Contenidos de Plástica de ESO.

1. EELLEEMMEENNTTOOSS BBÁÁSSIICCOOSS
DDEE LLAA PPLLÁÁSSTTIICCAA

2. Todas las imágenes que vveemmooss rreepprreesseennttaaddaass
eessttáánn ffoorrmmaaddaass ppoorr llooss eelleemmeennttooss bbáássiiccooss ddee llaa
eexxpprreessiióónn pplláássttiiccaa:: eell ppuunnttoo,, llaa llíínneeaa,, eell ppllaannoo,, llaa
tteexxttuurraa yy eell ccoolloorr..
EEssttooss eelleemmeennttooss,, ssoollooss oo ccoommbbiinnaaddooss,,
ccoonnssttiittuuyyeenn uunn lleenngguuaajjee pprrooppiioo ccoonn ssuuss nnoorrmmaass
eessppeeccííffiiccaass yy ppeerrmmiitteenn aall aauuttoorr ttrraannssmmiittiirr iiddeeaass,,
sseennssaacciioonneess oo sseennttiimmiieennttooss aa llaass ddeemmááss ppeerrssoonnaass..
Es importante estudiar las características y
reglas fundamentales de los elementos plásticos
para expresar nuestro propio lenguaje plástico con
eficacia.
** PPaarraa eessttuuddiiaarr eell ccoolloorr,, vveerr ““AArrttee yy ppeerrcceeppcciióónn vviissuuaall””..

4. EELL PPUUNNTTOO
• SSee ddeeffiinnee ccoommoo llaa uunniiddaadd mmíínniimmaa ddee
eexxpprreessiióónn ggrrááffiiccoo--pplláássttiiccaa..
• EEnn ddiibbuujjoo ttééccnniiccoo,, eess uunn eelleemmeennttoo
ggeeoommééttrriiccoo;; eenn ddiibbuujjoo aarrttííssttiiccoo,, eess uunn
eelleemmeennttoo eexxpprreessiivvoo..
• EEnn ddiibbuujjoo aarrttííssttiiccoo ppuueeddee rreepprreesseennttaarrssee
ccoonn ddiiffeerreenntteess ttaammaaññooss yy ffoorrmmaass..
• PPoosseeee uunnaa ffuueerrttee aattrraacccciióónn vviissuuaall,, ccoommoo
cceennttrroo ddee aatteenncciióónn ddee llaa iimmaaggeenn..

5. • Un punto eenn eell cceennttrroo ssuuggiieerree eessttaabbiilliiddaadd..
((aa))
• UUnn ppuunnttoo aalleejjaaddoo ddeell cceennttrroo ddee llaa iimmaaggeenn,,
ssuuggiieerree iinneessttaabbiilliiddaadd..((bb))
• MMááss ddee uunn ppuunnttoo ssoobbrree uunnaa ssuuppeerrffiicciiee
ssuuggiieerree uunnaa lleeccttuurraa vviissuuaall..((cc))
• SSeeggúúnn llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass yy llaa ddiissttrriibbuucciióónn
ddee uunn ccoonnjjuunnttoo ddee ppuunnttooss,, ppooddeemmooss
aapprreecciiaarr uunniiffoorrmmiiddaadd,, ccoonncceennttrraacciióónn,,
ddiissppeerrssiióónn……((dd))

6. (a)

7. ((bb))

8. ((cc))

9. (d)

10. « LLee PPaallaaiiss ddeess PPaappeess,, AAvviiggnnoonn »..
PPaauull SSiiggnnaacc..

11. ““Tarde de domingo en la isla del Grande Jatte”. Georges PPiieerrrree SSeeuurraatt..

12. A finales del siglo XIX apareció en el impresionismo ffrraannccééss uunnaa ccoorrrriieennttee llllaammaaddaa
ppuunnttiilllliissmmoo ((ppooiinnttiilllliissmmee)).. SSuuss sseegguuiiddoorreess ((llooss pprriinncciippaalleess eerraann GGeeoorrggeess SSeeuurraatt yy PPaauull
SSiiggnnaacc)),, ppiinnttaabbaann ppoonniieennddoo mmuuyy jjuunnttooss ((ppeerroo nnoo ssuuppeerrppoonniieennddoo)) ppuunnttooss ddee ccoolloorr.. UUnnaa
vvaarriiaannttee ddeell ppuunnttiilllliissmmoo eerraa eell ddiivviissiioonniissmmoo ((ccuuyyooss pprriinncciippaalleess rreepprreesseennttaanntteess eerraann llooss
iittaalliiaannooss PPeelliizzzzaa ddaa VVoollppeeddoo ee GGiioovvaannnnii SSeeggaannttiinnii))..
LLaass ttrraammaass ddee iimmpprreessiióónn ppoorr ccuuaattrriiccrroommííaa ssee bbaassaann eenn eessee mmiissmmoo pprriinncciippiioo,, eenn llaass zzoonnaass eenn
llaass qquuee llooss ppuunnttooss ddee llaa ttrraammaa nnoo ssee ssuuppeerrppoonneenn.. ((aa))
DDoonnddee ssee ssuuppeerrppoonneenn ssee ffoorrmmaann oottrrooss ccoolloorreess ((ccoonn uunnaa ssíínntteessiiss ssuussttrraaccttiivvaa,, nnoo aaddiittiivvaa)) qquuee aa
ssuu vveezz ssee mmeezzccllaann aaddiittiivvaammeennttee..
((CC)) EEll aarrttee ppoopp ((ppoopp aarrtt)) ddee llooss aaññooss
sseesseennttaa ddeell ssiigglloo XXXX ppuussoo ddee
rreelliieevvee eell uussoo ddee llaass ttrraammaass eenn llooss
ccóómmiiccss ccoonnvviirrttiiéénnddoollaass eenn ssuujjeettoo ddee
llaa rreepprreesseennttaacciióónn mmááss qquuee eenn uunnaa
ttééccnniiccaa ddee llaa rreepprroodduucccciióónn ddeell ccoolloorr..
aa bb

13. ** PPÍÍXXEELL:: eenn iinnffoorrmmááttiiccaa,, ppuunnttoo.. EEss llaa uunniiddaadd ddee mmeeddiiddaa ddee llaa
rreessoolluucciióónn ddee uunnaa iimmaaggeenn.. TTéérrmmiinnoo ffoorrmmaaddoo aa ppaarrttiirr ddeell iinnggllééss
““ppiiccttuurree eelleemmeenntt””..
@@
@@ @@
@@
EELL PPUUNNTTOO GGRRÁÁFFIICCOO OO AARRTTÍÍSSTTIICCOO

14. ““AAllgguunnooss ccíírrccuullooss””..
WWaassssiillyy KKaannddiinnsskkyy..
““NNoocchhee eessttrreellllaaddaa””.. VViinncceenntt VVaann GGoogghh..

15. LLAA LLÍÍNNEEAA
• La línea es el elemento básico de ttooddoo ggrraaffiissmmoo yy uunnoo
ddee llooss mmááss uussaaddooss.. RReepprreesseennttaa llaa ffoorrmmaa ddee eexxpprreessiióónn
mmááss sseenncciillllaa yy ppuurraa,, ppeerroo ttaammbbiiéénn llaa mmááss ddiinnáámmiiccaa yy
vvaarriiaaddaa..
• EEssttáá ffoorrmmaaddaa ppoorr llaa uunniióónn ddee vvaarriiooss ppuunnttooss eenn ssuucceessiióónn,,
ppuuddiiéénnddoossee aassiimmiillaarr aa llaa ttrraayyeeccttoorriiaa sseegguuiiddaa ppoorr uunn
ppuunnttoo eenn mmoovviimmiieennttoo,, ppoorr lloo qquuee ttiieennee mmuucchhaa eenneerrggííaa yy
ddiinnaammiissmmoo.. SSuu pprreesseenncciiaa ccrreeaa tteennssiióónn yy aaffeeccttaa aall rreessttoo
ddee eelleemmeennttooss cceerrccaannooss aa eellllaa..

16. Las principales propiedades ddee llaa llíínneeaa ssoonn::
• CCoonnttiieennee ggrraann eexxpprreessiivviiddaadd ggrrááffiiccaa yy mmuucchhaa eenneerrggííaa..
• CCaassii ssiieemmpprree eexxpprreessaa ddiinnaammiissmmoo,, mmoovviimmiieennttoo yy ddiirreecccciióónn..
• CCrreeaa tteennssiióónn eenn eell eessppaacciioo ggrrááffiiccoo eenn qquuee ssee eennccuueennttrraa..
• CCrreeaa sseeppaarraacciióónn ddee eessppaacciiooss eenn eell ggrraaffiissmmoo..
• LLaa rreeppeettiicciióónn ddee llíínneeaass pprróóxxiimmaass ggeenneerraa ppllaannooss yy tteexxttuurraass..
• EEnn uunnaa ccoommppoossiicciióónn ddeeffiinnee ddiirreecccciioonnaammiieennttoo,, qquuee eessttaarráá mmááss
aacceennttuuaaddoo ccuuaannttaass mmááss llíínneeaass ppaarraalleellaass hhaayyaa.. EEssttaa ccuuaalliiddaadd ssee
ppuueeddee uussaarr ppaarraa ddiirriiggiirr llaa aatteenncciióónn eenn uunnaa ddiirreecccciióónn ccoonnccrreettaa,,
hhaacciieennddoo qquuee eell eessppeeccttaaddoorr oobbsseerrvvee eell lluuggaarr aaddeeccuuaaddoo..
• UUnnaa llíínneeaa ddiivviiddee oo cciirrccuunnddaa uunn áárreeaa,, ssee eennccuueennttrraa eenn eell bboorrddee ddee
uunnaa ffoorrmmaa.. EExxpprreessaa sseeppaarraacciióónn ddee ppllaannooss,, ppeerrmmiittiieennddoo aall ddiisseeññaaddoorr
uussaarrllaa ccoommoo eelleemmeennttoo ddeelliimmiittaaddoorr ddee nniivveelleess yy áárreeaass eenn llaa
ccoommppoossiicciióónn..

17. • Las propiedades de una línea vendrán ddeeffiinniiddaass ppoorr ssuu
ggrroossoorr,, ssuu lloonnggiittuudd,, ssuu oorriieennttaacciióónn ((ddiirreecccciióónn)) rreessppeeccttoo aa
llaa ppáággiinnaa,, ssuu uubbiiccaacciióónn ((ppoossiicciióónn)),, ssuu ffoorrmmaa ((rreeccttaa oo
ccuurrvvaa)) yy ssuu ccoolloorr.. EEssttaass pprrooppiieeddaaddeess ssee vveerráánn aaffeeccttaaddaass
ttaammbbiiéénn ppoorr eell nnúúmmeerroo ddee llíínneeaass qquuee hhaayyaa eenn llaa
ccoommppoossiicciióónn,, ssuu pprrooxxiimmiiddaadd yy llaa oorriieennttaacciióónn rreellaattiivvaa
eennttrree eellllaass..
• LLaa llíínneeaa eess ccoonnssiiddeerraaddaa ccoommoo ttaall mmiieennttrraass llaa rreellaacciióónn
aanncchhoo//llaarrggoo nnoo ssoobbrreeppaassee uunnaa pprrooppoorrcciióónn ddeetteerrmmiinnaaddaa..
UUnnaa llíínneeaa mmááss aanncchhaa qquuee llaa mmiittaadd ddee ssuu llaarrggoo ppiieerrddee llaa
eexxpprreessiióónn ddiinnáámmiiccaa ddeell ttrraazzoo yy aaddqquuiieerree llaa eessttááttiiccaa ddee
uunnaa ssuuppeerrffiicciiee ccuuaannddrraanngguullaarr..
• LLaa uunniióónn ssuucceessiivvaa ddee llíínneeaass ccoonnffoorrmmaa uunn ttrraazzoo.. LLooss
ttrraazzooss ddaann vvoolluummeenn aa llooss oobbjjeettooss qquuee ddiibbuujjaammooss yy
ppeerrmmiitteenn rreepprreesseennttaarr ssiimmbbóólliiccaammeennttee oobbjjeettooss eenn llaa
ccoommppoossiicciióónn,, eelliimmiinnaannddoo ddee eellllooss ttooddaa iinnffoorrmmaacciióónn
ssuuppeerrfflluuaa yy ddeejjaannddoo ssóólloo lloo eesseenncciiaall..

18. • La línea pueden tener los bordes lliissooss oo ddeennttaaddooss,, ccoonn
eexxttrreemmooss rreeccttooss,, rreeddoonnddeeaaddooss oo eenn ppuunnttaa.. SSuu ccuueerrppoo
ppuueeddee sseerr ssóólliiddoo oo tteexxttuurraaddoo,, yy ssuu ddiirreecccciióónn ppuueeddee sseerr
ccuurrvvaa oo rreeccttaa.. YY ccaaddaa uunnaa ddee eessttaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass
mmaattiizzaarráá llaa ffoorrmmaa eenn qquuee eess iinntteerrpprreettaaddaa uunnaa llíínneeaa ppoorr eell
eessppeeccttaaddoorr..
• PPooddeemmooss ccoonnssiiddeerraarr ddiiffeerreenntteess ttiippooss ddee llíínneeaass,, ccaaddaa uunnoo
ddee llooss ccuuaalleess ttiieennee ssuuss pprrooppiiaass ccuuaalliiddaaddeess::
LLíínneeaa rreeccttaa
DDeeffiinnee eell ccaammiinnoo mmááss ccoorrttoo eennttrree ddooss ppuunnttooss.. EEss ppooccoo
ffrreeccuueennttee eenn llaa nnaattuurraalleezzaa,, ddoonnddee pprreeddoommiinnaann llaass llíínneeaass
ccuurrvvaass ((eell uunniivveerrssoo eenn ssuu ttoottaalliiddaadd eess ccuurrvvoo)),, ppeerroo mmuuyy
aabbuunnddaannttee eenn eell eennttoorrnnoo hhuummaannoo,, qquuee nneecceessiittaa ddee eellllaass
ppaarraa ddaarr eessttaabbiilliiddaadd aa ssuuss ccrreeaacciioonneess..

19. La línea recta horizontal expresa eeqquuiilliibbrriioo,, ccaallmmaa,,
eeqquuiilliibbrriioo eessttaabbllee.. NNoo hhaayy eessttaabbiilliiddaadd ssiinn uunnaa llíínneeaa rreeccttaa
hhoorriizzoonnttaall ddee rreeffeerreenncciiaa,, uunnaa llíínneeaa ddee hhoorriizzoonnttee,, yyaa qquuee
nnooss mmoovveemmooss eenn uunn ppllaannoo hhoorriizzoonnttaall..
LLaa llíínneeaa rreeccttaa vveerrttiiccaall ssuuggiieerree eelleevvaacciióónn,, mmoovviimmiieennttoo
aasscceennddeennttee,, aaccttiivviiddaadd.. TTaammbbiiéénn eexxpprreessaa eeqquuiilliibbrriioo,, ppeerroo
iinneessttaabbllee,, ccoommoo ssii eessttuuvviieerraa aa ppuunnttoo ddee ccaaeerr.. EEssttoo ssee
ppuueeddee ccoorrrreeggiirr hhaacciieennddoo ttrraabbaajjaarr llaass llíínneeaass vveerrttiiccaalleess ccoonn
oottrraass hhoorriizzoonnttaalleess ddee aappooyyoo,, qquuee lleess ddaarráánn llaa eessttaabbiilliiddaadd
ddee qquuee ccaarreecceenn..
LLaa llíínneeaa rreeccttaa iinncclliinnaaddaa,, ppoorr eell ccoonnttrraarriioo,, eexxpprreessaa
tteennssiióónn,, iinneessttaabbiilliiddaadd,, ddeesseeqquuiilliibbrriioo.. PPaarreecceenn qquuee eessttáánn aa
ppuunnttoo ddee ccaaeerrssee.. DDeennttrroo ddee llaass llíínneeaass iinncclliinnaaddaass,, llaa qquuee
ffoorrmmaa 4455º ccoonn llaa hhoorriizzoonnttaall eess llaa mmááss eessttaabbllee yy
rreeccoonnoocciibbllee..

20. Línea curva
Es la línea más libre y la más dinámica de todas,
pudiendo sugerir desde un movimiento
perfectamente definido hasta un movimiento
caótico, sin reglas. Está muy asociada al ser
humano, que escribe y dibuja casi siempre con
líneas curvas.
Trazo
Un trazo es el elemento lineal formado por la unión
sucesiva de diferentes líneas. Es tal vez la forma
gráfica más humana, la que mejor representa
nuestra forma natural de dibujar.
Un trazo heredará las propiedades de las líneas
que lo crean, existiendo trazos rectos, curvos o
mixtos.

21. ““Melancolía”. GGrraabbaaddoo..
AAllbbeerrttoo DDuurreerroo..

22. ““AAuuttoorrrreettrraattoo””..
LLeeoonnaarrddoo ddaa VViinnccii..
EEssttuuddiioo ddee áánnggeell
ppaarraa ""LLaa VViirrggeenn ddee
llaass RRooccaass““..
LLeeoonnaarrddoo ddaa VViinnccii..
Estudio para "La
Última Cena“.
LLeeoonnaarrddoo ddaa VViinnccii..

23. ““Mujer con perro”. Renoir PPiieerrrree--AAuugguussttee..

24. EELL PPLLAANNOO
• EEll ppllaannoo eess uunnaa ssuuppeerrffiicciiee bbiiddiimmeennssiioonnaall;; ttooddaass llaass
ffoorrmmaass lliissaass qquuee ccoommúúnnmmeennttee nnoo sseeaann rreeccoonnoocciiddaass
ccoommoo ppuunnttooss oo llíínneeaass,, ssoonn ppllaannooss.. EEnn eell ddiibbuujjoo,, eell ppllaannoo
ppuueeddee sseerr rreepprreesseennttaaddoo ssoobbrree uunnaa ssuuppeerrffiicciiee ppeerroo eenn eell
eessppaacciioo nnoo eess ppoossiibbllee rreepprreesseennttaarrlloo ssiinn eessppeessoorr;; ttiieennee
qquuee eexxiissttiirr ccoommoo mmaatteerriiaall,, eenn eessttee ccaassoo,, ssii eell llaarrggoo yy eell
aanncchhoo pprreeddoommiinnaann ccoonn rreessppeeccttoo aall eessppeessoorr,, ppeerrcciibbiimmooss
llaa ffoorrmmaa ccoommoo uunn ppllaannoo..
• AAll ddiibbuujjaarr,, vveemmooss ccóómmoo uunnaa ffoorrmmaa ppllaannaa eessttáá lliimmiittaaddaa
ppoorr llíínneeaass qquuee ccoonnssttiittuuyyeenn llooss bboorrddeess ddee llaa ffoorrmmaa mmiissmmaa
((yyaa sseeaa ssuu ccoonnttoorrnnoo oo ssuu ppeerríímmeettrroo))..
• LLaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee eessttaass llíínneeaass yy ssuuss iinntteerrrreellaacciioonneess
ddeetteerrmmiinnaann llaa ffiigguurraa ddee llaa ffoorrmmaa ppllaannaa..

25. • Las formas planas tienen una variedad ddee ffiigguurraass,, qquuee
ppuueeddeenn ccllaassiiffiiccaarrssee aassíí::
• aa)) GGeeoommééttrriiccaass,, ccoonnssttrruuiiddaass mmaatteemmááttiiccaammeennttee..
• bb)) OOrrggáánniiccaass,, rrooddeeaaddaass ppoorr ccuurrvvaass lliibbrreess qquuee ssuuggiieerreenn
fflluuiiddeezz yy ddeessaarrrroolllloo..
• cc)) RReeccttiillíínneeaass,, lliimmiittaaddaass ppoorr llíínneeaass rreeccttaass qquuee nnoo eessttáánn
rreellaacciioonnaaddaass mmaatteemmááttiiccaammeennttee eennttrree ssíí..
• dd)) IIrrrreegguullaarreess,, lliimmiittaaddaass ppoorr llíínneeaass rreeccttaass yy ccuurrvvaass qquuee
nnoo eessttáánn rreellaacciioonnaaddaass mmaatteemmááttiiccaammeennttee eennttrree ssíí..
• ee)) MMaannuussccrriittaass,, ccaalliiggrrááffiiccaass oo ccrreeaaddaass aa mmaannoo aallzzaaddaa..
• ff)) AAcccciiddeennttaalleess,, ddeetteerrmmiinnaaddaass ppoorr eell eeffeeccttoo ddee pprroocceessooss
oo mmaatteerriiaalleess eessppeecciiaalleess uu oobbtteenniiddaass aacccciiddeennttaallmmeennttee..
• LLaass ffoorrmmaass ppllaannaass ppuueeddeenn sseerr ssuuggeerriiddaass ppoorr mmeeddiioo ddeell
ddiibbuujjoo..

26. ““Composition with bbiigg rreedd ssuurrffaaccee,,
YYeellllooww,, BBllaacckk,, GGrreeyy aanndd BBlluuee””..
PPiieett MMoonnddrriiaann..

27. ""LLooss TTrreess MMúússiiccooss““..
PPaabblloo RRuuiizz PPiiccaassssoo..
““SSttiillll lliiffee““..
GGiioorrggiioo MMoorraannddii..

28. ““VViieejjaa
ffrriieennddoo
hhuueevvooss””..
DDiieeggoo ddee
SSiillvvaa yy
VVeelláázzqquueezz..

29. LLAA MMAANNCCHHAA
MMaanncchhaa,, eess uunn ccoonnjjuunnttoo --aappaarreennttee yy
rreellaattiivvaammeennttee-- ddeessoorrddeennaaddoo,, ddeessoorrggaanniizzaaddoo oo
iirrrraacciioonnaall,, ddee ppuunnttooss,, iinnmmeeddiiaattooss,, eenn eell eessppaacciioo
oo aallggúúnn ppllaannoo..
PPaauull CCeezzaannnnee

30. ““La montaña Sainte-Victoire vista desde Lauves”. PPaauull CCéézzaannnnee..

31. ““Santa Ana, llaa VViirrggeenn,, eell NNiiññoo
yy ssaann JJuuaanniittoo””..
LLeeoonnaarrddoo DDaa VViinnccii..

32. ““PPuueennttee jjaappoonnééss””..
CCllaauuddee MMoonneett..
““LLaa EEssttaacciióónn ddee SSaaiinntt--LLaazzaarree””..
CCllaauuddee MMoonneett..

33. ““Water of tthhee FFlloowweerryy MMiillll””..
AArrsshhiillee GGoorrkkyy..

34. LLAA TTEEXXTTUURRAA
LLaa tteexxttuurraa eess
eell aassppeeccttoo
eexxtteerrnnoo qquuee
pprreesseennttaann
llaass
ssuuppeerrffiicciieess
ddee llaass
ffoorrmmaass yy
nnooss
iinnffoorrmmaann
ddeell mmaatteerriiaall
ddeell qquuee
eessttáánn
hheecchhaass..

35. TTiippooss ddee TTeexxttuurraass::
LLaass tteexxttuurraass nnaattuurraalleess ssoonn
aaqquueellllaass qquuee ttiieenneenn llaass ssuuppeerrffiicciieess yy
ccuueerrppooss ddee llaa nnaattuurraalleezzaa:: eell ttrroonnccoo ddee
uunn áárrbbooll,, llaa ppiieell ddee uunn aanniimmaall,, eettcc..

36. LLaass tteexxttuurraass
aarrttiiffiicciiaalleess ssoonn
aaqquueellllaass ssuuppeerrffiicciieess
qquuee ttiieenneenn llooss
oobbjjeettooss ffaabbrriiccaaddooss
ppoorr eell sseerr hhuummaannoo::
llaa ssuuppeerrffiicciiee ddee uunnaa
ppaarreedd,, llaa
ssuuppeerrffiicciiee ddee uunn
ccoocchhee,, eettcc..

37. LLaass tteexxttuurraass vviissuuaalleess ssoonn llaass qquuee
ppooddeemmooss ppeerrcciibbiirr ssóólloo aa ttrraavvééss ddeell sseennttiiddoo ddee
llaa vviissttaa..
PPoorr eejjeemmpplloo,, llaa vveettaa ddeell mmáárrmmooll,, ddee llaa
mmaaddeerraa oo eell ttrraazzoo ddee uunn llááppiizz..

38. LLaass tteexxttuurraass ttááccttiilleess ssoonn llaass
qquuee ppeerrcciibbiimmooss aa ttrraavvééss ddeell
ttaaccttoo..

39. LLaass tteexxttuurraass ddiiggiittaalleess
ssoonn aaqquueellllaass qquuee ssee
ccoonnssiigguueenn ccoonn
pprrooggrraammaass ddee
oorrddeennaaddoorr ddee
ttrraattaammiieennttoo ddee
iimmáággeenneess yy eenn ttooddooss
llooss ddiissppoossiittiivvooss
ddiiggiittaalleess,, ccoommoo
ccáámmaarraass ddee ffoottooss,, eettcc..

40. ““Cuadro 62”. MMaannoolloo MMiillllaarreess..

41. ““Number 88””.. JJaacckkssoonn PPoolllloocckk..
””GGaallaatteeaa eenn llaass eessffeerraass””..
SSaallvvaaddoorr DDaallíí..