201415
Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – vihannekset
Lähtötilanne: Nykyinen vihannesten hankinta ja
käyttö julkiskeittiöissä. Ulkomaisen hankinnan arvo on
nyt noin 1,7 M€. Lihan sekä maito- ja viljatuotteiden
hankinta on jo valmiiksi 100 % kotimaista. Kala on
huomioitu casessa 11 (tosin maantieteellinen rajaus siinä
suppeampi).
Lopputilanne: Ulkomailta hankitut vihannekset on
korvattu kotimaisilla vaihtoehdoilla.
Oletukset ja rajaukset: Rajattu tarkastelu Keski-
Suomeen. Uusia investointeja ei tarvita.
+ 35
htv/vuosi
€
+2 M€
kassavirta
Suomeen/
vuosi

16. © Gaia Consulting Oy 201416
Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – vihannekset

17. © Gaia Consulting Oy 201417
Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – vihannekset
MUUTOS (htv/v)
Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Työllistävyys Suomessa 0 35 35
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Toimenpiteen toteuttaja -1 752 000 -1 819 000 -67
Kuluttaja 0 0 0
Palkansaajat verojen jälkeen 0 1 096 000 1 096
Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 0 459 000 459
Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0
Kunnat 0 196 000 196
Valtio 0 67 000 67
Muut kotimaiset tahot 0 0 0
Kassavirrat Suomeen yhteensä -1 752 000 -1 000 1 751
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Kassavirrat ulkomaille yhteensä 1 752 000 0 -1 752
Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat kotimaisten elintarvikkeiden tuottajat.

18. © Gaia Consulting Oy 201418
Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – vihannekset
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Määrä Yksikkö Lähde
Julkisten keittiöiden ostot yhteensä Keski-Suomessa (alv 0) 16 000 000 EUR/vuosi Ruralia-raportti nro 93
Annoskohtainen elintarvikekustannus (alv 0) 0,99 EUR
Esa Aro-Heinilä, MTT
Taloustutkimus (esitys)
Tästä liha 15 %
Keskimääräinen kulutus
suomessa: Tietohaarukka 2014
Tästä kala 3 %
Keskimääräinen kulutus
suomessa: Tietohaarukka 2014
Tästä marjat ja hedelmät 11 %
Keskimääräinen kulutus
suomessa: Tietohaarukka 2014
Tästä vihannekset 12 %
Keskimääräinen kulutus
suomessa: Tietohaarukka 2014
Tästä peruna ja juurekset 10 %
Keskimääräinen kulutus
suomessa: Tietohaarukka 2014
Muut (maitotuotteet, viljatuotteet jne.) 49 %
Keskimääräinen kulutus
suomessa: Tietohaarukka 2014
Lihan kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 100 % Ruralia-raportti nro 93
Kalan kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 95 % Ruralia-raportti nro 93
Marjat ja hedelmät, kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 59 % Savo-selvitys
Vihannekset, kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 63 % Savo-selvitys
Peruna ja juurekset, kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 80 % Savo-selvitys / Kylän Kattaus
Elintarvikeketjussa yhteen lisätyöpaikaan vaadittu rahamäärä 64 000 EUR/vuosi Savo-selvitys
Hinnan lisäys keskimäärin, kun hankitaan pelkkää kotimaista elintarviketta 4 % Gaia / Tietohaarukka

19. © Gaia Consulting Oy 201419
Kotitalouksien ruokahävikki vähentynyt 75 %
Lähtötilanne: Ruokahävikkiä syntyy koti-taloudessa
keskimäärin 23 kg/henkilö. Biojätteen lajitteluaste on 75
% niissä kotitalouksissa, joissa on erilliskeräys.
Lopputilanne: Ruokahävikin vähentämiseen
tähtäävään tiedotustyöhön käytetään vuosittain 50000
€. Ruokahävikki vähentynyt 75 % mm. järkevämmän
ateriasuunnittelun ja oikean säilyttämisen avulla.
Samalla biojätteiden lajittelu on parantunut 100
prosenttiin ja niissä talouksissa, jotka eivät ole
biojätekeräyksen piirissä, kompostointiaste on
parantunut 50 prosentista 70 prosenttiin.
Oletukset ja rajaukset: Rajattu tarkastelu Jyväskylän
kaupunkiin. Oletettu, että hävikki jakautuu tasaisesti
keskimääräisen ostoskassin sisällön mukaisesti.
Investoija voi olla kunta tai jokin kuntaan liittyvä
organisaatio.
-17
htv/vuosi
€
+2 M€
kassavirta
Suomeen/
vuosi

20. © Gaia Consulting Oy 201420
Kotitalouksien ruokahävikki vähentynyt 75 %

21. © Gaia Consulting Oy 201421
Kotitalouksien ruokahävikki vähentynyt 75 %
MUUTOS (htv/v)
Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Työllistävyys Suomessa 24 7 -17
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Toimenpiteen toteuttaja 0 -50 000 -50
Kuluttaja -14 436 000 -3 758 000 10 678
Palkansaajat verojen jälkeen 914 000 253 000 -661
Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 7 700 000 2 063 000 -5 637
Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0
Kunnat 178 000 49 000 -129
Valtio 2 949 000 769 000 -2 180
Muut kotimaiset tahot 0 0 0
Kassavirrat Suomeen yhteensä -2 695 000 -674 000 2 021
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Kassavirrat ulkomaille yhteensä 2 695 000 674 000 -2 021
Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat kotimainen elintarvikeketju sekä jäteyhtiö.

22. © Gaia Consulting Oy 201422
Kotitalouksien ruokahävikki vähentynyt 75 %
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Määrä Yksikkö Lähde
Investointi tiedottamiseen (alv 0) 50 000 EUR/v Oletus
Tästä henkilöstökustannuksen osuus 60 % Oletus
Investoinnin kotimaisuusaste 100 % Laskenta oletus
Ruokahävikin pieneneminen 75 % Laskenta oletus
Ruokahävikki per asukas nykyisin 23 kg/vuosi Esa Aro-Heinilä, MTT Taloustutkimus (esitys)
Jätekustannus, biojätteet 0,20 €/kg Lilli Linkola, Sitra
Jätekustannus, sekajätteet 0,31 €/kg Tarkistettava
Biojätteen nykyinen lajitteluaste niissä talouksissa, joissa biojätekeräys 75 % Työpaja 1.12. / Mustankorkea
Biojätteen lajitteluaste toimenpiteen jälkeen 100 % Työpaja 1.12. / Mustankorkea
Keskimääräinen ruoan kustannus 4,30 €/kg Esa Aro-Heinilä, MTT Taloustutkimus (esitys)
Hävikkiruoasta aiheutuvat muut kustannukset (kuljetus, valmistus, säilytys) 4,20 €/henkilö/vuosi Esa Aro-Heinilä, MTT Taloustutkimus (esitys)
Kotimaasta hankitun ruoan osuus 75 % MTT
Osuus JKL:n asukkaista, jotka biojätekeräyksen piirissä 90 % Laskenta oletus
Näistä se osuus, jotka eivät itse kompostoi 50 % Oletus
Näistä se osuus, jotka eivät itse kompostoi toimenpiteen jälkeen 30 % Oletus

23. © Gaia Consulting Oy 201423
Liiteet
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset

24. © Gaia Consulting Oy 201424
Liite 1: Jyväskylän alueen tiekartta resurssiviisauteen
Taulukko:

25. © Gaia Consulting Oy 201425
Liite 2: Yleiset lähtötiedot
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Määrä Yksikkö Lähde
Verot:
Alv, 2014 24 % Verohallinto
Yhteisövero, 2014 20 % VM
Valtion osuus yhteisöveron tuotosta 70 % VM
Kunnan (ja seurakuntien) osuus yhteisöveron tuotosta 30 % VM
Pääomatulovero, 2014 32 % Verohallinto
Keskimääräinen valtion tuloveroaste, 2014 3,5 % Veronmaksajat
Keskimääräinen kunnallisveroaste, 2014 16,7 % Veronmaksajat
Kiinteistövero, voimalaitosrakennus, Jyväskylä 2014 2,9 % Verohallinto
Kiinteistövero, yleinen, Jyväskylä 2014 1,2 % Verohallinto
Valmistevero, diesel, 2014 0,50 EUR/l Tulli
Valmistevero, moottoribensiini, 2014 0,67 EUR/l Tulli
Sähkövero (veroluokka I), 2014 19,03 EUR/MWh Tulli
Kevyt polttoöljy valmistevero, 2014 0,16 EUR/l Tulli
Kivihiilen valmistevero 132,7 EUR/t Tulli
Kivihiilen alennettu valmistevero CHP-tuotannolle 90,5 EUR/t Tulli
Polttoturpeen valmistevero 4,9 EUR/MWh Tulli
Palkat:
Keskimääräinen henkilöstökustannus 46 722 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio
Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 9) 41 335 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio
Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 11) 42 058 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio
Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 12) 37 721 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio
Palkan sivukulut, kerroin 1,2 Yrittäjät.fi palkkalaskuri

26. © Gaia Consulting Oy 201426
Liite 2: Yleiset lähtötiedot
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Hinnat:
Sähkön markkinahinta (ilman sähköveroa ja alv) 41 EUR/MWh Nordpool, Suomen aluehinta 2013 keskimäärin
Sähkön käytöstä kotimaista tuotantoa 84 % Gaian laskelma
Sähkön käytöstä ulkomaista tuotantoa 16 % Gaian laskelma
Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä T1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 36 EUR/MWh Sähkönhinta.fi
Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä K2 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 56 EUR/MWh Sähkönhinta.fi
Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 32 EUR/MWh Sähkönhinta.fi
Sähköenergian kuluttajahinta, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv) 62 EUR/MWh Sähkönhinta.fi
Kaukolämmön tukkuhinta 56 EUR/MWh Energiateollisuus 2012, kaukolämpötilasto
Päästöoikeuden hinta 7 EUR/t Markkinahinta, EUADEC-14
Polttoturpeen hinta (ilman valmisteveroa) 14 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014
Metsähakkeen hinta 21 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014
Kivihiilen hinta rannikolla (sis. valmisteveron) 27 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014
Kivihiilen rahtikustannus sisämaahan 15 EUR/t Gaia laskelma
Dieselin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,5 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014
Bensiinin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,6 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014
Biokaasun hinta kuluttajille (sis. alv) 1,51 EUR/kg Gasum, 26.11.2014
Kaukolämpömaksu (sis. alv) 61,02 EUR/MWh Jyväskylän Energian hinnasto
Vesimaksu (sis. alv) 2,02 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnasto
Jätevesimaksu (sis. alv) 2,62 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnasto
Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yksityishenkilö) 4 % Oletusarvo, Gaia
Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (kunta) 4 % Oletusarvo, Gaia
Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yritys) 4 % Oletusarvo, Gaia
Polttoöljyn hinta satamassa 564 EUR/t Öljyalan keskusliitto
Polttoöljyn hinta kuluttajille (sis. alv ja valmistevero) 1,04 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014
Pelletin hinta kuluttajille toimitettuna (sis. alv) 61 EUR/MWh Tilastokeskus, toukokuu 2014

27. © Gaia Consulting Oy 201427
Liite 2: Yleiset lähtötiedot
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Kannattavuudet:
Kannattavuus, yleinen / erikseen määrittelemätön toimija (liiketulos) 10 % Työpaja 1.12.2014
Kannattavuus, sähkönmyyjä (liiketulos) 4 % Gaian laskelma
Kannattavuus, vesilaitos (liiketulos) 4 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, kaukolämpölaitos (liiketulos) 11 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, polttoainetoimittaja (liiketulos) 2 % Tilastokeskus 2013
Biokaasun toimittajan kannattavuus (jakelijan toimittaja) 11 % Tilastokeskus 2013
Biokaasun jakelijan kannattavuus kaasunmyynnistä 2 % Tilastokeskus 2013
Sähköautojen lataustoimijan kannattavuus 11 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, elintarvikeketju 4 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, kevyen polttoöljyn jakelija 3 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, puupelletin toimitusketju 11 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, pellettikattilan valmistaja 3 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 1 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 5 % Jussi Vainikka, Gasum
Kannattavuus, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulujen osuus:
Henkilöstökulut, kevyen polttoöljyn jakelija 26 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, puupelletin toimitusketju 14 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 38 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, pellettikattilan valmistaja 38 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, tuulivoimateknologiatoimittaja 29 % Gaian laskelma
Henkilöstökulut, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 30 % Jussi Vainikka, Gasum
Henkilöstökulut, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, elintarvikeketju keskimäärin 14 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, kotimaisen kalan toimitusketju 50 % Laskentaoletus

28. © Gaia Consulting Oy 201428
Liite 2: Yleiset lähtötiedot
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Aine- ja tarvikekustannukset
Aineet ja tarvikkeet, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 28 % Tilastokeskus 2013
Aineet ja tarvikkeet, tuulivoiman valmistaja/asentaja 55 % Tilastokeskus 2013
Aineet ja tarvikkeet, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 55 % Jussi Vainikka, Gasum
Aineet ja tarvikkeet, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013
Aineet ja tarvikkeet, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013
Muut:
Energiaturpeen tuotannon työllistävyys 0,09 htv/GWh
Pellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset
tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä
Metsähakkeen tuotannon työllistävyys 0,15 htv/GWh
Pellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset
tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä
Kotitalousvähennys 4 800 eur Puolisoiden maksimivähennys, Verohallinto, 2014
Jyväskylän asukasmäärä 135 000 hlöä Jyväskylän kotisivu
Henkilöautokanta Jyväskylässä, 2013 58 898 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.20
Henkilöautojen määrä (JKL, Laukaa, Muurame), 2013 73 126 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.20
Ajosuorite keskimäärin per henkilöauto, Jyväskylän seutu 17 500 km/auto/v Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009
Henkilöautot, dieselautojen suoriteosuus 33 % VTT Lipasto, 2011
Henkilöautot, bensiiniautojen suoriteosuus 67 % VTT Lipasto, 2011
Dieselin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 5,9 l/100 km VTT Lipasto, 2011
Bensiinin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 6,7 l/100 km VTT Lipasto, 2011
Sähköautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & Gaia
Biokaasuautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & Gaia
Dieselin ja bensiinin toimituksen kotimaisuusaste (laskettu hinnasta) 30 % Gaia / Öljyalan keskusliitto
Liikennebiokaasun toimituksesta kotimaista 100 % Laskentaoletus
Bensiinin tiheys 0,75 kg/l Tilastokeskus
Bensiinin energiasisältö 41,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014
CNG tiheys 0,7 kg/m3 Kaasuyhdistys
CNG lämpöarvo 10,0 kWh/m3 Kaasuyhdistys
Kevyen polttoöljyn energiasisältö 42,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014
Kevyen polttoöljyn tiheys 0,8 kg/l Tilastokeskus
Kivihiilen päästökerroin 93,3 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014
Kivihiilen lämpöarvo 25,0 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014
Jyrsinturpeen päästökerroin 105,9 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

29. Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210
www.gaia.fi
Our Clients Make
the World Safer
and Cleaner.
FINLAND – SWITZERLAND – CHINA – ETHIOPIA – ARGENTINA