CLASE DE TEJIDO CONJUNTIVO UCV MEDICINA

1. TTEEJJIIDDOOSS DDEE SSUUSSTTAANNCCIIAA
CCOONNJJUUNNTTIIVVAA
CCáátteeddrraa ddee HHiissttoollooggííaa NNoorrmmaall yy
EEmmbbrriioollooggííaa

2. TTEEJJIIDDOOSS FFUUNNDDAAMMEENNTTAALLEESS

3. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
GGEENNEERRAALLIIDDAADDEESS::
TTeejjiiddooss ddee ssuussttaanncciiaa ccoonnjjuunnttiivvaa == TTeejjiiddoo ccoonnjjuunnttiivvoo..
DDeerriivvaann ddeell mmeesséénnqquuiimmaa eemmbbrriioonnaarriioo..
CCéélluullaass ddiissppeerrssaass eenn aabbuunnddaannttee ssuussttaanncciiaa iinntteerrcceelluullaarr..

4. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
GGEENNEERRAALLIIDDAADDEESS::

5. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
GGEENNEERRAALLIIDDAADDEESS::
CCoonnssttiittuuiiddoo ppoorr::
Células
Matriz extracelular

6. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
GGEENNEERRAALLIIDDAADDEESS::
CCllaassiiffiiccaacciióónn::
TT.. CC.. EEmmbbrriioonnaarriioo
TT.. CC.. MMaadduurroo
 TT.. CC.. pprrooppiiaammeennttee ddiicchhoo
 TT.. CC.. eessppeecciiaalliizzaaddoo
 LLaaxxoo
 DDeennssoo
 AAddiippoossoo
CCaarrttííllaaggoo
 HHuueessoo
 SSaannggrree

7. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
GGEENNEERRAALLIIDDAADDEESS::

8. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
GGEENNEERRAALLIIDDAADDEESS::
FFuunncciioonneess::
SSooppoorrttee eessttrruuccttuurraall
MMeeddiioo ppaarraa iinntteerrccaammbbiioo
DDeeffeennssaa yy pprrootteecccciióónn
RReeppaarraacciióónn ttiissuullaarr
DDeeppóóssiittoo ddee ggrraassaa ((rreesseerrvvaass eenneerrggééttiiccaass))
MMEECCÁÁNNIICCAA,, NNUUTTRRIITTIIVVAA,, DDEEFFEENNSSAA

9. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
MMEESSÉÉNNQQUUIIMMAA ((TT.. CC.. EEMMBBRRIIOONNAARRIIOO))::
TTeerrcceerraa sseemmaannaa ddeell ddeessaarrrroolllloo eemmbbrriioonnaarriioo ((ggáássttrruullaa))..
OOrriiggeenn:: mmeessooddeerrmmoo ((yy eeccttooddeerrmmoo eenn llaa ccaabbeezzaa))..
RRooddeeaa óórrggaannooss eemmbbrriioonnaarriiooss eenn ddeessaarrrroolllloo..
CCoommppoossiicciióónn::
CCéélluullaass mmeesseennqquuiimmaalleess iinnddiiffeerreenncciiaaddaass ((CCMMII))..
AAbbuunnddaannttee ssuussttaanncciiaa iinntteerrcceelluullaarr aammoorrffaa..
FFuunncciioonneess::
MMeeccáánniiccaa..
NNuuttrriittiivvaa..
PPootteenncciiaall eevvoolluuttiivvoo..

10. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
MMEESSÉÉNNQQUUIIMMAA ((TT.. CC.. EEMMBBRRIIOONNAARRIIOO))::
CCéélluullaa mmeesseennqquuiimmááttiiccaa iinnddiiffeerreenncciiaaddaa::
FFoorrmmaa eessttrreellllaaddaa,, ccoonn pprroolloonnggaacciioonneess..
NNúúcclleeoo oovvooiiddeeoo..
CCrroommaattiinnaa ffiinnaammeennttee ddiissttrriibbuuiiddaa..
CCiittooppllaassmmaa bbaassóóffiilloo ((rriibboossoommaass lliibbrreess))..
UUnniioonneess ttiippoo nneexxoo..
PPootteenncciiaall ddee ddiiffeerreenncciiaacciióónn..
UUnnaa pprrooppoorrcciióónn ppeeqquueeññaa ppeerrssiissttee eenn aadduullttoo..

11. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
MMEESSÉÉNNQQUUIIMMAA ((TT.. CC.. EEMMBBRRIIOONNAARRIIOO))::

12. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
MMEESSÉÉNNQQUUIIMMAA ((TT.. CC.. EEMMBBRRIIOONNAARRIIOO))::

13. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
MMEESSÉÉNNQQUUIIMMAA ((TT.. CC.. EEMMBBRRIIOONNAARRIIOO))::

14. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
MMEESSÉÉNNQQUUIIMMAA ((TT.. CC.. EEMMBBRRIIOONNAARRIIOO))::
CCMMII
CCÉÉLLUULLAASS PPRREECCUURRSSOORRAASS::
 FFiibbrroobbllaassttooss
 CCoonnddrroobbllaassttooss
 OOsstteeoobbllaassttooss
 LLiippoobbllaassttooss
 HHeemmaannggiioobbllaassttooss

15. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
MMEESSÉÉNNQQUUIIMMAA ((TT.. CC.. EEMMBBRRIIOONNAARRIIOO))::

16. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO
PPRROOPPIIAAMMEENNTTEE DDIICCHHOO
((DDEE FFUUNNCCIIÓÓNN GGEENNEERRAALL OO CCOOMMÚÚNN))

17. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD

18. CCAARRAACCTTEERRÍÍSSTTIICCAASS::
CCoommppoossiicciióónn ((mmoorrffoollooggííaa))::
CCéélluullaass
((sseeggúúnn oorriiggeenn))
TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
 FFiijjaass ((rreessiiddeenntteess))
 LLiibbrreess ((ffoorráánneeaass))
MMaattrriizz eexxttrraacceelluullaarr
((ssuussttaanncciiaa iinntteerrcceelluullaarr))
 SSuussttaanncciiaa ffuunnddaammeennttaall ((SSIIAA))
 FFiibbrraass ((SSIIFF))
 AAuuttóóccttoonnaass
 NNoo aauuttóóccttoonnaass
CCéélluullaass yy mmaattrriizz vvaarrííaann eenn ccaannttiiddaadd yy ccaalliiddaadd == FFUUNNCCIIÓÓNN..

19. MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
CCOONNSSTTIITTUUCCIIÓÓNN::
TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
CCoommppoonneennttee aammoorrffoo,, oo ssuussttaanncciiaa iinntteerrcceelluullaarr aammoorrffaa
oo ffuunnddaammeennttaall..
CCoommppoonneennttee ffiibbrriillaarr,, oo ssuussttaanncciiaa iinntteerrcceelluullaarr ffiibbrriillaarr..

20. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
SSUUSSTTAANNCCIIAA IINNTTEERRCCEELLUULLAARR AAMMOORRFFAA ((FFUUNNDDAAMMEENNTTAALL))
MMaatteerriiaall aammoorrffoo ((ggeell)),, hhiiddrraattaaddoo,, ttrraassllúúcciiddoo..
SSiinn oorrggaanniizzaacciióónn eessttrruuccttuurraall vviissiibbllee aall MMOO..
RRooddeeaa aa ccéélluullaass yy ffiibbrraass..
CCoommppoossiicciióónn::
GGlluuccoossaammiinnoogglliiccaannooss ((GGAAGGss))
PPrrootteeoogglliiccaannooss
GGlluuccoopprrootteeíínnaass ddee aaddhheessiióónn

21. MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
SSUUSSTTAANNCCIIAA IINNTTEERRCCEELLUULLAARR AAMMOORRFFAA ((FFUUNNDDAAMMEENNTTAALL))

22. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
SSUUSSTTAANNCCIIAA IINNTTEERRCCEELLUULLAARR AAMMOORRFFAA ((FFUUNNDDAAMMEENNTTAALL))
GGlluuccoossaammiinnoogglliiccaannooss::
PPoolliissaaccáárriiddooss llaarrggooss ((uunniiddaaddeess rreeppeettiiddaass ddee ddiissaaccáárriiddooss))..
IInnfflleexxiibblleess..
SSiinn rraammiiffiiccaacciioonneess..
CCaarrggaa nneeggaattiivvaa..
CCaappaacciiddaadd ddee uunniirr ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess ddee aagguuaa..
SSiinntteettiizzaaddooss ppoorr ffiibbrroobbllaassttooss..

23. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
SSUUSSTTAANNCCIIAA IINNTTEERRCCEELLUULLAARR AAMMOORRFFAA ((FFUUNNDDAAMMEENNTTAALL))
GGlluuccoossaammiinnoogglliiccaannooss::
TTiippooss::
• SSuullffaattaaddooss
SS.. QQuueerraattáánn
SS.. HHeeppaarráánn
HHeeppaarriinnaa
SS.. CCoonnddrrooiittiinnaa ((44 yy 66))
SS.. DDeerrmmaattáánn
• NNoo ssuullffaattaaddooss:: áácciiddoo hhiiaalluurróónniiccoo..

24. MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
SSUUSSTTAANNCCIIAA IINNTTEERRCCEELLUULLAARR AAMMOORRFFAA ((FFUUNNDDAAMMEENNTTAALL))
GGlluuccoossaammiinnoogglliiccaannooss ssuullffaattaaddooss::
• AAzzúúccaarr aammiinnoo ssuullffaattaaddoo
• ÁÁcciiddoo uurróónniiccoo::
 AA.. iidduurróónniiccoo
 AA.. gglluuccuurróónniiccoo
TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD

25. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
SSUUSSTTAANNCCIIAA IINNTTEERRCCEELLUULLAARR AAMMOORRFFAA ((FFUUNNDDAAMMEENNTTAALL))
GGlluuccoossaammiinnoogglliiccaannoo nnoo ssuullffaattaaddoo:: áácciiddoo hhiiaalluurróónniiccoo..

26. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
SSUUSSTTAANNCCIIAA IINNTTEERRCCEELLUULLAARR AAMMOORRFFAA ((FFUUNNDDAAMMEENNTTAALL))
PPrrootteeoogglliiccaannooss::
MMaaccrroommoollééccuullaass..
CCeennttrroo pprrootteeiiccoo ++ gglluuccoossaammiinnoogglliiccaannooss..
OOccuuppaann ggrraann vvoolluummeenn..
FFuunncciioonneess::
 RReessiisstteenncciiaa aa llaa ccoommpprreessiióónn..
 SSiittiiooss ddee uunniióónn ppaarraa mmoollééccuullaass ddee sseeññaallaammiieennttoo..
 VVíínnccuulloo ccoonn llaa lláámmiinnaa bbaassaall..
 FFiijjaarr ccéélluullaass aa llaa mmaattrriizz eexxttrraacceelluullaarr..

27. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
SSUUSSTTAANNCCIIAA IINNTTEERRCCEELLUULLAARR AAMMOORRFFAA ((FFUUNNDDAAMMEENNTTAALL))
PPrrootteeoogglliiccaannooss::
• AAggrreeccáánn:: cceennttrroo pprrootteeiiccoo ++ áácciiddoo hhiiaalluurróónniiccoo..
• SSiinnddeeccaannooss
• DDeeccoorriinnaa

28. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
SSUUSSTTAANNCCIIAA IINNTTEERRCCEELLUULLAARR AAMMOORRFFAA ((FFUUNNDDAAMMEENNTTAALL))
GGlluuccoopprrootteeíínnaass ddee aaddhheessiióónn::
LLaammiinniinnaa
CCoonnddrroonneeccttiinnaa
OOsstteeoonneeccttiinnaa
FFiibbrroonneeccttiinnaa
EEssttaabblleecceenn eennllaacceess eennttrree llaass pprrootteeììnnaass iinnttrraacceelluullaarreess yy
llaass ddeell mmeeddiioo eexxttrraacceelluullaarr

29. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
SSUUSSTTAANNCCIIAA IINNTTEERRCCEELLUULLAARR AAMMOORRFFAA ((FFUUNNDDAAMMEENNTTAALL))
- CCOOMMUUNNIICCAARR EELLAASSTTIICCIIDDAADD AA LLOOSS TTEEJJIIDDOOSS
- GGAARRAANNTTIIZZAARR IINNTTEERRCCAAMMBIIOO NNUUTTRRIICCIIOONN -------- DDEESSEECCHHOO
- BAARRRREERRAA SSEELLEECCTTIIVVAA  DDOOMMIINNIIOOSS :: DDEEFFEENNSSAA

30. MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
SSUUSSTTAANNCCIIAA IINNTTEERRCCEELLUULLAARR FFIIBRRIILLAARR ((FFIIBRRAASS))
CCoolláággeennaass
EElláássttiiccaass
RReettiiccuullaarreess
TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD

31. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
SSUUSSTTAANNCCIIAA IINNTTEERRCCEELLUULLAARR FFIIBRRIILLAARR

32. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
MMAATTRRIIZZ EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR::
SSUUSSTTAANNCCIIAA IINNTTEERRCCEELLUULLAARR FFIIBRRIILLAARR
CCoolláággeennaass::
MMááss aabbuunnddaanntteess..
RReessiisstteenncciiaa aa llaa ttrraacccciióónn..
EEnn ttooddooss llooss ttiippooss ddee TT.. CC..
FFaammiilliiaa ddee pprrootteeíínnaass qquuee ddiiffiieerreenn eenn ccaaddeennaass aallffaa..
1199 ttiippooss ddiiffeerreenntteess::
 TTiippoo II:: ddeerrmmiiss,, tteennddoonneess,, ffaasscciiaass,, ccááppssuullaass..
 TTiippoo IIII:: ccaarrttííllaaggoo hhiiaalliinnoo yy eelláássttiiccoo,, hhuummoorr vvííttrreeoo..
 TTiippoo IIIIII ((rreettiiccuullaarreess)):: TT.. CC.. llaaxxoo,, ppaarreedd vvaassooss,, eessttrroommaa..
 TTiippoo IIVV:: mmeemmbbrraannaa bbaassaall ddee eeppiitteelliiooss..
 TTiippoo VVIIII:: mmeemmbbrraannaa bbaassaall ddee eeppiitteelliiooss ((ppiieell))..

33. TTEEJJIIDDOO CCOONNJJUUNNTTIIVVOO PPDD
SSíínntteessiiss ddee ffiibbrraass ccoolláággeennaass::
AADDNN
AARRNNmm
EETTAAPPAA IINNTTRRAACCEELLUULLAARR
Pre-Procolágeno (cadenas alfa)
PPoolliippééppttiiddoo ddee pprrooccoolláággeennoo
HHiiddrrooxxiillaacciióónn ddee PPrroolliinnaass yy LLiissiinnaass
AAcciiddoo AAssccóórrbbiiccoo ((VViitt CC))
MMoollééccuullaa ddee pprrooccoolláággeennoo

34. SSíínntteessiiss ddee ffiibbrraass ccoolláággeennaass::

36. FFiibbrraass RReettiiccuullaarreess
• Proveen un armazón de sostén para
los constituyentes celulares
• Compuestas por Colágeno tipo III
• Las Fibrillas exhiben patron de bandas
transversales con periodicidad cada 68
nm

37. FFiibbrraass RReettiiccuullaarreess
Fibras delgadas: 0,2-5 μm
Proveen un armazón de
sostén
Formadas por colágeno tipo III
Se organizan en redes o
mallas
 MO: No se ven
 PAS + (sacáridos)
 Impregnación argéntica:
Argirófilas
negro

38. FFiibbrraass RReettiiccuullaarreess::
• Abundantes en las
primeras etapas de
curación de heridas.
•Formación de tejido
Cicatricial
• Producidas por:
Fibroblastos y Células
reticulares (sistema
hematopoyético)
IMPREGNACIÓN
ARGÉNTICA
(HÍGADO)

39. FFiibbrraass RReettiiccuullaarreess::
• Síntesis:
– Mayoría de las localizaciones:
FIBROBLASTO
– Tejidos Hematopoyéticos y
Linfopoyéticos: CÉLULAS RETICULARES
– Endoneuro de los Nervios Periféricos:
CÉLULAS DE SCHWANN
– Túnica media de Vasos Sanguineos y
capa muscular de tubo digestivo:
CÉLULAS MUSCULARES LISAS

40. FFiibbrraass RReettiiccuullaarreess::
• Ubicación:
– Tejido Conjuntivo Laxo
– Espacios Intercelulares del Músculo Liso
– Alrededor de Acinos Glandulares
– Corión de Órganos huecos: vasos
sanguineos, útero, vejiga e intestino.

42. FFiibbrraass EElláássttiiccaass::
• Permite que los tejidos respondan al estiramiento y
la distensión
• Mas delgadas que F. Colágenas
• Formas una RED tridimencional
• Están entremezcladas con fibras colágenas para
limitar la distensibilidad del tejido e impedir el
desgarro por estiramiento excesivo

43. FFiibbrraass EElláássttiiccaass
H/E: Eosinófilas
Retractiles
Colorantes
especiales:
Orceina o la
Resorcina fucsina

44. FFiibbrraass EElláássttiiccaass
• Síntesis:
– Producidas por: Fibroblastos y
Células Musculares Lisas
– Constitución: Núcleo Central de
Elastina
Red circundante de
Microfibrillas de Fibrillina
 Elástina: Rica en glicina y
prolina. Forma fibras de grosor
variable o capas laminares. Amorfa,
baja densidad
 Fibrillina: glicoproteína. Interviene
en la organización de las fibras.
Electrondensas.

45. FFiibbrraass EElláássttiiccaass
Ubicación:
Ligamentos Vertebrales: Fibras
gruesas mezcladas con FC
Laringe: Fibras finas
Arterias elásticas: Láminas fenestradas
en capas, entre las capas de células
musculares lisas. No tienen
microfibrillas

46. FFiibbrraass EElláássttiiccaass

47. FFiibbrraass EElláássttiiccaass

48. Sustancia IInntteerrcceelluullaarr
FFiibbrriillaarr

49. Celulas Tejido conjuntivo
• óCelular Residente o Fija:
– Relativamente Estables
– Poco Movimiento
• Población Celular Errante o Libre:
– Células que emigran al tejido desde el
torrente circulatorio en respuesta a
estímulos específicos

50. Celulas del Tej. Conjuntivo
Población Celular Residente Población Celular Errante
Fibroblastos Linfocitos
• Miofibroblastos Plasmocitos
Macrófagos Neutrófilos
Adipocitos Eosinófilos
Mastocitos Basófilos
Célula Madre Mesenquimática Monocitos

51. Fibroblastos y
Miofibroblastos
 Origen: CMI
 Célula discoide o
alargada
 Núcleo ovoide con
cromatina uniforme y
nucleolo prominente
 Citoplasma basófilo con
prolongaciones
 H/E: núcleos

52. Fibroblastos y
Miofibroblastos
• RER abundante
• Aparato de Golgi
desarrollado
• Vesículas de
transferencia entre el
RER y el Golgi
• Vesículas de
transferencia entre el
Golgi y la MP

53. Fibroblastos
FFuunncciioonneess::
 SSíínntteessiiss ddee ffiibbrraass ccoolláággeennaass,, eelláássttiiccaass yy rreettiiccuullaarreess..
 SSíínntteessiiss ddee ccaarrbboohhiiddrraattooss ccoommpplleejjooss ddee llaa
ssuussttaanncciiaa ffuunnddaammeennttaall..
 RRooll ffuunnddaammeennttaall eenn llaa rreeppaarraacciióónn ddee llaass hheerriiddaass..

54. Fibroblastos
SECRETAR LAS FIBRAS COLÁGENAS,
RETICULARES, ELÁSTICAS Y LA
SUSTANCIAS INTERCELULAR AMORFA
UN SOLO FIBROBLASTO ES CAPAZ
UN SOLO FIBROBLASTO ES CAPAZ
DE SINTETIZAR TODOS LOS
COMPONENTES DE LA MATRIZ
DE SINTETIZAR TODOS LOS
COMPONENTES DE LA MATRIZ
EXTRACELULAR
EXTRACELULAR

55. Fibroblastos y
Miofibroblastos
Fibroblasto Activo:
• Citoplasma Extenso
• Basofília
• RER y Aparato Golgi
Fibroblasto Inactivo:
• Prolongaciones finas y pálidas

56. Fibroblastos

57. Fibroblastos

58. Miofibroblastos
• Célula con propiedades tanto de
fibroblastos como de células
musculares lisas
• Alargada y Fusiforme
• No se identifica con facilidad con H/E
• RER y Aparato Golgi Filamentos
de Actina
• Núcleo Perfil ondulado
• Carece de Lamina Basal

59. Miofibroblastos
• Funciones:
– Contracción de las Heridas
Retracción
Cierre de las Heridas

60. Macrófagos
• Células fagocíticas derivadas de los
Monocitos
• No se visualizan con microscopía
convencional , salvo que presenten
indicios de actividad Fagocítica
• Núcleo arriñonado, escotado
• Abundantes Lisosomas

61. Macrófagos
• Contiene un Aparato
de Golgi grande
• RER, REL,
Mitocondrias, vesículas
de Secreción y
Lisosomas
• Poseen moléculas del
MHC II
• Se denominan Celulas
presentadoras de
Antígeno

62. Mastocitos
• Se desarrollan en la Médula
Osea, y se diferencian en Tej.
Conjuntivo.
• Gránulos con sustancias
vasoactivas e inmunorreactivas:
– Histamina
– Heparina
– Leucotrienos
– Factor quimiotáctico para
Eosinófilos y neutrófilos
– Serinoproteasas

63. Basófilos
• Derivan de la célula Madre
Hematopoyética
• Diferencian en la Médula Osea
• Contienen gránulos de secreción
basófilos
• Responde a IgE Desencadena la
exocitosis de sus gránulos.
• Reacciones de hipersesibilidad
Cutánea

64. Adipocitos
• Célula del Tejido conjuntivo
especializada en el almacenamiento de
Lípidos neutros y en la producción de
varias hormonas
• Leptina
• Insulina
• Presentes en todos los tej. Conjuntivos
laxos.
• Su acumulación Tejido Adiposo

65. Adipocitos
Adipocitos Uniloculares Adipocitos Multiloculares