Kierrätysravinteiden, niin lannan kuin orgaanisten lannoitevalmisteidenkin, täysimääräinen hyväksikäyttö edellyttää riittävää, yleensä vähintään puolet liukoisen typen kokonaisannoksesta, täydennystyppilannoitusta mineraalilannoitteella sinne, mihin se muutoinkin on tarkoituksenmukaisinta antaa. Tutustu Petri Kapuisen esitykseen Feeding the Future seminaarissa (8.11.2017).

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Feeding the future, 8. marraskuuta 2017, Finlandia-talo, Helsinki
Petri Kapuinen
Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet
Toivonlinnantie 518
21500 PIIKKIÖ
Täydennyslannoituksella
hyöty irti kierrätysravinteista

2. © Luonnonvarakeskus
Kierrätysravinnevirrat
• Suurin osa kierrätysravinteista kiertää maatalouden sisällä lannassa
noin 18 milj. tonnia vuodessa takaisin peltoon.
• Käytännössä se kaikki kierrätetään peltoon, vaikka kierrätys saattaa olla
epätasaista.
• Pääosa lannasta päätyy kotieläintilojen peltoon ja kasvinviljelyt tilat saavat
vain pienen osan rehun raaka-aineena olevan viljan ravinteista takaisin.
• Puhdistamolietteen kuiva-ainemäärä on noin 150 000 t/v, joka vastaa noin 0,5
milj. tonnia lietetuotetta, jonka kuiva-ainepitoisuus on 30 %.
– Noin 25000 ha/v mutta sama pelto viiden vuoden välein
– On siellä, missä on asutuskin.
• Se vastaa alle 10 % lannan kuiva-ainemäärästä ja vain noin 5 % siitä
käytetään tilastojen mukaan maataloudessa.
• Epävirallisten arvioiden mukaan maatalouskäytön osuus on kuitenkin
suurempi.
2 Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017

3. © Luonnonvarakeskus
Kierrätysravinnevirrat
• Biojätteen määrä on noin 370 000 t/v.
• Kierrätysravinteet tulevat peltoon pääasiassa:
– raakalantana tai
– lannoitevalmisteina
• sellaisenaan maanparannusaineena käytettävinä sivutuotteina,
• orgaanisissa maanparannusaineissa.
• Useat näistä sellaisenaan maanparannusaineena käytettävinä sivutuotteista
ovat lietetuotteita, jolloin niihin sovelletaan lannoitevalmisteasetuksen 11 a
§:n vaatimuksia.
• Varsinaisia lietetuotteita ovat yli 10 % puhdistamolietettä tai vastaavaa
raaka-aineena sisältävät sellaisenaan maanparannusaineena käytettävät
sivutuotteet.
3 Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017

4. © Luonnonvarakeskus
Kierrätysravinnevirrat
• Maatalouskäytössä nämä maanparannusaineet ovat lähinnä ravinteiden
lähteitä ja maanparannusvaikutus jää suhteellisen vähäiseksi
ympäristökorvauksen sallimilla käyttömäärillä.
• Kiinteät lietetuotteet ovat pääasiassa fosforin lähteitä.
• Nestemäisillä lietetuotteilla liukoinen typpi on rajoittava tekijä.
• Orgaanisten kierrätyslannoitteiden käyttömäärät ovat pienet suhteessa
maanparannusaineiden käyttöön.
• Sen lisäksi on epäorgaanisia kierrätyslannoitteita, kuten
– ammoniumsulfaattia
– typpivesi
• Muita kierrätysravinteita kuin typpeä on esimerkiksi tuhkassa.
4 Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017

5. © Luonnonvarakeskus
Erään tyypillisen mädätetyn puhdistamolietteen
käyttö
• Ohra, tyydyttävä fosforiluokka
– Ympäristökorvaus sallii 10 kg/ha vuosi, 50 kg/ha 5 vuotta kasveille
käyttökelpoista fosforia.
• 20,4 t/ha kerran viidessä vuodessa
• 10,4 kg liuk. N/ha
• 12,2 kg K/ha
• 5,7 t/ha kuiva-ainetta
• 2,6 t/ha orgaanista ainesta
 Fosfori rajoittaa käyttöä varsin vahvasti.
• Voidaan varastoida peltopatterissa.
5 Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017

6. © Luonnonvarakeskus
Erään tyypillisen nestemäisen mädätetyn lietteen
käyttö
• Ohra, vähämultainen tai multava maa, 4000 kg/ha
– Ympäristökorvaus sallii 100 kg liuk. N/ha vuosi, puolet tästä on 50 kg liuk.
N/ha
• 26,3 t/ha vuodessa
• 15,2 kg kasveille käyttökelpoista fosforia vuodessa
• 21,0 kg K/ha
• 1,3 t/ha kuiva-ainetta
• 0,5 t/ha orgaanista ainesta
 Fosfori ei rajoita käyttöä oleellisesti
 Käyttö varsin samanlaista kuin lietelannan
• Vaatii erillisen varaston
6 Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017

7. © Luonnonvarakeskus
Erään biojätepohjaisen kompostin käyttö
• Ohra, tyydyttävä fosforiluokka
– Ympäristökorvaus sallii 10 kg/ha vuosi, 50 kg/ha 5 vuotta kasveille
käyttökelpoista fosforia.
• 134 t/ha kerran viidessä vuodessa
• 10,4 kg liuk. N/ha
• 69,4 kg K/ha
• 60,5 t/ha kuiva-ainetta
• 25,4 t/ha orgaanista ainesta
=> Käyttöä rajoittaa fosfori tässä tapauksessa
7 Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017

8. © Luonnonvarakeskus
Typen tappiot ja sen käyttökelpoisuus kasveille
• Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden typen tappiot voivat olla
prosentuaalisesti suuret.
• Muista ravinteista poiketen typen tappiota syntyy myös kaasumaisessa
muodossa, mikä tekee tappioiden vähentämisestä haasteellisen tehtävän.
• Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden typen kasveille käyttökelpoinen
osa on käytännössä sen liukoinen typpi.
• Lannan levitysaika, -menetelmä ja ravinnemäärät ovat keskeisessä asemassa
tappioiden määrässä.
• Typpilannoitusta ei käytännössä voi tehdä varastoon.
• Se typpi, joka kasvukauden kasvusto ei käytä, joutuu käytännössä hukkaan.
8 7.11.2017Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017

9. © Luonnonvarakeskus
Keskeisin tappio typen kierrätyksessä -
ammoniakkiemissio
• Lannan orgaanisten lannoitevalmisteiden ammoniumtyppi muuttuu
ammoniakiksi joutuessaan tekemisiin ilman kanssa ja haihtuu ilmaan.
• Ammoniakin haihtumisnopeuteen vaikuttaa mm. lämpötila, pH ja ilman
nopeus.
• Haihtuvan määrän kannalta on oleellista myös pinnan laatu.
• Nopea imeytyminen pellon pintaan vähentää haihtuvaa määrää.
• Haihtumista voidaan vähentää multaamalla lanta tai orgaaninen
lannoitevalmiste nopeasti levityksen jälkeen, jolloin ammoniumioni tarttuu
maapartikkeleihin eikä haihdu ilmaan ammoniakkina.
9 Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017

10. © Luonnonvarakeskus
Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
sijoittamisen hyödyt ja haitat
• Lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet poikkeaa mineraalilannoista oleellisesti
nimenomaisesti siinä mielessä, että niiden ammoniumtyppi haihtuu ilmaan.
• Esimerkiksi nurmen kannalta typen pintalannoitus on paras ja toimiva tapa
mineraalilannoitteilla, mutta ei toimi lietelannalla, koska pintaan levitetyn
lannan ammoniumtyppi haihtuu ilmaan ammoniakkina.
• Viljoilla perinteisessä kylvötavassa paras paikka lannalle ja orgaanisille
lannoitevalmisteille olisi se, minne mineraalilannoitekin sijoitetaan
kylvölannoituksen yhteydessä.
– S.o. joka toisen kylvörivin väliin hieman kylvöpohjan sisään, jolloin
etäisyys kylvöriviin on enimmillään 6,5 cm.
10 Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017

11. © Luonnonvarakeskus
Kylvölannoitus lietelannalla
11 Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017

12. © Luonnonvarakeskus
Lietelannan ja nestemäisen orgaanisen
lannoitevalmisteen sijoittamisen hyödyt ja haitat
• Vaikka lietelanta tai nestemäiset orgaaniset lannoitevalmisteet mullattaisiin
nopeasti, se ei takaa, että niiden lannan liukoinen typpi tulisi tehokkaasti
hyödynnettyä.
• Muokkauskerrokseen mullattu typpi jää helposti viljakasveilta käyttämättä,
koska se ei liiku kuivassa muokkauskerroksessa.
• Tällöin typen vaikutus myöhästyy kasvien typenotosta aiheuttaen
sadonalennuksia.
• Lannan ja orgaanisen lannoitevalmisteen typen liikkuvuutta suhteessa
mineraalilannoitteiden vastaavan vähentää se, että sen liukoinen typpi on
käytännössä kokonaan ammoniummuodossa tai liukoisina orgaanisina
typpiyhdisteinä.
12 Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017

13. © Luonnonvarakeskus
Levitystasaisuus • Lietelannan ja vastaavan
nestemäisen orgaanisen
lannoitevalmisteen levitystasaisuus
on yleensä selvästi parempi kuin
kiinteiden.
• Huono levitystasaisuus johtaa
typpilannoituksen suureen vaihteluun,
mistä aiheutuu sadon määrällisiä ja
laadullisia tappiota.
• Kiinteissä lannoissa ja
lannoitevalmisteissa liukoisen typen
osuus on yleensä pieni, mikä
vähentää levityksen
epätasaisuudesta syntyvää haittaa.
13 Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017

14. © Luonnonvarakeskus
Kevätvehnä, Quarna, 2013, Jokioinen, As
14 Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
0 30 60 90 120 150 180
kg/ha
kg N/ha
Mineraalilannoite
Kemicond-liete, Oulu
Kemicond-liete N-täydennyksellä, Oulu
Kemicond-liete, Pori
Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori
Kemiran kuivarae
Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä
Metsäpirtin maanparannuskomposti
Metsäpirtin maanparannuskomposti N-
täydennyksellä
Kymen Bioenergia, kuivaamaton
Kymen Bioenergia, kuivaamaton, N-
täydennyksellä
Kymen Bioenergia, kuivattu
Kymen Bioenergia, kuivattu, N-täydennyksellä
Lapinlahden kalkkistabiloitu
Lapinlahden kalkkistabiloitu, N-täydennyksellä
Lakeuden Etappi, pelletti
Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä
Biovakka, konsentraatti
Biovakka, konsentraatti, N-täydennyksellä
Ammoniumsulfaatti
Ammoniumsulfaatti, N-täydennyksellä
Ammoniumsulfaatti, kasvustolisä
33,9 – 143,8 kg P/ha
Kuivatut lietetuotteet
Kuivaamattomat lietetuotteet
14,2 - 15,1 kg P/ha
• Jotta saataisiin
mineraalilannoitteella
saatavaan nähden
verrannollinen sato, on
yleensä vähintään puolet
liukoisesta typestä tultava
täydennyslannoituksena
mineraalilannoitteesta
(täytetyt symbolit), joka
on sijoitettu
optimaaliseen paikkaa.
• Kuivatuilla ei juuri muuta
mahdollisuutta olekaan
fosforin takia.
99,5 – 167 kg P/ha
Kuivarakeet ja -jauheet

15. © Luonnonvarakeskus
Yhteenveto
• Kierrätysravinteiden, niin lannan kuin orgaanisten
lannoitevalmisteidenkin, täysimääräinen hyväksikäyttö
edellyttää riittävää, yleensä vähintään puolet liukoisen
typen kokonaisannoksesta, täydennystyppilannoitusta
mineraalilannoitteella sinne, mihin se muutoinkin on
tarkoituksenmukaisinta antaa.
15 Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017

16. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!

17. © Luonnonvarakeskus17 7.11.2017Feeding the future, Finlandia-talo, 8.11.2017