2. Tulevaisuudesta
päätetään nyt
• Pääomaintensiivistä ja pitkäaikaista
toimintaa
• Keskustelu muun yhteiskunnan kanssa
• Uuden kapasiteetin tarve
• Ilmastonmuutoksen hillinnän
kustannukset kasvavat, jos toimia
lykätään
• Konkreettinen malli toimialalle ja
päättäjille
2
4. Investoinnit ja suunnitelmat eri teollisuuden-
aloilla Suomessa 2004-2010 (milj. euroa)
Lähde: EK:n investointitiedustelut 2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010
4
5. Visiotyön vaiheet
• Neljä tutkimuslaitosta yhteistyössä
– Lappeenrannan teknillinen yliopisto
– Tampereen teknillinen yliopisto
– Turun kauppakorkean Tulevaisuuden
tutkimuskeskus
– Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
• Kolme tulevaisuusverstasta
• Kaksi internet-kyselyä
5
6. Asetetut tavoitteet
• Tukea kansalaisten hyvinvointia ja
kansallista kilpailukykyä
• Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
• Lisätä energiatehokkuutta
• Tukea kotimaisen energian
hyödyntämistä
• Löytää kustannustehokkaita
ratkaisuja
6
8. ET:n visiotyö
• Energiateollisuuden visio 2050:
– Haasteista mahdollisuuksia – sähkön ja kaukolämmön
hiilineutraali visio vuodelle 2050
• Neljä tulevaisuusskenaariota
– Suomi ajopuuna kriisiytyvässä maailmassa
– Ekologiset arvot hallitsevat
– Irti öljyriippuvuudesta hyvinvointi turvaten
– Teollinen kasvu
• Kolme taustaraporttia
– Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus
– Lappeenrannan teknillinen yliopisto
– Tampereen teknillinen yliopisto
8
10. Maailma 2050
• Väkiluku 9–10 (6,7) miljardia
• Maailman keskilämpötila noussut 2 astetta
• Energiahuolto ja ilmastokysymykset
hallitusten agendalla, kansainvälisiä sitovia
sopimuksia
• Huimasti kasvava globaali energiantarve
• Öljyn ja maakaasu keskittyvät harvoihin
käsiin, maailmanlaajuinen käyttö vähenee
• Kivihiili yleisesti käytössä
10
11. Suomi 2050
• Väkiluku yli 6 (5,3) miljoonaa
• Kansantalous kasvaa ,ostovoima
kehittyy
• Palvelusektori kasvaa
• Liikenne lisääntyy
• Asuntokuntien keskikoko pienenee ja
lukumäärä nousee
• Teknologialla keskeinen rooli
energiantuotannossa ja
ilmastoratkaisuissa
• Energian käyttö tehostuu
11
12. Teknologian kehittyminen
tuo mahdollisuuksia
• Energian käyttö tehostuu
• Älykäs sähköverkko
• Tuotantoteknologiat kehittyvät
– sähkön ja lämmön yhteistuotanto
– uusiutuvat
– pientuotanto
– ydinvoiman 4. sukupolvi
• Liikenteen sähköistyminen
• Lämpöpumput
• Kaukojäähdytys, jäähdytyksen lämpöenergian
hyödyntäminen
• Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS)
12
13. Energiatehokkuus visiossa
• Rakennuskanta kasvaa, mutta lämmitysenergian
kokonaistarve pienentyy 30 %
• Kotitalouslaitteiden määrä lisääntyy, mutta
tehostamispotentiaali (23 % vuoteen 2020)
korvaa energian lisäkäytön
• Palveluissa tehostumispotentiaali lähes 20 %
• Teollisuudessa tehostumispotentiaali noin 20 %
• Henkilöliikenteessä nykyinen suorite saavutetaan
kolmasosalla nykyisestä energian käytöstä
13
14. Energiatehokkuus paranee myös
energiavision ulkopuolisilla sektoreilla
• Raskas liikenne, laiva- ja lentoliikenne
– moottoritekniikkaa
– kulkuneuvojen ominaisuudet
• Työkoneet
– hybridiratkaisut
– sähköistäminen
• Teollisuus
– pumppujen, puhaltimien ja paineilmalaitteistojen
optimointi
– taajuusmuuttajat ja korkeahyötysuhdemoottorit
– materiaalikierrätyksen lisääminen
– prosessien optimointi ja kehittäminen
14
15. Teknologia voi tuoda täysin
uusia mahdollisuuksia
• Tasavirtaan perustuva sähkönsiirto
(DC)
• Kiinteistö- ja talokohtaisen energian
tuotannon voimakas lisääntyminen
• Aurinkoenergian läpimurto myös
Pohjoismaissa
• Huoneenlämmössä toimiva
suprajohtavuus
• Fuusiolla tuotettava sähkö
15
18. Liikenne sähköistyy
Lähde: Honkapuro, Jauhiainen, Partanen ja Valkealahti.
18
19. Älykäs sähköverkko
• Kaksisuuntainen sähkön siirto ja
kommunikointi
• Hajautettu pientuotanto mukaan
– Aurinko, tuulivoima, biopolttoaineet
• Joustavuutta järjestelmään
– Kysyntä joustaa tuotannon mukaan
– Mahdollistaa energian varastoinnin
Kasvava tehokkuus ja markkinoiden
toimivuus
19
20. Lämmitysenergian
käyttö 2050
Lähde: Honkapuro, Jauhiainen, Partanen ja Valkealahti.
Kaukolämmön kysyntä 25–33 TWh vuonna 2050 (2007: 31 TWh).
20
21. Sähkön kysyntä
Sähkön käyttö (TWh/a)
Sektori
2007 2030 2050
Asuminen 23 24-26 24-27
kotitaloussähkö 11 13 13-14
rakennusten lämmitys 12 11 9-11
rakennnusten jäähdytys 0,2 1 2
Teollisuus 48 49-56 48-58
Palvelut & julkinen 15,5 22 30-40
Liikenne 0,5 3 8-10
Häviöt 3 3 4
Yhteensä 90 100-111 113-138
21
22. Uutta tuotantoa tarvitaan
• Nykyisistä tuotantolaitoksista
käytössä 2050
– nyt rakenteilla oleva ydinvoimayksikkö
– nykyistä vesivoimatuotantoa
– tuotanto yhteensä 27-28 TWh
• Tuotantotarve 2050 115-150 TWh
• Uutta tarvitaan n. 90 – 120 TWh
Juha Naukkarinen 22
24. Energiantuotanto
Suomessa 2050
• Päästöttömät lisäävät osuuttaan
– Puun käyttö lisääntyy merkittävästi
– Vesivoimasta lisää säätövoimaa
– Ydinvoima mahdollisesti myös kaukolämmössä
– Tuulivoiman osuus voimakkaassa kasvussa
• Hajautettu pientuotanto lisääntyy
– Rakennuksiin integroitu tuotanto, pienimuotoinen
yhdistetty tuotanto tulossa (aurinko, tuuli, bio)
• Fossiilisten merkitys pienenee
– Hiilen talteenotto käytössä – osa
monipolttoainelaitoksista hiilinieluja
– Maakaasua kaupungeissa ja teollisuudessa
• Turvetta käytetään edelleen
24
26. Kaukolämpö 2050
Hiilidioksidin talteenotto on yleisesti käytössä kivihiiltä ja
maakaasua samoin kuin suurimmissa turvetta ja puuta
käyttävissä voimalaitoksissa vuonna 2050.
Lämpökeskuksissa käytettävä öljy on bioöljyä.
26
27. Sähköntuotantokapasiteetti 2050
Tuotantokapasiteetti 24 000–32 000 MW vuonna 2050 –
tarvitsemme uutta kapasiteeettia 19 000—27 000 MW.
27
28. Vähäpäästöistä tuotantoa
• Sähkön ja kaukolämmön tuotanto
kasvaa n. 50 prosenttia
• Sähkön päästöt
280 g/kWh 30–40 g/kWh
• Kaukolämmön päästöt
220 g/kWh 25 g/kWh
• Sähkön ja kaukolämmön
kokonaispäästöt 5–7 Mt CO2,
nykyisin 30 Mt
– Päästövähennys 25 Mt
28
29. Sähkö ja kaukolämpö
korvaavat fossiilisia
• Sähkö ja kaukolämpö korvaavat fossiilisia
polttoaineita ja vähentävät päästöjä
– Liikenne: -8 milj. tonnia
– Lämmitys: -3 milj. tonnia
– Teollisuus: -1 milj. tonnia
– Sähkön tuonti korvautuu pienellä viennillä
– Päästövaikutus -6 milj. tonnia
• Päästövähennys yhteensä 12-18
MtCO2
29
30. Arvio CO2-päästöjen
vähenemisestä
Sähkön ja kaukolämmön avulla
- vision kattamat CO2-päästöt vähenevät 85-90 prosenttia
- Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät runsaat 50 prosenttia
Vision ulkopuolisissa toiminnoissa voidaan lisätä energiatehokkuutta, ottaa käyttöön biopolttoaineita ja
tehdä vastaavanlaisia toimia, jolloin voidaan saavuttaa yhteensä 80 % tavoite päästöjen vähentämisessä
30
32. Energiankulutus 2050
• Energian kulutus vähentyy
• Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa nykyisestä 28 %:sta noin 46 %:iin
• Kaukolämmön osuus kasvaa lievästi (11 %), vaikka lämmöntarve rakennuksissa
pienentyy
• Sähkön ja kaukolämmön tuotannon CO2-päästöt vähenevät noin 80 % samalla kun
sähköä ja kaukolämpöä käytetään noin puolet enemmän
• Energiatehokkuuden parantumisen myötä energian loppukäyttö on 30 % pienempi
kuin perusuralla (jolloin energiatehokkuus sekä sähkön ja kaukolämmön tuotanto ja
polttoaineet olisivat nykyiset eikä ydin- ja vesivoimaa voi rakentaa lisää).
32
34. Täysin mahdollista
• Hiilineutraali energiantuotanto
• Omavaraisuus paranee
• Energiatehokkuus lisääntyy
• Uusiutuvat ja kotimaiset
energialähteet kasvavat
• Kansantalous vahvistuu; hyvinvointi
ja bruttokansantuote kasvavat
• Ostovoima nousee sähkön ja
kaukolämmön hintoja nopeammin
34
36. Vision toteuttamisen
kansainväliset edellytykset
• Hiilidioksidille maailmanlaajuinen
hinta
• Hiilidioksidikustannuksen
kohdistuminen päästöjä aiheutuviin
toimintoihin
• Avoimet ja yhtenäiset eurooppalaiset
sähkömarkkinat
36
37. Vision toteuttamisen
edellytykset Suomessa (1/2)
• Energiainvestoinneille varmistetaan vakaa ja
ennustettava investointiympäristö
• Energiapolitiikka on pitkäjänteistä ja
johdonmukaista
• Ilmastotavoitteeseen sitoudutaan pitkällä aikavälillä
• Polttoainemarkkinat toimivat
• Eri teknologiat ja polttoaineet ovat monipuolisesti
toimijoiden valittavissa
– Yhteiskunnan ohjaus kohdistuu
päästötavoitteisiin keinojen sijaan
37
38. Vision toteuttamisen
edellytykset Suomessa (2/2)
• Päästöillä on markkinoilla määräytyvä hinta
• Ei päällekkäisiä tai ristikkäisiä ohjuskeinoja
päästökaupan kanssa
• Kaavoitus-, YVA- ja lupajärjestelmiä nopeutetaan
• Sitoudutaan eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin
• Energiateknologiasta kehitetään viennin tukijalka
– Riittävät panostukset teknologiakehitykseen
• Sähköistyvää liikennettä tukevat ratkaisut
38