Sosiaalisen median pelisäännöt ja juridiset riskit kuopioK2KUO
Markkinointia koskevat normit, sosiaalisen median alustojen sopimusehdot, henkilötietojen käyttäminen markkinoinnissa sekä käyttäjien tuottaman sisällön tekijänoikeuskysymykset
Sosiaalisen median pelisäännöt ja juridiset riskit kuopioK2KUO
Markkinointia koskevat normit, sosiaalisen median alustojen sopimusehdot, henkilötietojen käyttäminen markkinoinnissa sekä käyttäjien tuottaman sisällön tekijänoikeuskysymykset
Sähköisen asioinnin palvelut ja palvelualusta. Puheenvuoro Valtiokonttorin Valtion IT-palvelukeskuksen asiakaspäivässä 26.10.2011. Puhujana Kristiina Luukkonen, Valtion IT-palvelukeskus (VIP).
Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskuksen asiakaspäivä 16.10.2013: Mihin suuntaan julkishallinnon ict:n tulisi kehittyä - vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen, Sitra
Valtiokonttori
Hallituksen esitys laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista – Mitä ”KaPA-laissa” on tarkoitus säätää?
ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä,valtiovarainministeriö
Valtio Expo 17.5.2016
Avoin data ja avoin kaupunkiorganisaatio, Antti Poikola, HUB Jyväskylä
Avoimen datan avulla kaupunkilaisille tarjottavia digitaalisia palveluita voidaan kehittää kenen tahansa toimesta joustavasti ja tarvelähtöisesti. Mitä tämä tarkoittaa osallistumiselle ja demokratialle? Voisiko myös valmistelu- ja päätöksentekoprosessi olla avoin ja vuorovaikutteinen? Esimerkkejä avoimen datan ja avointen toimintamallien vaikutuksesta asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja yhteistuotantoon kunnissa ja kaupungeissa.
Sähköisen asioinnin palvelut ja palvelualusta. Puheenvuoro Valtiokonttorin Valtion IT-palvelukeskuksen asiakaspäivässä 26.10.2011. Puhujana Kristiina Luukkonen, Valtion IT-palvelukeskus (VIP).
Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskuksen asiakaspäivä 16.10.2013: Mihin suuntaan julkishallinnon ict:n tulisi kehittyä - vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen, Sitra
Valtiokonttori
Hallituksen esitys laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista – Mitä ”KaPA-laissa” on tarkoitus säätää?
ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä,valtiovarainministeriö
Valtio Expo 17.5.2016
Avoin data ja avoin kaupunkiorganisaatio, Antti Poikola, HUB Jyväskylä
Avoimen datan avulla kaupunkilaisille tarjottavia digitaalisia palveluita voidaan kehittää kenen tahansa toimesta joustavasti ja tarvelähtöisesti. Mitä tämä tarkoittaa osallistumiselle ja demokratialle? Voisiko myös valmistelu- ja päätöksentekoprosessi olla avoin ja vuorovaikutteinen? Esimerkkejä avoimen datan ja avointen toimintamallien vaikutuksesta asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja yhteistuotantoon kunnissa ja kaupungeissa.
Negotiating methodological minefields in conducting ethnographic action researchjavken
This document discusses ethnographic action research and its application to studying the role of community radio in rural development in Uganda. It involves long-term immersion and participation in the community being studied to understand the culture while also facilitating action and reflection. The researcher plans to use ethnographic action research methods like interviews, focus groups, and document analysis to study Mama FM community radio and how it facilitates political and social opportunities for rural Ugandans based on Amartya Sen's framework of development as freedom. Challenges include maintaining impartiality as an outsider and producing unbiased data.
Neuvotteleva virkamies Anne Kauhanen-Simanainen Valtiovarainministeriöstä alusti keskustelua 14.12.2012 pidetyssä Avoin tieto -kokouksessa Forum Virium Helsingissä.
Suomi on ihanteellinen datakeskusten sijaintipaikka.
Pelkät datakeskukset eivät kuitenkaan yksinään luo työpaikkoja tai innovaatioita - olennaista on datakeskusten ympärille rakentuva ekosysteemi.
Datamäärien kasvun avulla voidaan saavuttaa yhteiskunnallista hyötyä ja talouskasvua. Tarvitaan panostusta sovelluksiin (mm. dataintensiivinen laskenta, big data), koulutukseen ja näistä syntyvään yritystoimintaan.
Kouluttajakoulutuksen osa 3 esittelee digitaitojen osaamismerkistön osaamiskuvauksineen ja kriteereineen sekä opastaa toimimaan merkkihakemusten arvioijana.
Kouluttajakoulutuksen osassa 2 tutustumme osaamismerkkijärjestelmiin eli Open Badge Factoryyn (osaamismerkkitehdas) ja Open Badge Passporttiin (osaamismerkkipassi)
Kouluttajakoulutuksen osa 1 on perustietopaketti osaamismerkeistä. Vastaamme kysymyksiin: Mitä osaamismerkit ovat? Missä osaamismerkkejä voi hyödyntää? Lisäksi käymme läpi osaamismerkkien merkitystä.
Osuvat taidot digitaitojen osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin digitaitojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
Osaamismerkistö sisältää viisiportaisen mallin digiosaamisen todentamiseen. Osaamismerkit on tarkoitettu yhtälailla eri oppilaitosten opiskelijoiden, opetushenkilöstön, työelämän, vapaan sivistystyön henkilöstön ja asiakkaiden tai kenen tahansa kansalaisen suoritettaviksi.
Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen on #TIEKE40-juhlavuosijulkaisu.
Digitalisaatio on matka, jonka määränpää on tuntematon. Menneisyyden kokemuksista voi kuitenkin ponnistaa kohti uutta. Yli 50 eri alan asiantuntijaa jakaa julkaisussa ajateltavaa ja suuntaa yhteiselle retkellemme kohti osaavaa, ihmiskeskeistä ja yhteentoimivaa tietoyhteiskuntaa. Samalla tutustumme siihen mullistavaan kehitykseen, jonka esimerkiksi liiketoimintaprosessit, osaamisen kehittäminen ja taloushallinto ovat kokeneet tietoyhteiskuntakehityksen myötä.
Julkaisun voi myös tilata painettuna täältä: https://tieke.fi/tieken-40-vuotis-juhlajulkaisun-tilaus/
Vuoden ensimmäinen Tiedosta-lehtemme keskittyy kuvaamaan erilaista kehitystyötä kilpailukykyisen, yhteentoimivan ja ihmislähtöisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi. Lue esimerkiksi kuljetusten nopeuttamisesta hiljaista tietoa joukkoistamalla, digiosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta eri keinoin ja tietosuojaosaamisen viemisestä pk-yrityksille ja nuorille.
Lehden kumppanijulkaisuna on ilmestynyt myös TIEKEn 40-vuotishistoriikki, jota voit lukea täällä: https://www.slideshare.net/Tieke/tieke-40-vuotta-matkaevit-digitaaliseen-tulevaisuuteen
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
Vielä jokin aika sitten uskoimme digiteknologian säästävän luonnonvaroja, kun poistimme paperit toimiston rulokaapista, ryhdyimme työskentelemään etänä ja neuvottelemaan verkossa. Sittemmin digitalisaatio on laajentunut kaikille elämänalueille, ja nyt näemme myös lantin toisen puolen: laitteiden vaihdosta syntyy jätettä, akkujen valmistus syö uusiutumattomia luonnonvaroja, datakeskukset hönkivät ilmakehään hiilidioksidia. Keväällä 2020 Tiedosta suunnistaa kestävän kehityksen maastossa ja kysyy, mikä on digitalisaation rooli matkallamme kohti järkevää kulutusta ja hiilineutraalia tulevaisuutta. Etsimme tietoa, ideoita ja esimerkkejä ekologista tasapainoa edistävästä digitalisaatiosta.
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisten järjestöjen tilaa digitalisaatioon, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen. Kartoitus tehtiin syksyn 2019 aikana kolmatta kertaa Avoine Oy:n, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Viestintä-Piritta Oy:n yhteistyönä. Kartoituksen 479 vastaajaa olivat järjestöjen työntekijöitä, johtajia, kehittäjiä, viestijöitä ja luottamushenkilöitä lähes kaikilta järjestösektoreilta. Esitys on 13.12.2019 pidetystä tulosten julkaisutilaisuudesta.
Järjestödigi kartoitti toistamiseen suomalaisten järjestöjen ja yhdistysten tilaa digitalisaatioon, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen.
Tämä esitys on yhteenveto kartoituksen tuloksista, jotka julkaistiin Helsingissä julkaisutilaisuudessa 15.12.2017. Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisten järjestöjen tilaa digitalisaatioon, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen.
Kartoitus tehtiin tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa ja se toteutettiin Avoine Oy:n, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Viestintä-Piritta Oy:n yhteistyönä. Tekijät Tuomo Heikkilä, Avoine Oy, Hanna Vuohelainen TIEKE ry ja Piritta Seppälä, Viestintä-Piritta Oy esiintyivät julkaisutilaisuudessa esitellen kartoituksen eri osiot.
Kartoituksen osiot tässäkin esityksessä ovat:
- Järjestöt ja digitalisaatio
- Järjestöt ja digiosaaminen
- Järjestöviestintä
- Järjestöt ja sosiaalinen media.
Vuosittain toteutettavan kartoituksen tarkoituksena on:
- tarjota järjestöille tietoa digitalisaation, digiosaamisen, viestinnän ja somen tilasta Suomessa
- antaa järjestöille mahdollisuus peilata omaa tilannettaan tuloksiin
- nostaa esiin sosiaalisen median käytön ja viestinnän kehitystä järjestöjen parissa
- esitellä konkreettisia esimerkkejä järjestöjen tavoista toimia aihepiirin saralla sekä
- pitää yllä keskustelua digiosaamisen ja digitalisaation merkityksestä järjestökentällä.
Kartoitus on laajennettu kokonaisuus Viestintä-Pirittan kolmena edellisenä vuonna tekemälle järjestösome-kartoitukselle. Tästä syystä sosiaalisen median osiossa pystymme myös osittain vertailemaan tuloksia aiempiin vuosiin.
Lataa kartoituksen laaja white paper osoitteesta: http://bit.ly/jarjestodigi_whitepaper2017
Vaikuta ja vaikutu - Matkalla digiosaavaan Suomeen -seminaarin webinaarisarjan kolmannessa webinaarissa pohditaan nanokoulutusten tarjoamia mahdollisuuksia matkalla digiosaavaan tulevaisuuteen.
AamuAreenalla 10.11.2017 aiheena Taltio-hanke ja eKuitti. Elina Koskentalon esitys TALTIO-hankkeesta, jossa on luotu yhtenäinen standardoitu muoto kirjanpidon ja muiden taloushallinnon järjestelmien vienneille tiedon hyödyntämiseksi suoraan eri järjestelmissä.
Jalka pois digijarrulta. Suomella on erinomaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet olla tekoälyn kehittämisen ja hyödyntämisen kärkimaita maailmassa. Suomen viranomaisrekisterit, erityisesti terveydenhuollon alalla, ovat maailman huippua ja niiden hyödyntäminen tekoälyn avulla mahdollistaa aivan uudenlaista tehokkuutta toiminnalle.
Jyrki Kasvin avauspuheenvuoro Suomi tekoälyn paalupaikalla -seminaarisarjassa 9.11.2017.
6.10.2017 Digipolku töihin -hankeen webinaarissa pidetty esitys, jonka sisällöt keskittyvät TIEKEn tekemän Digiosaamisen merkitys ja kehittäminen -selvityksen tuloksiin.
Taikoja-koordinaatiohankkeen webinaarissa 19.5.2017 pidetty esitys. Webinaari oli tarkoitettu kaikille ICT-perustaitojen oppimisesta ja kouluttamisesta kiinnostuneille.
Más de TIEKE Finnish Information Society Development Centre (20)
2. Lähtökohta: Suomi oli edelläkävijä
2003 World Economic Forum Information Technology review:
Suomi sijalla 1
2010 UN E-government Survey
E-government development: Suomi sijalla 19
Online-services: Suomi sijalla 32
– edellä mm. Malesia, Mongolia, Egypti, Kazakstan ja Tunisia
E-participation: Suomi sijalla 30
– edellä mm. Malesia, Kolumbia ja Kirgisia
Telecom Infrastructure: Suomi sijalla 16
Human Capital: Pisa pelasti Suomen sijalle 2
Kehityksen pysähtymistä on ollut vaikea myöntää
Suomen edelläkävijyys on edelleen “virallinen totuus”
TEK Teknologia-barometri: Suomalaiset huonoja teknologian hyödyntäjiä
4.6.2012
3. Tiedonhallinnan monta asiakasta
Veronmaksajat Kuntalaiset
• Halpuutta • Palvelut
• Tehokkuutta • Läpinäkyvyys
• Demokratia
Valtio (kela ym.)
Yritykset
• Yhteentoimivuus
• Palvelut
Naapurikunnat •Avoin data
• Yhteentoimivuus Lainsäädäntö
• Kilpailutus
Kuntayhtymät • Tietoturva
• Yhteentoimivuus •Yksityisyys
Back office
4. Yhteentoimivuus hallitusohjelmassa
Viestintäpolitiikka: ”Varmistetaan julkisten tietojärjestelmien
yhteentoimivuus käyttämällä avoimia rajapintoja ja standardeja. ”
Hallintopolitiikka: ”Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden
edistämiseksi julkishallinnossa käytetään avoimia
standardeja, joilla määritellään tietosisältöjen ja tietoteknisten
rajapintojen yhdenmukaisuus. ”
”Noudatetaan yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja
hyödynnetään yhteisiä tietoalustoja sekä yhteisiä sähköisen
asioinnin palvelualustoja ja palveluita.”
4.6.2012
5. Tiedonhallinnan monta asiakasta
Veronmaksajat Kuntalaiset
• Halpuutta • Palvelut
• Tehokkuutta • Läpinäkyvyys
• Demokratia
Valtio (kela ym.)
Yritykset
• Yhteentoimivuus
• Palvelut
Naapurikunnat •Avoin data
• Yhteentoimivuus Lainsäädäntö
• Kilpailutus
Kuntayhtymät • Tietoturva
• Yhteentoimivuus •Yksityisyys
Back office
6. Tiedonhallinnan monta asiakasta
Veronmaksajat Kuntalaiset
• Halpuutta • Palvelut
• Tehokkuutta • Läpinäkyvyys
• Demokratia
Valtio (kela ym.)
Yritykset
• Yhteentoimivuus
• Palvelut
Naapurikunnat •Avoin data
• Yhteentoimivuus Lainsäädäntö
• Kilpailutus
Kuntayhtymät • Tietoturva
• Yhteentoimivuus •Yksityisyys
Back office
7. Tiedonhallinta päälaelleen
Ennen: (Henkilö)tietoja saa käyttää vain siihen
tarkoitukseen, johon ne on kerätty.
Tuloksena rinnakkaisia ja lomittaisia tietovarantoja, joiden sisältö ei yhdenmukaista
Jatkossa: Tietoja kootaan enenevässä määrin yhteen ja käytetään
tarkoituksiin, joita ei osattu vielä tietoja kerättäessä ajatella.
Uuden tietohallintolain lähtökohta: Yksi tieto vain yhdessä paikassa
Haasteena henkilötiedot: yksityisyyden ja tietoturvan suojaaminen
Henkilötietojen tehokas anonymisointi ennen hyödyntämistä
Case kansallinen potilastietojärjestelmä ja epideminologinen tutkimus
4.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
8. “The best way to get
value from data
is to give it away”
CC 2.0 Generic Share Alike Attribution World Economic Forum.
Tieto on samanlaista kuin raha, se
tuottaa uutta tietoa ja hyödyttää
yhteiskuntaa vain kun sitä käytetään ja
investoidaan.
Rahasäiliöön säilötyllä rahalla ei ole arvoa
… eikä suljettuun tietokantaan säilötyllä
tiedolla.
Neelie Kroes, Vice-President of the European
Commission and Commissioner of the Digital Agenda
9. Data on avointa
kun se on …
1. Laillisesti uudelleenkäytettävissä
Data on avoimesti lisensoitu eli sen
käyttöä ei rajoiteta käyttäjäryhmän
tai käyttötarkoituksen mukaan.
2. Teknisesti uudelleenkäytettävissä
Riittävän rakenteellisessa muodossa
(koneluettava) ja avoimessa tiedosto-
formaatissa oleva data on ladatta-
vissa ilman rekisteröitymistä.
3. Maksutta uudelleenkäytettävissä
Datan käytöstä ei peritä maksua.
ParkkiNappi, vuoden 2011
Avoin data on kuitenkin vasta Apps4Finland-kisan voittaja
hyödyntää kuntien avaamaa
tiedon ja palveluiden raaka-ainetta tietoa pysäköintimaksu-
vyöhykkeiden sijainnista.
Mahdollistaja
10. Julkisten tietovarantojen avaaminen …
… parantaa julkishallinnon läpinäkyvyyttä
Kanadassa paljastui miljardien eurojen veropetos, kun valtion kirjanpito avattiin
… edistää innovaatioita ja luo uutta liiketoimintaa
Mahdollistaa käyttäjälähtöisiä, hallintorajat ylittäviä kaupallisia ja sosiaalisia
palveluinnovaatioita
Paikkatietoa hyödyntävät teknisen palvelun toimialan yritykset kasvavat 15%
nopeammin maissa, joissa julkinen paikkatieto on ilmaista tai
rajakustannushintaista verrattuna kustannus-perusteiseen hinnoiteluun1) Kasvu
keskittyy PK-yrityksiin.
… tehostaa hallintoa
Edistää yhteistyötä viranomaisten välillä, sekä viranomaisten ja yritysten ja
kansalaisten kesken
vuosittain EU27-maissa saatavaksi potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu €40
mrd ja välillisiksi €100 mrd 2), joista Suomen osuus olisi €0,6 ja €1,4 mrd.
1) Does Marginal Cost Pricing of Public Sector Information Spur Firm Growth? ETLA, syyskuu 2011.
2) Review of recent studies on PSI re-use and related market developments, G. Vickery, elokuu 2011.
11. Case Duunitori.fi
Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin päällä
yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.
12. Perinteinen palveluinnovaatio
rajapinta
Suljettu
Julkinen Yritys Palvelu
tietovara
rajapinta
Suljettu
Julkinen Julk.sekt. Palvelu
tietovara
Suljetussa mallissa palvelu”innovaatiot” on määriteltävä ja tietoluovutukset
neuvoteltava ennakolta!
Luovutettavien tietojen määrittely
Maksuperusteiden määrittely
Käytön seuranta ja valvonta mahdollista ja välttämätöntä
Tuloksena yksi ennalta määritelty palvelu.
13. Avoimia palveluinnovaatioita
Julkinen Palvelu
tietovara Palvelu
rajapinnat
Avoimet
Yritys Palvelu
Julkinen Palvelu
tietovara Palvelu
Yritys
Palvelu
Julkinen
Julk.sekt. Palvelu
tietovara
Avoin rajapinta mahdollistaa uusien ”yllättävien” palveluiden kokeilemisen
ja tarjoamisen
Maksutuotot ja maksukulut jäävät saamatta
Potentiaali innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan kasvuun
Innovaatioita ja korjauksia myös palveluiden kehittelyn yhteydessä
Tietojen käyttöä ei voi valvoa eikä kontrolloida
15. Haasteita
Tiedon eheys, saatavuus ja jäljitettävyys
Avointa julkista tietoa käyttävien palveluiden kehittäjien on
voitava olla varmoja, että raakadata on aina käytettävissä
– Tiedot voi joutua siirtämään omille palvelimille, joiden
toiminnan voi itse varmistaa
Loppukäyttäjälle varmuus, että palvelu perustuu eheään ja
jäljitettävään tietoon
– Varmentamisen juridiset ja tekniset mekanismit puuttuvat
Yksityisyyden uudet rajat
Julkisten paperiarkistojen heikko käytettävyys on
käytännössä rajoittanut tietojen julkisuutta
– Entä jos vero-, sakko-, rakennuslupa-, yritysrekisteritiedot saisi
parilla klikkauksella? Yksityisen kansalaisen
Kehittämä ASBOrometer
Avoimuuden lisääminen ja yksityisyyden suojaaminen yhdistää Iso-Britannian
voivat vaatia julkisuudesta tinkimistä! poliisin anonymisoidun ASBO-
rekisterin iPhonen sijaintiin.
– Kuka kustantaa anonymisoinnin?
16. Kansalaiset tiedon tekijöinä
Kun avoin data yhdistetään yleisö-
osallisuuteen, kansalaiset tuottavat New Urban Mechanics: Street Bump
itse julkista tietoa
Esim. leväkukintojen kartoittaminen Itämerellä
Kansalaisten tuottama tieto palvelutarpeista säästää viranomaisten työtä ja
kustannuksia
Kansalaiset itse tuottavat osan julkisesta palvelusta
Esim. tieto korjausta vaativista kaduista ja vaihdettavista katulampuista
Sosiaalinen media julkisen tiedon tuottamisen ja yhteisöllisyyden välineenä
Esim. vertaistukipalvelut julkisen terveydenhoidon tukena
Syntyneet toistaiseksi lähinnä itsestään
17. Vertais-
voimaa
Esim. Kenelle tämä reikä
Espoossa kuuluu? 25.5.2010 www.kasvi.org
17
19. Murroksen on ulotuttava toimintatapoihin
Perinteisten toimintatapojen tietokoneistaminen ei auta
On etsittävä uusia tapoja tehdä asioita
– (Esim. veroilmoitus, terveysneuvonta, rakennuslupaprosessi)
1980-luvun tuottavuusparadoksi toistuu julkisella sektorilla
MEBS-periaate
Uudet toimintatavat ja niitä tukeva IC-teknologia
Teknologialla tuetaan uutta toimintatapaa, prosesseja ja rakenteita
– Ei päinvastoin
Tilataan toiminnan kehittämistä tietojärjestelmien asemesta!
Muutoksen hallinta ja johtaminen on aina vaikeaa
Osallistuva kehittäminen
Palvelun, asiakkaiden ja avainprosessien asiantuntemus on suorittavalla portaalla!
Erityisesti uuden teknologian käyttöönotto on osoittautunut haasteeksi
Esimerkiksi: Yksi huonosti harkittu muutos sairaanhoitajan käyttämän ohjelman
käyttöliittymässä voi viedä 20 min päivittäisestä työajasta.
5.10.2005
20. Työn murros ulottuu myös julkisiin palveluihin
Myös julkiset palvelut irtaantuvat ajasta ja paikasta
Sähköisiä palveluita odotetaan saatavan milloin ja missä tahansa
(koulutuksessa tämä on jo tapahtunut)
Myös palvelun tekijä voi olla missä tahansa
(amerikkalaisten sairaaloiden potilaskertomukset käsitellään Intiassa)
Henkilöstön vapaa-ajan ja työn rajan hämärtyminen
Tiedon hallinnassa merkittäviä kehitysmahdollisuuksia
Tiedon hallinta vie 60% erikoissairaanhoidon työtunneista!
Julkisten palveluiden tiedon hallinnan prosessit ovat tällä hetkellä arkaaisia
(tieto kulkee kirjeinä paikasta toiseen!)
Eri toimijoiden tietojärjestelmät täysin epäyhteensopivia
Myös yksiköiden sisällä ongelmia, esim. sairaalassa tyypillisesti yli 100 eri
tietojärjestelmää, jotka eivät ole yhteensopivia
Mm. merkittävä hoitovirheiden ja aikaa vievien sekasotkujen lähde
5.10.2005
21. CC 3.0 Muuttamaton Tuppence1
3 vuotta aikaa hallitusohjelmaa
Avoin lähdekoodi ja avoimet rajapinnat
avaavat julkisen sektorin ICT:n aidolle
kilpailulle
Julkisten tietovarantojen avaaminen eli
avoin data mahdollistaa uudenlaisen palveluiden kehittämisen
Laajakaistahanke toteutetaan mutta toteutustapa arvioidaan uudelleen
VM ottaa tiukemmat ohjat julkisista ICT-hankkeista
Valtion ICT-palvelukeskusten toimialariippumattomat tehtävät kootaan yhteen
Alan lainsäädäntö kootaan ”tietoyhteiskuntakaareksi”
Julkiset ja yksityiset sähköiset palvelut esteettömiksi
Julkinen sektori lisää sähköistä laskutusta
Älykäs sähköverkko Internetin veroinen vallankumous
22. U.S. Army Photo
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
Kuvituksena Yhdysvaltain armeijan kuvamateriaalia suomalaisten kuvien asemesta, koska Yhdysvallat on
30.9.2010 www.kasvi.org
avannut julkisin varoin tuotetut ja ylläpidetyt kuva-arkistot yleiseen käyttöön. 22