Kemin Digipoliksen projektipäällikkö Kari Poikelan esitys Arktisen teollisuuden ekosysteemi Sitran Kaikki teolliset symbioosit - Symbioosien ystävien aamiainen tapahtumassa 21.10.2014

1. Arktisen teollisuuden ekosysteemi
Kari Poikela, Kemin Digipolis
Sitra - Kaikki teollisista symbiooseista
Helsinki, 21. lokakuuta 2014

2. ARCTIC INNOVATIONS
ARKTISET TEOLLISET INVESTOINNIT

3. ARCTIC INNOVATIONS
Tilastot (2012)
●Asukkaat 60 099
●Palkansaajat 23 810
●Työttömät 3 902
●Yrityksiä 3 300
●Alkutuotanto 1,5 %
●Alemman / keskiasteen tutkinnot 62,2%
●Ylemmän asteen tutkinnot 20,2%
Kemi-Tornio alue sijaitsee Pohjanlahdella Perämeren kaarella, johon laskee kolme suurta jokea, Simo-, Kemi- ja Tornio-joet. Hyvät yhteydet: sijainti Oulun ja Lapin läänien rajalla ja läheinen sijainti Ruotsin sekä Norjan kanssa tekevät alueesta tärkeän risteyskohdan liittyen Barentsin alueeseen.
Euroopan pohjoisin prosessi- teollisuuden ja teollisuuden palveluiden keskittymä
Suomen mittakaavassa vahva ja erikoistunut teollinen seutu
Kemiallisen ja mekaanisen puunjalostuksen keskittymä
Metalli- ja terästeollisuuden keskittymä
Puutaloteollisuuden keskittymä
Metalli- ja konepajojen keskittymä
Liikevaihto: metsäteollisuus 1,7 miljardia € metalli/teräs: 1,4 miljardia €
6 000 teollisuuden työpaikkaa
Kemi-Tornio on yksi Suomen merkittävimmistä alueista teollisen jalostuksen ja viennin arvon suhteen. Alue vastaa 80 % Lapin teollisesta tuotannosta ja tuottaa 8 % Suomen viennin arvosta.
KEMI-TORNIO ALUE

4. • Arctic Innovations on Meri-Lapissa toimivan Kemin Digipolis Oy:n aputoiminimi
• Kemin Digipolis Oy, perustettu 1993, jonka omistavat Kemin ja Tornion kaupungit, Oulun yliopisto ja Simon, Keminmaan sekä Tervolan kunnat
• 50 yritystä, 500 työntekijää teknologiakylän alueella – Verkostossa yli 170 teollisuuspalveluyritystä Lapissa, muualta lisää
• Kehitystoiminta ja palvelut:
Innovaatioympäristö, erityisesti teollisuuspalveluliiketoiminnalle ja innova- tiivisille start-upeille
Uusia avauksia 2008-2014:
Teollinen arktinen olosuhdeosaaminen
Uusia puurakentamisen avauksia, erityisesti CLT
2012- Artisen Teollisuuden Ekosysteemi – Innovaatioalusta
• Start-Up & yrityshautomo, yritysten kasvupalvelut, invest in -palvelut
• 16 M€, 21 meneillään olevaa kehitysprojektia, 584 yritystä ja organisaatiota
ÄLYKÄSTÄ ERIKOISTUMISTA MAAILMANLUOKAN ARKTISESSA TESTAUKSESSA JA KV- TEOLLISUUDEN JA TEKNOLOGIA-ARVOKETJUJEN ELINKAARIKUSTANNUSTEN OPTIMOINNISSA
ARCTIC INNOVATIONS
DIGIPOLIS - KEMIN TEKNOLOGIAKYLÄ

5. Toimintaympäristö sekä ainutlaatuinen teollisten symbioosien innovaatio- ja
pilotointialusta
ARCTIC INNOVATIONS
ÄLYKÄSTÄ ERIKOISTUMISTA MAAILMANLUOKAN ARKTISESSA TESTAUKSESSA JA KV- TEOLLISUUDEN JA TEKNOLOGIA-ARVOKETJUJEN ELINKAARIKUSTANNUSTEN OPTIMOINNISSA
ARKTISEN TEOLLISUUDEN EKOSYSTEEMI
1 200 000 tonnia/vuosi teollisuuden sivu- ja jätevirtoja (ilman sivukiviä)
Maailmanluokan kestävän luonnonvaroja jalostavan teollisuuden ja logistiikan keskus
Muutamia maailman luokan palveluntarjoajia
Kaikki Lapin keskeiset teollisuusyritykset mukana
Teollisuuden tarve ja tahto- tila, hyödyntämiskonseptien testaus, suuret volyymit & alueen infra ja kompaktius
Savaterra waste processing
E&P waste sorting
Tapojärvi metal
recovery

6. ARKTISEN OLOSUHDEOSAAMISEN GLOBAALIT DRIVERIT
•Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan keskiluokkaistuminen ja väestön kasvu
•Raaka-aineiden ja jalostettavien luonnonvarojen tarve kasvaa
•Fennoskandian kilpi - arktinen liiketoimintapotentiaali kasvaa
•”Arktinen kevät”
•Venäjän WTO-jäsenyys
•Ilmastonmuutos
•Nopeat muutokset olosuhteissa ja suuret vaihtelut
•Olosuhdeosaamisen tarve kasvaa
•Energian hinta nousee - saatavuus
•Yli 25% maailman öljy ja kaasuvaroista Helsingin leveyspiirin pohjoispuolella
•Energia- ja ekotehokkuuden (Cleantech) tarve kasvaa – Suomessa vahva osaaminen verrattuna kilpailijoihin
•Ulkomaiset operaattorit luonnonvaraliiketoiminnassa
•Kansainvälinen liiketoiminta myös ”lähikauppaa”
•Barentsin infra- hankkeet,maa/vesi/rautatie
•Uudet logistiset ratkaisut->Uudet merireitit
ARCTIC INNOVATIONS
ARKTISEN OLOSUHDEOSAAMISEN TARVE KASVAA

7. Liikevaihto noin 1 miljardi €
Suunnitellut investoinnit 7-8 mrd. €
Työntekijätarve 5600 (2022  )
Uusia, jopa suurempia investointeja on näköpiirissä Kriittiset tekijät tulevaisuudessa:
Osaava työvoima
Rahoitus
Ympäristöasiat
Sosiaalinen hyväksyntä toiminnalle
Maailman kestävin luonnonvarojen jalostus
ARCTIC INNOVATIONS
KAIVOSTEOLLISUUS JA SEN POTENTIAALI LAPISSA
ARKTISEN OLOSUHDEOSAAMISEN TARVE KASVAA

8. MARKKINAPOTENTIAALI: ARKTISTA LIIKETOIMINTAA
Luonnonvarojen hyödyntäminen Arktinen olosuhdeosaaminen
Luonnonvarojen hyödyntäminen Kotimainen
Luonnonvarojen hyödyntäminen
Kansainvälinen
Arktinen matkailu , vuosittainen liikevaihto 10 suurinta, : 720 miljardia euroa (Kotimainen € 14 miljardia) Ajoneuvot, talvitestaus: globaali 0,5 miljardia €, Suomessa 0,03 miljardia € (asiakkaat pääosin autonvalmistajia + armeijat) –> Matkailu, Ajoneuvojen talvitestaus –> Arktisten olosuhteiden asiantuntemus
Teollisuus, vuosittainen liikevaihto 180 miljardia € Kaivosprojektit, Energiaprojektit, Prosessiteollisuus Infrastruktuuri, logistiikka, kunnossapito, kehittäminen, arktisen olosuhdeosaamisen soveltaminen, ajoneuvo- logistiikatestaus( liiketoimintapotentiaali 5/1000 asiakkaiden liikevaihdosta)
Öljy ja kaasu, 26 suurinta yritystäliikevaihto 3400 Mrd €
Liikenne ja kulkuneuvot 16 suurinta yritystä 1200 Mrd €
Kaivos ja jalostus 7 suurinta, 320 Mrd €
–> Investointiprojektit
–> Infra, logistiikka, kunnossapito, kehittäminen, olosuhdeosaamisen soveltaminen – ajoneuvo- ja logistiikkatestaus, teollisuuden elinkaaripalvelut (testausliiketoimintapotentiaali 5/1000 asiakkaiden liikevaihdosta)
ARKTISIA INNOVAATIOITA
ARKTISTEN OLOSUHTEIDEN TESTAUSPOTENTIAALI

9. Tulevaisuuden visio 2014-2022: Kohti kiertotaloutta
1 200 000 tonnia sivu- ja jätevirtoja Arvokkaampia sivutuotteita, markkinapotentiaalin kasvu, pilottilaitokset & 1. referenssi
Teollinen ekosysteemi ja symbioosit
Vähemmän jätettä ja neitseellisiä raaka-aineita, symbioosituotteet, arvoketjut
Irtikytkentä ja vihreä kasvu
Kiertotalous liittää biotalouteen
Maailman puhtain teollisuus
Maailmanluokan elinkaariratkaisuja ja teollisuuden resurssitehokkuutta globaaleille markkinoille
Toimialarajattomuus
Uusia ekoinnovaatioita
Kiertotalous
Yritysverkosto, viranomaiset, opetus- ja tutkimuslaitokset, huippuosaaminen myös muualta, avoin yhteistyö
ARCTIC INNOVATIONS
ARKTISEN TEOLLISUUDEN EKOSYSTEEMI
ARKTISTEN OLOSUHTEIDEN TESTAUSPOTENTIAALI

10. Sweden
Finland
Norja
Venäjä
Kemi-
Tornio
RUUKKI
SSAB
BOLIDEN AITIK
BOLIDEN SKELLEFTEÅ FIELDS
BOLIDEN RÖNNSKÄR
BOLIDEN KOKKOLA
STORA ENSO
SCA
SCA
KAPPA
STORA ENSO
LKAB
LKAB
METSÄ GROUP
OUTOKUMPU CHROME MINE
KEMIRA
AGNICO EAGLE
NORTHLAND RESOURCES
TALVIVAARA
BILLERUD
OUTOKUMPU STAINLESS
NORDIC MINES
SNØHVIT
SHTOKMAN
NORTHERN IRON
RANA GRUBER
FIRST QUANTUM
Kemin Digipolis Oy on yrityskehitysyhtiö, joka on erikoistunut toimimaan prosessiteollisuuden ja teollisuuspalveluyritysten rajapinnassa. Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin prosessiteollisuuden vuosittainen tuotanto on yli 33 miljardia €. Digipolis Oy:n toiminta-alueen vienti on noin 5 miljardia €, joka on noin 8 % Suomen viennistä.
Digipolis – Kemin Teknologiakylä
Tietokatu 6
94600 KEMI
www.digipolis.fi
Kari.poikela@digipolis.fi +358 50 435 8283
LAPPLAND GOLDMINERS
200 km
ARCTIC INNOVATIONS

11. ARCTIC INNOVATIONS

12. Muita mallialueita ovat: Hampuri, Tukholma, Keski-Portugalin suuralue, Ranskan Nord-Pas de Calais ja West Region Romania PUNAINEN LANKA: Arktisten luonnonvarojen kestävä jalostus Mitä haettiin: Etusija kunnianhimoisille alueille, ja parhaille ideoille kaupallistamaan monialai- nen yhteistyö ja innovaatiot tukemaan tulevaisuuden strategioita – verrattuna nykyiseen Tavoitteet:
•Klusterikonsepti hyödyttää alueellista liiketoimintaa
•Rakenteiden uudistaminen
•Yrittäjyyden edistäminen
•Pk -sektorin kasvu Vaatimukset:
•Perinteisen teollisuuden modernisointihaaste
•Johtajuuden tavoittelu innovaatioiden ja yrittäjyyden kehittämisessä panostamalla nouseviin aloihin
•Oltava visio nykyaikaisesta klusteripolitiikasta, joka ylittää perinteiset kapeasti määritellyt sektorirajat  kokonaisvaltainen näkökulma ja laaja yhteistyö
ARCTIC INNOVATIONS
LAPPI – EU:n KLUSTERISTRATEGIAN MALLIALUEEKSI

13. Mallialueen statusta hakevan organisaation työskenneltävä läheisesti:
•Paikallisen ja alueellisen teollisuuden sekä palveluyritysten kanssa
•Klusteriorganisaatioiden ja muiden yritystoimintaa kehittävien tahojen kanssa
•Tutkimus ja koulutusorganisaatioiden kanssa  Määritellä ja toteuttaa johdonmukaista klusteristrategiaa, joka auttaa yritysten TKI -työtä ja innovaatioiden kaupallistamista Sama avattuna yritysten kielelle:
•Uusia mahdollisuuksia, asiakkaita ja kumppaneita teollisuuspalveluyrityksille
•Parempaa kilpailukykyä teollisuudelle ja toimintaympäristö yrityksille
•Suoraa EU-rahaa yritysten tuote- ja palvelukehitykseen sekä verkostoitumiseen
•Parempaa vuorovaikutusta teollisuustoimijoiden välillä sekä parempaa vuorovaikutusta teollisuuden ja palveluyritysten välillä, ennen kaikkea syvempää ja parempaa yhteistyö- tä koko toimijakentän välillä
•Ketterämpiä ja parempia päätöksiä toimintaympäristössä, enemmän verkostoja ja avoi- mempaa vuorovaikutusta – Aito yhdessä tekemisen kulttuuri & Win-Win -ajattelu
•Resurssien hyödyntäminen järkevämmin ja koordinaatio, 1 + 1 = 3
•Lappilaisille toimijoille uskottavuutta Suomessa ja EU:ssa
ARCTIC INNOVATIONS
LAPPI – EU:n MALLIALUE

14. Arktinen – teollisuuspalveluyrityk-set, kaivokset, prosessi- ja ympäristöteknologia
Moderni Arktisen Teollisuuden klusteri
Hyödykkeitä markkinoille
Kierrätys
Substanssiosaaminen + olosuhdeosaaminen = Menestyvää teollisuuspalveluliiketoi- mintaa
Yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset
Lupaviranomaiset, ketterä luvitus jne.
Uudet konseptit Vienti
Kaupallinen potentiaali Investoinnit
INTRESSI: Jätemäärän vähentäminen Jätevirtojen hyödyntäminen ja kaupallistaminen
Yhdyskunnat
Resurssiviisas yhteisö
Jätejakeet
R&D,
ratkaisut
Ajurit : EU politiikka, jätepuitedirektiivi, luonnonvarojen niukkuus, resurssitehokkuus, irtikytkentä, hiilijalanjälki
K
E
T
Parhaat käytännöt
Teknologian siirto
Elinkaari- ratkaisut ja - palvelut

15. ARCTIC INNOVATIONS
ARKTISEN TEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT- TYÖPAJA 23.10.2014
FISS-TYÖPAJA LAPPILAISIN MAUSTEIN!
Torstaina 23.10. klo 12 alkaen pidetään Arktisen Teollisuuden Sivuvirrat- työpaja. Työpajassa on tarkoitus nostaa esiin Meri-Lapin teollisuuden jäte- ja sivuvirtojen merkittävä hyödyntämispotentiaali. Työpajassa etsitään ratkaisuja jäte- ja sivuvirtoihin liittyviin konkreettisiin ongelmiin, joiden ratkaisijoina voivat toimia teollisuuspalveluyritykset, laitetoimittajat, jne.
Tilaisuudessa yli 60 osallistujaa
Teollisuuden edustajat:
Stora Enso Kemi
Stora Enso Oulu
Metsä Group
Outokumpu
Sma-mineral
Osallistujia mm. Morenia Perämeren Jätehuolto Maanrakennus Alamäki Baltic Bulk Metla Akkoy Service Ahma Ympäristö Krans Consulting Solved Lapin Yliopisto Gfl Lapin Liitto Lapin Ely-keskus Yli-tornion kunta Sodankylän kunta Tapojärvi Rovaniemen Energia Pohjaset Ecolan Insinööritoimisto ASES Kemin kaupunki Veljekset Toivanen Simon kunta Business Oulu Aquator Oulun Yliopisto Tecwill Granulators Lapin AMK Promote 3D Hacklin Timitec Ammattiopisto Lappia SF-Tec Insinööritoimisto SAV Esa ja pojat
•Työpajassa vahva Lappilaisten yritysten edustus
•Sivu- ja jätevirtoja alueella yli 1,2 milj. tonnia/vuosi
•Työpajan tulokset raportoidaan Synergie- tietokantaan
•Esille nousseet potentiaaliset synergiat käydään läpi myös kaivosten kanssa

16. Jaana Moona Design ja Studio Imagiar
Lappset Group
Taisto Saari / Stora Enso
Lappset Group
Kari Poikela
Ohjelmapäällikkö, teollisuuden palvelut
Digipolis Oy
Tietokatu 6
94600 KEMI
mob. +358 50 435 8283
kari.poikela@digipolis.fi
www.digipolis.fi
Kiitos!