Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Helsinki 23.3.2018

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Vilja Varho
MMM:n biotalousseminaari
23.3.2018
Miten biotalous näyttäytyy
EU:n strategioissa
hiilitalouden näkökulmasta?

2. © Luonnonvarakeskus
”Biopaths to Carbon Neutrality”
• Lukessa tehty selvitys,
toteutettu 11-12/2017,
julkaistu MMM:n
julkaisusarjassa 3/2018
• EU-tason politiikat
biotalouden ja ilmaston
näkökulmasta
2 23.3.2018

3. © Luonnonvarakeskus
Biotalousstrategia (2012)
• Keskittyy innovaatioon, teollisuuspolitiikkaan, uusiin
työpaikkoihin ja kasvuun
• Palvelut ja ekosysteemipalvelut mainitaan
• Khk-vähennystarve tärkeää, hiilensidonta biopohjaisiin
tuotteisiin ja maaperään nostetaan esiin
3 23.3.2018

4. © Luonnonvarakeskus
Uusiutuvan energian direktiivi (luonnos)
• EU:n yhteinen sitova tavoite uusiutuvan energian osuudelle 2030
27%
• Liikenteen uusiutuville minimiosuus (12%). Rehu- tai ruokakasveista
max. 7%
• Edistyneille liikennebiopolttoaineille minimiosuus (1,5% v. 2021)
• Mm. mäntyöljy, kaarna, oksat, lehdet, neulaset, latvat, sahanpuru,
mustalipeä, ligniini, olki, lanta, suojakasvustot
• Bioenergialle kestävyyskriteerit. Sallittua käyttää muitakin, mutta niitä
ei lasketa uusiutuvien osuuteen eikä saa esim. tukea uusiutuvina.
• Rajoituksia biomassalle, joka mm. peräisin paljon hiiltä sisältäviltä tai
monimuotoisuudeltaan rikkailta mailta
• Khk-vähennykset -70% biopolttoaineille 2021 alkaen. Sähkön ja
lämmön tuotannossa ≥20MW laitoksille -80% 2021 alkaen.
• Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuri – biokaasu
4 23.3.2018

5. © Luonnonvarakeskus
Biodiversiteettistrategia (2011) ja EU parlamentin
päätöslauselma (2016)
• Luonnon monimuotoisuus biotalouden välttämätön edellytys
• Biodiversiteetin suojelu maksaa mutta biodiversiteetin
menetys vasta kallista onkin, erit. ekosysteemipalveluista
riippuville sektoreille
• Maaperän monimuotoisuudella erit. merkitys hiilensidonnalle
• EU-parlamentti: monimuotoisuuden suojelu taloudellisesti
tärkeää eikä voi riippua vain julkisista varoista
• Suojelu yhdistettävä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja
sopeutumiseen. Kestävyyskriteerit kaikelle biomassan käytölle
5 23.3.2018

6. © Luonnonvarakeskus
EU:n kiertotalouspaketti (2015, 2018)
• Mm. muovit, ruokahävikki. Biotalous tärkeä tuottaessaan vaihtoehtoja
fossiilisille (mm. biojalostamot)
– Jätepuitedirektiivin ehdotus: biojätteiden keräys ja ruokajätteen
vähentäminen
– Orgaanisten lannoitteiden asetusluonnos pyrkii parantamaan laatua
ja helpottamaan markkinoille pääsyä
– Kom. tiedonanto jätteestä energiaksi korostaa jätehierarkiaa.
Biokaasun ja org. lannoitteen tuotanto kierrätystä eikä energian
talteenottoa
– Pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi: ei vielä fossiilisten korvaamisesta
biopohjaisilla
– Muovistrategia: biopohjaiset tärkeä kehittämisen alue, varmistettava
ymp.hyödyt; biohajoavat eivät aina hajoa, ovat toisaalta haaste
kierrätyksessä → komissio kehittää biohajoavien määrittelyä,
merkintää ja suosimista koskevaa säätelyä
6 23.3.2018

7. © Luonnonvarakeskus
Teollisuuspolitiikka
• Vaadittu biotalouden parempaa huomioonottamista
– Rakennusdirektiivi ei edistä puurakentamista
– Ekosuunnitteludirektiivi pyrkii lisäämään mm. energiatehokkuutta.
Tuoteryhmäkohtaisia tuotesuunnittelun ympäristövaatimuksia.
Esim. tulisijoille hyötysuhde- ja päästöraja-arvoja.
Materiaalitehokkuus jatkossa paremmin esiin
– Ekomerkit kattavat mm. tekstiilejä ja papereita. Merkkejä ei
pidetä sopivina ruoalle ja rehulle. Uusia merkintöjä saattaa tulla
perustuen tuotteiden kestävyyteen, ekosuunnitteluun,
päivitettävyyteen ja korjattavuuteen
7 23.3.2018

8. © Luonnonvarakeskus
Maatalouspolitiikka
• Maatalous ja ruoka EU:n suurin biotalouden sektori
• Ilmastopolitiikassa yhteinen maatalouspolitiikka pienessä
roolissa, vaikka maatalous tuottaa 10% EU:n khk-päästöistä
• CAP vaikuttaa nurmien säilyttämiseen (hiilen varannot
maaperässä) ja ekologisten fokusalueiden määrittelyyn
(hiilensidonta, typensidonta)
• Komission tiedonanto 11/2017: CAP:n täytyy olla
kunnianhimoisempi ilmaston suhteen. Biotalouden tulisi olla
prioriteetti, mainitaan mm. sivuvirrat ja palvelut kuten turismi.
Kiertobiotalous terminä. Vastikkeellisuutta, joustavuus
jäsenvaltioiden toteuttamistavoissa.
8 23.3.2018

9. © Luonnonvarakeskus
Viimeaikaisten raporttien ja lausumien satoa
• Biotalouden parempi määrittely ja laajempi kattavuus (mm. palvelut)
• Selkeämpi rooli kv-velvoitteiden täyttämisessä (ilmasto, UN SDG)
• EU-politiikkojen koherenssi, mm. kiertobiotalous
• Biomassojen kestävyys, LCA, monimuotoisuus
• Biotalousmarkkinoiden tukeminen, mm. julkiset hankinnat,
sertifikaatit ja standardit, säädösten ennakoitavuus
• Rahoitus ja investoinnit perustutkimukselle, soveltavalle
tutkimukselle, markkinoille pääsylle ja laajentuville
käyttötarkoituksille. Biojalostamot.
• Ei-teknol. tutkimus, mm. kuluttajat ja liiketalousmallit. Koulutus.
• Parempi seuranta ja arviointi, läpinäkyvyys ja avoimuus. Tavoitteiden
ja indikaattorien pitää olla SMART (specific, measurable, attainable,
relevant and timely)
9 23.3.2018

10. © Luonnonvarakeskus
Johtopäätöksiä: kehityssuunnat
• Maatalous ja ruoka lienevät jatkossa tärkeämpiä
hiilensidonnan ja ruokajätteen / sivuvirtojen näkökulmasta
• Biotaloutta tuettu erit. tutkimuksen ja investointien kautta –
sääntely lisääntynee. Standardit, kestävyyskriteerit,
kiertobiotalous, ekosysteemipalvelut
• Biotalousstrategia linkitetään paremmin muihin strategioihin ja
lainsäädäntöön (koherenssi)
• Eri toimijat mukaan (kuluttajat, kaupungit, alueet, koulutus- ja
tutkimussektorit, palveluntuottajat, pienet biomassan tuottajat)
• Uudet sektorit ja aiheet: puurakentaminen, mikromuovit,
vesiviljely, hyönteiset…
10 23.3.2018

11. © Luonnonvarakeskus
Johtopäätöksiä: hiilineutraalisuus
• Biotalous tarjoaa ratkaisuja:
– Biomassaa tuottavat sektorit ylläpitävät ja lisäävät nieluja
– Pitkäikäiset biopohjaiset tuotteet kuten rakennukset nieluja
– Biopohjaiset tuotteet voivat korvata ei-uusiutuvia: mm.
kemian-, tekstiili- ja pakkausteollisuus, energiantuotanto
• Mutta:
– Oltava oikeasti substituutio eikä lisätuotanto
– Biopohjaisilla oltava merkittävästi alemmat khk-päästöt
– Kestävyys (mm. monimuotoisuus)
– Trade-offs: Biomassan lisääntynyt käyttö vähentää nieluja
– Biotalouden eri muotojen ristiriidat: esim. metsien monikäyttö
• EU:n pitäisi sitoa enemmän hiiltä kuin päästää. Nielujen
kasvattaminen ei vielä prioriteetti strategioissa
11 23.3.2018

12. © Luonnonvarakeskus
Johtopäätöksiä: materiaali- ja kasvukeskeisyys
• Biotalousstrategiassa keskeistä tuotanto, talouskasvu ja
työllisyys
• Kulutus- ja kasvukritiikkiä ei näy
• Talouden ja kulutuksen volyymin rajoittaminen? Tarvitaan
ainakin kiertotaloutta, jätteen välttämistä, energiatehokkuutta
• Talouden rakenteet ja kestävät elämäntavat nostettava
keskusteluun
12 23.3.2018

13. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
23.3.201813

14. © Luonnonvarakeskus14 23.3.2018Teppo Tutkija