Vaikuttamispolku
•Descargar como PPTX, PDF•
0 recomendaciones•305 vistas
Viestintätoimisto Avaran muistio viestinnän ja vaikuttamisen mittaamisen tarpeista, keinoista ja hyödyistä. Kokonaisesityksessä käydään läpi analyyttinen kehikko vaikuttamiselle, mittaamisen lähtökohtia, mittaamisen työkaluja arvioinnin ja monitoroinnin malleja sekä tiedonkeräämisen menetelmiä.
Recomendados
Más contenido relacionado
La actualidad más candente
La actualidad más candente (19)
Similar a Vaikuttamispolku
Similar a Vaikuttamispolku (20)
Vaikuttamispolku
- 1. Vaikuttamispolku Lähtökohtia viestinnän ja vaikuttamisen mittaamiselle Ilmari Nalbantoglu, Viestintätoimisto Avara, syyskuu 2017
- 2. Vaikuttamispolku on analyyttinen viitekehys, joka auttaa löytämään oikeat kohteet, menetelmät ja taustaoletukset seuraaviin toimintoihin: • Toiminnan suunnittelu • Monitorointi eli jatkuva toiminnan arviointi ja systemaattinen seuranta • Arviointi eli evaluaatio: kerralla tai muutamassa osassa tehtävä toiminnan arvio • Systemaattinen kehittäminen Mikä on vaikuttamispolku
- 6. Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Muutos Panos Tuotos Vaikutus • Jokin organisaatio • pyrkii vaikuttamaan omalla panoksellaan • yhteiskunnalliseen prosessiin, • jossa tuotetaan jotain sellaista • joka vaikuttaa ihmisten mieliin • ja/tai muuttaa konkreettisia olosuhteita. Vaikuttamispolku
- 11. Johtopäätöksiä • Vaikuttavuutta on todella vaikeaa mitata tarkasti koska verkko on laaja ja mutkikas… • mutta sitä voidaan mitata, jos sallitaan yksinkertaistukset ja tiedetään täsmällisesti miksi halutaan mitata ja mitä elementtejä vaikuttavuudessa halutaan mitata. • Voidaan mitata kolmenlaisia asioita: a) vaikuttamispolun eri osien määrää, b) eri osien laatua, ja c) eri osien suhteita.
- 13. Suuntia: • O/P = sisäinen tehokkuus • P/Pr = prosessivaikutus • P/T = tuotosvaikutus • P/(M+V) = muutosvaikutus • Pr/(M+V) = prosessitehokkuus Mitä mitata?Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Muutos Panos Tuotos Vaikutus O Pr M P T V
- 14. Organisaatio Vaikuttamiskapasiteetti: • Henkilöstön määrä, osaaminen ja innostus • Työkalut, kuten viestinnän ohjelmistot, laitteet • Yhteydet: sidosryhmät, jäsenet, kumppanuudet • Strategia: tavoitteiden sisäinen ja ulkoinen selkeys, mitattavuus, aikataulutettavuus, realistisuus ja tavoiteltavuus • Raha Sisäinen prosessiOrganisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Muutos Vaikutus Arvioimisen kohteita: määrä ja laatu
- 15. Panos Mitä organisaatio tuottaa? • Viestintämateriaali kuten tekstit, raportit, sosiaalisen median sisältö, videot ja niin edelleen • Tapaamiset • Tilaisuudet kuten koulutukset tai yleisötilaisuudet • Muut teot • Infrastruktuurin, laitteiden hankinta tai luominen • Henkilöt ja roolit Yhteiskunnallinen prosessi Tuotos Muutos Vaikutus Arvioimisen kohteita: määrä ja laatu Organisaatio Panos
- 16. Yhteiskunnallinen prosessi Prosessi, johon organisaatio osallistuu omalla panoksellaan sillä tarkoituksella, että jokin muuttuu yhteiskunnassa. • Prosessi sinänsä: toiminta, oikeudenmukaisuus, resurssit, laajuus (ovatko relevantit tahot mukana) • Prosessin sopivuus organisaation tavoitteisiin nähden • Organisaation toiminta osana prosessia: miten rakentavasti organisaatio on toiminut prosessissa Tuotos Muutos Vaikutus Arvioimisen kohteita Organisaatio Panos Yhteiskunnallinen prosessi
- 17. Tuotos Mitä prosessissa tuotetaan? • Lait, säädökset ja budjetti • Suunnitelmat • Viestintämateriaali • Kohtaamiset • Tilaisuudet kuten koulutukset tai yleisötilaisuudet • Henkilöt ja roolit: esimerkiksi uusien henkilöiden palkkaaminen • Muut teot • Infrastruktuurin, laitteiden hankinta tai luominen Yhteiskunnallinen prosessi Muutos Vaikutus Arvioimisen kohteita: määrä ja laatu Organisaatio Panos Tuotos
- 18. Vaikutus Miten prosessi ja sen tuotokset vaikuttavat ihmisten mieliin? • Ymmärrys ja tietous • Asenteet, mielipiteet, kokemukset kuten yhteenkuuluvuus tai oikeudenmukaisuuden kokemus • Kannatus, kuten tietyn asian tai organisaation kannatus tai hyväksyntä Yhteiskunnallinen prosessi Tuotos Muutos Arvioimisen kohteita: määrä ja laatu Organisaatio Panos Vaikutus
- 19. Muutos Miten prosessin tuotokset muuttavat konkreettisia olosuhteita: • Lait ja säädökset • Sosiaaliset normit • Yhteiskunnallisen rakenteen muutokset: esimerkiksi oikeusvaltion tai hallintajärjestelmän muutokset • Yhteiskunnallisen arjen muutokset: terveys, vauraus, koulutus ja sivistys, ympäristö, turvallisuus, infrastruktuuri ja rakennetut olosuhteet, työelämä ja työllisyys Yhteiskunnallinen prosessi Tuotos Vaikutus Arvioimisen kohteita: määrä ja laatu Organisaatio Panos Muutos
- 20. Yhteiskunnallinen prosessi Muutos Panos Tuotos Vaikutus Tarve Organisaatio Kapasiteetti Käyttö: Mikä osuus kapasiteetista on käytössä? Kapasiteetin kehitys arvioitavana ajanjaksona Kapasiteetin käytön kehitys arvioitavana ajanjaksona Mahdollisuudet
- 22. Organisaatio Muutos Panos Tuotos Vaikutus Yhteiskunnallinen prosessi Prosessi sinänsä Organisaation toiminta osana prosessia Prosessin sopivuus suhteessa organisaation tavoitteisiin Mahdollisuudet Tarve
- 23. Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Muutos Panos Vaikutus Tuotos Määrä: prosessissa tuotettu määrällisesti Laatu: prosessissa tuotettu laadullisesti Organisaation osuus määrästä Organisaation osuus laadusta Mahdollisuudet Tarve
- 24. Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Muutos Panos Tuotos Vaikutus Määrä: relevanttien ihmisten mielessä, ymmärryksessä, näkyvä määrällinen vaikutus Laatu: relevanttien ihmisten mielessä, ymmärryksessä näkyvä laadullinen vaikutus Organisaation osuus määrästä Organisaation osuus laadusta Mahdollisuudet Tarve
- 25. Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Vaikutus Muutos Määrä: relevanttien kohteiden konkreettisissa olosuhteissa näkyvä määrällinen muutos Laatu: relevanttien kohteiden konkreettisissa olosuhteissa näkyvä laadullinen vaikutus Organisaation osuus määrästä Organisaation osuus laadusta Mahdollisuudet Tarve
- 26. Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Muutos Panos Tuotos Vaikutus Mittaamisen painopisteitä 10 % 15 % 5 % 25 % 40 % 30 % ? 15 % 20 % 10 % 10 % 30 % 15 % 35 % 20 % 20 % 15 % 5 % 5 % ?
- 28. Yleistä laadun varmistamisesta: triangulaatio Saman arvion tekevät eri toimijat: 1) Itse tekijä (organisaation päätoimija tai toimijat aiheessa) 2) Toinen tekijä samasta toiminnosta samasta organisaatiosta (esimerkiksi viestintä- tai vaikuttamistiimin toinen jäsen) 3) Tekijä toisesta toiminnosta samasta organisaatiosta 4) Tekijä samasta toiminnosta eri organisaatiosta Huom. myös: tutkijatriangulaatio, menetelmätriangulaatio Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Muutos Panos Tuotos Vaikutus
- 29. Muutosteoria • Tarkoittaa toivotun muutoksen yksilöimistä ja sen edellytysten arviointia. • Yksinkertaistaen: yksilöidään esimerkiksi muutos E, ja sille arvioidaan edellytykset D, C ja B lähtötilanteessa A. Tällöin toiminnan suunnittelu helpottuu: olemme pisteessä A, seuraavaksi toteutamme asiat B, C ja D. • Siitä voi olla hyötyä myös arvioinnin jäsentämisessä. Theory of change Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Muutos Panos Tuotos Vaikutus Lisätietoja esimerkiksi: • Center for Theory of Change • UNICEFin Theory of Change –esite (2014) • UN Environment Fundin Theory of Change -sivu
- 30. Looginen viitekehys Logic model framework Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Muutos Panos Tuotos Vaikutus • Tarkoittaa toiminnan tavoitteen, tarkoituksen, tuotoksen ja toimintojen suunnittelua hyödyntäen mittareita ja eri projektin elementtien loogista suhdetta. • Arvioidaan tarvittavat toimet tiettyihin tuotoksiin pääsemiseksi, tuotokset tuloksiin pääsemiseksi ja tulokset tavoitteen ja tarkoituksen toteuttamiseksi. • Helppo sovellutus: rakennetaan projekti kysymyssanojen kautta: mitä, miksi, milloin, kuka, miten, missä, miksi ei? Lisätietoja esimerkiksi: • Sosten kuvaus SUUNTA-työkalusta • RAY:n kuvaus Eloisa-työkalusta (2015) • The Guardianin tiivistelmä (2015) • Intrac-järjestön tiivistelmä (2015)
- 31. Looginen viitekehys Logic model framework Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Muutos Panos Tuotos Vaikutus Indikaattorit Tiedon lähteet Taustaoletukset Kokonaistavoite Tarkoitus Tuotokset Toimet Esimerkki loogisen viitekehyksen mukaisesta projektisuunittelumatriisista:
- 32. Kehittävä arvio Developmental evaluation Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Muutos Panos Tuotos Vaikutus • Arviointityö on osa itse vaikuttamistyötä – (organisaation sisäinen tai ulkoinen) arvioitsija kulkee mukana vaikuttamisprosessissa osallistuen vaikuttamistyön suunnitteluun. • Arvioinnin roolina on tuoda vaikuttamistyön suunnitteluun kehityspyrkimystä, strategista ajattelua, logiikkaa ja dataa. • Arviointi tapahtuu koko ajan, mutta se voidaan kulminoida väliraportteihin. Lisätietoja esimerkiksi: • Betterevaluation.org-sivusto
- 33. 4Arvioinnin ja monitoroinnin malleja
- 34. Kapasiteettiarvio Kapasiteettiarvio mittaa organisaation vaikuttamiskapasiteettia eri tavoin. Se voidaan tehdä näin: 1) Kapasiteetin määrittely 2) Kapasiteetin mittaus itsearviona ja/tai ulkopuolisen asiantuntijan tuella 3) Mittauksen tuloksien hyödyntäminen kapasiteetin kehittämisessä 4) Arvion toistaminen myöhemmin Sisäinen prosessiOrganisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Advocacy capacity assessment Muutos Vaikutus Lisätietoja: • UNICEFin Monitoring and evaluating advocacy –vihko (2010) s.22
- 35. Delfoi-menetelmä Delfoi-menetelmällä voidaan kartoittaa organisaation toimintaympäristöä ja tulevaisuutta hyödyntäen asiantuntijaraatia, jonka jäsenet eivät tunne toisiaan. Kulku: 1) Ongelman yksilöinti 2) Raadin valinta 3) Kysely- tai haastattelukierrokset 4) Tiedon analysointi ja johtopäätösten tekeminen Sisäinen prosessiOrganisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Muutos Vaikutus Lisätietoja: • Aalto-Kallio, Saikkonen, Koskinen-Ollonqvist: Arvioinnin kartalla (2009) s. 96
- 36. Suoritusmittauksen tarkoitus on tuottaa tietoa siitä, miten tehokkaasti organisaatio tuottaa tarkoitustaan vastaavia tuotoksia. Tämä edellyttää yleisesti tavoitteiden ja resurssien yksilöimistä sekä niiden mittaamista ja arvioimista suhteessa toisiinsa. Lähestymisiä tähän on useita: • Tasapainotettu mittaristo (balanced scorecard) • Social Return on Investment • Tavoitejohtaminen Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Performance measurment Muutos Vaikutus Suoritusmittaus
- 37. Kontribuutioanalyysi Kontribuutioanalyysi on lähellä eliminaatiomenetelmää. Siinä tarkastellaan systemaattisesti, voidaanko perustella organisaation edesottamusten vaikuttaneen muutokseen. Jos organisaatio A haluaa, että X tapahtuu, tapahtuiko X (osin) A:n takia vai A:sta huolimatta? 1) Yksilöidään tapahtunut muutos 2) Arvioidaan mahdolliset muutoksen syyt 3) Rakennetaan suoritustarina (”performance story”), jossa käsitellään organisaation suhde muutokseen, 4) Tarkastellaan suoritustarinaa siitä näkökulmasta, voiko sitä pitää muutoksesta ja siihen johtaneesta prosessista saadun tiedon valossa perusteltuna. Organisaatio Panos Contribution analysis Muutos Vaikutus Panos Muutos Vaikutus Yhteiskunnallinen prosessi Tuotos
- 38. Verkostoanalyysi Verkostoanalyysi sopii prosessiin osallistuvien tahojen analysointiin. Siinä voidaan selvittää tiettyyn prosessiin tai verkostoon osallistujat, niiden suhteet ja vaikutukset toisiin. 1) Yksilöidään prosessi tai verkosto 2) Yksilöidään osallistujat 3) Selvitetään osallistujien suhteet ja vaikutukset Social network analysis Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Muutos Panos Tuotos Vaikutus Yhteiskunnallinen prosessi Lisätietoja esimerkiksi: • Verkostoanalyysi Sexual Policy Watch –järjestön työstä (2011)
- 39. Eliminaatiomenetelmä Lyhyesti kyse on tästä: 1) Yksilöidään vaikutukset ja muutokset, 2) Arvioidaan systemaattisesti mahdolliset syyt vaikutuksille ja muutoksille, 3) Eliminoidaan ne tekijät, joiden ei voida katsoa vaikuttaneen tuloksiin käyttäen menetelmätriangulaatiota (saman asian tutkiminen eri menetelmillä) ja tutkijatriangulaatiota (saman asian tutkiminen eri tutkijoiden voimin). Sisäinen prosessi Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos General Elimination Method Muutos Vaikutus Lisätietoja esimerkiksi: • GSRDC-järjestön Methodologies for measuring influence –vihko (2013) s.2
- 40. Muutosarvio Muutoksen tai jonkin toiminnan tuoman lopputuloksen arviointiin on useita lähestymistapoja: • IPAL-menetelmä, • outcome mapping, • most significant change –lähestyminen, jonka käyttövoima on muutoksesta kertovissa tarinoissa Näiden lisäksi on muita lähestymistapoja. Keskeistä kaikissa on: identifioida prosessi, joka on muuttanut yhteiskunnallisia olosuhteita ja sen tuottamat muutokset. Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Muutos Vaikutus
- 41. Investointitehokkuusarvio Lyhyesti investointitehokkuusarviossa on kyse tästä: 1) Määritellään vaikutusten ja muutosten arvo 2) Lasketaan vaikuttamistyön hinta 3) Verrataan kohdan 1 arvoa ja kohdan 2 hintaa. Ongelmallista voi tosin olla sekä arvon että hinnan määrittely. Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Cost-benefit analysis Organisaatio Muutos Vaikutus
- 42. Tapaustutkimus Tapaustutkimuksessa piirretään systemaattisesti kuva yhdestä, rajatusta (vaikuttamis)tapauksesta. Tapaustutkimusta voi ajatella tietyn tarinan – jolla on alku, keskivaihe ja loppu – systemaattisena tarkasteluna. Tarkastelun kohteena ovat kaikki vaikuttamispolun osa-alueet. Tapaustutkimuksia voi myös yhdistää monitapaustutkimuksiksi, jos tietyt tapaukset muodostavat loogisen kokonaisuuden. Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Case study Organisaatio Muutos Vaikutus Panos Yhteiskunnallinen prosessi Tuotos
- 44. Vertailu Vertailussa arvioidaan arvioitavaa suhteessa vastaaviin toimijoihin. Vertailuryhmässä voi olla erilaisia organisaatiota: kotimaasta ja ulkomailta, suurempia ja pienempiä, samalta ja eri toimialoilta. Näin saadaan esille kehittämisen kohteita, hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä. Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Muutos Vaikutus Määrällinen/ laadullinen Helppo Hyvät käytännöt ja esimerkit Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Tuotos Panos
- 45. Seurantalomake Seurantalomakkeella organisaation tai sen sidosryhmän toimija kerää tietoa (kokemuksia, näkemyksiä, mielipiteitä) toiminnastaan ja havainnoistaan yli ajan. Työkalu on helppo kehittää itse vaikkapa taulukkolaskenta- tai tietokantaohjelmalla. Aiheesta on saatavilla myös valmiita sovellutuksia, kuten Aspen Instituten loogiseen viitekehykseen pohjautuva Advocacy Progress Planner. Näin saadaan tietoa esimerkiksi projektin tai vaikuttamistyön tavoitteiden etenemisestä tai toimijan omasta kehityksestä tai suorituksesta. Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Muutos Vaikutus Määrällinen/ laadullinen Melko helppo Kehitystieto Organisaatio Panos
- 46. Mediaosumatilastot Mediaosumatilastolla voidaan tarkastella median huomiota. Kuvan tarkentamiseksi tietoa voidaan yhdistää yleisömäärätietoihin ja arvioon jutun myönteisyydestä, kielteisyydestä tai organisaation tavoitteiden mukaisuudesta. Työkaluja ovat erilaiset mediaseurantatyökalut kuten Meltwater, M-Brain ja STT:n Retriever. Viitettä saa myös Ampparit-uutiskoostepalvelusta. Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Muutos Vaikutus Määrällinen/ laadullinen Melko helppo tai vaativa Medianäkyvyys Vaikutus Tuotos
- 47. Verkkoanalytiikka Verkkoanalytiikalla saadaan tietoja vierailuista verkkosivuilla - esimerkiksi siitä, kuinka paljon vierailuja on, miltä sivuilta ja alueilta ihmiset ohjautuvat sivuille, kuinka paljon vierailijat käyttävät sivustoilla aikaa. Esimerkki työkalusta on Google Analytics. Näin saadaan tietoa omien sivustojen kiinnostavuudesta ja kehitysmahdollisuuksista. Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Muutos Vaikutus Määrällinen Melko helppo Oman median kiinnostavuus Vaikutus Tuotos
- 48. Kysely Survey-tutkimuksessa kysytään standardisoidulla lomakkeella otokselta samoja asioita. Jos otos on riittävän suuri ja perustellusti valittu, voidaan olettaa, että se edustaa tiettyä ihmisryhmää (kuten ”nuoret”, ”pohjalaiset”, ”lintuharrastajat”, tmv.) Työkaluja voivat olla paperilomakkeet tai verkkosovellukset kuten Google forms tai Survey monkey. Näin saadaan esille mielipiteitä, mielikuvia, asenteita, kokemuksia tai tietoa. Erityisesti merkityksellistä voi olla sidosryhmien näkemysten selvittäminen. Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Survey Muutos Vaikutus Määrällinen Melko helppo Sidosryhmien näkemykset Muutos Vaikutus Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Tuotos Panos
- 49. Haastattelu Haastattelu on vuorovaikutuksellisempi kuin kysely, mutta työläämpänä tyypillisesti kohdistuu pienempään joukkoon. Haastattelu ja kysely tukevat toisiaan. Voidaan ajatella että kysely tuo massaa ja haastattelut syvyyttä tietoon. Haastattelun muotoja voivat olla yksilöhaastattelu, kohderyhmälle tehtävä ryhmähaastattelu tai niin kutsuttu syvähaastattelu, jolloin pureudutaan pitkässä haastattelussa monipuolisesti teemoihin. Haastatteluilla saadaan tietoa esimerkiksi sidosryhmien mielipiteistä tai muutoksista arjessa. Interview Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Muutos Vaikutus Laadullinen Vaativa Näkemykset ja muutokset Muutos Vaikutus Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Tuotos Panos
- 50. Havainnointi Arkipäiväiseen havainnointiin nähden poikkeavaa menetelmässä on systemaattisuus. Havainnoidessa vaikkapa eduskunnan täysistuntokeskustelua kiinnitetään huomiota relevantteihin, ennalta määritettyihin seikkoihin. Havainnointia systematisoiva työkalu voi olla seurantalomake, eräänlainen lokikirja muutoksista ja tapahtumista. Näitä voivat olla puheenvuorot, osallistujat tilaisuuksissa, tai mitkä hyvänsä muuttujat, jotka kuvaavat tutkittavaa tavoitetta. Havainnoiden voidaan saada tietoa monesta asiasta, kuten tietoisuudesta ja muutoksista konkreettisissa olosuhteissa. Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Muutos Vaikutus Laadullinen/ määrällinen Melko helppo Asenteet, tietoisuus, muutokset Muutos Vaikutus Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Tuotos Panos
- 51. Sisällön analyysi Sisällön analyysi tarkoittaa tekstin tiivistämistä sekä erittelyä ja näin erojen ja yhtäläisyyksien etsimistä tekstistä. Teksti voi olla vaikkapa raportti, puheita tai mitä tahansa muuta tekstiä. Näin tekstistä saadaan esille toistuvia teemoja ja jokin ”punainen lanka”. Tämä voi olla tulla kyseeseen esimerkiksi määrittäessä kuvaa, joka piirtyy organisaatiosta mediassa. Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Panos Tuotos Muutos Vaikutus Laadullinen Vaativa Mielipiteet, asenteet Muutos Vaikutus Organisaatio Yhteiskunnallinen prosessi Tuotos Panos
- 52. 6 Yhteenveto
- 53. Monia syitä tiedon keräämiselle Suunnittelu Monitorointi ArviointiKehittäminen TietoToiminta Tietoa on mahdollista hankkia useilla lähtökohdilla ja tavoilla. Siksi on syytä selvittää • Ennen kuin tietoa on, miksi sitä hankitaan. Huom. oma lähtökohta, ei työkalun lähtökohta. • Kun tietoa on, muistetaan, että sitä voi hyödyntää monessa työn vaiheessa.
- 54. Valmistauduttaessa tiedon hankintaan on syytä olla perusteltuna: • Kenelle? Kuka tietoa hyödyntää: sidosryhmät, organisaatio, asiakkaat? • Miksi? Mitä tiedon avulla halutaan • Mistä? Mistä vaiheista vaikuttamispolkua on hyödyllisintä hankkia tietoa? Kun näihin kysymyksiin on vastaus, on helpompaa vastata: • Miten? Tiedonhankinnan tapoja on useita. Työkalujakin on useita, mutta niitä ei kannata hankkia, ellei tarkalleen tiedetä, mitä tarvetta halutaan täyttää. • Milloin? Tarvitaanko jatkuvaa vai jaksoittaista tiedonhankintaa? • Kuka? Voidaanko tehdä itse vai onko ulkopuolinen parempi? Monia syitä tiedon keräämiselle
- 56. • Sosten Kehittäminen ja arviointi järjestöissä –sivu: useita työkaluja, lähestymistapoja ja tietoa liittyen kehittämiseen ja arviointiin • Me-säätiön ja useiden toimijoiden tuottama Hyvän mitta –hanke: työkaluja, pohdintaa ja tapaustutkimuksia vaikuttavuudesta • Sitran LATU-työkalut: toimintamalli ja työkaluja systemaattiseen kehittämiseen • STT Viestintäpalvelut, ProCom ja Retriever Suomi: Viestinnän mittaaminen 2017 –raportti • MTL:n, eli markkinointi- ja viestintätoimistojen liiton Viestinnän mittaaminen – ohjeistus (2010) • Ulkoasiainministeriön evaluointiraportit ja –ohjeet • UNICEFin evaluointitietopankki Lisätietoja ja täydentäviä lähestymistapoja
- 57. Kiitos!