1. 1
SPITZIT1/2014
KS
Kuva: Suvi Vesterinen

2. 2
Nyt kun vuosi on loppusuoralla on aika hieman juoruilla tulevia
suunnitelmiamme! Yhdistys on alkanut kokoontua kerran kuukau-
dessa treenailun ja lenkkeilyn merkeissä. Ensimmäinen tapaami-
nen pidettiin Rallytokon merkeissä Minna Hillebrandin johdolla.
Seuraava tapaamisemme puolestaan tapahtuu Etoelävän koira-
koulusssa tokon-merkeissä. Onkin ollut mahtava huomata miten
hyvällä fiiliksellä pörröt treenaavat ja miten moneen lajiin spitzit
lopulta sopivat. Itse olen tämän kesän aikana päässyt Nikin kans-
sa pallopaimentamisen ja jäljestämisen makuun. Lehti puolestaan
alkaa ilmestyä uudelleen paperiversiona ja siihen on tervetulleet
totakai juttu ideat, kuvat ja tekstit myös teiltä lukijoiltamme! Lisäk-
si vaihdamme hieman pestejä hallituksen kesken ja itse siirryn ensi
vuodeksi kirjainten asemesta pyörittämämään numeroita. Jenny
puolestaan ottaa vuorostaan lehden sivut hoivaansa! :)
Iloisin talviterveisin, Taija
ps. Kuva Nikistä pallopaimennus harjoituksista. Treenataan
kartioiden avulla siirtymistä oikealle, vasemmalle, eteen ja taakse.
Lisäksi koiran tulisi asettua suorassa kohti ohjaajaa. :)
Toimituksen tervehdys!
Kuva: Henna Kyllönen

3. 3
SPITZIT
1/2014
KS
Kuva: Suvi Vesterinen

4. 4
meidät löydät!
Facebookista:
Keski-Suomen Spitzit ry
www.facebook.com/groups/102970696420182/?fref=ts
Blogista:
ksspitzit.blogspot.fi/
Yhdistyksen toimihenkilöt
Yhdistyksen email: ksspitzit@gmail.com
Puheenjohtaja
Hanna Lehtimäki
Varapuheenjohtaja
Sini Toikkanen?
Sihteeri
Jussi Kieleväinen
Rahastonhoitaja ja
jäsensihteeri
Taija Ahjoharju
Hallituksen jäsenet
Sini Toikkanen
Susanna Ylönen
Varajäsenen:
Marja-Leena Kääpä
Mira Lindeman
Tiedotus:
Jenny Rautiainen
Jäsenmaksu 2013:
Vuosijäsen 10 €, perhejäsen 5 €
Kasvattajajäsen 5€
Liittyminen:
ksspitzit@gmail.com
Ilmoitathan yhdistyksen
sähköpostiin muuttuneet
yhteystietosi, niin postimme
tavoittaa sinut. Kiitos! :)
Kuva: Sirpa Salo

5. 5
25.1.14 Laukaan Koiraharrastajat järjes-
tivät Tehovastuksella pienimuotoisen lu-
ennon ja käytännön harjoittelun koirien
lihashuollosta. Kouluttajaksi saapui Erika
Hankalin Kingistä ja Kamusta. Erika on
valmistunut koirahierojaksi vuonna 2008
Tampereen urheiluhieroja koulusta. Hä-
nellä on itsellään nykyisin kaksi ber-
ninpaimenkoira poikaa. Lihashuolto on
todella laaja alue ja pääsimme nelitun-
tisen aikana lähinnä pintaraapaisemaan
aihetta. Tällä kertaa keskityimme lähinnä
siihen, miten ehkäistä loukkaantumisia ja
miten edistää koirien hyvinvointia. Mu-
kana paikanpäällä oli koiria ihan laidas-
ta laitaan esim. pentuja, selkävaivaisia,
kisaavia agilitykoiria, kotikoiria ja seni-
oreita. Luennon sanoman voisi tiivistää
siihen, että aina kun elimistö tekee fyy-
sistä työtä (oli sitten kyse dynaamisesta
tai staattisesta rasituksesta) tulee sille
antaa aikaa ja mahdollisuus palautua.
Koiran lihashuollon tehtävä onkin a) vä-
hentää vaurioita, b) estää vakavia vauri-
oita ja c) nopeuttaa paranemista.
Ravilla kuntoon!
Tärkein yksittäinen tekijä joka vähen-
tää loukkaantumisia on riittävän hyvä
peruskunto. Peruskunto rakentuu mm.
kehonhallinnasta, nopeudesta, voimas-
ta ja kestävyydestä. Eri harrastuslajeissa
eri osa-alueet korostuvat ylitse muiden.
Esimerkiksi agilityssä painottuu kehon-
hallinta ja nopeus. Juoksu lajeissa no-
peus ja kestävyys (matkasta riippuen).
Valjakkolajeissa kestävyys ja power-
dog-lajeissa voima. Hyvän peruskunnon
määritelmä riippuu siis siitä mitä koiran
Koirien lihashuollon teemapäivä!
Kuva: Mira Lindeman

6. 6
kanssa tehdään. Yleensä koira on sopi-
vassa kunnossa, kun se saa monipuoli-
sesti liikuntaa ja ennenkaikkea riittävästi
lepoa. Käsin tunnusteltuna sillä on so-
pusuhtaiset tuntuvat lihakset ja se ei ole
yli/alipainoinen. Hyvä peruskunto saa-
vutetaan ensisijaisesti ravilla erilaisis-
sa maastoissa. Ravin merkitys korostuu
muutenkin koirien lihashuollossa. Sillä
ravi on ainoa askellaji jossa koira käyt-
tää tasapuolisesti koko kehoaan. Ravissa
myös koiran selkään tulee pientä liikettä,
joka hoitaa selässä jo olevia lihasjänni-
tyksiä. Pidempään ravattaessa myös ve-
renkierto paranee koko kropassa, jolloin
varmistetaan että kudokset saavat mah-
dollisimman hyvin tarvitsevansa aineet.
Ravin häviäminen vapaana liikkuvalta
koiralta on myös yleensä ensimmäinen
omistajan huomaama oire kropassa ole-
vista ongelmista.
Ravilla lämpimäksi ja ravilla levolle!
Ravia käytetään myös kun halutaan eh-
käistä loukkaantumisia ja nopeuttaa toi-
pumista rankoista treeneistä/lenkeistä.
Tehokkain tapa estää koiraa loukkaan-
tumasta on ravuuttaa lihakset lämpi-
mäksi ennen suoritusta. Käytännössä se
tarkoittaa, että aloitetaan ensin hitaas-
ta ravista ja nostetaan pikkuhiljaa tah-
tia loppua kohti, kunnes koira saa ravata
maksimi nopeudellaan. Tämän jälkeen
voidaan tehdä muutamia ns. valmista-
via liikkeitä. Esimerkiksi koiran kroppaa
voidaan valmistaa agilityn kepeille pu-
jottelemalla ohjaajan jalkoja tai valmis-
taa hyppyihin hyppäämällä muutamia
matalia harjoitushyppyjä. Valmistavien
harjoitusten idea on ”herättää kroppa”
ennenkuin tehdään samoja liikeitä täy-
dessä nopeudessa ja täydellä teholla.
Esimerkiksi monille tuttu
pallonheitto on nopeus-
harjoittelua, eikä sitä pitäi-
si sekoittaa lämmittelyyn.
Harjoituksen jälkeen puo-
lestaan tehdään lämmitte-
ly käänteisesti. Eli ravataan
ensin täydellä nopeudella
ja sitten pikkuhiljaa pudo-
tetaan nopeus aina käve-
lytahtiin asti kunnes koiran
hengitys on tasaantunut
normaaliksi. Loppu ravi
myös aukaisee treenien ai-
kana tulleita jumeja ja aut-
taa koiraa rauhoittumaan/
rentoutumaan harjoituk-
sesta. Ihannetapauksessa
koira saisi tämän jälkeen
levätä ainakin puolisen
tuntia ja sitten kotona
tehtäisiin vielä palauttava
lenkki. Palauttavan lenkin
Kuva: Sini Toikkanen

7. 7
tarkoituksena on auttaa maitohappoja
poistumaan elimistöstä ja nopeuttaa sitä
kautta elimistön toipumista rasituksesta.
Lämmittelyä ei kuitenkaan voi tehdä
varastoon, vaan kun liikkuminen lop-
puu, niin lihakset alkavat jäähtyä. Tark-
kaa minuuttimäärää lämmittelyllä ja
jäähdyttelylle on vaikea sanoa, sillä sii-
hen vaikuttavat sekä ulkoiset olosuhteet,
että yksilöiden väliset erot. Jos halutaan
varmistua, että isot ja pienet verisuonet
ovat ehtineet avautua, kannattaa alku-
lämmittelyyn käyttää vähintään 30 mi-
nuuttia. Lisäksi kesällä saatetaan tarvita
jäähdytystä enemmän ja vastaavasti tal-
vella lämmintä takkia estämään lihasten
kylmeneminen. Hyväkään takki ei silti
pidä tarvittavaa lämpöä yllä liikkumat-
tomalla koiralla kovinkaan pitkään. Jos
taas lämmitellään takki päällä kannattaa
tarkistaa pystyykö koira liikkumaan
hyvin takkinsa kanssa. Sillä jos koira ei
pysty esimerkiksi liikuttamaan kunnolla
etujalkojaan takin kanssa lämmittelystä
ei ole välttämättä hyötyä. Kun sama so-
velletaan päivittäisten lenkkien kohdalle
niin, kylmien koirien päästäminen sinko-
amaan takaluukusta metsään ei ole ai-
nakaan riehakkaiden koirien kohdalla
hyvä idea. Käytännössä ravi onkin hel-
poin ja halvin osa lihashuoltoa.
Onko muuta kuin ravia?
Liikunnan lisäksi koirien lihaskuntoa voi
tukea oikealla ruokinnalla, nesteytyksel-
lä, lisäravinteilla, venyttelemällä ja hiero-
malla. Nesteytys on näistä tärkein. Sillä
pelkästään pitkään jatkuva nestehukka
saa lihakset jumiin, koska kuona-aineet
eivät poistu elimistöstä silloin tarpeeksi
Kuva: Katja Patrikainen

8. 8
hyvin. Kuivunutta koiraa on myös vai-
kea hieroa, joten on tärkeää huolestia
siitä, että koirat juovat riittävästi. Koiran
nesteen tarve on noin 0,5dl/kg/vrk. Jos
koira ei juo tarpeeksi, niin ensimmäisenä
kannattaa tarkistaa ovatko juomakupit
puhtaita ja onko niissä kylmää/raikas-
ta vettä (monet koirat eivät halua juoda
lämmintä/seissyttä vettä). Ja jos siitä ei
ole apua, niin yrittää lisätä nesteen mää-
rää esim. ruuassa annoskoko huomi-
oiden ja jos sekään ei auta niin tarjota
maustettua vettä.
Lisäravinteista saisi oikeastaan oman
luennon, mutta yleisimmin koiril-
la käytettyjä ovat magnesium (lihas-
jumeihin) ja B-vitamiini (hermostolle).
Niveliä puolestaan vahvistetaan gluko-
samiinilla, MSM:llä, kondroitiinisulfaatil-
la ja hyaluronihapolla. Lisäksi EPA, DHA
ja ETA (omega-3:sia) tukevat myös ni-
velten toimintaa ja niistä monilla koirilla
saattaa olla puutosta.
Venyttelyt puolestaan jaetaan aktiivisiin
ja passiivisiin. Aktiivisessa venytyksessä
koira tekee venytyksen itse ja passiivi-
sessa joku muu venyttää koiran puoles-
ta. Aktiiviset venytykset ovat turvallisia ja
tehokkaita eli niissä koira saa itse päät-
tää kuinka pitkälle venytystä on hyvä
tehdä. Riittävän usein toistettuna niil-
lä saadaan myös hyviä tuloksia. Aktii-
viset venytykset tehdään yleensä niin,
että koiraa ohjataan namilla haluttuun
suuntaan. Yleensä aktiiviset venytykset
ovat kestoltaan lyhyitä ja niitä voidaan
käyttää myös ennen/jälkeen treenejä.
Passiivisissa venytyksissä koira on joko
kyljellään tai seisaallaan rentona. Pas-
siiviset venytykset ovat kestoltaan joko
pitkiä tai lyhyitä ja niiden jälkeen on
hyvä välttää riehumista. Passiiviset ve-
nytykset ovat vaikeampia. Niissä pitäi-
si osata arvioida paljonko on sopivasti
ettei venytä koiraa yli ja aiheuta enem-
män haittaa. Venyttelyssä parasta olisi
pyrkiä siihen, että koira venyttelee itse-
näisesti ja vahvistaa koiran omatoimisia
venytyksiä esim. kehumalla.
Kuva: Elli Kinnunen

9. 9
Hieronnan tarkoitus on viimeistellä muu
lihashuolto. Kotona koiria hieroessa kes-
kitytään yleensä rentouttamiseen ja
hieronnan tehtävänä on vahvistaa luot-
tamusta koiran ja omistajan välillä. Hie-
ronta auttaa erityisesti, jos koiralla on
paljon stressiä tai se on luonteeltaan her-
kästi kuumuva, hermostuva tai ei osaa it-
senäisesti rauhoittua. Liian iso henkinen
rasitus ja pitkäkestoinen stressi hidasta-
vat toipumista rasituksesta, altistavat yli-
kunnolle ja lisäävät loukkaantumisriskiä
väsymisen takia. Joten kotihieronnalla
voi olla myös iso merkitys loukkaantu-
misen estämisessä ja koiran toipumises-
sa rasituksesta. Hieronnalla voidaan
myös kuntouttaa loukkaantumisista ja
avata lihas/kalvokireyksiä, mutta itse
jättäisin sen niissä tapauksissa ammat-
tilaisille tai ainakin hakisin ensin koira-
kohtaiset ohjeet. Vaikka hierontaa sopii
useimmille koirille on muutamia tilantei-
ta joissa hierontaa ei välttämättä voida
tehdä. Tälläisiä asioita ovat esimerkik-
si sydänviat, juoksut, valeraskaudet, tii-
neydet, tuoreet tapaturmat, tulehdukset
ja sairaudet. Näissä tilanteissa kannat-
taa keskustella ensin lääkärin ja hierojan
kanssa.
Koska sitten mennä ammattilaiselle..?
Kärjistetysti aktiivisesti kisaavat/treenaa-
vat/liikkuvat koirat kannattaa käyttää vä-
hintään kerran vuodessa osteopaatilla ja
rauhallista elämää viettävät koirat kerran
elämässään. Hierojalla piipahtaminen
puolestaan yksilöllisen tarpeen mukaan.
Koiran kivun ja oireiden tunnistaminen
onkin lähinnä salapoliisi työtä. Agility-
koirilla rimojen pudottelu, tokokoirilla
ongelmat paikkamakuussa tai vino seu-
raaminen, metsästyskoirilla ongelmat
noudossa ja suojelukoirilla heikko pu-
ruote ovat yleisimmät syyt hakeutua tar-
kastukseen. Yleensä ensimmäinen oire
ongelmista on ravin häviäminen/huo-
noneminen. Itsenäisten venyttelyjen vä-
heneminen on myös usein merkki siitä,
että jotain on vialla. Vastaavasti jos näyt-
tää siltä, että koira venyttelee kokoajaan,
niin sillä saattaa olla joku jumitus mikä
ei aukea itsestään. Hankalammin tun-
nistettavia oireita saattavat olla liiallinen
haukkuminen, jatkuva esineiden pures-
kelu, sulamattomien asioiden syöminen,
silmien pullottaminen päästä, jatkuva
silmien siristely, vain selällään nukku-
minen, istuminen/seisominen/makaa-
minen epätasaisesti, ylikuumeneminen,
kyvyttömyys levätä, haluttomuus liikkua,
haluttomuus hyvätä tai selkeästi muut-
tunut käytös. Eli jos omistaja ei vielä
ennen luentoa ollut vainoharhainen, niin
nyt on hyvät mahdollisuudet kehittyä
sellaiseksi. ;)
Terveisin, Taija
Kuva: Jussi Kieleväinen

10. 10
TOKO
2013
Nelli
(Agrarium Qizell of Accel)
Toko EVL3
RALLYTOKO
Ruska (Ticapon Last Guardi-
an) RT1
NÄYTTELYT
Minttu (Agrarium You
Yasashii Yasumi)
voittajassa PN4.
15.12.2013 Helsinki
Kansainvälinen näyttely
JUN-ERI JUK2 PN4 SA
Tuomari: Vazakas Nikos
23.3.2014 Korpilahti RN
Tirhan Op Smash ”Koda”
JUN ERI1 SA PU1 SERT ROP
Tuomari: Esko Nummijärvi
Mintgarden’s Jamesonite
Viitasaari 2.8.2014
VAL-ERI VAK1 PU2 SA
Simberg Helinä
Kuopio (Kuopion Ravirata)
1.8.2014
VAL-ERI VAK2 PU3 SA, VARACA
Plathan Tuula
Saarijärvi 26.7.2014
VAL-ERI VAK1 PU1 SA, VSP
Heikkinen Annaliisa
Pielavesi 7.6.2014
VAL-ERI VAK1 PU1 SA, ROP
Kipinä Markku
Jyväskylä (Four Winds Stable,
Korpilahti) 23.3.2014
VAL-ERI VAK3 PU4 SA
Nummijärvi Esko
Jyväskylä (.) 22.2.2014
VAL-ERI VAK2 PU2 SA, VARACA
Heikkinen-Lehkonen Paula
Spitzien tulostaulu - Onnea kaikille!
Kuva: Suvi Vesterinen
Uuno
Lähetätulokset
osoitteeseen:
ksspitzit@gmail.com

11. 11
AGILITY
Nelli
(Agrarium Qizell of Accel)
Laukaa 18.5.2013
AGI Hyppyrata mini-3
EH 5. 7,54 VIRTA RAUNO
AGI Perusrata mini-3
E 4. -2,95 VIRTA RAUNO
Jyväskylä 12.5.2013
AGI Hyppyrata mini-3
E 2. 1,84 RÄSÄNEN MINNA
Kuva: Heikki Kapanen KirppuKuva: Mira Lindeman
Kuva: Suvi Vesterinen Rella
Kuva: Susanna Ylönen
Ruska
Kuva: Suvi Vesterinen

12. 12
Hienosti lähti näyttelyura käyntiin Vuo-
den Pentu -palkinnon myötä, kiitokset
vain yhdistykselle! Itsellä oli haaveis-
sa jo pidemmän aikaa kleinipennun ot-
taminen ja sopiva yhdistelmä kun osui
kohdalle, niin eihän sitä enään voi-
nut vastustaa. Siispä meille saapui lau-
man jatkoksi Koda (Tirhan Op Smash).
Toiveissa oli näyttelykaveri ja sellaisen
myös sain.
Kodan kanssa on käyty harjoittelemas-
sa esiintymistä näyttelykoulutuksissa ja
muutamissa mätsäreissä. Alkuun tun-
tuikin, että pojalla on tuota virtaa niin
paljon eikä treenaamisesta tule mitään.
Ensimmäinen näyttely Kaivopuistossa
jännittikin melkoisesti (ainakin omista-
jaa), kun oli vielä erikoisnäyttely. Jännitys
oli kuitenkin ihan turhaa, Koda esiintyi
upeasti ja sieltä sitten napsahtikin KP
ja ROP-pentu -palkinto! Siitä eteenpäin
ollaankin pyöritty ihan Keski-Suomen
näyttelyissä, kun ei niillä serteillä niin
kovin kiire vielä ole.
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja katsoa
mitä tulevaisuus tuo tullessaan poitsun
kanssa :)
-Mira & Koda
Vuoden Pentu 2014!

13. 13Kuva: Henna Kyllönen