Hallituksen asettama 72 prosentin työllisyystavoite jää saavuttamatta. Työllisyystavoitteen karkaaminen vaikeuttaa julkisen sektorin alijäämää ja velkaa koskevien tavoitteiden saavuttamista. Prof. Roope Uusitalo, talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, esitteli vuosiraportin 2016 keskeiset näkemykset medialle 24.1. 2017 järjestetyssä tilaisuudessa. Talouspolitiikan arviointineuvoston tiedote 24.1: Työllisyystilanteen koheneminen ei riitä korjaamaan julkisen talouden ongelmia https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/tyollisyystilanteen-koheneminen-riita-korjaamaan-julkisen-talouden-ongelmia/

1. Talouspolitiikan
arviointineuvoston raportti
2016
24.1.2017
www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi

2. Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä
• Arvioi
• hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta sekä
niiden saavuttamista
• talouspolitiikan valmistelussa käytettyjen ennuste- ja arviointimenetelmien
laatua
• talouspolitiikan onnistumista erityisesti taloudellisen kasvun ja vakauden,
työllisyyden ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyden kannalta

3. Raportti 2016
• Finanssipolitiikan linja
• Hallituksen työllisyyspolitiikka
• Kilpailukykypaketti
• Työttömyysturvauudistus
• Palkkaneuvottelujärjestelmän kehittäminen

4. Arviointineuvoston kommentteja
• Hallitusohjelman finanssipoliittinen linja oikeansuuntainen, mutta ei riitä
alijäämätavoitteiden saavuttamiseen
• Jos tavoitteesta pidetään kiinni, tarvitaan lisäsopeutusta tai uusia toimia työllisyyden
kohentamiseksi
• Kilpailukykyohjelman työllisyysvaikutukset jäänevät todennäköisesti pienemmiksi
kuin hallitus arvioi
• Hallituksen käyttämät arviot työllisyyden herkkyydestä työvoimakustannuksille suurempia
kuin viimeaikaisten tutkimusten mukaiset estimaatit
• Julkisen talouden tasapainottamistavoitteet riippuvaisia kunnianhimoisen
työllisyystavoitteen toteutumisesta
• Työllisyystavoitteen karkaamisen vuoksi myös tasapaino jää saavuttamatta
• Tarvittaisiin joustavampaa paikallista sopimista ja parempaa palkankorotusten
makrokoordinaatiota
• ”Suomen mallin” sisältö edelleen epäselvä

5. Finanssipolitiikan tavoitteet
• Hallitusohjelman mukaan tavoitteena julkisen talouden
tasapainottamien asteittain hallituskauden aikana.
• JTS: rakenteellinen alijäämä 0,5% BKT:sta
• Valtion alijäämä 0,5% BKT:sta
• Kuntasektorin alijäämä 0,5% BKT:sta
• Työeläkerahastojen ylijäämä 1,0% BKT:sta
• Julkisia menoja leikataan n. 4 mrd. eurolla vaalikauden aikana.
• Toteutetaan työllisyyttä edistäviä uudistuksia, tavoitteena 72%
työllisyysaste

6. Finanssipolitiikan tilanne
• Ennusteiden mukaan rakenteellinen alijäämä vuonna 2019 on
edelleen 1,1% BKT:sta
• Rakenteellista alijäämää koskevan tavoitteen saavuttaminen vaatisi
vielä julkisen sektorin rahoitusaseman kohentamista 1,3 mrd. eurolla.
• Hallituksen oman (JTS) tavoitteen saavuttaminen vaatisi tämän lisäksi
vielä 1,1 mrd. sopeutuksen
• Julkisen talouden suunnitelman mukaan sopeutusuraa, joka johtaisi
finanssipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, ei pystytä esittämään
• Vuonna 2017 alijäämä kasvaa veronkevennysten vuoksi

7. -6
-4
-2
0
2
4
6
8
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016*
2017*
2018*
Valtio
Paikallishallinto
Sosiaaliturvarahastot
Yhteensä
% BKT:sta
Julkisen sektorin rahoitusasema

8. -6
-4
-2
0
2
4
6
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016*
2017*
2018*
2019*
2020*
Tuotantokuilu
Rakenteellinen jäämä (pl. eläkerahastot)
Rakenteellinen jäämä (julkisyhteisöt)
%
Eläkerahastojen ylijäämä peittää muun
julkisen sektorin alijäämää

9. Veromuutosten vaikutus valtiontalouden
tasapainoon
-1000
-900
-800
-700
-600
-500
-400
-300
-200
-100
0
2016
2017
2018
2019
2020
Vuoden 2015 päätökset
Vuosien 2015 ja 2016 päätökset
Miljoonaa €

10. Neuvoston arvio finanssipolitiikasta
• Hallituksen suunnitelma finanssipolitiikan asteittaisesta kiristämisestä
järkevä kompromissi pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisen ja
lyhyen aikavälin talouskasvun edistämisen välillä
• Finanssipolitiikan keventäminen vuonna 2017 ristiriidassa julkisen
talouden sopeuttamissuunnitelman ja suhdannetilanteen kanssa
• Keskipitkän aikavälin FIPO-tavoitteet jäämässä saavuttamatta
• Jos tavoitteista halutaan edelleen pitää kiinni, tarvittaisiin pikaisesti
konkreettinen suunnitelma, jolla tavoitteisiin voidaan päästä

11. Työllisyys
• Tavoite 72% työllisyysasteesta vuonna 2019 ennusteiden mukaan
epärealistinen
• Tavoitteen saavuttaminen vaatisi joko uusia työllisyyttä parantavia
toimenpiteitä tai ennakoitua parempaa talouskasvua
• Julkisen talouden tasapainon saavuttaminen riippuu työllisyyden
kasvusta

12. Työllisyys
60
62
64
66
68
70
72
74
2000 2003 2006 2009 2012 2015 2018
15-64 vuotiaiden työllisyysaste ja hallituksen tavoite
Työllisyysaste, %
VM:n ennuste
Hallituksen tavoite
Lähteet: Tilastokeskus ja Valtiovarainministeriö.

13. Kilpailukykysopimus
• Tavoitteena parantaa yritysten kilpailukykyä, kasvattaa työllisyyttä ja
olla julkisen talouden kannalta neutraali
• Keskeinen kysymys liittyy työllisyysvaikutusten suuruuteen. VM arvioi
tätä kertomalla odotetun työvoimakustannusten muutoksen
estimaateilla työvoiman kysynnän herkkyydestä
työvoimakustannusten muutokselle (kysyntäjousto)
Työllisyyden muutos = Työvoimakustannusten muutos * Kysyntäjousto

14. Kilpailukykysopimus: ongelmia vaikutusarviossa
• VM:n laskelmissa palkkakustannukset laskevat pysyvästi
• Siirtämällä vakuutusmaksuja palkansaajien maksettavaksi voidaan saada
nopeuttaa sopeutumista kohti tasapainoa. Pitkällä aikavälillä palkat
sopeutuvat muutenkin, joten vaikutus työvoimakustannuksiin on tilapäinen.
• VM:n arviossa palkkakustannusten vaikutus työllisyyteen suuri
• Useimpien empiiristen tutkimusten mukaan työvoimakustannusten vaikutus
työllisyyteen kertaluokkaa pienempi kuin VM:n käyttämät estimaatit
-> Työllisyysvaikutus jäänee pienemmäksi kuin VM arvioissa.
-> Samalla kiky-sopimuksen nettovaikutus julkiseen talouden
tasapainoon negatiivinen

15. Työttömyysturvauudistus
• Työttömyyskorvausten maksimikeston lyhentäminen 2000-luvun
merkittävin työttömyysturvan leikkaus
• Kasvattaa työn etsinnän kannustimia ja lyhentää neuvoston teettämän
selvityksen mukaan työttömyyden kestoa suunnilleen hallituksen laskelmien
mukaisella tavalla
• Samalla pitkäaikaistyöttömien asema kuitenkin heikkenee
• Optimaalinen työttömyysvakuutus ottaa huomioon kannustimien ja
budjettirajoitteen lisäksi työttömyysvakuutuksen hyödyt
• Silti vaikea määrittää työttömyysturvan optimaalista tasoa tai kestoa

16. Työttömyysturvan kehittämisajatuksia
• Työttömyysturvan taso ja / tai kesto kannattaisi sitoa työttömyysasteeseen,
niin, että turva olisi parempi korkean työttömyyden aikana
• Työttömyysvakuutus voitaisiin muuttaa pakolliseksi sosiaalivakuutukseksi
vapaaehtoisen kassajäsenyyteen perustuvan mallin sijaan
• Työttömyysvakuutusrahaston puskurin kasvattaminen helpottaa
työttömyysmenojen tasaamista
• Perustulosta ei ole työttömyysturvan korvaajaksi
• Työllisyystyöryhmän lyhytaikaisten työtarjousten vastaanottamiseen
kannustava malli lupaava uudistusehdotus

17. Palkkaneuvottelujärjestelmän kehittämishaasteet
• Miten saavuttaa kilpailukyvyn kannalta sopiva palkankorotustaso ja
silti taata mahdollisuus suhteellisten palkkojen muutokseen ja
yksilölliseen tai yrityskohtaiseen joustavuuteen?
• Toistaiseksi ”Suomen malli” vasta työmarkkinajärjestöjen yhteinen
julkilausuma, jonka mukaan:
”työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden
alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden
kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa”

18. Paikallinen sopiminen
• Vaikeuksissa olleet yritykset ovat pystyneet reagoimaan lähinnä
työpanosta vähentämällä
• Useisiin sopimuksiin nyt lisätty kriisilausekkeita
• Jos otetaan käyttöön, mahdollistaa sopeutuksen työpanoksen lisäksi
osittain myös palkan kautta
• Ylätason koordinointi voi taata makrovakauden, mutta ei saa
muodostaa minimipalkankorotustasoa

19. Minimipalkat
• Suomessa työntekijöiden, joilla on vähän koulutusta, on
poikkeuksellisen vaikeaa työllistyä
• Sovitut alhaisimmat palkat ovat korkeahkoja kansainvälisissä
vertailussa ja suuri osa työntekijöistä matalapalkka-aloilla ansaitsee
lähes pienintä työehtosopimusten mukaista palkkaa
• Olisi syytä harkita järjestelyjä, joissa vaikeasti työllistettäville ryhmille
voitaisiin maksaa nykyistä pienempää palkkaa rajoitetun ajan

20. Taustaraportit
• Tomi Kyyrä, Hanna Pesola ja Aarne Rissanen: Työttömyysturva
• Annika Nivala: Ensimmäisen työntekijän palkkauksen tuki
• Johannes Herala, Santtu Karhinen, Suvi Orenius, Jaakko Simonen ja Rauli Svento:
Oulun rakennemuutos
• Petri Böckerman, Tuomas Kosonen, Terhi Maczulskij ja Henri Keränen:
Työmarkkinoiden joustavuus
• Jari Vainiomäki: Palkkaerot ja palkkojen jäykkyys
• Dominik Hangartner ja Matti Sarvimäki: Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun
taloudelliset ja poliittiset seuraukset
• Jussi Huuskonen: Työvoiman kysyntäjousto