Tutkija Tuomas Iso-Markku kertoi EU:n puolustusulottuvuuden näkymistä Eurooppatiedotuksen opettajaseminaarissa. Seminaari järjestettiin Ulkoministeriön Merikasarmin Engel-salissa 10.11.2017.

1. EU:n puolustusulottuvuuden
näkymät
Helsinki, 10.11.2017
Tuomas Iso-Markku
tutkija, Euroopan unioni -tutkimusohjelma,
Ulkopoliittinen instituutti

2. Yleiset linjat
1.Puolustus EU-agendalla korkeammalla kuin
koskaan
2.On tapahtunut siirtymä kriisinhallinasta kohti
kokonaisvaltaisempaa puolustusajattelua/-
yhteistyötä
3.EU:ssa on valmisteilla useita puolustukseen
liittyviä käytännön toimia
4.EU:n puolustusyhteistyö ei korvaa NATOa, vaan
sen on tarkoitus täydentää NATOa
5.Jäsenmaiden välillä on yhä merkittäviä eroja ja
ristiriitoja, jotka vaikeuttavat yhteistyötä

3. Puolustus EU-agendalle ja siirtymä
kriisinhallinnasta kokonaisvaltaiseen
puolustusyhteistyöhön
-Sysäys 2010-luvun alussa:
globaali finanssikriisi ja eurokriisi kavensivat
jäsenmaiden taloudellista liikkumatilaa
-Euroopan turvallisuusympäristössä tapahtui
merkittäviä muutoksia:
levottomuus ja väkivalta Pohjois-Afrikassa ja Lähi-
idässä (Libya, Syyria); Yhdysvaltain painopisteen
oletettu siirtyminen Aasiaan
-Lisäksi: yhteisen turvallisuus- ja
puolustuspolitiikan heikkous

4.  Puolustus Eurooppa-neuvoston agendalle
joulukuussa 2013
Kokonaisvaltainen näkökulma puolustukseen:
1.kriisinhallinta,
2.suorituskyvyt,
3.puolustusteollisuus ja puolustusmarkkinat
Merkittävä avaus, mutta ei suuria päätöksiä

5. Puolustus EU-agendalle ja siirtymä
kriisinhallinnasta kokonaisvaltaiseen
puolustusyhteistyöhön
-Venäjän toimet Ukrainassa 2014 alkaen 
”aluepuolustuksen” renessanssi
-Brexit-äänestys kesäkuussa 2016:
turvallisuus/puolustus yhtenä integraation uusista
vetureista?
-Donald Trumpin valinta: yksimielisyys siitä, että
Euroopan on otettava suurempi rooli turvallisuus-
ja puolustuspolitiikassa

6. Lisäksi korkea edustaja Federica Mogherini
valmisteli EU:lle uuden turvallisuusstrategian, ns.
globaalistrategian (julkaistiin kesäkuussa 2016):
•”Eurooppalaisina meidän on otettava suurempi
vastuu turvallisuudestamme.”
•”Tässä hauraassa maailmassa pehmeä voima ei
riitä: meidän on parannettava uskottavuuttamme
turvallisuuden ja puolustuksen aloilla.”
•”Vaikka puolustuspolitiikka ja -menot kuuluvat
edelleen kansalliseen toimivaltaan, yhdelläkään
jäsenvaltiolla ei ole varaa toimia yksin […]”

7. Globaalistrategian mukaan EU:n tulee:
•vastata ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin
•auttaa kehittämään kumppanien turvallisuus- ja
puolustusvalmiuksia
•suojella EU:ta ja sen kansalaisia
Osana samaa pakettia Euroopan komissio julkaisi
talvella 2016 oman Euroopan puolustuksen
toimintasuunnitelmansa
 Yhdessä dokumentit ohjaavat EU:ssa käytävää
puolustuskeskustelua

8. Parhaillaan valmisteltavat käytännön toimet:
•EU:n koulutusoperaatioiden johtokeskus
•Puolustuksen vuosittainen arviointimekanismi
•Euroopan puolustusrahasto (tutkimusosa sekä
tuotekehitys- ja hankintaosa)
•Pysyvä rakenteellinen yhteistyö

9. EU:n koulutusoperaatioiden johtokeskus
(Military Planning and Conduct Capability, MPCC)
-ottaa vastuulleen EU:n sotilaallisten
koulutusoperaatioiden (tällä hetkellä Keski-Afrikan
tasavalta, Mali ja Somalia) suunnittelun ja
johtamisen
-toimii osana EU:n sotilasesikuntaa, työllistää n. 25
henkilöä
-päätös perustamisesta ennen kaikkea
symbolisesti merkittävä (ehdotettiin jo 2000-luvun
alussa, erityisesti Iso-Britannia vastustanut)
-toisaalta: ei ”oikea” sotilaspäämaja!

10. Puolustuksen vuosittainen arviointimekanismi
(Coordinated Annual Review on Defence, CARD)
-tavoitteena…
•koordinoida ja synkronoida jäsenvaltioiden
kansallista puolustussuunnittelua
•tunnistaa sitä kautta suorituskykypuutteita sekä
mahdollisia yhteistyöalueita
-Euroopan puolustusvirasto (EDA) toimii
arviointimekanismin sihteeristönä
-Arviontimekanismi on jäsenvaltioiden kontrollissa
ja täysin vapaaehtoinen  tehoton?

11. Euroopan puolustusrahasto (tutkimusosa sekä
tuotekehitys- ja hankintaosa)
-puolustusalan tutkimusyhteistyön tukeminen EU:n
budjettivaroista
•90 milj. euroa vuoden 2019 loppuun asti
•vuodesta 2020 alkaen 500 milj./vuosi?
-puolustustarvikkeiden kehitystä ja hankintaa
koskevan yhteistyön tukeminen osarahoituksella
•500 milj. euroa vuosina 2019 ja 2010
•vuodesta 2020 alkaen miljardi euroa vuodessa?
-vaikeat budjettineuvottelut edessä (Brexit!),
projektien toteutuminen jäsenmaiden innosta
kiinni!

12. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö
(Permanent Structured Cooperation, PESCO)
-perustuu Lissabonin-sopimukseen, antaa
halukkaille jäsenmaille mahdollisuuden tiivistää
keskinäistä yhteistyötään puolustusasioissa muita
nopeammin
-kaksiosainen:
•halukkaat jäsenmaat sitoutuvat tiettyjen kriteerien
täyttämiseen
•halukkaat jäsenmaat sopivat konkreettisista
yhteistyöprojekteista
-Kunnianhimon taso, mahdolliset jakolinjat?

13. Parhaillaan valmisteltavat käytännön toimet:
-EU:n koulutusoperaatioiden johtokeskus
(ei ”oikea” sotilaspäämaja)
-Puolustuksen vuosittainen arviointimekanismi
(vapaaehtoinen  tehoton?)
-Euroopan puolustusrahasto (tutkimusosa
sekä tuotekehitys- ja hankintaosa)
(vaikeat budjettineuvottelut, loppujen lopuksi
jäsenmaiden innosta kiinni)
-Pysyvä rakenteellinen yhteistyö
(kunnianhimoton, luo jakolinjoja EU:n sisälle?)

14. Jäsenmaiden välillä edelleen merkittäviä eroja…
•turvallisuus- ja puolustuspolitiikan painopisteissä;
•uhkakuvissa;
•strategisissa kulttuureissa;
•suhteessa NATOon;
•suhtautumisessa EU-puolustusyhteistyöhön;
•suhtautumisessa Euroopan komission rooliin;
•puolustusteollisissa intresseissä
 Vaikeuttavat yhteistyötä, kuten tähänkin asti

15. Asetelma tällä hetkellä
Johtovaltiot: Saksa ja Ranska
(mutta kuinka vahvalla pohjalla niiden johtajuus on?)
Aktiiviset: Suomi, Alankomaat, Italia,
Belgia, Espanja, Tshekki
Myönteiset: esim. Slovakia, Viro
Varaukselliset: Ruotsi, Irlanti, Itävalta
Kielteinen: Puola
Ulkokehällä: Iso-Britannia (Brexit),
Tanska (opt-out)

16. -EU:ssa tehtävä puolustusyhteistyö ei korvaa NATOa,
vaan sen on tarkoitus ennemminkin täydentää NATOa
-EU:n ja NATOn keskinäinen yhteistyö tärkeä
kehityskohde tällä hetkellä
suhde on parantunut ja selkiytynyt, mutta merkittäviä
ongelmia on edelleen (esim. ratkaisematon Kypros vs.
Turkki)
-EU:n ja NATOn yhteistyöalueita ovat muun muassa
hybridiuhkien tunnistaminen ja torjunta, koordinoitu
harjoitustoiminta sekä (potentiaalisesti) eurooppalaisen
suorituskyky-yhteistyön koordinointi

17. -Puolustusyhteistyötä tullaan tekemään myös
pienemmissä ryhmissä:
esim. Iso-Britannia-Ranska, Suomi-Ruotsi,
Alankomaat-Belgia, Saksa-Alankomaat,
Pohjoismaat jne.
-Näiden yhteistyömuotojen suhde EU-kehikkoon
osin avoinna
kuka koordinoi Euroopan puolustuksen
tilkkutäkkiä?
miten EU:n jättävä Iso-Britannia sidotaan
Euroopan puolustusyhteistyöverkostoon?

18. Yhteenvetona:
-EU:n puolustusyhteistyössä on tapahtunut
merkittäviä muutoksia
-Parhaillaan valmistelussa on useita käytännön
toimia, jotka symboloivat näitä muutoksia
-Samalla ilmassa on kuitenkin myös paljon
kysymyksiä – sekä vanhoja että uusia

19. Kiitos!