KPK THH Oy - Liiketoimintasuunnitelma

Sitran Kuntaohjelma
Kuntien Palvelukeskus –hanke

KPK THH Oy perustettava yhtiö
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

VERSIO 2.0
8.4.2010

KPK THH – Liiketoimintasuunnitelma v2.0

Kuntien palvelukeskus -hanke 08.04.2010

VERSIOHISTORIA:
Dokumentin tiedot
Hankkeen nimi: KPK-kuntaneuvottelut ja yhtiöiden perustaminen
Projektin nimi: KPK THH
Hankejohtaja: Kimmo Haahkola
Versio: 2.0
Status:
Tiedoston nimi: KPK_THH_LTS_v2.0.docx

Hyväksynnät

Nimi & rooli (allekirjoitus) _________________________ (pvm) _____________________

Nimi & rooli (allekirjoitus) __________________________ (pvm) _____________________

Nimi & rooli (allekirjoitus) __________________________ (pvm) _____________________

Versiohistoria
Versio Pvm Tekijä(t) Kommentit
22.1.2010 KPK THH projekti Liiketoimintasuunnitelma v10 siirretty uuteen
pohjaan
5.3.2010 KPK THH projekti Suunnitelma päivitetty versio luonnos 04032010
ppt-pohjalta
1.8 12.3.2010 KPK THH projekti Suunnitelma päivitetty versio luonnos 12032010
ppt-pohjalta
1.88 16.3.2010 KPK THH projekti Suunnitelma päivitetty 15032010 läpikäynnin
pohjalta
1.89 16.3.2010 KPK THH projekti Kuntasektorin ulkoiset menot,
investointilaskelman oletukset
1.90 18.3.2010 KPK THH projekti KPK THH Oy muutettu KPK THH, osakkeen
merkintähinnat ja tiedon omistajuus lisätty, kuvia
päivitettty Unionin visualisoinnin mukaisiksi
2.0 8.4.2010 KPK THH projekti Stilisoinnit ja kommenttien mukaiset muutokset

Valinta Julkisuusluokka Perustelu
X Täysin julkinen
Neuvotteluihin osallistuvat
kunnat
Hankkeen sisällä julkinen
Kuntaneuvottelu
Projektin sisällä julkinen
Hankejohto

2



Tiivistelmä
Tämä liiketoimintasuunnitelma on laadittu kuntasektorin talous- ja henkilöstöhallinnon
osakeyhtiömuotoiselle palvelukeskukselle (myöhemmin KPK THH, palveluyhtiö tai yhtiö).
Liiketoimintasuunnitelma pohjautuu kuntatoimijoiden kanssa pidettyihin työpajoihin ja muuhun
projektityöskentelyyn. Lisäksi hankkeessa on käyty neuvotteluja 192 sitoumuksen antaneen
kunnan ja kuntayhtymän kanssa.
Palvelukeskuksen liikeidea perustuu laadukkaan, vertailukelpoisen sekä oikea-aikaisen
taloudellisen ja toiminnallisen toteuma- ja ennusteinformaation tuottamiseen sekä talous- ja
henkilöstötoimintojen kustannustehokkaaseen ja laadukkaaseen toteuttamiseen. Liikeidean
perustana on ylivertainen kuntasektorin tarpeiden ymmärtäminen sekä nykyaikaisimman
tietotekniikan hyödyntäminen osana yhtenäisiä ja parhaiden käytäntöjen mukaisia prosesseja.
Tavoitteena on kustannustehokkaasti hoidetut, tuotteistetut talous- ja henkilöstöhallinnon
peruspalvelut, joissa on optimoitu myös palvelukeskuksen asiakkaana olevien kuntatoimijoiden
(kunta, kuntayhtymä ja niiden konserniyhteisöt) tehtäväksi jäävät prosessin osat.
KPK THH:n visio on olla valtakunnallisesti laajin ja merkittävin palveluyhtiö, kuntasektorin
osaavin kumppani johtamista tukevien talous- ja henkilöstöhallinnon perus- ja
lisäarvopalvelujen tuottajana. Palvelukeskus on kuntatoimijoiden kokonaan omistama siten, että
se mahdollistaa kuntien suorahankinnat yhtiöltä. Palvelukeskuksen tavoitteena ei ole tuottaa
enemmän voittoa kuin mitä tarvitaan vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi.
KPK THH:n organisaatio perustuu alueellisiin palvelukeskuksiin, joilla ainakin toiminnan
alkuvaiheessa voi olla useampia fyysisiä toimipisteitä. Päätökset toimipisteiden sijoittumisesta
tehdään mukaan lähtevien asiakkaiden sijainnit huomioiden. KPK THH:n henkilökunta
muodostuu pääsääntöisesti asiakasomistajien nykyisestä henkilökunnasta ja työntekijät siirtyvät
vanhoina työntekijöinä. Näin varmistetaan KPK THH:n hyvä asiakastuntemus.
Tavoitteena on, että ensimmäisessä vaiheessa mukaan lähtevät kuntatoimijat päättävät
osakkuudestaan ja yhtiön perustamisesta vuoden 2010 kesällä. Palvelukeskuksen toiminta alkaa
henkilöstöhallinnon palveluilla vuoden 2011 ja taloushallinnon palveluilla vuoden 2012 alusta.
Palveluiden tuottamiseksi on kaksi vaihtoehtoa: yhtenäisen tietojärjestelmäkokonaisuuden
kehittäminen ja järjestelmien hankkiminen ostopalveluna. Lisäksi palveluja voidaan ostaa
alihankintana nykyisiltä seudullisilta palvelukeskusyhtiöiltä. ICT-palvelut ostetaan KPK
ICT:ltä.
Kukin mukaan lähtevä kunta sijoittaa osakepääomaan alkuvaiheessa 1 € per kuntalainen.
Osakepääomaan tehtävä sijoitus nousee ajan kuluessa ja myöhemmin mukaan tuleville kunnille
ensin 3 euroon ja sitten 6 euroon per kunnan asukas. Lisäksi Sitra ja muut pääomasijoittajat
lainaavat yhtiön toiminnan käynnistämiseen sekä prosessien ja tietojärjestelmien kehittämiseen
tarvittavan pääoman, jonka suuruudeksi on arvioitu 3,0 milj. €. Lainasta osa tulee olemaan
oman pääoman ehtoista ja osa vieraan pääoman ehtoista. Kullekin mukaan lähtevälle
kuntatoimijalle tehdään siirtymäsuunnitelma, jonka osa-alueita ovat henkilöstö, tietojärjestelmät
ja prosessit.
KPK THH Oy:n tavoitteena on 25 % markkinaosuus asiakkaina olevien kuntien väestöllä
mitattuna vuoteen 2014 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 45 milj. € liikevaihtoa, kun toiminta on
suunnitellussa tavoitetehokkuudessaan.

3



1 JOHDANTO ....................................................................................................................................... 5
2 TAVOITELTAVAT HYÖDYT ...................................................................................................... 11
3 LIIKEIDEA JA STRATEGINEN TAHTOTILA ......................................................................... 13
3.1 LIIKEIDEA .................................................................................................................................. 13
3.2 STRATEGINEN TAHTOTILA ......................................................................................................... 14
3.2.1 Visio, toiminta-ajatus ja arvot .............................................................................................. 14
3.2.2 Strategiset tavoitteet ............................................................................................................. 15
3.2.3 Kriittiset menestystekijät ....................................................................................................... 16
3.2.4 Mittarit ja seuranta ............................................................................................................... 17
4 TOIMINTA-, MARKKINA- JA ASIAKASYMPÄRISTÖ .......................................................... 19
4.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ................................................................................................................ 19
4.2 MARKKINAYMPÄRISTÖ .............................................................................................................. 22
4.3 ASIAKASYMPÄRISTÖ .................................................................................................................. 27
5 LIIKETOIMINTAKUVAUS JA ORGANISOITUMINEN ......................................................... 28
5.1 LIIKETOIMINNAN ANSAINTALOGIIKKA ....................................................................................... 28
5.2 LIIKETOIMINTARAKENNE ........................................................................................................... 28
5.3 ORGANISAATIOMALLI ................................................................................................................ 29
5.4 ORGANISAATION ROOLIT ........................................................................................................... 34
5.5 KPK THH:N JOHTAMISMALLI.................................................................................................... 36
5.6 KPK THH:N ASIAKASSUHTEEN HALLINTA ................................................................................ 38
6 OMISTAMINEN, OHJAUS JA HALLINTO ............................................................................... 42
6.1 YHTIÖN RAKENNE JA OMISTUS................................................................................................... 42
6.2 TOIMINNAN OHJAUS JA HALLINTO ............................................................................................. 43
7 PALVELUTARJONTA .................................................................................................................. 45
7.1 PALVELUKONSEPTI .................................................................................................................... 45
7.2 PALVELUSALKKU....................................................................................................................... 46
7.3 TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUT ....................................................................... 47
8 KPK THH:N JÄRJESTELMÄKENTTÄ JA IT-ARKKITEHTUURI ....................................... 49
9 TALOUDELLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET ................................................................... 52
10 RISKIT JA TOTEUTUSSUUNNITELMA ................................................................................... 58
10.1 RISKIEN HALLINTA JA VARAUTUMINEN ..................................................................................... 58
10.2 TOTEUTUSSUUNNITELMA........................................................................................................... 60
LIITTEET

Liite 1: Palvelutarjonnan prosessikuvaukset
Liite 2: Palvelukatalogi
Liite 3: Palvelusopimusluonnos
Liite 4: Alihankintasopimusluonnos

4



1 Johdanto
Tämä liiketoimintasuunnitelma sisältää ”Kuntien Palvelukeskus THH” -osakeyhtiön
(myöhemmin KPK THH, palveluyhtiö tai yhtiö) perustamisen lähtökohdat, liikeidean ja
strategisen tahtotilan, tavoiteltavat hyödyt kuntasektorille, liiketoimintakuvauksen ja
organisoitumisen, palvelutarjonnan järjestelmävaihtoehtoineen sekä toteutussuunnitelman. KPK
THH:n tietotekniset ratkaisut on kuvattu KPK ICT:n liiketoimintasuunnitelmassa.

Perustamisen lähtökohdat
Lähtökohta KPK THH:n perustamiselle on kuntien tarve tehostaa toimintaansa ja yhtenäistää
toimintatapojansa. Kuntien itsenäisen aseman sekä kuntakonsernin monimuotoisen rakenteen
vuoksi asiakkailla on hyvin erilaisia tarpeita, jolloin yhden yhtenäisen toimintamallin periaate
mielletään usein haasteelliseksi toteuttaa. Tämän vuoksi talous- ja henkilöstötoimintojen
hoitamiseen onkin useita erilaisia käytäntöjä. Suurin osa erityisesti pienistä kunnista hoitaa
talous- ja henkilöstötoimintonsa itse ja suurin haaste KPK THH:n markkinoille tulolle onkin
kuntien varovaisuus muuttaa totuttuja toimintatapoja. Usean kunnan tahtotila on kuitenkin
luopua itse tekemisestä ja keskittyä ydintoimintoihinsa.
Osa kunnista ja kuntayhtymistä on perustanut oman talous- ja/tai henkilöstöhallinnon
palvelukeskuksen palvelemaan kunta- tai kuntayhtymäkonsernia. Lisäksi tietyt kuntatoimijat
ovat perustaneet seudullisia palvelukeskusyhtiöitä. Palvelukeskusmallista saadut kokemukset
ovat olleet yleensä hyviä.
Kuntasektorin talous- ja henkilöstöhallinnon markkinoiden koko Sitran alkuvuodesta 2009
teettämän selvityksen mukaan on kustannuksilla mitattuna 570 milj. €. KPK THH:n
asiakaspotentiaalin muodostavat kaikki kunnat ja kuntayhtymät riippumatta siitä, kuinka niiden
talous- ja henkilöstötoiminnot on nykytilassa hoidettu. Samalla markkinoilla kilpailevat
yksityiset palvelutuottajat kuten tilitoimistot. Näiden markkinaosuus nykytilassa on kuitenkin
pieni, mutta voi kasvaa, jos kuntien halukkuus ulkoistaa palvelujaan lisääntyy.

5



Liikeidea ja strateginen tahtotila
KPK THH:n liikeidea perustuu laadukkaan, vertailukelpoisen sekä oikea-aikaisen taloudellisen
ja toiminnallisen toteuma- ja ennusteinformaation tuottamiseen sekä talous- ja henkilöstö-
toimintojen kustannustehokkaaseen ja laadukkaaseen toteuttamiseen. Liikeidean perustana on
ylivertainen kuntasektorin tarpeiden ymmärtäminen sekä nykyaikaisimman tietotekniikan
hyödyntäminen osana yhtenäisiä ja parhaiden käytäntöjen mukaisia prosesseja. KPK THH on
valtakunnallisesti toimiva, kuntatoimijoiden omistama in house -osakeyhtiö, joka tuottaa
asiakkailleen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sisältäen laadukkaan ja ajantasaisen
informaation päätöksenteon tueksi. Tämän mahdollistavat kustannustehokkaasti hoidetut,
tuotteistetut talous- ja henkilöstöhallinnon peruspalvelut, joissa kokonaisprosessi mukaan lukien
asiakkaan vastuualueen tehtävät on optimoitu. KPK THH:n visio on olla valtakunnallisesti
laajin ja merkittävin palveluyhtiö, kuntasektorin osaavin kumppani johtamista tukevien talous-
ja henkilöstöhallinnon perus- ja lisäarvopalvelujen tuottajana. KPK THH:n tavoitteena on 25 %
markkinaosuus kuntasektorilla vuoteen 2014 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 45 milj. €
liikevaihtoa, kun toiminta on suunnitellussa tavoitetehokkuudessaan.

Tavoiteltavat hyödyt
KPK THH tuo hyötyjä niin yksittäiselle kunnalle kuin koko yhteiskunnalle. Yksittäisen kunnan
kannalta merkittävin hyöty on yhtiön tuottama ajantasainen, luotettava ja yhteismitallinen
informaatio, jonka pohjalta johto saa tarkan ja reaaliaikaisen näkemyksen kuntatoimijan tilasta
ja pystyy tekemään päätöksiä oikean informaation pohjalta. Oikean informaation pohjalta tehdyt
päätökset mahdollistavat huomattavat kustannussäästöt kuntien toimialojen palveluissa. Lisäksi
talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien tuotteistaminen parhaiden käytäntöjen pohjalta,
työnjaon optimointi sekä palvelukeskuksen että kuntatoimijan kannalta ja
tietojärjestelmäympäristön tehostaminen tuottavat merkittäviä kustannushyötyjä näiden
tukipalveluiden hoitamisessa. KPK THH vastaa myös eläköitymisen ja muun resursointivajeen
tuomiin haasteisiin.
Koko kuntasektori hyötyy KPK THH:n toiminnasta suorina kustannushyötyinä. Välillisesti
yhteiskunta hyötyy, koska talouden kokonaiskuvan muodostaminen helpottuu ja on
luotettavampi, kun tiedot ovat yhteismitallisia ja tiedonsaanti ajantasaista. Lisäksi
viranomaisraportointi tehostuu ja nopeutuu, kun raportointi voidaan suorittaa entistä
keskitetymmin.

Liiketoimintakuvaus ja organisoituminen
KPK THH:n liiketoiminnan ansaintamalli perustuu siihen, että palvelukeskus toimii
kustannustehokkaammin kuin kuntatoimijat tuottaessaan talous- ja henkilöstöhallinnon
palvelunsa itse. Palvelut ovat standardoituja, selkeästi tuotteistettuja ja ne on määritelty
palvelusopimuksissa. Jotta hinnoittelu pysyy kilpailukykyisenä markkinoilla vallitsevaan
hintatasoon nähden, palvelutoimintaa kehitetään ja tehostetaan jatkuvasti. KPK THH:n
tavoitteena onkin olla kilpailukykyisin markkinatoimija. Yhtiö ei tavoittele voittoa enemmän
kuin tarvitaan vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi.
KPK THH on liiketoimintarakenteeltaan useamman alueellisen keskuksen muodostama,
keskitetysti ohjattu palveluyhtiö. Palveluyhtiö ohjaa ja kehittää alueellisia keskuksiaan

6



yhtenäiseen suuntaan ja vastaa siitä, että käytäntöjen yhtenäistäminen ja prosessien sekä
järjestelmien kehittäminen etenee yhtiön tavoitteiden mukaisesti. KPK THH:n toimitusjohtaja
vastaa koko palveluyhtiön toiminnasta, sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Alueellisen
palvelukeskuksen johtajan tukena toimii palvelukeskuksen johtoryhmä. Lisäksi
prosessikohtaiset ohjausryhmät, joissa on mukana asiakkaiden ja KPK ICT:n edustus, kehittävät
toimintamalleja, prosesseja ja tietojärjestelmiä valtakunnallisella tasolla.

Palvelutarjonta
KPK THH tarjoaa omistajakunnille ja niitä lähellä oleville toimijoille tuotteistettuja talous- ja
henkilöstöhallinnon palveluita. Tässä liiketoimintasuunnitelmassa taloushallinnon palvelu-
kokonaisuus kattaa osto- ja myyntilaskut ja vastaavat reskontrat, perinnän, maksuliikenteen,
käyttöomaisuuskirjanpidon, kirjanpidon ja tilinpäätöslaskelmat. Näihin peruspalveluihin sisältyy
prosessien perus- ja viranomaisraportointi ja toiminnan kehittäminen. Taloushallinnon
lisäpalveluina tarjotaan kuntakonsernin tilinpäätöksien laadintaa, kassanhallintaa ja
rahoituspalveluita sekä raportointia ja strategisen taloushallinnon lisä- ja tukipalveluita johdon
päätöksenteon tueksi. Henkilöstöhallinnon palvelukokonaisuuden peruspalvelut sisältävät
palkkahallinnon, matkalaskujen käsittelyn ja perustietojen ylläpidon. Henkilöstöhallinnon
lisäpalveluina tarjotaan tukea rekrytointiin sekä palvelusuhdeasioiden neuvontaa ja tukea.
Henkilöstöhallinnon lisäpalveluiden osalta palveluja tarjotaan mahdollisesti yhteistyössä
Kuntaliiton kanssa. Tulevaisuudessa yhtiön tarjoamat palvelut voivat kehittyä sekä tarvittaessa
muuttua ja lisääntyä. Tulevaisuuden mahdollisista palveluista voivat olla esimerkiksi
työvoimavuokraus ja strategisen henkilöstöhallinnon asiantuntija- ja
tietojärjestelmätukipalvelut.KPK THH ja sen asiakkaat tekevät sopimuskausittain
palvelusopimuksen, jossa määritellään tuotettavat palvelut sekä niiden määrä, laatu ja hinta.
Yhtiö tuottaa ja tehostaa prosessikohtaisia kokonaispalveluita sisältäen asiakkaan vastuualueelle
jäävän toiminnan optimoinnin kokonaishyötyjen saavuttamiseksi. Tämä tuo KPK THH:lle
kilpailuetua suhteessa muihin markkinoilla oleviin palveluyhtiöihin ja kuntatoimijoille
kustannustehokkuutta. Palvelukeskuksen ulkopuolisten prosessin osien kehittäminen on
toisaalta myös edellytyksenä nykyistä yhtenäisemmän, vertailukelpoisemman informaation
saamiseksi kuntatoimijoille. Lisäksi mm. suurten kaupunkien palvelukeskusten benchmark-
arvioinneissa on todettu, että prosessien tehostaminen palvelukeskuksen osalta on huomattavasti
yksinkertaisempaa kuin kuntatoimijan päähän jäävien prosessin osien osalta. Arviointien
mukaan suurin kustannushyötypotentiaali on juuri kuntatoimijalle jääneiden prosessin osien
kehittämisessä.
Tavoitetilassa talous- ja henkilöstöhallinnon kukin osaprosessi toteutetaan yhtenäisellä
tietojärjestelmäkokonaisuudella. Tämä ratkaisumalli mahdollistaa kustannustehokkaan
palvelutuotannon.

Toteutussuunnitelma
KPK THH on kuntatoimijoiden kokonaan omistama yhtiö. Perustamisvaiheessa kunnat
sijoittavat osakepääomana yhtiöön 1 euroa per kunnan asukas. Osakepääomaan tehtävä sijoitus
nousee ajan kuluessa ja myöhemmin mukaan tuleville kunnille ensin 3 euroon ja sitten 6 euroon
per kunnan asukas. Yhtiö tarvitsee lisäksi ulkopuolista rahoitusta, minkä vuoksi Sitra ja muut
markkinaehtoiset rahoittajat sijoittavat käynnistämisvaiheen investointeihin tarvittavan

7



lisäpääoman lainana. Lainasta osa tulee olemaan oman pääoman ehtoista ja osa vieraan
pääoman ehtoista. Lainoille tarvitaan mahdollisesti omistajien takaus.
KPK THH:n tavoitetilaan 2015 edetään vaiheittain toiminnan riskit minimoiden alla olevan
suunnitelman mukaisesti.

2011 2012 2013 2014 2015
Asiakasvolyymi ~10 % ~15% ~20% ~25% ~25%
(väestön
kattavuus)

Palvelutuotanto Palkanlaskenta, Palkanlaskenta, Palkanlaskenta, Palkanlaskenta, Palkanlaskenta,
matkalaskujen matkalaskujen matkalaskujen matkalaskujen matkalaskujen
käsittely, käsittely, käsittely, käsittely, käsittely,
Alihankintana on taloushallinto *, rekrytointi, rekrytointi, rekrytointi,
mahdollista ostaa taloussuunnittelu * (työvoima- (työvoima- (työvoima-
myös vuokraus) vuokraus) vuokraus)
taloushallinnon taloushallinto, taloushallinto, taloushallinto,
palveluita taloussuunnittelu taloussuunnittelu Taloussuunnittelu

Järjestelmä- Palkanlaskennassa Yhtenäinen Yhtenäinen Yhtenäinen Yhtenäinen
ympäristö olemassa olevat järjestelmä- järjestelmä- järjestelmä- järjestelmä-
järjestelmät, kokonaisuus: kokonaisuus: kokonaisuus: kokonaisuus:
(Personec F.K./R, - ERP * - ERP - ERP - ERP
Pegasos), - järjestelmä- -Järjestelmä- -Järjestelmä- -Järjestelmä-
matkalaskujen palveluna palveluna palveluna palveluna
käsittelyprosessissa hankittava hankittava hankittava hankittava
uusi yhteinen vaihtoehto vaihtoehto vaihtoehto vaihtoehto
järjestelmä,
taloushallinnon ja –
suunnittelun osalta
tehdään
järjestelmä-
kehitystä

Toimipisteet Vähintään 3 aluetta 5 aluetta,
Enintään 5 aluetta, Noin 150
joilla mahdollisesti htv/toimipiste
useampia
toimipisteitä

Henkilöstö Kultakin asiakkaalta Tavoite-
siirtyy tavoite- tehokkuuksien
tehokkuuden mukainen
mukainen määrä henkilöstömäärä
työntekijöitä, loput (saavutetaan
henkilöt voidaan eläköitymisen
myös siirtää KPK kautta)
THH:hen, mutta
lisäresursointi
laskutetaan
erikseen

Taulukko 1-1 KPK THH 2015 tavoitetilan tiekartta

KPK THH:n toiminta käynnistyy vuonna 2011. Palvelutarjonnassa on tuolloin palkanlaskenta ja
matkalaskujen käsittely. Tuotantoa tehdään olemassa olevilla palkanlaskennan järjestelmillä.
Matkalaskujen käsittelyyn KPK THH:lle hankitaan uusi yhteinen järjestelmä. KPK THH:n
alihankkijaverkoston kautta on mahdollista ostaa myös taloushallinnon ja –suunnittelun
palveluita.

8



Vuoden 2011 käynnistysvaiheessa KPK THH:lla on toimintaa vähintään kolmella ja enintään
viidellä alueella, joilla voi olla useampia toimipisteitä. Alueelliset keskukset pohjautuvat
alkuvaiheessa asiakkaaksi tulevien kuntatoimijoiden olemassa oleviin palvelukeskuksiin. Uusia
toimipisteitä voi lisäksi syntyä mm. ostamalla ja yhdistämällä pienempiä palveluntuottajia tai
liittämällä toimiva palvelukeskus osaksi KPK THH:a.
KPK THH:n asiakasvolyymin suunnitellaan kasvan vuosittain 5%:lla vuoteen 2014 mennessä,
jolloin väestön kattavuus on 25%.
KPK THH:n palvelutarjonta kattaa taloushallinnon ja –suunnittelun palvelut vuonna 2012
mikäli hyödynnetään olemassa olevia laajennettavia järjestelmäsopimuksia, muutoin nämä
palvelut ovat KPK THH:n palvelusalkussa vasta vuonna 2013. Toisaalta kuntatoimijoilla on
mahdollisuus hankkia nämä palvelut jo vuonna 2012 palveluna hankittavan tietojärjestelmän tai
alihankintaverkoston kautta. KPK THH:n suunniteltu palvelusalkku on täydessä laajuudessaan
kuntatoimijoiden käytettävissä vuonna 2013, jolloin palvelutarjontaan lisätään myös
rekrytoinnin tuki.

Prosessien ja raportoinnin jatkuva kehittäminen on tärkeä osa KPK THH:n oimintaa.

Kehityspolku I KPK THH:n TAVOITETILAN MUKAISEN
ERP-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖN
POHJAUTUVA PALVELUTUOTANTO

YHTENÄISTEN
PROSESSIEN JA KEHITETYN
KPK THH:N KONSEPTIN
TOIMINTA-
PERUSTAMINEN TAPOJEN MUKAISEN
TOIMINNAN
JATKUVA
KEHITTÄMINEN LAAJENTAMINEN
KPK THH:n PALVELUNA HANKITUN
TIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖN
Kehityspolku II POHJAUTUVA PALVELUTUOTANTO
(IIa. THH-henkilöstö siirtyy KPK THH:hen,
IIb: THH-henkilöstö ei siirry KPK THH:hen)

Kehityspolkujen lisäksi voidaan tarjota talous - ja henkilöstöhallinnon palveluita
alihankintaverkoston kautta.
Omistusjärjestelyt olemassa olevien palvelukeskusten kanssa ovat myös
mahdollisia.

Kuva 1-1 KPK THH:n kehityspolut I ja II

KPK THH:n toiminta käynnistyy kahden rinnakkaisen kehityspolun kautta. Kehityspolku I
keskittyy KPK THH:n tavoitetilan mukaisen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) käyttöön
pohjautuvan palvelutuotannon kehittämiseen. Kehityspolku II pohjautuu palveluna hankittavaan
vaihtoehtoiseen järjestelmäratkaisuun. Kuntatoimijoilla on tässä kehityspolussa mahdollisuus
joko siirtää talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijansa KPK THH:oon tai jättää henkilöstö
kunnan omaan organisaatioon.

Palvelukeskusrakenne vastaa kuntasektorin haasteisiin
Kuntasektorille on tunnusomaista toimintaympäristön hajanaisuus. Kuntia on 348, jotka ovat
kooltaan ja lähtökohdiltaan hyvin erilaisia. Kuntayhtymiä on syyskuun 2009 tietojen mukaan

9



188, joista merkittävimmät ovat 19 maakuntien liittoa, 20 sairaanhoitopiiriä, 37
kansanterveystyön kuntayhtymää, 16 erityishuoltopiirien kuntayhtymää ja 48
koulutuskuntayhtymää1. Lisäksi kuntakonserniin kuuluu näiden omistamia liikelaitoksia ja
yhtiöitä. Hajanaisuus heijastuu myös talous- ja henkilöstöhallintoon, joiden osalta kuntien
välinen yhteistyö on vielä melko harvinaista. Käytännöt ja toimintaperiaatteet on toteutettu
useilla eri malleilla ja järjestelmäratkaisuilla. Alla olevassa taulukossa kuvataan tyypilliset
toimintamallit.

TOIMINTAMALLI TYYPILLINEN YMPÄRISTÖ

Hajautettuna tai osana kunnan yleishallintoa Pienet kuntatoimijat, osa keskisuurista
1 kuntatoimijoista

Kunnan oma palvelukeskus sisäisenä yksikkönä tai Suuret kuntatoimijat, osa keskisuurista
2 liikelaitoksena kuntatoimijoista

Yhteisesti muiden kuntien/kuntayhtymien kanssa Noin kymmenen seudullista osakeyhtiötä tuottaa
3 omistettuna palvelukeskusyhtiönä palveluja keskisuurille kuntatoimijoille ja niiden
ympäristölle
Ulkoistettuna kaupalliselle markkinatoimijalle, Kuntakonserniin kuuluvat osakeyhtiöt
4 kuten tilitoimistolle

Taulukko 1-2 Yhteenveto talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämistavoista kunnissa

Palvelukeskusmalliin siirtyminen vaatii toimintaperiaatteiden yhtenäistämistä, mistä seuraa
lukuisia välittömiä hyötyjä. Laadukas ja ajantasainen informaatio luo edellytykset tehokkaalle
johtamiselle. Yhtenäiset laskentakäytännöt tuovat läpinäkyvyyttä ja mahdollistavat kuntien
tunnuslukujen vertaamisen keskenään. Prosessien ja järjestelmien yhdenmukaistaminen,
palvelujen tuotteistus ja yhteiset kehitysinvestoinnit tehostavat palvelutuotantoa ja alentavat
kustannuksia myös kuntiin jäävien toimintojen osalta. Palvelukeskusmallissa työnjako on
selkeä. Palveluyhtiö vastaa talous- ja henkilöstöhallinnon peruspalveluista sekä tuottaa
johtamista ja päätöksentekoa tukevaa informaatiota ja raportointia tarvittaessa lisäpalveluina.
Kuntatoimija voi täysipainoisesti keskittyä toimialojen palveluiden toimivuuteen ja ohjata
resursseja näiden palveluiden varmistamiseen.

Liiketoimintasuunnitelmaa on työstetty yhdessä kuntasektorin toimijoiden kanssa
KPK THH:n liiketoimintasuunnitelma on laadittu alkuvuoden 2009 aikana useiden
kuntatoimijoiden talousjohdon kanssa. He toivat sisältöä työhön haastattelujen, työkokousten ja
materiaalin kommentoinnin kautta. Marraskuussa 2009 käynnistynyt liiketoimintasuunnitelmien
päivitys pohjautuu sekä 192 kuntatoimijan kanssa käytyihin kuntaneuvotteluihin että Lahden,
Oulun, Raision ja Turun kaupunkien ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin edustajien kanssa
pidettyihin työpajoihin. Lisäksi olemassa olevista palvelukeskuksista Seutukeskus Häme Oy:n
ja Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n edustajat ovat olleet mukana liiketoimintasuunnitelman
päivittämisessä mm. alihankintaverkostomallin osalta.

1
www.kunnat.net, syyskuu 2009

10



2 Tavoiteltavat hyödyt

Palvelukeskusmalliin siirtyminen mahdollistaa hyötyjä organisaatiolle
Palvelukeskusmallin avulla on tutkitusti mahdollista saavuttaa useita hyötyjä. BearingPointin
eurooppalaisen tutkimuksen2 mukaan palvelukeskusmalliin siirtyneet yritykset ja julkiset
organisaatiot ovat saavuttaneet toiminnassaan selvää parannusta aikaisempaan tilanteeseen
nähden.

Aiempaa huonommin Sama kuin aiemmin Aiempaa paremmin

100 %

80 %
Osuus vastaajista

60 %

40 %

20 %

0%

Kuva 2-1 Organisaatioiden kokema hyöty palvelukeskukseen siirtymisen jälkeen

Toimintatapojen yhtenäistäminen, kustannustehokkuus ja parhaiden käytäntöjen käyttöönotto on
parantunut lähes jokaisessa tutkitussa organisaatiossa palvelukeskusmalliin siirtymisen myötä.
Yli puolet organisaatioista on ilmoittanut, että lisäarvoa tuottavan työn osuus on kasvanut,
tiedon laatu on parantunut ja se on ollut nopeammin saatavilla. Lisäksi työntekijöiden
osaamistaso on kasvanut. Myös yhteistoiminta muiden tukitoimintojen kanssa ja sisäinen
asiakastyytyväisyys on pysynyt yhtä hyvänä tai parantunut entisestä.

KPK THH:n tavoittelemat hyödyt
KPK THH:n suurin lisäarvo kuntasektorille syntyy laadukkaan, vertailukelpoisen ja oikea-
aikaisen taloudellisen ja toiminallisen informaation tuottamisesta kunnan johtamisen ja
päätöksenteon tueksi, sekä siitä, että tämä mahdollistaa ydinprosessien kehittämisen

2
BearingPoint White Paper –julkaisu 2005: ”Shared Services and Outsourcing in Europe: What Firms Have Done
and Plan to Do”

11



keskitetymmin sekä prosessien, rakenteiden, toimintamallien ja järjestelmien yhtenäistämisen,
mikä näkyy suorana kustannustehokkuuden parantumisena kokonaisprosessissa.
KPK THH:n asiakkuudesta saavutetaan hyötyjä monella tasolla. Yksittäisen kunnan kannalta
merkittävimmiksi hyödyiksi on tunnistettu edellä mainitun kokonaistehostumisen lisäksi selkeät
ja tuotteistetut palvelut talous- ja henkilöstöhallinnossa, eläköitymiseen ja muihin
resursointihaasteisiin vastaaminen, palveluiden laadun parantuminen osaamisen keskittymisen
kautta sekä kunnan oman tietojärjestelmäympäristön kehittäminen palvelukeskuksen
järjestelmäympäristöä hyödyntäen. Hyödyt näkyvät selkeimmin pienissä kunnissa, joilla ei
itsenäisesti ole mahdollisuutta suuriin kehittämisinvestointeihin sekä kunnissa, joissa talous- ja
henkilöstöhallinto hoidetaan vielä hajautetusti itse. Niiden kuntien osalta, jotka jo ovat
organisoineet talous- ja henkilöstöhallintonsa esimerkiksi kunnan sisäisellä
palvelukeskusmallilla, tehostuminen ei välttämättä ole yhtä suurta. Toisaalta näissäkin kunnissa
on tehostamispotentiaalia vielä huomattavasti erityisesti kuntaorganisaation sisällä edelleen
toteutettavien prosessin osien osalta. KPK THH:n tavoitteena on yhtenäistää myös näiden
prosessin osien toimintatapoja kuntien kesken. Tällä saavutetaan kustannustehokkuutta ja
luodaan edellytyksiä nykyistä vertailukelpoisemman informaation tuottamiseen.
Jo toimiville palvelukeskuksille KPK THH antaa mahdollisuuden oman toiminnan
laajentamiseen osana laajempaa palvelukokonaisuutta joko liittymällä osaksi KPK THH:a tai
toimimalla KPK THH:n alihankkijana. Palveluyhtiö luo myös mahdollisuuden hyödyntää
entistä suurempia mittakaavaetuja ja laajempaa omistuspohjaa. Toimiminen KPK THH:n
palveluverkostossa antaa olemassa oleville palvelukeskuksille mahdollisuuden tuoda omia
parhaita käytäntöjä palveluyhtiön kehittämiseen ja palveluyhtiön kanssa yhdessä kehitettyjen
yhtenäisten toimintatapojen ja järjestelmien käyttöönoton. Näin kehitetään sisällöllistä
erityisosaamista kuntasektorin keskeisillä palvelualueilla.
Yhtenä esimerkkinä KPK THH:n perustamistoimien tuomista hyödyistä olemassa oleville
palvelukeskuksille on KPK-hankkeen yhteydessä syntyvä kahden kuntaomisteisen yhtiön
perusteilla oleva KuntaPro Oy, joka tuottaa ja tarjoaa omistajilleen, kunnallisille yhteisöille,
talous- ja palkkahallinnon ja muita tukipalveluja. Yhtiön visiona on muodostaa yhdessä
omistajiensa kanssa sähköiseen asiointiin perustuva talouspalvelukeskusten verkosto. Yhtiön
tavoitteena on omistajien osaamisen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä ja varsinaisessa
palvelutuotannossa, omistajien kustannustehokkuuden ja laadun parantaminen tällä toimialalla
sekä tuotantoprosessien ja tuotettujen palvelujen kehittäminen kaikille asiakkaille sopivina
ratkaisuina (toimivien mallien monistus).
Yhteiskunta hyötyy KPK THH:n toiminnasta suorina kustannustehokkuuden parantumisena.
Välillisesti yhteiskunta hyötyy, koska talouden kokonaiskuvan muodostaminen helpottuu ja on
luotettavampi, kun tiedot ovat yhteismitallisia ja tiedonsaanti ajantasaista. Viranomaisraportointi
tehostuu ja nopeutuu, kun raportointi voidaan suorittaa entistä koordinoidummin. Parempi
informaatio tukee myös rakennemuutosta ja parantaa resurssien suunnittelua ja sitä kautta
hillitsee lyhytaikaisten työsuhteiden ja eläköitymisen aiheuttamia haasteita.
Paremman informaation avulla johdon on helpompi tuottaa entistä parempia ja perusteltuja
päätöksiä. Taloudellisia tietoja ja operatiivisen toiminnan tunnuslukuja voidaan vertailla
toisiinsa ja analysoida toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi talouden suunnittelu paranee, kun
johtamisen tueksi kehitetään uusia välineitä.

12



3 Liikeidea ja strateginen tahtotila
3.1 Liikeidea
KPK THH on valtakunnallisesti toimiva, kuntatoimijoiden omistama palveluyhtiö, joka tarjoaa
asiakkailleen johdon päätöksenteon tuen laadukkaan ja ajantasaisen tiedon tuottamisen sekä
raportoinnin ja analyysin kehittämisen kautta, sekä kustannustehokkaat talous- ja
henkilöstöhallinnon peruspalvelut tehokkaan kokonaisprosessin osana.

Palvelukeskusrakenne luo perustan toimintamallin kehittämiselle
KPK THH:n liiketoimintamalli perustuu palvelukeskusmallin yleisille perusperiaatteille. Tämä
tarkoittaa sitä, että palvelukeskus on itsenäisesti johdettu organisaatio, joka tuottaa asiakkailleen
yhtenäisiin prosesseihin perustuvat palvelut. Palvelukeskusmalli lisää välitöntä
kustannustehokkuutta rakenteiden, toimintojen ja vastuun keskittämisen sekä tuotteistetun
palvelutarjooman ja yhtenäistetyn järjestelmäympäristön kautta. Toiminnan kehittäminen on
asiakaslähtöistä.
Rakenteiden keskittäminen ja yhtenäistäminen luo edellytykset asiakkaiden toimialojen
palveluiden tehokkaalle johtamiselle. Palvelukeskusmallissa tiedon ajantasaisuus,
yhteismitallisuus ja vertailtavuus on helpompi toteuttaa, kuin mitä se olisi yksittäisissä
toimipisteissä. Laadukkaat perustiedot puolestaan edesauttavat sekä raportoinnin että
raportoinnista tehtävän analyysin laadun huomattavaa paranemista. Suurimmat hyödyt
palvelukeskusmalliin siirtymisestä saavutetaan, kun myös asiakkaiden toimialojen palvelut
tuotteistetaan yhtenäisellä tavalla.

Kuva 3-1 Palvelukeskusrakenne KPK THH:ssa

13



3.2 Strateginen tahtotila
KPK THH:n strateginen tahtotila strategiakartaksi tiivistettynä on esitetty alla. Perustelut ja
kuvaus sisällölle on dokumentoitu luvuissa 3.2.1 – 3.2.4.
Strategiakartassa tiivistetään KPK THH:n visio, toiminta-ajatus, arvot, strategiset tavoitteet ja
kriittiset menestystekijät yhteen näkymään. Strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät kriittiset
menestystekijät käsitellään neljän näkökulman kautta, jotka ovat talous ja vaikuttavuus,
asiakkaat, prosessit sekä ihmiset ja osaaminen.
Visio Toiminta-ajatus Arvot
KPK THH tehostaa kuntasektorin johdon
päätöksentekoa parantuneen
KPK THH on valtakunnallisesti
raportoinnin ja analyysin kautta, sekä
laajin ja merkittävin palveluyhtiö,
tuottaa kuntasektorin talous- ja Asiakaslähtöisyys
kuntasektorin osaavin kumppani
Tahtotila henkilöstöhallinnon palvelut Avoimuus
johtamista tukevien talous- ja
kustannustehokkaasti ja yhtenäisellä Vaikuttavuus
henkilöstöhallinnon perus- ja
toimintamallilla. Toimintaa suunnitellaan
lisäarvopalvelujen tuottajana.
ja kehitetään yhdessä asiakkaiden
KPK THH:n tavoitteena kanssa.
on 25% markkinaosuus
kuntasektorilla vuoteen Talous ja Asiakkaat Prosessit Ihmiset ja
2014 mennessä vaikuttavuus osaaminen
Yhtenäiset prosessit ja
Lisäarvoa osaamisen ja
Strategiset Kustannustehokas Ainutlaatuinen asioimiskäytännöt,
organisaatiokulttuurin
tavoitteet 2015 toimintamalli asiakastuntemus selkeät
kautta
palvelukokonaisuudet

Palvelujen
Asiakkaan toiminnan tuotteistaminen ja Kehityshenkinen
Toimiva omistajaohjaus
ymmärtäminen suunnitelmallinen kulttuuri
Kriittiset kehittäminen
menestystekijät
Optimaalisen
Toiminnan organisointi ja Palvelujen riittävä Tietojärjestelmien
henkilömäärän ja oikean
mittakaavaedut läheisyys yhteensopivuus
osaamisen varmistaminen

Läpimenoaika HTV/prosessi
Asiakastyytyväisyys Poikkeamat
Esimerkkejä Kpl / htv palvelusopimuksesta
Osaamisprofiilien
Asiakaskannattavuus
mittareista Eur / kpl IT-kustannukset ajantasaisuus
Asiakkaiden pysyvyys
/kokonaiskustannukset Henkilöstötyytyväisyys

Kuva 3-2 KPK THH:n strategiakartta

3.2.1 Visio, toiminta-ajatus ja arvot
KPK THH:n visio on olla valtakunnallisesti laajin ja merkittävin palveluyhtiö, kuntasektorin
osaavin kumppani johtamista tukevien talous- ja henkilöstöhallinnon perus- ja
lisäarvopalvelujen tuottajana.
Visio tarkoittaa sitä, että KPK THH on:
 Valtakunnallisesti laajin ja merkittävin palveluyhtiö. KPK THH:n tavoitteena on 25 %
markkinaosuus kuntasektorilla vuoteen 2014 mennessä.
 Kuntasektorin osaavin kumppani. Henkilöstöllä on kilpailijoihin nähden ylivertainen
osaaminen ja ymmärrys kuntasektorin toiminnasta, haasteista ja ratkaisumalleista.
 Johtamista tukevien talous- ja henkilöstöhallinnon perus- ja lisäarvopalvelujen tuottajana.
Liiketoimintarakenne ja organisaatiomalli suunnitellaan niin, että ne mahdollistavat
peruspalvelujen kustannustehokkuuden, yhteismitallisen ja vertailukelpoisen informaation
tuottamisen, kuntasektorin raportointisisällön ja -käytäntöjen yhtenäistämisen ja
kehittämisen sekä kuntasektorin toimialojen palvelujen ohjauksen tehostamisen

14



KPK THH:n toiminta-ajatus on tehostaa kuntasektorin johdon päätöksentekoa parantuneen
raportoinnin ja analyysin kautta sekä tuottaa kuntasektorin talous- ja henkilöstöhallinnon
palvelut kustannustehokkaasti ja yhtenäisellä toimintamallilla. Toimintaa suunnitellaan ja
kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa.
Toiminta-ajatuksen tahtotilan mukaan kuntatoimijoiden tiedonhallintaa, prosesseja ja
asiointikäytäntöjä on uudistettava tavalla, joka mahdollistaa kunnon irtioton nykytilanteesta ja
tehostaa kuntatoimijoiden taloutta. Kehitystyöhön tarvitaan valtakunnallinen yhtenäinen
toimintatapa, joka huomioi parhaat käytännöt sekä nykyisten palvelukeskusten toimintatavat ja
asiakkaiden tarpeet
KPK THH:n arvot - asiakaslähtöisyys, avoimuus ja vaikuttavuus - ovat linjassa vision ja
toiminta-ajatuksen sekä kuntatoimijoiden strategisten periaatteiden kanssa.
 Asiakaslähtöisyys tarkoittaa asiakkaan toiminnan ja toimintaympäristön ymmärtämistä,
asiakkaan kuuntelemista ja palvelujen asiakaslähtöistä kehittämistä
 Avoimuus tarkoittaa kehityshakuista ja ennakkoluulotonta organisaatiokulttuuria sekä
toiminnan läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä kaikkien sidosryhmien suuntaan
 Vaikuttavuus tarkoittaa lisäarvon tuottamista asiakasyhteistyön kaikissa vaiheissa

3.2.2 Strategiset tavoitteet
KPK THH:n strategiset tavoitteet kuvaavat sen, miten yhtiö saavuttaa pysyvän kilpailuedun
valitussa talous- ja henkilöstöhallinnon markkinassa.

Kustannustehokkuus
Talouden ja vaikuttavuuden näkökulmasta katsottuna KPK THH:n toiminta suunnitellaan
parhaita käytäntöjä vastaavaksi niin, että kustannustehokkuuden kasvattaminen on mahdollista.
Kustannustehokkuus syntyy muun muassa mittakaavaeduista, omien ja kuntatoimijoiden
asiakkaiden prosessien ja järjestelmäkentän yksinkertaistamisesta ja standardoinnista, palvelujen
tuotteistamisesta, järjestelmätuen lisäämisestä prosessien eri vaiheissa, sähköisen asioinnin
kehittämisestä sekä toimintojen organisatorisesta uudelleenjärjestelystä, jossa roolit ja vastuut
määritetään selkeiksi ja niistä pidetään kiinni.

Ainutlaatuinen asiakastuntemus
Asiakkuuksien näkökulmasta katsottuna KPK THH perustetaan asiakaskuntatoimijoiden sekä
mahdollisesti kuntatoimijoille jo palveluja tuottavien yhtiöiden aloitteesta sekä pääsääntöisesti
nykyisellä henkilöstöllä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiöllä on erittäin vahva ymmärrys
asiakkaidensa erityispiirteistä ja tarpeista.

Yhtenäiset prosessit ja asioimiskäytännöt, selkeät palvelukokonaisuudet
Prosessien näkökulmasta katsottuna KPK THH noudattaa yhteisiä käytäntöjä läpi koko
organisaation sekä sisäisissä että asiakaspalvelu- ja tuotantoprosesseissa. Tämä on ainoa tapa

15



luoda aitoa lisäarvoa asiakaskuntatoimijoille kustannustehokkuuden nousun sekä selkeiden,
myös asiakkaan rajapinnan puolelle määriteltyjen roolien ja vastuiden kautta.

Lisäarvoa osaamisen ja organisaatiokulttuurin kautta
Ihmisten ja osaamisen näkökulmasta katsottuna KPK THH organisoidaan osaamiskeskus-
periaatteella niin, että henkilöstöllä on mahdollisuus työn kautta kehittyä erityisosaajiksi
esimerkiksi tietyn prosessin tai asiakassegmentin osalta. Tavoitteena on kehityshenkisen
kulttuurin kautta myös tarvittaessa pyrkiä houkuttelemaan pätevää lisähenkilöstöä.

3.2.3 Kriittiset menestystekijät
Strategisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittisiksi, etenkin KPK THH:n
perustamisvaiheessa huomioon otettaviksi tekijöiksi, on tunnistettu seuraavat kokonaisuudet.

Talous ja vaikuttavuus
Toimiva omistajaohjaus: Hallitustyöskentely keskittyy organisaation ja toiminnan strategiseen
kehittämiseen. Hallitus koostuu henkilöistä, jotka ovat erikoistuneet talous- ja
henkilöstöhallintoon, palveluliiketoimintaan, yritysjuridiikkaan ja julkiseen palvelusektoriin.
Hallituksella tulisi myös olla kontaktipintaa korkeakouluihin, ammattijärjestöihin ja -liittoihin.
Hallituksen kokouksiin voivat osallistua hallituksen kutsumat pysyvät asiantuntijat.
Toiminnan organisointi ja mittakaavaedut: KPK THH ei tavoittele monopoliasemaa. Toiminnan
on tarkoitus olla mittavaa, jotta varmistetaan KPK THH:n kustannustehokkuus verrattuna
pieniin erillisyksiköihin.
Organisointi KPK THH:n toiminnallisella tasolla tarkoittaa sitä, että rajapinta kuntatoimijan ja
palveluyhtiön välillä on selkeä ja hyvin määritelty. Kriittistä organisoinnissa on prosessien
tehokas järjestäminen kuntatoimijoiden organisaatioissa. Myös sinne tarvitaan riittävästi
osaamista ja tietämystä tuottamaan näiden organisaatioiden vastuulle jääviä tehtäviä.
Tehostumistavoitteiden ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi on organisaatioiden oltava
valmiit myös henkilöstön uudelleenjärjestelyihin. On todennäköistä, että työn sisältö tulee
muuttumaan tai henkilölle saatetaan ehdottaa siirtymistä palveluyhtiön palvelukseen tai muuhun
rooliin organisaation sisällä.

Asiakkaat
Asiakkaan toiminnan ymmärtäminen tarkoittaa kuntasektorin erityispiirteiden tuntemuksen
säilyttämistä ja kehittämistä sekä niiden huomioimista päivittäisessä työssä, ei asiakkaille
yksittäin tuotettavia erityispalveluja.
Palvelujen riittävä läheisyys. Palvelut pidetään lähellä asiakkaita siten, että suora kontakti
asiakkaan organisaatioon säilyy ja toiminta pysyy tehokkaana myös henkilökohtaisten suhteiden
kautta. Asiakasnäkymän lisäksi palvelujen sijaintiin vaikuttavat myös kuntasektorin
elinkeinopoliittiset reunaehdot.

16



Prosessit
Tietojärjestelmien yhteensopivuus. Tietojärjestelmäkentän selkiinnyttäminen, yhteensopivuus ja
liittymien toimivuus myös asiakkaiden muiden tietojärjestelmien kanssa on keskeinen tekijä
KPK THH:n kustannustehokkaan palvelutuotannon varmistamisessa.
Palvelujen tuotteistaminen ja suunnitelmallinen kehittäminen. Kaikille asiakkaille tarjotaan
samat palvelukokonaisuudet laadultaan samantasoisina. Tuotteistaminen on edellytys
kokonaisprosessien tehokkaalle organisoinnille ja tavoiteltavien kustannushyötyjen
saavuttamiselle. Tuotteistamisen avulla voidaan muodostaa asiakkaalle parhaiten sopivat
palvelukokonaisuudet. Kokonaisprosessien ja raportoinnin jatkuva kehittäminen on tärkeä osa
KPK THH:n toimintaa.

Ihmiset ja osaaminen
Kehityshenkinen kulttuuri. Innostava ja osallistava organisaatiokulttuuri mahdollistaa KPK
THH:n kiinnostavuuden työpaikkana, helpottaa rekrytointeja ja parantaa työntekijöiden
viihtyvyyttä.
Optimaalisen henkilömäärän ja osaamisen varmistaminen. KPK THH:n on varmistettava
kriittisen osaamisen riittävyys kaikilla palvelutarjonnan osa-alueilla. Lisäksi on varmistettava,
että prosesseissa työskentelee optimaalinen henkilömäärä. KPK THH:n riittävä koko
mahdollistaa panostamisen kouluttamiseen ja henkilöstön kehittämiseen ja sitä kautta
laadukkaampiin palveluihin. KPK THH:n tulee viestiä korkeasta osaamistasosta ja osaamisen
arvostuksesta toiminnan alusta lähtien. Osaamiseen liittyy keskeisenä alueena kaksikielisyys,
koska kaikki palvelut tarjotaan tarvittaessa myös ruotsin kielellä.

3.2.4 Mittarit ja seuranta
KPK THH:n lopullinen mittaristo päätetään yhtiön perustamisvaiheessa ja mittareille haetaan
samalla lähtötilannetta kuvaavat arvot. Tämän jälkeen annettujen tavoitteiden seuranta ja
toiminnan kehittäminen perustetaan mittariarvojen muutoksiin ja muutosten taustoihin.
Esimerkkejä tyypillisistä mittareista strategiakartan eri osa-alueilla KPK THH:n näkökulmasta
on kuvattu alla.

Talous ja vaikuttavuus: Kustannustehokkuuden mittareita ovat tapahtumamäärät per
henkilötyövuosi sekä kustannukset per tapahtuma. Esimerkkejä tapahtumat per henkilötyövuosi
-mittareista ovat käsitellyt ostolaskut ja käsitellyt palkkakuitit per henkilötyövuosi.
Esimerkkeinä kustannukset per tapahtuma -mittareista on yhden ostolaskun tai palkkakuitin
tuottamisen ja käsittelyn hinta. Talousmittareita ovat myös yhtiön taloudelliset tunnusluvut,
kuten myyntituotot, käyttökate ja liikevoitto.

Asiakkaat: Asiakaslähtöisyyden ja asiakastuntemuksen keskeisin mittari on
asiakastyytyväisyys, jota mitataan prosessitasolla esimerkiksi kerran vuodessa kerättävällä
asiakastyytyväisyyskyselyllä tai asiakkaan reklamaatioiden lukumäärällä. Muita mittareita ovat

17



asiakaskannattavuus sekä asiakkaiden pysyvyys ja KPK THH:n tuottama osuus asiakkaidensa
talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista.

Prosessit: Prosessien tehokkuutta ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta mittaavat prosessien
läpimenoaika ja tietojärjestelmäkustannusten osuus kokonaiskustannuksista. Prosessien
läpimenoaika tulisi saada mahdollisimman pieneksi ja sitä voidaan mitata joko
kokonaisprosessin tai palvelukeskuksen osalta. Tietojärjestelmäkustannusten osuus
kokonaiskustannuksista mittaa tietojärjestelmien hyödyntämisen astetta.
Prosessien yhtenäisyyttä ja palvelujen tuotteistuksen astetta voidaan mitata poikkeavuuksilla
palvelusopimuksista. Palvelusopimuksista poikkeamien lukumäärä mittaa prosessien ja
asioimiskäytäntöjen yhtenäisyyden tilannetta ja sitä, kuinka paljon poiketaan suunnitelluista
prosesseista tai tehdään asiakaskohtaisia poikkeuksia.

Ihmiset ja osaaminen Kehityshenkisen kulttuurin ja osaamistason mittareita ovat
henkilöstötyytyväisyys, osaamisprofiilien ajantasaisuus ja henkilötyövuosia per prosessi.
Henkilöstötyytyväisyyttä seurataan kausittain, tyypillisesti kerran vuodessa toteutettavalla
työtyytyväisyyskyselyllä. Osaamisprofiilien ajantasaisuus indikoi KPK THH:n osaamistasoa ja
osaamisen kehittämistoimien etenemistä. Henkilötyövuosia per prosessi -mittari kuvaa
henkilöiden taitoja ja tehokkuutta prosessin toteuttamisessa.

18



4 Toiminta-, markkina- ja asiakasympäristö
4.1 Toimintaympäristö
KPK THH:n yhteiskunnallinen toimintaympäristö ja kilpailuympäristö asettavat reunaehtoja
palveluyhtiön toiminnalle ja siten valituille strategisille linjauksille. Toimintaympäristössä
selvästi tunnistettavia trendejä ovat väestön ikärakenteen muutos, monikulttuurillistuminen,
alueellinen keskittyminen erityisesti Uudenmaan alueelle ja muihin kasvukeskuksiin sekä
alueellisten erojen kasvaminen palveluiden saatavuuden ja kuntien rahoituskyvyn osalta.
Toimintaympäristön muutokset antavat periaatteessa hyvän lähtökohdan KPK THH:n toiminnan
käynnistämiselle. Kunnat ovat perustaneet omia talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksia
ja niistä saadut kokemukset ovat olleet yleensä hyviä. Kunnissa ei kuitenkaan ole vielä tehty
selkeitä linjauksia tai päätöksiä ulkoistaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita markkinoille.
Usean kunnan tahtotila on kuitenkin luopua itse tekemisestä ja keskittyä ydintoimintoihinsa.
Jotta näin käytännössä tapahtuisi, palveluyhtiön tarjoamien palveluiden tulee olla ennen kaikkea
kustannustehokkaita. Kuntien päätöksenteossa korostuvat myös palveluiden hankkimisen
vaivattomuus ja vähintään nykyinen palvelutaso suhteessa omaan palvelutuotantoon. Neljäs
päätöksentekoon vaikuttava asia on se, että palveluyhtiö tarjoaa kunnille mahdollisuuden siirtää
kunnan omaa henkilöstöä tuottamaan toimialojen palveluita, joiden tuottajista kunnissa on jo nyt
osin pula.
Alla kuvassa 4-1 on eritelty kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot vuonna 2008.

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot 2008 37,4mrd €
Lainanhoito Muut menot Yleishallinto
1,5 mrd € 4 % 0,7 mrd € 2 % 1,0 mrd € 3 %
Investoinnit
4,1 mrd € 11 %

Liiketoiminta
2,6 mrd € 7 %
Muut palvelut
0,5 mrd € 1 % Sosiaali- ja
terveystoimi
Yhdyskuntapalvelut 17,7 mrd € 47 %
1,1 mrd € 3 %

Opetus- ja
kulttuuritoimi
8,2 mrd € 22 %

Kuva 4-1 Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot 20083

KPK THH:n näkökulmasta poliittiselle toimintaympäristölle on tunnusomaista, että kuntia
kannustetaan parantamaan tuottavuutta ja lisäämään yhteistoimintaa palveluiden järjestämisessä.
Hallitusohjelman mukaan kuntien menojen ja tulojen jatkuva epätasapaino johtaa
kestämättömään tilanteeseen. Kansallisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on
keskittyä asiakaslähtöisesti siihen, että palvelut ovat kuntalaisten saatavilla. Kuntien

3
Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot 2008, Kuntaliitto15.12.2009

19



palveluyhtiön näkökulmasta keskeistä on kuntien tarve hakea rakenteellisia muutoksia
palveluiden järjestämis- ja tuotantotapoihin julkisten menojen kasvun hillitsemiseksi.
Sosio-ekonomisessa toimintaympäristössä korostuvat erityisesti kuntien kiristynyt taloudellinen
tilanne ja suurten ikäluokkien eläköityminen vuodesta 2010 lukien. Kuntien omien
tulevaisuusarvioiden mukaan ikärakenteen voimakas muutos ja yleinen työmarkkinakehitys
kiristävät kilpailua osaavasta työvoimasta erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnossa. Kuntien
palveluiden tuotanto on työvoimavaltaista ja kuntien on siksi uudistettava toimintatapojaan.
Toiminnan tehostaminen ja oman tuotannon korvaaminen ostopalveluilla ovat tärkeimmät
keinot kuntalaisten palveluiden tason pitämiseksi vähintään nykyisellä tasolla.
Kuntasektorin kokonaistuottavuus on laskenut koko 2000-luvun lukuun ottamatta vuotta 2005.
Vuonna 2008 työllisyys oli korkealla tasolla, mutta käänne huonompaan on ollut jyrkkä.
Kunnallisveron kertymä vuonna 2010 vähentynee aikaisemmista vuosista. Nämä tekijät yhdessä
aiheuttavat paineen kustannustehokkuuden parantamiseen erityisesti tukitoiminnoissa ja
hallinnossa yleisesti. Kuntatalous on heikentynyt jyrkästi. Kunnissa joudutaan tekemään
radikaaleja säästöpäätöksiä, ottamaan lisää velkaa sekä osassa kuntia korottamaan veroja.
Tarve keskittää kunnan omat resurssit ydinpalveluiden tuottamiseen on ilmeinen. Suomen
kuntien omat strategiat ja niihin dokumentoidut linjaukset tukevat näkemystä resurssien
kohdentamisesta tukipalveluista ydinpalveluiden tuottamiseen. Kustannustehokkaiden
ratkaisujen aikaansaaminen tukipalveluissa edellyttää kunnilta valmiutta luopua omasta
palvelutuotannosta ja palveluiden ostoa kumppanilta erityisesti kunnan eri yksiköille yhteisten
standardipalveluiden osalta.
Teknologiselle toimintaympäristölle leimaavaa on, että muutokset teknologiassa mahdollistavat
uudenlaisten talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen ja tuotantoprosessien ja järjestelmien
käyttöönoton. Palveluiden tuottamispaikan merkitys muuttuu myös, koska palveluita ei tarvitse
tuottaa siellä, missä ne käytetään. Sähköiset palvelut ja sähköinen asiointi parantavat omalta
osaltaan kunnan palvelujen saatavuutta ja mahdollistavat aikariippumattoman palvelutuotannon.
Teknologisten innovaatioiden ja järjestelmien hyödyntäminen täysimittaisesti edellyttää
kunnilta investointeja järjestelmiin ja työntekijöiden kouluttamiseen.
Konvergenssi mahdollistaa lisäksi sen, että samoja palveluita tuottavat niin julkiset, yksityiset
kuin kolmannen sektorin organisaatiot. Eri toimijoiden yhteistyö lisääntyy ja palveluyhtiön on
entistä helpompi liittää toimintaansa alihankkijoiden palveluita. Samalla syntyy uudenlaisia
palveluiden yhdistelmiä. Sähköisten palveluiden hyödyntäminen palvelutuotannossa
mahdollistaa palveluyhtiön kasvun skaalautumalla operatiivisten tarpeiden mukaisesti ilman
resurssien lisäämistä. Itsepalveluteknologioiden hyödyntäminen parantaa asiakaspalvelua ja
vähentää henkilöstön tarvetta.

Toimintaympäristön erityispiirteet
Kuntien, kuntayhtymien ja niiden konsernien kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan
kirjanpitolakia soveltuvin osin, kirjanpitolautakunnan (KILA) kuntajaoston antamia ohjeita ja
lausuntoja sekä kuntalain säädöksiä. Näissä säädetään muun muassa tuloslaskelman, taseen,
rahoituslaskelman, niiden liitteiden, talousarvion toteutumisvertailun, toimintakertomuksen,
talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisesta. Pääosin kunnallinen laskentatoimi noudattaa
yleisen laskentatoimen säännöksiä. Erityispiirteitä kunnalliselle laskentatoimelle ovat
kunnalliset oikeushenkilömuodot (kunta, kuntayhtymä, liikelaitos ja liikelaitoskuntayhtymä)

20



sekä näiden käsittely konsernilaskennassa. Näille oikeushenkilömuodoille on määritelty KILAn
toimesta yleisestä kaavasta poikkeavat tuloslaskelmakaavat, joissa huomioidaan esimerkiksi
toimintatulot, toimintamenot, verotulot ja valtionosuudet. Kunnallinen laskentatoimi edellyttää
tekijöiltään erityisosaamista. Toisaalta erityispiirteet ovat luonteeltaan sellaisia, että samoja
prosesseja, osaamista ja tietojärjestelmiä kuin muussakin laskentatoimessa voidaan melko
luontevasti käyttää.
Henkilöstöhallinnon osalta kunnilla ja kuntayhtymillä on omat kunnalliset työ- ja
virkaehtosopimukset. Nämä poikkeavat yksityisten alojen työehtosopimuksista. Erityisesti
opetustoimen palkanlaskenta on monimutkaista. Lisäksi sekä opetus- että sosiaali- ja
terveystoimelle on tyypillistä määräaikaisten työsuhteiden käyttö, mikä lisää huomattavasti
henkilöstöhallinnon työtä. Tämä asettaa vaatimuksia erityisesti palkanlaskennalle ja siinä
käytettäville ohjelmistoille.
RAKENTEIDEN JÄYKKYYS JA
KUNTALIITOKSET, KUNTA- JA KIRJOITTAMATTOMAT SÄÄNNÖT
KUNNALLISET TYÖ- JA
PALVELURAKENNEUUDISTUS paikallisen päätöksenteon taustalla
VIRKAEHTOSOPIMUKSET SEKÄ
ja muu kuntayhteistyö sekä jatkuva esim. pyrkimys välttää henkilöstö-
ELÄKEJÄRJESTELYT
muutos aiheuttavat muutospaineita vähennyksiä ja muita muutoksia
erityispiirteineen vaikuttavat
myös tukitoiminnoille henkilöstöhallinnon sisältöön ja
prosessiin

YLIMMÄN PÄÄTÖKSENTEON Toiminta- KUNTALAIN JA KIRJANPITO-
LAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTON
POLIITTINEN LUONNE
ja halu harjoittaa elinkeino-
ympäristön ANTAMAT OHJEET JA
LAUSUNNOT
politiikkaa oman seudun tueksi voi erityisvaatimukset sekä erilaiset kunnalliset yhteisö-
vaikuttaa ulkoistuspäätöksiin
muodot vaikuttavat kirjanpitoon

KUNTASEKTORIN ITSENÄINEN
ASEMA SEKÄ KUNTAKONSERNIN
KUNTIEN TULOJEN JA MENOJEN
MONIMUOTOINEN RAKENNE
EPÄTASAPAINO
muodostavat hyvin erilaisia tarpeita,
aiheuttaa kustannustehokkuuden
PALVELUITA TUOTETTAVA jolloin yhden yhtenäisen mallin
kasvattamisvaatimuksia
AINAKIN KAKSIKIELISESTI periaate on haasteellinen toteuttaa

Kuva 4-2 Kuntasektorin erityispiirteet toimintaympäristössä

21



Sidosryhmät toimintaympäristössä
KPK THH:n keskeisiä sidosryhmiä ovat henkilöstö, rahoittajat, Kuntaliitto sekä muut kunta-
alan toimijat ja järjestöt sekä valtiovalta.
Henkilöstö on merkittävä sidosryhmä ja henkilöstökustannukset muodostavat suurimman
yksittäisen erän yhtiön kustannusrakenteessa.
KPK THH tarvitsee kuntien oman pääoman sijoituksen lisäksi ulkopuolista rahoitusta. Nämä
rahoittajat ovat sidosryhmä yhtiölle. Rahoittajien on saatava kohtuullinen tuotto yhtiön käyttöön
antamalle pääomalle.
Kuntaliitto on kuntien ja kuntayhtymien muodostama edunvalvoja ja kehittäjä. Kuntien tapa
järjestää palveluita uudistuu voimakkaasti. Kuntaliitto yhtiöineen tukee kuntia muutoksen
läpiviemisessä ja on siten yhteistyökumppani KPK THH:lle. Muita kunnallisia julkislaitoksia
ovat muun muassa Kuntien Eläkevakuutus (KEVA), joka on myös keskeinen liittymärajapinta
palkka- ja henkilöstöhallintopalveluille.
Valtiovalta asettaa viime kädessä lainsäädännöllä puitteet kuntien toiminnalle ja taloudelle.
Siten valtiovalta on myös keskeinen sidosryhmä yhtiölle.

4.2 Markkinaympäristö
Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusmarkkina Suomessa on melko hajanainen. Eri
toimijat eivät ole selkeästi differentioituneet toisistaan ja asiakkaat eivät koe, että paikallisten ja
kansainvälisten toimijoiden välillä olisi suuria eroja. Off-shore –tyyppisiä toimijoita Suomessa
ei ole, mihin vaikuttaa myös kielialueen pienuus.
Kaksi merkittävintä asiakkaiden mainitsemaa syytä ulkoistamiselle ovat organisaatioiden halu
keskittyä omiin ydinprosesseihinsa ja ulkoistamisen myötä saavutettava kustannustehokkuus.
Kolmas mainittu vaikutin on tavoite parantaa ulkoistettavien prosessien laatua. Suurimpana
ongelmana ulkoistuksen tehneet asiakkaat mainitsevat ulkoistuskumppanin hallinnan ja
ohjauksen. Palvelukeskusten asiakkaat eivät koe, että asiakkaan ja palvelukeskuksen välisistä
vastuista olisi sovittu tarpeeksi selkeästi. Verrattaessa eurooppalaiseen keskiarvoon
Pohjoismaissa ja Suomessa ulkoistuksen tehneet organisaatiot uskovat keskimääräisesti
harvemmin saavuttaneensa ulkoistukselle asetetut tavoitteet. Suomen ja Pohjoismaiden
palvelukeskusmarkkinaa leimaa siis keskimääräistä suurempi tyytymättömyys ulkoistuksen
tavoitteiden saavuttamiseen, hajanainen tarjonta ja differoinnin puute eri tarjoajien välillä.4
Kaikki tämä mahdollistaa KPK THH:n sijoittumisen kuntien palvelukeskusmarkkinalle.
Talous- ja henkilöstöhallinnon ulkoistuspalveluja Suomessa suurille ja keskisuurille
organisaatioille tarjoavat lähinnä talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä toimittavien
yritysten perustamat palvelukeskukset. Henkilöstöpalvelujen osalta yleisin ulkoistettu prosessi
on palkanlaskenta ja siihen liittyen henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien ylläpito ja
työntekijätietojen hallinta.
Talouspalvelujen osalta suurten ja keskisuurten organisaatioiden prosessien ulkoistaminen on
harvinaisempaa kuin henkilöstöhallinnossa. Kuten henkilöstöhallinnossakin tietojärjestelmä-

4
Lähde: Nordic Region Outsourcing Service Provider Performance Study 2008, EquaTerra incorporating Morgan
Chambers

22



yritysten palvelukeskusten lisäksi markkinaa jakavat erityisesti pienten organisaatioiden osalta
tilitoimistot. Tietojärjestelmäyritysten perustamien palvelukeskusten palveluvalikoimaan kuuluu
periaatteessa kaikki talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja tämä on myös suunta, johon nämä
palvelukeskukset haluavat toimintaansa kehittää. Markkina ei ole kuitenkaan kasvanut
odotusten mukaisesti varsinkaan kuntasektorilla.
Markkinaympäristöä on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin viidestä näkökulmasta, jotka ovat 1)
toimittajat, 2) alalla olevat kilpailijat, 3) asiakkaat, 4) potentiaaliset tulokkaat sekä 5) korvaavat
tuotteet ja palvelut. Kuva 4-3 esittää markkinaympäristöön vaikuttavat keskeiset huomiot ja
kukin osa-alue käsitellään tarkemmin alla.

Toimittajat ja ml. henkilöstö Alalla olevat kilpailijat Asiakkaat
• Suureen kokoon ja laajaan Yksityiset palveluntuottajat: Yksityiseen • Talous- ja henkilöstöpalvelut eivät
asiakaspohjaan perustuva vahva sektoriin verrattuna KPK THH:lla on ole ydintoimintaa ja hoidetaan
neuvotteluasema tietojärjestelmä- kuntasektorin osaamisen ja inhouse- pääsääntöisesti kunnan sisällä.
toimittajien ja palvelutuotannon toimintaperiaatteen tuoma vahva asema. • Asiakkaat ovat vahvasti mukana
kumppanien suhteen. palveluiden kehittämisessä
Mahdolliset kumppanit
• Toimipisteiden sijoittelusta Seudulliset ja paikalliset palvelu- palvelukeskusmallissa.
johtuva henkilöstön hyvä keskusyhtiöt: KPK THH:lla uutena • Kuntien yhteistyö tukipalvelujen
saatavuus ja vahva kiinnostavuus yhtiönä heikompi tunnettuus, mutta kehittämisessä on edelleen
työnantajana. parempi mahdollisuus mittakaava- vähäistä.
etujen hyödyntämiseen.

Potentiaaliset markkinoille tulijat Korvaavat palvelut
• Kuntien haluttomuus ulkoistaa talous- ja • Merkittävin korvaava palvelu on kuntien
henkilöstötoimintojaan on hidaste uusien totuttu tapa hoitaa talous- ja henkilöstö-
yksityisten palveluntuottajien alalle tulolle. hallintonsa itse.
Mahdollista kilpailutusten kautta. • Yksityisten palveluntuottajien palvelut
• Uusien seudullisten inhouse- eivät ole kattavia eivätkä mahdollista
palvelukeskusten markkinoilletulo on palveluiden laajamittaista hankintaa
vaihtoehto KPK THH:n asiakkuudelle. yhdeltä palveluntuottajalta.

Kuva 4-3 KPK THH:n markkinaympäristö

 Toimittajat
KPK THH:lla on lähtökohtaisesti vahva neuvotteluasema sekä toimittajien että palvelu-
tuotannon kumppaneiden suhteen. Asema perustuu suureen kokoon ja laajaan asiakaspohjaan.
ICT-järjestelmä- ja palvelutoimittajat ovat merkittävässä roolissa ottaen huomioon, että KPK
THH:n kustannuksista IT-kustannukset ovat toiseksi suurin erä heti henkilöstökustannusten
jälkeen. Merkittäviä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmätoimittajia ovat mm. Aditro,
Logica, Oracle ja SAP sekä rajatuilla talous- ja henkilöstöhallinnon osa-alueilla muun muassa
Basware ja OpusCapita. ICT-palvelut KPK THH ostaa KPK ICT:ltä.
Palvelutuotannon kumppaneita etsitään mm. skannauspalveluihin, verkkolaskupalvelujen ja
perintään.

 Alalla olevat kilpailijat
KPK THH:n kaksi kilpailijaryhmää ovat yksityiset palveluntuottajat ja seudulliset ja paikalliset
palvelukeskusyhtiöt. Seudulliset ja paikalliset palvelukeskusyhtiöt ovat kilpailijoita vain, mikäli

23



ne eivät liity osaksi KPK THH:n toimintaa. Suhteessa muihin toimijoihin KPK THH:lla on
uutena yhtiönä heikompi tunnettuus, mutta sillä on edellytykset laajentua merkittäväksi
toimijaksi ja näin hyödyntää mittakaavaetuja. KPK THH:lla on myös alalla olevia kilpailijoita
paremmat mahdollisuudet panostaa kokonaisprosessien ja järjestelmien kehittämiseen
kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseksi.

Yksityiset palvelutuottajat
Kuntasektorilla talous- ja henkilöstöpalvelujen ulkoistaminen markkinaehtoiselle toimijalle on
yrityksiä harvinaisempaa. Vain harva kunta on ulkoistanut peruskunnan talous- tai henkilöstö-
palvelut markkinaehtoisesti toimivalle yhtiölle. Kunnan konserniyhteisöjen, kuten asunto-
osakeyhtiöiden, osalta ulkoistus tilitoimistolle on tyypillisempää.
Suhteessa yksityisiin palveluntuottajiin KPK THH:n asemaa parantavat kuntasektorin
osaamisen ja in house -toimintaperiaatteen tuoma vahva asema. Yksityisten palveluntuottajien
kilpailuetuna on vakiintunut toimintamalli, mutta palveluita ei välttämättä ole räätälöity täysin
kuntasektorin tarpeita ja ominaisuuksia vastaavaksi. Puhtaasti kuntasektorilla toimivana KPK
THH pystyy sopeuttamaan toimintaansa kuntien toimintaympäristön mukaiseksi. Kunta pystyy
paremmin vaikuttamaan palvelutuotannon järjestämiseen ja kehittämiseen toimimalla
omistajana yhtiössä sekä osallistumalla aktiivisesti ohjausryhmiin.
KPK THH:n tarkoituksena ei ole toimia markkinahäirikkönä eikä rakentaa talous- ja
henkilöstöhallintopalveluiden monopolia. KPK THH madaltaa kuntien kynnystä kilpailuttaa
talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut. Kun kunta ulkoistaa palvelutuotannon KPK THH:lle, on
kunnalla jatkossa helpompaa kilpailuttaa palvelut KPK THH:n ja yksityisesti omistettujen
kumppanien kesken koska sillä ei enää ole tuotantoon liittyviä omia resursseja.
Kilpailutusmahdollisuuden olemassa olo on tärkeää myös siksi, että voidaan varmistua siitä, että
KPK THH:lla on kannustimet toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

Seudulliset ja paikalliset palvelukeskusyhtiöt
Erityisesti keskisuuret kaupungit ovat perustaneet seudullisia palvelukeskusyhtiöitä.
Tyypillisesti keskisuuri kaupunki on palvelukeskusyhtiön enemmistöomistaja, ja muina
omistajina ja asiakkaina ovat lähiseudun kuntia ja kuntayhtymiä. Talous- ja
henkilöstöhallinnonpalvelujen lisäksi palvelukeskusyhtiö usein tuottaa myös IT- ja
hankintapalveluita. Toinen mahdollinen liiketoimintamalli seudulliselle palvelukeskukselle on
yksittäisen kunnan yksikkö tai liikelaitos, joka myy talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja
lähiseudun kunnille. Kolmas liiketoimintamalli on, että seudullinen kuntayhtymä tuottaa
jäsenkunnilleen kuntayhtymän muiden palvelujen ohessa myös talous- ja henkilöstöhallinnon
palvelut. Tällöin kyse on tyypillisesti laajasta seudullisesta yhteistyöstä.

 Asiakkaat
Suuri osa kunnista ei ole nykytilassa yhdistänyt neuvotteluvoimaansa talous- ja
henkilöstöhallinnon palvelujen tuottamiseksi. KPK THH:n kannalta kaikkein potentiaalisimpia
asiakkaita ovat ne kunnat, jotka tuottavat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelunsa itse ja joiden
talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien elinkaari on lopuillaan. KPK THH:n kannalta

24



vähiten potentiaaleja asiakkaita ovat ne, jotka ovat jo perustaneet oman palvelukeskuksen tai
liittyneet seudulliseen palvelukeskukseen sekä investoineet juuri merkittävästi talous- ja
henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien ja prosessien kehittämiseen. Tavoitteena on, että KPK
THH:n asiakkaat ovat vahvasti mukana talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden
kehittämisessä.

 Potentiaaliset tulokkaat
Kuntien varovaisuus ulkoistaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluitaan on rajoittanut
potentiaalisten markkinoille tulijoiden määrää. Kuntien taloudellisen toimintaympäristön
kiristyessä on kuitenkin oletettavaa, että myös talous- ja henkilöstöhallinnon ulkoistuksia tullaan
tarkastelemaan nykyistä enemmän. Tällöin potentiaalisia tulokkaita markkinoille ovat yksityiset
palveluntuottajat, jotka eivät vielä toimi kuntasektorilla.

 Korvaavat palvelut
Kunnille vahvin korvaava vaihtoehto palvelukeskuksen asiakkaaksi liittymiselle on oman,
kunnan sisäisenä toimivan palvelukeskuksen perustaminen tai kehittäminen. Kuntien
kokemukset omista kunnan sisäisistä palvelukeskuksista ovat olleet melko hyviä.
Oman sisäisen palvelutuotannon järjestäminen on perusteltu fyysisen läheisyyden säilymisellä,
mutta oman palvelutuotannon kautta ei kuitenkaan ole mahdollista panostaa järjestelmien ja
prosessien kehittämiseen samassa määrin kuin KPK THH:n kautta. Pienten tai keskisuurten
kuntien volyymit eivät myöskään mahdollista mittakaavaetujen tuomaa kustannustehokkuutta.
Suuret ja osittain myös keskisuuret kunnat ja kuntayhtymät ovat perustaneet suurempia talous-
ja/tai henkilöstöhallinnon palvelukeskuksia palvelemaan omaa kunta- tai kuntayhtymä-
konsernia. Kaikki kahdeksan suurinta kaupunkia ovat perustaneet talous- ja/tai
henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen joko kunnallisena liikelaitoksena tai kaupungin sisäisenä
yksikkönä. Näissäkin palvelukeskuksissa on edelleen mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja.
Lisäksi näilläkin yksittäisillä palvelukeskuksilla on haasteita kehittää raportointia parantavien
tietojärjestelmäratkaisuja.

25



KPK THH:n asema markkinaympäristössä
Valtakunnallisena palveluntuottajana toimiessaan KPK THH:n vahvuutena on sen merkittävä
asema ja neuvotteluvoima esim. IT- ja muiden toimittajien suuntaan. KPK THH:n
liiketoimintamalli mahdollistaa sen, että palveluyhtiötä voidaan kasvattaa myös olemassa
olevien kunnallisten palvelukeskusten kautta, jolloin pystytään varmistamaan vahva
kuntasektorin osaaminen ja hyödyntämään mittakaavaetuja myös heti toiminnan alkuvaiheessa.
Asiakkaille pystytään tarjoamaan palveluita, jotka on kehitetty kunnan tarpeiden pohjalta ja
tuottamaan lisäarvoa myös kokonaisprosessin näkökulmasta.

Asiakkaat Palvelutuottajat Toimittajat

KUNNAT, KPK THH
Perustettava yhtiö:
KUNTAYHTYMÄT JA KPK ICT Oy
MUUT Asiakkuuksien hallinta
KUNTAKONSERNIEN
YKSIKÖT Palvelutuotanto Perintätoimisto

Palveluiden ja järjestelmien
Laadukas ja oikea-aikainen
kehittäminen
informaatio toimialojen
Verkkolaskuoperaattori
palveluiden johtamiseen
Kumppanit/Kilpailijat
Taloushallinnon
perus- ja lisäpalvelut Skannauspalvelun
Yksityiset palvelutuottajat tuottaja
Henkilöstöhallinnon
perus- ja lisäpalvelut Seudulliset ja paikalliset
palvelukeskusyhtiöt
Muut asiantuntijat
Kuntien sisäiset
palvelukeskukset

Kuva 4-4 Asiakas- ja toimittajasuhteet markkinaympäristössä

Esimerkkejä vastaavista hankkeista valtionhallinnossa ja kansainvälisesti
Valtion KIEKU-hanke, jossa valtionhallinnon neljä talous- ja henkilöstöhallinnon
palvelukeskusta koottiin 1.1.2010 hallinnollisesti yhdeksi, useissa alueellisissa toimipisteissä
toimivaksi virastoksi. Kieku-hankkeeseen liittyvän tietojärjestelmäuudistuksen yhteydessä
yhtenäistetään toimintatapoja, prosesseja ja tietorakenteita.
Yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja hoitamaan on perustettu palvelukeskus
(Certia), joka aloitti toimintansa syksyllä 2008. Keskus toimii markkinaehtoisesti.
Kirkkohallituksen, seurakuntien ja seurakuntayhtymien talous- ja henkilöstöhallinnon
palvelukeskuksen perustaminen on suunnitteilla.
Tanskan valtion palvelukeskus (KMD). KMD tuottaa IT-palveluita Tanskan kuntasektorille,
valtionhallinnolle ja yksityisille toimijoille. Kuntasektorin osuus KMD:n liikevaihdosta on noin
2/3. KMD tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäpalvelut SAP-ratkaisuun
pohjautuvalla KMD Opus –järjestelmällä.

26



4.3 Asiakasympäristö
KPK THH:n potentiaalinen asiakaspohja on kaikki Suomen kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden
konserneihin yhdisteltävät konserniyhteisöt. Merkittävimpiä asiakkaita palveluyhtiölle ovat
kunnat ja kuntayhtymistä sairaanhoitopiirit. Palveluyhtiön potentiaaliset asiakkaat voidaan
segmentoida niiden koon, toiminnallisten ja teknisten valmiuksien sekä maantieteellisen
sijainnin mukaan. Koon kannalta potentiaalisimpia asiakkaita ovat keskikokoiset kunnat. Tämä
johtuu siitä, että monet isot kaupungit ovat jo tehneet mittavan projektin oman talous- ja/tai
henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustamiseksi ja eivät halua jättää näitä investointeja
hyödyntämättä tai tehdä muutoksia toimintatapoihinsa. Toisaalta pelkästään pienistä kunnista
KPK THH:n on hankala koostaa asiakaspohjaa, joka ylittää sellaisen kriittisen massan, jolla
yhtiön toimintaa voidaan täysipainoisesti kehittää. Toiminnallisten ja teknisten valmiuksien
osalta ne kunnat, joissa on vanhenevat tai muuten heikosti toimivat tietojärjestelmät, ovat
potentiaalisimpia KPK THH:n asiakkaita. Nämä kunnat hyötyvät myös eniten yhtenäisiin
tietojärjestelmiin ja prosesseihin siirtymisestä. Maantieteellisellä segmentoinnilla on ennen
kaikkea merkitystä palveluyhtiön alueellisia sijaintipaikkoja määriteltäessä.
Kuntien sisäisiä asiakkaita ovat johto, hallintokunnat ja liikelaitokset. Ulkoisia asiakkaita, jotka
asioivat myös palveluyhtiön kanssa, ovat esimerkiksi valtio (verottaja, KELA ym.), KEVA,
vakuutusyhtiöt, asiakkaat ja toimittajat (ml. kaupunkilaiset) sekä muut kunnat. Suurimpia
palveluiden käyttäjiä kuntayhtymissä ovat klinikat.

27



5 Liiketoimintakuvaus ja organisoituminen
5.1 Liiketoiminnan ansaintalogiikka
KPK THH:n ansaintamalli perustuu siihen, että palveluyhtiö toimii kustannustehokkaammin
kuin mihin kukin kunta pystyisi tuottaessaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelunsa itse.
Palveluyhtiötoiminnassa pystytään hyödyntämään mittakaavaetuja volyymien kasvaessa,
henkilöstön sijaisuusjärjestelyt ja osaamistaso on helpompi ylläpitää ja järjestelmäratkaisut ja
niiden kehittäminen pystytään toteuttamaan keskitetysti. Kunnalle on näin kustannusten
alenemisen ja laadun paranemisen vuoksi selkeää etua tuottaa palvelunsa palveluyhtiön kautta.
KPK THH tuottaa tuotteistettuja, yhteisten toimintatapojen mukaisia palveluita ensisijaisesti
omistajakunnille ja niitä lähellä oleville toimijoille. Tuotteistuksen kautta KPK THH pystyy
myös tuottamaan ajantasaista ja vertailukelpoista raportointia johdon päätöksenteon tueksi.
Tavoitteena ei ole tuottaa voittoa osinkona jaettavaksi, vaan palveluita kustannustehokkaasti,
laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. Palvelut ovat standardoituja, selkeästi tuotteistettuja ja ne on
määritelty palvelusopimuksissa. Jotta hinnoittelu pysyy kilpailukykyisenä markkinoilla
vallitsevaan hintatasoon nähden, sitä kehitetään jatkuvasti toimintaa tehostamalla. KPK THH:n
tavoitteena onkin olla kilpailukykyisin markkinatoimija. Asiakkaille kustannukset laskutetaan
tuotettujen suoritemäärien tai käytetyn työajan suhteessa.
KPK THH:n toiminnasta saatavilla tuloilla katetaan kaikki toiminnan edellyttämät menot.
Yhtiön tarkoituksena ei ole tehdä voittoa, mutta ei myöskään tappiota. Yhtiö sisällyttää
hintoihinsa katteen, jolla katetaan toiminnan ja järjestelmien kehittämiskustannukset. Mikäli
toiminnalle kertyy voittoa enemmän kuin tarvitaan jatkuvan kehittämisen turvaamiseksi, se
voidaan käyttää esimerkiksi hintojen alentamisen muodossa, tai mahdollisia aikaisempia tai
tulevia tappiota vastaan. Mikäli toiminta on tappiollista, tulee yhtiön reagoida tähän esimerkiksi
kustannuksia vähentämällä, hintoja nostamalla, uusia asiakkuuksia hankkimalla tai muulla
vastaavalla tavoin.
Toiminnan alkuvaiheessa jotkin kuntatoimijat saattavat tulla ainoastaan KPK THH:n
omistajiksi, mutta nämäkin toimijat siirtyvät sovitun aikataulun mukaisesti myös palvelujen
käyttäjiksi. Pelkkänä palvelujen ostajina kuntatoimijat eivät voi olla.

5.2 Liiketoimintarakenne
KPK THH:n liiketoimintaa parhaiten tukeva rakenne on keskitetysti ohjattu useamman
alueellisen keskuksen muodostama palveluyhtiö, jossa yhtiötaso ohjaa ja kehittää alueellisia
keskuksiaan yhtenäiseen suuntaan ja vastaa siitä, että käytäntöjen yhtenäistäminen ja prosessien
sekä järjestelmien kehittäminen etenee yhtiön tavoitteiden mukaisesti. Keskitetty ohjaus tukee
myös yhtiön tavoitetta toimia valtakunnallisena palveluyhtiönä mahdollistaen laajan
asiakaskunnan palvelemisen, kun yhtiö pystyy itse vaikuttamaan toimipaikkojen lukumäärään,
sijaintiin, tuoterakenteeseen ja yhteisten kehityshankkeiden toteuttamiseen.
Liiketoimintarakennetta määriteltäessä merkittävimpänä tekijänä on ollut se, minkälainen
ohjausote tukee parhaiten KPK THH:n strategiaa. Koska KPK THH:n tavoitteena on toiminnan
yhdenmukaistaminen ja vahva kehittämisrooli, on ohjausotteen oltava vahvemmin keskitetty.
Vahvan ohjausotteen kautta toiminnan kasvattaminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen on
helpompaa ja kustannushyötyjen ja muiden tavoitteiden toteutuminen siten varmempaa.

28

KPK THH Oy - Liiketoimintasuunnitelma

KPK THH Oy - Liiketoimintasuunnitelma

Recomendados

Recomendados

Más contenido relacionado

Similar a KPK THH Oy - Liiketoimintasuunnitelma

Similar a KPK THH Oy - Liiketoimintasuunnitelma (20)

Más de Sitran Kuntaohjelma

Más de Sitran Kuntaohjelma (10)

KPK THH Oy - Liiketoimintasuunnitelma