SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 60
Varaplaneettaa ei ole
19.4.2013
Satu Hassi, MEP
www.satuhassi.net
Lämpeneekö ilmasto?
11 tutkimuslaitoksen rekonstruktiot 1000
vuoden ilmastosta – mailan varsi vaihtelee,
lapa kaikilla selvä
Lähde: Global
Warming Art
Rapid Loss of Arctic Sea Ice
Source: U.S. National Snow and Ice Data Center
Compared to September conditions in the
1980s and 1990s, this represents a 45%
reduction in the area of the Arctic covered
by sea ice.
Greenland Ice-Sheet Melting
In just a few days, the melting had dramatically accelerated and an estimated 97
percent of the ice sheet surface had thawed by July 12.
Source: Nicolo E. DiGirolamo, SSAI/NASA
GSFC, and Jesse Allen, NASA Earth
„Call me a converted skeptic.“
“I’m now going a step further: Humans
are almost entirely the cause [for global
warming].”
“That fingerprint [of solar variability]
is absent.”
Richard Muller, July 2012
Evidence Converts Skeptic
Fit (red line):
Linear combination of
•volcanic sulfate
emissions and
•the natural logarithm
of CO2 concentration.
Including solar activity
does not improve the
fit.
Skeptic Berkeley Earth Project (BEST):
“Anthropogenic Changes LikelyLikely Cause for Warming“
Source:
Haittaako ilmaston
muuttuminen?
Janez Potocnik
European Commissioner for Environment
No Plan(et) B
Onko sopeutumisella rajaa?
Hollantilainen
lehmä
valmiina
merenpinnan
nousuun
Source: WHO, 2003: Climate change and human health: risks and responses.
IPCC forecast
with uncertainty
IPCC forecast
with uncertainty
Pieni lämpötilaero – iso
muutos
• Lämpötilaero jääkauden ja nykyhetken välillä 4-5
o
C, ero merenpinnassa 120 m.
• 2-4 o
C lämpenemisestä todennäköisesti
dramaattisia muutoksia.
• Kun viimeksi oli 3 o
C lämpimämpää, merenpinta
oli 30 m korkeammalla.
• Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ennen
teollistumista 270-280 ppm, 2011 oli 392 ppm.
• Kun viimeksi 550 ppm, oli +5 o
C ja meri + 50 m.
• Merien happamoituminen ylittämässä korallien
kestokyvyn – heijastuu kaikkiin
meriekosysteemeihin.
Ilmasto 400 000 viime vuotena
_ CO2 level in 2005
Maailmanpankki
marraskuu 2012:
Nykymeno voi viedä 4 asteen
lämpenemiseen 2100
mennessä
Snapshot of recent scientific literature on 4°C: impacts & likelihood
FOCUS: developing countries
UNEP 21.11.2012:
• Jotta lämpeneminen pysyisi alle 2 o
C,
globaalit päästöt 2020 max 44 GtnCO2-ekv
• Nykypäästöt n 50 Gtn/v.
• Nykytrendi viemässä -> 58 Gtn
• Vaikka maailman maiden
Kööpenhaminassa 2009/Cancunissa 2010
lupaamat päästövähennykset
toteutettaisiin, päästöt 2020 olisivat 49-57
Gtn
IEA marraskuu 2012:
Jos maailma haluaa tosissaan
hillitä ilmastonmuutoksen, 2/3
tunnetuista fossiilivarannoista
pitäisi jättää maahan
IEA 2011: aika käy vähiin
• Kohta on myöhäistä estää maapallon
lämpeneminen yli 2 asteella
– Nykytrendeillä vuoteen 2017 mennessä
rakennettava energiainfrastruktuuri ”lukitsee”
päästöihin, jotka johtavat yli 2 asteen
lämpenemiseen
• Seuraavien 25 vuoden päästöt johtavat
todennäköisesti 3.5°C - 6°C lämpenemiseen
• Fossiilienergian tuet maailmassa 2010 olivat 6-
kertaiset verrattuna uusiutuvien tukiin.
Global energy related CO2 emissions from
existing infrastructure and room of maneuvre
to achieve 450 ppm scenario
Ilmastonsuojelu on vaikea
urakka
• Kyse suurista muutoksista, etenkin
energiantuotantoon
• Myös taloudellisesti iso asia
• Globaali epäoikeudenmukaisuus:
Ilmastonmuutoksesta kärsivät ensimmäisiksi
ja pahiten ne jotka ovat sitä vähiten
aiheuttaneet
Kansainvälinen kuuma
peruna
• Suurin osa maista, jotka kärsivät
ilmastonmuutoksesta eniten ja
ensimmäisinä, on maita joilla vähiten
historiallista vastuuta ilmastonmuutoksesta
• Vaikka kehitysmaat voisivat jatkaa päästöjen
kasvattamista hiukan pitempään kuin
perinteiset teollisuusmaat, myös niiltä
tarvitaan jyrkkää käännettä jotta estettäisiin
yli 2 asteen lämpeneminen
EU-komission pj. Barroso:
EU:n ilastolakipaketin julkistaminen 23.1.2008
• Tarvitaan uusi teollinen vallankumous
• Paras tapa turvata EUn kilpailukyky on
olla ilmastonsuojelun kärjessä
• Komission ehdottaman
ilmastolakipaketin hinta 3€ kansalaista
kohti viikossa (jos öljyn hinta 60$ barrelilta, jos öljy
kalliimpaa, hinta pienempi)
Juuri nyt kuuma kysymys:
Tiukennetaankö päästökauppaa,
“backloading”
Miksi päästöoikeuksista on
ylitarjontaa?
• EU-maiden hallitukset jakoivat päästöoikeuksia
2008-2012 kaudelle turhan avokätisesti.
• 2008 lama suurensi yli jääneiden olevien
päästöoikeuksien määrää.
• 2013 alusta vain sähköntuotanto joutuu
maksamaan kaikista päästöistä, muu teollisuus
saa ilmaiseksi alakohtaiseen vertailuarvoon asti.
• CDM-hyvitysten käyttöoikeus.
• -> Päästöjä ei tarvitse alentaa vuoteen 2020.
Ympäristöargumentti
• Kaikkien maiden päästötavoitteita vuodelle
2020 pitäisi tiukentaa, vrt Maailmanpankki,
IEA, UNEP
Bisnesargumentteja
• Jos päästökauppa romahtaa, ajaudutaan
27 kansallisen järjestelmän tilkkutäkkiin
• Niin kauan kuin päästöoikeuden hinta
alhainen, houkuttelee investoimaan hiili-
intensiivisiin vaihtoehtoihin, jotka
todennäköisesti kuitenkin osoittautuvat
elinaikanaan virheinvestoinneiksi (vrt IEA).
• Ennustettavuus bisneksen kannalta
parempi jos päästöjen hinta ohjaa
oikeasti.
Päästökauppa jalkautuu myös EU:n ulkopuolelle
Ratified Kyoto Protocol Signed but not ratified Kyoto Protocol No position
+ Voluntary markets
+ Kyoto mechanisms’ markets
EU ETS
South
Korea
Japan
7*China
New
Zealand
Australia
Quebec
California
USA (Eastern
States)
Ongoing
Starting
Planned
De-ratified Kyoto Protocol
Kazakhstan
Ukraine
Brazil: Rio de
Janeiro
Kiina
Energiantuotantoinvestointeja
on tehtävä joka tapauksessa
Kyse on siitä, millaisia
McKinsey 2009:
• There are many available technical
solutions to cut emissions. Some come
at a negative cost, i.e. the savings
exceed the investment.
• If the world implemented all emission
reduction measures that cost under 60
€/tCO2, the average cost would be 4
€/tCO2 in 2030.
McKinsey 2009: Pathways to a Low-Carbon Economy
Version 2 of the Global GHG abatement Cost Curve
Pricewaterhouse Coopers
29.3.2010:
• Europe can source all its electricity
from renewables by 2050:
– Large onshore and offshore windfarms in the
Baltic and North Sea
– The vast concentrating solar potential of southern
Europe and the arid deserts of North Africa
– The hydro capability of Scandinavia and the Alps
– Biomass and ocean tidal and wave power
• Not significantly more expensive than
business as usual, difference at most a
few percentage points of GDP over the
coming decades.
• Necessary technologies already
available.
McKinsey et al, Roadmap 2050 (1)
• Decarbonisation of electricity
production possible by 2050
• The cost approximately the same
regardless of whether the share of
renewables 40, 60, 80 or 100% (the
rest is nuclear and fossil fuels with
CCS)
• Investment in renewables big but lower
operating costs
• The majority of fossil fuel and nuclear
power plants will come offline and need
to be replaced in any case
McKinsey et al, Roadmap 2050 (2)
• Necessary technology already exists and
further development most likely to bring down
prices
• Supergrid a crucial part of decarbonised
electricity procudetion - cancels out
fluctuations in demand and supply
• Report commissioned by European Climate
Foundation, contributors include London
Imperial College and Oxford Economics.
Potsdam Institute 21.2.2011
A New Growth Path for Europe
• Raising the EU’s emission reduction target
from 20% to 30% would revitalize
Europe’s economy
• Boost European investments from 18 to
up to 22% of GDP
• Increase GDP by up to €842bn
• Create up to 6 million new jobs
• Research led by Carlo C. Jaeger
Uusi ja käytöstä poistettu
sähköntuotantokapasiteetti EU 2012
Source: EWEA
Uusi sähköntuotantokapasiteetti EU:ssa 2000–2012,
GW
Source: EWEA Annual Statistics 2012
Uusi sähköntuotantokapasiteetti EU:ssa 2000–2012,
GW
Source: EWEA Annual Statistics 2011
Globaali kumuloitunut PV-kapasiteetti (aurinkosähkö)
2000-2011 (Euroopa sininen)
Source: EPIA
Maailman investoinnit puhtaaseen energiaan,
2004-2012 (miljardia $)
Sininen: G20-maat, oranssi: muut. Lähde: The Pew Charitable Trusts
Investoinnit maittain ja
energialähteittäin 2012 (mrd. $)
Lähde: The Pew Charitable Trusts
Uusi tuulivoima ohitti uuden
ydinvoiman vuosituhannen
vaihteessa
• Viime vuosisadan lopulla tuulivoima
ohitti ydinvoiman vuoden aikana
käynnistettyjen uusien megawattien
määrässä
• 2006-2010: Maailmaan 139 GW uutta
tuulivoimaa, 8 GW uutta ydinvoimaa
–Tämä uusi tuulivoima tuottaa sähköä
saman verran kuin 52 ydinreaktoria
Investoinnit uusiutuvaan energiaan
ohittivat fossiilit 2010
• Bloomberg: Rahassa mitattuna
investoinnit uusiutuvaa energiaa
hyödyntävään sähköntuotantoon ylittivät
ensi kertaa investoinnit fossiilisiin 2010
• Uusiutuviin investoitiin $187 miljardia
2010, fossiilisiin $157 mrd
• 2011 was a record year for global
investment in clean energy
– Investment grew by 5% to $260bn
Uusiutuviin perustuvaa
sähköntuotantoa on enemmän
kuin ydinvoimaa
• Vuoden 2011 lopussa maailmassa oli yli
565 GW puhtaan energian kapasiteettia
– 50 % enemmän kuin ydinvoimaa
• Aurinkopaneelien hinnat laskivat
voimakkaasti, aurinkosähkö yli puolet
vuoden 2011 puhtaan energian
investoinneista
EU:n fossiilivoimalaitokset eläkeiässä
-> on aika valita
Lähde: PwC: 100% renewable electricity: A 2050 vision for Europe and North Africa
EU member state shares for new wind
power capacity installed during 2012
Source: EWEA Annual
Statistics 2011
New installed wind capacity in 2012
Source: GWEC
Saksan päästöt laskivat 2011 vaikka
ydinvoimaloita suljettiin
• Kasvihuonekaasupäästöt laskivat 917
miljoonaan tonniin vuonna 2011
• Lasku oli 2 prosenttia verrattuna vuoteen 2010
huolimatta talouskasvusta ja vanhimpien
ydinvoimaloiden sulkemisesta
• Pääsöt olivat 26,5 % alle Kioton sopimuksen
vertailuvuoden 1990, päästövähennys ylitti
reippasti Saksan 21 %:n tavoitteen
• Päästökauppaan osallistuvien teollisuuslaitosten
CO2-päästöt laskivat n. 1 prosentilla vuonna
2011 verrattuna vuoteen 2010
Saksan kasvihuonekaasupäästöt
1990-2011
Lähde: Umweltbundesamt
Kasvihuonekaasupäästöt
Suomessa 1990-2011
Lähde: Tilastokeskus
Öljyriippuvuutta pitää
vähentää
• EU-maiden tuontienergialasku, etenkin
tuontiöljylasku, korreloi voimakkaasti
vaihtotaseen vajeen kanssa
• Öljyriippuvuuden vähentäminen on talouden
perustan tervehdyttämistä
• Pahimmissa talousvaikeuksissa olevat maat
paljolti myös öljyriippuvaisimpia.
current account and net imports on a quarterly basis in bn. Euros
net imports on a quarterly basis in m. tons
current account and net oil imports on a quarterly basis in bn. Euros
Kiitos!
Satu Hassi
www.satuhassi.net

Más contenido relacionado

La actualidad más candente

Raimo Lovio uusiutuvan energian potentiaalit
Raimo Lovio uusiutuvan energian potentiaalitRaimo Lovio uusiutuvan energian potentiaalit
Raimo Lovio uusiutuvan energian potentiaalitSuomen Lähienergialiitto
 
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaaTiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaaSitra / Ekologinen kestävyys
 
Satu Hassi: ratkaisuja ilmastonmuutokseen
Satu Hassi: ratkaisuja ilmastonmuutokseenSatu Hassi: ratkaisuja ilmastonmuutokseen
Satu Hassi: ratkaisuja ilmastonmuutokseenSatu Hassi
 
Energia ja talous – Mitä jos kasvu ei palaa
Energia ja talous – Mitä jos kasvu ei palaaEnergia ja talous – Mitä jos kasvu ei palaa
Energia ja talous – Mitä jos kasvu ei palaaJussi Laitinen
 
Energian ja talouden kohtalonyhteys - Energiapäivä Turussa 23.8.2013 + TEKSTIT
Energian ja talouden kohtalonyhteys - Energiapäivä Turussa 23.8.2013 + TEKSTITEnergian ja talouden kohtalonyhteys - Energiapäivä Turussa 23.8.2013 + TEKSTIT
Energian ja talouden kohtalonyhteys - Energiapäivä Turussa 23.8.2013 + TEKSTITJussi Laitinen
 
Energiatulevaisuus tehdään yhdessä asiakkaan kanssa
Energiatulevaisuus tehdään yhdessä asiakkaan kanssaEnergiatulevaisuus tehdään yhdessä asiakkaan kanssa
Energiatulevaisuus tehdään yhdessä asiakkaan kanssaHelen
 

La actualidad más candente (6)

Raimo Lovio uusiutuvan energian potentiaalit
Raimo Lovio uusiutuvan energian potentiaalitRaimo Lovio uusiutuvan energian potentiaalit
Raimo Lovio uusiutuvan energian potentiaalit
 
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaaTiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
 
Satu Hassi: ratkaisuja ilmastonmuutokseen
Satu Hassi: ratkaisuja ilmastonmuutokseenSatu Hassi: ratkaisuja ilmastonmuutokseen
Satu Hassi: ratkaisuja ilmastonmuutokseen
 
Energia ja talous – Mitä jos kasvu ei palaa
Energia ja talous – Mitä jos kasvu ei palaaEnergia ja talous – Mitä jos kasvu ei palaa
Energia ja talous – Mitä jos kasvu ei palaa
 
Energian ja talouden kohtalonyhteys - Energiapäivä Turussa 23.8.2013 + TEKSTIT
Energian ja talouden kohtalonyhteys - Energiapäivä Turussa 23.8.2013 + TEKSTITEnergian ja talouden kohtalonyhteys - Energiapäivä Turussa 23.8.2013 + TEKSTIT
Energian ja talouden kohtalonyhteys - Energiapäivä Turussa 23.8.2013 + TEKSTIT
 
Energiatulevaisuus tehdään yhdessä asiakkaan kanssa
Energiatulevaisuus tehdään yhdessä asiakkaan kanssaEnergiatulevaisuus tehdään yhdessä asiakkaan kanssa
Energiatulevaisuus tehdään yhdessä asiakkaan kanssa
 

Destacado

Como insertar una imagen en tu blogger
Como insertar una imagen en tu bloggerComo insertar una imagen en tu blogger
Como insertar una imagen en tu bloggerJuanadelasmercedes
 
Borba za zdravlje
Borba za zdravljeBorba za zdravlje
Borba za zdravljeIta Pandža
 
P4 activitat amb la pissarra digital
P4 activitat amb la pissarra digitalP4 activitat amb la pissarra digital
P4 activitat amb la pissarra digitalinfantildms
 
Projectmanagement in een notedop fe web april 2013
Projectmanagement in een notedop fe web april 2013Projectmanagement in een notedop fe web april 2013
Projectmanagement in een notedop fe web april 2013My Kingdom for a Horse
 
جهاز عرض الصوت والصورة
جهاز عرض الصوت والصورةجهاز عرض الصوت والصورة
جهاز عرض الصوت والصورةrsliders
 
Metacognición en la educación
Metacognición en la educaciónMetacognición en la educación
Metacognición en la educaciónYasmin barrios
 
Teorías sobre el aprendizaje siprofe
Teorías sobre el aprendizaje siprofeTeorías sobre el aprendizaje siprofe
Teorías sobre el aprendizaje siprofegeorgenunez
 
Higienização no sector vitivinicola
Higienização no sector vitivinicolaHigienização no sector vitivinicola
Higienização no sector vitivinicolaandre7saraiva
 
Wk2 project storyboard
Wk2 project  storyboardWk2 project  storyboard
Wk2 project storyboardTia'Lana Myles
 
Kenya Short Présentation
Kenya Short PrésentationKenya Short Présentation
Kenya Short Présentationtourisme1
 
Buenos Aires se mueve
 Buenos Aires se mueve Buenos Aires se mueve
Buenos Aires se mueveandreagiaretto
 

Destacado (20)

Presentatie van Finn
Presentatie van FinnPresentatie van Finn
Presentatie van Finn
 
Suarez es bn
Suarez es bnSuarez es bn
Suarez es bn
 
Imagens lar blog
Imagens lar blogImagens lar blog
Imagens lar blog
 
Como insertar una imagen en tu blogger
Como insertar una imagen en tu bloggerComo insertar una imagen en tu blogger
Como insertar una imagen en tu blogger
 
Borba za zdravlje
Borba za zdravljeBorba za zdravlje
Borba za zdravlje
 
P4 activitat amb la pissarra digital
P4 activitat amb la pissarra digitalP4 activitat amb la pissarra digital
P4 activitat amb la pissarra digital
 
Projectmanagement in een notedop fe web april 2013
Projectmanagement in een notedop fe web april 2013Projectmanagement in een notedop fe web april 2013
Projectmanagement in een notedop fe web april 2013
 
CV Peter Ericsson
CV Peter EricssonCV Peter Ericsson
CV Peter Ericsson
 
جهاز عرض الصوت والصورة
جهاز عرض الصوت والصورةجهاز عرض الصوت والصورة
جهاز عرض الصوت والصورة
 
Tierra
TierraTierra
Tierra
 
Metacognición en la educación
Metacognición en la educaciónMetacognición en la educación
Metacognición en la educación
 
Teorías sobre el aprendizaje siprofe
Teorías sobre el aprendizaje siprofeTeorías sobre el aprendizaje siprofe
Teorías sobre el aprendizaje siprofe
 
Presentacio mites
Presentacio mitesPresentacio mites
Presentacio mites
 
Higienização no sector vitivinicola
Higienização no sector vitivinicolaHigienização no sector vitivinicola
Higienização no sector vitivinicola
 
Como subir una imagen a tu blog
Como subir una imagen a tu blogComo subir una imagen a tu blog
Como subir una imagen a tu blog
 
Wk2 project storyboard
Wk2 project  storyboardWk2 project  storyboard
Wk2 project storyboard
 
Recomana un llibre
Recomana un llibreRecomana un llibre
Recomana un llibre
 
Kenya Short Présentation
Kenya Short PrésentationKenya Short Présentation
Kenya Short Présentation
 
3
33
3
 
Buenos Aires se mueve
 Buenos Aires se mueve Buenos Aires se mueve
Buenos Aires se mueve
 

Similar a Ilmasto190413

Ets backloading pressi 25 2-13 tiiv
Ets backloading pressi 25 2-13 tiivEts backloading pressi 25 2-13 tiiv
Ets backloading pressi 25 2-13 tiivsatuhassi
 
Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007
Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007
Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007Ilmari
 
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymysIlmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymysKatjaHin
 
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008Leo Stranius
 
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatustaPasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatustaGranlund Oy
 
Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008
Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008
Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008Leo Stranius
 
Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta.
Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta. Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta.
Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta. Matti Kahra
 
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...Suomen metsäkeskus
 
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorillaTehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorillaKaroliina Auvinen
 
Lopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-Stranius
Lopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-StraniusLopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-Stranius
Lopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-Straniusguestf4248e
 
Lohja ilmastonmuutosseminaari, Stranius 30.3.2012
Lohja ilmastonmuutosseminaari, Stranius 30.3.2012Lohja ilmastonmuutosseminaari, Stranius 30.3.2012
Lohja ilmastonmuutosseminaari, Stranius 30.3.2012jkytta
 
Ilmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry Kesäseminaari
Ilmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry KesäseminaariIlmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry Kesäseminaari
Ilmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry KesäseminaariAino Tuominen
 
Sitra Jarek Kurnitski 2012-6-7
Sitra Jarek Kurnitski 2012-6-7Sitra Jarek Kurnitski 2012-6-7
Sitra Jarek Kurnitski 2012-6-7Sitra Energia
 

Similar a Ilmasto190413 (20)

Ets backloading pressi 25 2-13 tiiv
Ets backloading pressi 25 2-13 tiivEts backloading pressi 25 2-13 tiiv
Ets backloading pressi 25 2-13 tiiv
 
Hiilineutraaliin energiatulevaisuuteen
Hiilineutraaliin energiatulevaisuuteenHiilineutraaliin energiatulevaisuuteen
Hiilineutraaliin energiatulevaisuuteen
 
Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007
Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007
Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007
 
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymysIlmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
 
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
 
Haasteista mahdollisuuksia. Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050
Haasteista mahdollisuuksia. Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050Haasteista mahdollisuuksia. Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050
Haasteista mahdollisuuksia. Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050
 
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatustaPasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
 
Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatustaEnergiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
 
Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008
Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008
Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008
 
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan suuntaviivoja 2030
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan suuntaviivoja 2030EU:n energia- ja ilmastopolitiikan suuntaviivoja 2030
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan suuntaviivoja 2030
 
Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta.
Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta. Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta.
Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta.
 
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...
 
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorillaTehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
 
Talous maapallon rajoissa / Jussi Nikula WWF
Talous maapallon rajoissa / Jussi Nikula WWFTalous maapallon rajoissa / Jussi Nikula WWF
Talous maapallon rajoissa / Jussi Nikula WWF
 
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteetSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
 
Lopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-Stranius
Lopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-StraniusLopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-Stranius
Lopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-Stranius
 
Lohja ilmastonmuutosseminaari, Stranius 30.3.2012
Lohja ilmastonmuutosseminaari, Stranius 30.3.2012Lohja ilmastonmuutosseminaari, Stranius 30.3.2012
Lohja ilmastonmuutosseminaari, Stranius 30.3.2012
 
Nurmien hiilensidonta
Nurmien hiilensidonta Nurmien hiilensidonta
Nurmien hiilensidonta
 
Ilmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry Kesäseminaari
Ilmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry KesäseminaariIlmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry Kesäseminaari
Ilmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry Kesäseminaari
 
Sitra Jarek Kurnitski 2012-6-7
Sitra Jarek Kurnitski 2012-6-7Sitra Jarek Kurnitski 2012-6-7
Sitra Jarek Kurnitski 2012-6-7
 

Más de satuhassi

Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014satuhassi
 
Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014 Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014 satuhassi
 
Liittovaltio vai ei?
Liittovaltio vai ei?Liittovaltio vai ei?
Liittovaltio vai ei?satuhassi
 
Kaivosseminaari 9.11.2013
Kaivosseminaari 9.11.2013Kaivosseminaari 9.11.2013
Kaivosseminaari 9.11.2013satuhassi
 
Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13
Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13
Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13satuhassi
 
Ruoka 22 3 2013 lyh
Ruoka 22 3 2013 lyhRuoka 22 3 2013 lyh
Ruoka 22 3 2013 lyhsatuhassi
 
Kaivostoiminta 22 2 2013
Kaivostoiminta 22 2 2013Kaivostoiminta 22 2 2013
Kaivostoiminta 22 2 2013satuhassi
 

Más de satuhassi (7)

Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
 
Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014 Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
 
Liittovaltio vai ei?
Liittovaltio vai ei?Liittovaltio vai ei?
Liittovaltio vai ei?
 
Kaivosseminaari 9.11.2013
Kaivosseminaari 9.11.2013Kaivosseminaari 9.11.2013
Kaivosseminaari 9.11.2013
 
Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13
Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13
Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13
 
Ruoka 22 3 2013 lyh
Ruoka 22 3 2013 lyhRuoka 22 3 2013 lyh
Ruoka 22 3 2013 lyh
 
Kaivostoiminta 22 2 2013
Kaivostoiminta 22 2 2013Kaivostoiminta 22 2 2013
Kaivostoiminta 22 2 2013
 

Ilmasto190413

  • 1. Varaplaneettaa ei ole 19.4.2013 Satu Hassi, MEP www.satuhassi.net
  • 3. 11 tutkimuslaitoksen rekonstruktiot 1000 vuoden ilmastosta – mailan varsi vaihtelee, lapa kaikilla selvä Lähde: Global Warming Art
  • 4. Rapid Loss of Arctic Sea Ice Source: U.S. National Snow and Ice Data Center Compared to September conditions in the 1980s and 1990s, this represents a 45% reduction in the area of the Arctic covered by sea ice.
  • 5. Greenland Ice-Sheet Melting In just a few days, the melting had dramatically accelerated and an estimated 97 percent of the ice sheet surface had thawed by July 12. Source: Nicolo E. DiGirolamo, SSAI/NASA GSFC, and Jesse Allen, NASA Earth
  • 6. „Call me a converted skeptic.“ “I’m now going a step further: Humans are almost entirely the cause [for global warming].” “That fingerprint [of solar variability] is absent.” Richard Muller, July 2012 Evidence Converts Skeptic
  • 7. Fit (red line): Linear combination of •volcanic sulfate emissions and •the natural logarithm of CO2 concentration. Including solar activity does not improve the fit. Skeptic Berkeley Earth Project (BEST): “Anthropogenic Changes LikelyLikely Cause for Warming“ Source:
  • 9. Janez Potocnik European Commissioner for Environment No Plan(et) B
  • 11. Source: WHO, 2003: Climate change and human health: risks and responses. IPCC forecast with uncertainty IPCC forecast with uncertainty
  • 12. Pieni lämpötilaero – iso muutos • Lämpötilaero jääkauden ja nykyhetken välillä 4-5 o C, ero merenpinnassa 120 m. • 2-4 o C lämpenemisestä todennäköisesti dramaattisia muutoksia. • Kun viimeksi oli 3 o C lämpimämpää, merenpinta oli 30 m korkeammalla. • Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ennen teollistumista 270-280 ppm, 2011 oli 392 ppm. • Kun viimeksi 550 ppm, oli +5 o C ja meri + 50 m. • Merien happamoituminen ylittämässä korallien kestokyvyn – heijastuu kaikkiin meriekosysteemeihin.
  • 13.
  • 14. Ilmasto 400 000 viime vuotena _ CO2 level in 2005
  • 15. Maailmanpankki marraskuu 2012: Nykymeno voi viedä 4 asteen lämpenemiseen 2100 mennessä
  • 16. Snapshot of recent scientific literature on 4°C: impacts & likelihood FOCUS: developing countries
  • 17. UNEP 21.11.2012: • Jotta lämpeneminen pysyisi alle 2 o C, globaalit päästöt 2020 max 44 GtnCO2-ekv • Nykypäästöt n 50 Gtn/v. • Nykytrendi viemässä -> 58 Gtn • Vaikka maailman maiden Kööpenhaminassa 2009/Cancunissa 2010 lupaamat päästövähennykset toteutettaisiin, päästöt 2020 olisivat 49-57 Gtn
  • 18. IEA marraskuu 2012: Jos maailma haluaa tosissaan hillitä ilmastonmuutoksen, 2/3 tunnetuista fossiilivarannoista pitäisi jättää maahan
  • 19. IEA 2011: aika käy vähiin • Kohta on myöhäistä estää maapallon lämpeneminen yli 2 asteella – Nykytrendeillä vuoteen 2017 mennessä rakennettava energiainfrastruktuuri ”lukitsee” päästöihin, jotka johtavat yli 2 asteen lämpenemiseen • Seuraavien 25 vuoden päästöt johtavat todennäköisesti 3.5°C - 6°C lämpenemiseen • Fossiilienergian tuet maailmassa 2010 olivat 6- kertaiset verrattuna uusiutuvien tukiin.
  • 20. Global energy related CO2 emissions from existing infrastructure and room of maneuvre to achieve 450 ppm scenario
  • 21. Ilmastonsuojelu on vaikea urakka • Kyse suurista muutoksista, etenkin energiantuotantoon • Myös taloudellisesti iso asia • Globaali epäoikeudenmukaisuus: Ilmastonmuutoksesta kärsivät ensimmäisiksi ja pahiten ne jotka ovat sitä vähiten aiheuttaneet
  • 22.
  • 23. Kansainvälinen kuuma peruna • Suurin osa maista, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten ja ensimmäisinä, on maita joilla vähiten historiallista vastuuta ilmastonmuutoksesta • Vaikka kehitysmaat voisivat jatkaa päästöjen kasvattamista hiukan pitempään kuin perinteiset teollisuusmaat, myös niiltä tarvitaan jyrkkää käännettä jotta estettäisiin yli 2 asteen lämpeneminen
  • 24.
  • 25. EU-komission pj. Barroso: EU:n ilastolakipaketin julkistaminen 23.1.2008 • Tarvitaan uusi teollinen vallankumous • Paras tapa turvata EUn kilpailukyky on olla ilmastonsuojelun kärjessä • Komission ehdottaman ilmastolakipaketin hinta 3€ kansalaista kohti viikossa (jos öljyn hinta 60$ barrelilta, jos öljy kalliimpaa, hinta pienempi)
  • 26. Juuri nyt kuuma kysymys: Tiukennetaankö päästökauppaa, “backloading”
  • 27. Miksi päästöoikeuksista on ylitarjontaa? • EU-maiden hallitukset jakoivat päästöoikeuksia 2008-2012 kaudelle turhan avokätisesti. • 2008 lama suurensi yli jääneiden olevien päästöoikeuksien määrää. • 2013 alusta vain sähköntuotanto joutuu maksamaan kaikista päästöistä, muu teollisuus saa ilmaiseksi alakohtaiseen vertailuarvoon asti. • CDM-hyvitysten käyttöoikeus. • -> Päästöjä ei tarvitse alentaa vuoteen 2020.
  • 28.
  • 29. Ympäristöargumentti • Kaikkien maiden päästötavoitteita vuodelle 2020 pitäisi tiukentaa, vrt Maailmanpankki, IEA, UNEP
  • 30. Bisnesargumentteja • Jos päästökauppa romahtaa, ajaudutaan 27 kansallisen järjestelmän tilkkutäkkiin • Niin kauan kuin päästöoikeuden hinta alhainen, houkuttelee investoimaan hiili- intensiivisiin vaihtoehtoihin, jotka todennäköisesti kuitenkin osoittautuvat elinaikanaan virheinvestoinneiksi (vrt IEA). • Ennustettavuus bisneksen kannalta parempi jos päästöjen hinta ohjaa oikeasti.
  • 31. Päästökauppa jalkautuu myös EU:n ulkopuolelle Ratified Kyoto Protocol Signed but not ratified Kyoto Protocol No position + Voluntary markets + Kyoto mechanisms’ markets EU ETS South Korea Japan 7*China New Zealand Australia Quebec California USA (Eastern States) Ongoing Starting Planned De-ratified Kyoto Protocol Kazakhstan Ukraine Brazil: Rio de Janeiro
  • 32. Kiina
  • 33. Energiantuotantoinvestointeja on tehtävä joka tapauksessa Kyse on siitä, millaisia
  • 34. McKinsey 2009: • There are many available technical solutions to cut emissions. Some come at a negative cost, i.e. the savings exceed the investment. • If the world implemented all emission reduction measures that cost under 60 €/tCO2, the average cost would be 4 €/tCO2 in 2030.
  • 35. McKinsey 2009: Pathways to a Low-Carbon Economy Version 2 of the Global GHG abatement Cost Curve
  • 36. Pricewaterhouse Coopers 29.3.2010: • Europe can source all its electricity from renewables by 2050: – Large onshore and offshore windfarms in the Baltic and North Sea – The vast concentrating solar potential of southern Europe and the arid deserts of North Africa – The hydro capability of Scandinavia and the Alps – Biomass and ocean tidal and wave power • Not significantly more expensive than business as usual, difference at most a few percentage points of GDP over the coming decades. • Necessary technologies already available.
  • 37. McKinsey et al, Roadmap 2050 (1) • Decarbonisation of electricity production possible by 2050 • The cost approximately the same regardless of whether the share of renewables 40, 60, 80 or 100% (the rest is nuclear and fossil fuels with CCS) • Investment in renewables big but lower operating costs • The majority of fossil fuel and nuclear power plants will come offline and need to be replaced in any case
  • 38. McKinsey et al, Roadmap 2050 (2) • Necessary technology already exists and further development most likely to bring down prices • Supergrid a crucial part of decarbonised electricity procudetion - cancels out fluctuations in demand and supply • Report commissioned by European Climate Foundation, contributors include London Imperial College and Oxford Economics.
  • 39. Potsdam Institute 21.2.2011 A New Growth Path for Europe • Raising the EU’s emission reduction target from 20% to 30% would revitalize Europe’s economy • Boost European investments from 18 to up to 22% of GDP • Increase GDP by up to €842bn • Create up to 6 million new jobs • Research led by Carlo C. Jaeger
  • 40. Uusi ja käytöstä poistettu sähköntuotantokapasiteetti EU 2012 Source: EWEA
  • 41. Uusi sähköntuotantokapasiteetti EU:ssa 2000–2012, GW Source: EWEA Annual Statistics 2012
  • 42. Uusi sähköntuotantokapasiteetti EU:ssa 2000–2012, GW Source: EWEA Annual Statistics 2011
  • 43. Globaali kumuloitunut PV-kapasiteetti (aurinkosähkö) 2000-2011 (Euroopa sininen) Source: EPIA
  • 44. Maailman investoinnit puhtaaseen energiaan, 2004-2012 (miljardia $) Sininen: G20-maat, oranssi: muut. Lähde: The Pew Charitable Trusts
  • 45. Investoinnit maittain ja energialähteittäin 2012 (mrd. $) Lähde: The Pew Charitable Trusts
  • 46. Uusi tuulivoima ohitti uuden ydinvoiman vuosituhannen vaihteessa • Viime vuosisadan lopulla tuulivoima ohitti ydinvoiman vuoden aikana käynnistettyjen uusien megawattien määrässä • 2006-2010: Maailmaan 139 GW uutta tuulivoimaa, 8 GW uutta ydinvoimaa –Tämä uusi tuulivoima tuottaa sähköä saman verran kuin 52 ydinreaktoria
  • 47. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ohittivat fossiilit 2010 • Bloomberg: Rahassa mitattuna investoinnit uusiutuvaa energiaa hyödyntävään sähköntuotantoon ylittivät ensi kertaa investoinnit fossiilisiin 2010 • Uusiutuviin investoitiin $187 miljardia 2010, fossiilisiin $157 mrd • 2011 was a record year for global investment in clean energy – Investment grew by 5% to $260bn
  • 48. Uusiutuviin perustuvaa sähköntuotantoa on enemmän kuin ydinvoimaa • Vuoden 2011 lopussa maailmassa oli yli 565 GW puhtaan energian kapasiteettia – 50 % enemmän kuin ydinvoimaa • Aurinkopaneelien hinnat laskivat voimakkaasti, aurinkosähkö yli puolet vuoden 2011 puhtaan energian investoinneista
  • 49. EU:n fossiilivoimalaitokset eläkeiässä -> on aika valita Lähde: PwC: 100% renewable electricity: A 2050 vision for Europe and North Africa
  • 50. EU member state shares for new wind power capacity installed during 2012 Source: EWEA Annual Statistics 2011
  • 51. New installed wind capacity in 2012 Source: GWEC
  • 52. Saksan päästöt laskivat 2011 vaikka ydinvoimaloita suljettiin • Kasvihuonekaasupäästöt laskivat 917 miljoonaan tonniin vuonna 2011 • Lasku oli 2 prosenttia verrattuna vuoteen 2010 huolimatta talouskasvusta ja vanhimpien ydinvoimaloiden sulkemisesta • Pääsöt olivat 26,5 % alle Kioton sopimuksen vertailuvuoden 1990, päästövähennys ylitti reippasti Saksan 21 %:n tavoitteen • Päästökauppaan osallistuvien teollisuuslaitosten CO2-päästöt laskivat n. 1 prosentilla vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2010
  • 55. Öljyriippuvuutta pitää vähentää • EU-maiden tuontienergialasku, etenkin tuontiöljylasku, korreloi voimakkaasti vaihtotaseen vajeen kanssa • Öljyriippuvuuden vähentäminen on talouden perustan tervehdyttämistä • Pahimmissa talousvaikeuksissa olevat maat paljolti myös öljyriippuvaisimpia.
  • 56. current account and net imports on a quarterly basis in bn. Euros
  • 57. net imports on a quarterly basis in m. tons
  • 58. current account and net oil imports on a quarterly basis in bn. Euros
  • 59.

Notas del editor

  1. Note the tight correlation between greenhouse gases and temperature (red). The temperature curve shows natural variations with cycles related to variations in earth ’s orbit around the sun, amplified by feed-back effects. All scientists agree that we have raised CO2 level 30% above the highest experienced for the last 1 million years (blue line), and probably for the last 30 million years. All scientists also agree that this must have a climate effect. The disagreement is on the future balance between anthropogenic effects and natural climate variations, which have many poorly known elements. There are also important uncertainties related to feed-back processes.
  2. Schellnhuber et al., 2012 „ Turn Down the Heat: Why a 4°C Warmer World Must be Avoided “, A Report for the World Bank by the Potsdam Institute for Climate Impact Research and Climate Analytics, 119 pp This report provides a snapshot of recent scientific literature and new analyses of likely impacts and risks that would be associated with a 4° Celsius warming within this century. It is a rigorous attempt to outline a range of risks, focusing on developing countries and especially the poor. A 4°C world would be one of unprecedented heat waves, severe drought, and major floods in many regions, with serious impacts on ecosystems and associated services. But with action, a 4°C world can be avoided and we can likely hold warming below 2°C. A Condensed Science Update Climate Analytics - SURVIVE Project UNFCCC - Cop18 Doha 2012
  3. Four-fifths of the total energy-related CO2 emissions permitted to 2035 in the 450 Scenario are already locked-in by existing capital stock, including power stations, buildings and factories. Without further action by 2017, the energy-related infrastructure then in place would generate all the CO2 emissions allowed in the 450 Scenario up to 2035. Delaying action is a false economy: for every $1 of investment in cleaner technology that is avoided in the power sector before 2020, an additional $4.30 would need to be spent after 2020 to compensate for the increased emissions.
  4. Four-fifths of the total energy-related CO2 emissions permitted to 2035 in the 450 Scenario are already locked-in by existing capital stock, including power stations, buildings and factories. Without further action by 2017, the energy-related infrastructure then in place would generate all the CO2 emissions allowed in the 450 Scenario up to 2035. Delaying action is a false economy: for every $1 of investment in cleaner technology that is avoided in the power sector before 2020, an additional $4.30 would need to be spent after 2020 to compensate for the increased emissions.