Reservas Paisajisticas del Perú

1. RReesseerrvvaa ppaaiissaajjííssttiiccaa::
 SSoonn áárreeaass ddoonnddee ssee pprrootteeggeenn aaqquueellllooss
aammbbiieenntteess,, ccuuyyaa iinntteeggrriiddaadd ggeeooggrrááffiiccaa
mmuueessttrraa uunnaa aarrmmoonniioossaa rreellaacciióónn eennttrree eell
hhoommbbrree yy llaa nnaattuurraalleezzaa,, aallbbeerrggaannddoo
iimmppoorrttaanntteess vvaalloorreess nnaattuurraalleess,, eessttééttiiccooss yy
ccuullttuurraalleess..
Lic. JULIÁN ROJAS, Manuel

2.  EEll ppaaííss ccuueennttaa ccoonn uunnaa RReesseerrvvaa
PPaaiissaajjííssttiiccaa qquuee ooccuuppaa uunn áárreeaa ddee 222211
226688,,4488 hheeccttáárreeaass,, lloo qquuee rreepprreesseennttaa eell
00,,1177%% ddeell tteerrrriittoorriioo nnaacciioonnaall..

4. RREESSEERRVVAA
PPAAIISSAAJJÍÍSSTTIICCAA NNOORR
YYAAUUYYOOSS CCOOCCHHAASS
 LLaa RReesseerrvvaa PPaaiissaajjííssttiiccaa NNoorr YYaauuyyooss--CCoocchhaass ssee
eennccuueennttrraa uubbiiccaaddaa aa 229900 kkmm ((vvííaa CCaarrrreetteerraa CCeennttrraall)) oo
332200 kkmm ((vvííaa CCaaññeettee)) aall ssuurreessttee ddee llaa cciiuuddaadd ddee LLiimmaa ((88
hhoorraass)).. CCoonn ssuuss 222211 226688,,4488 hheeccttáárreeaass,, eess uunnaa ddee llaass
zzoonnaass ddee mmaayyoorr bbeelllleezzaa eessccéénniiccaa ddeell PPeerrúú.. DDeessttaaccaann
ssuuss nneevvaaddooss ccoommoo eell PPaarriiaaccaaccccaa,, llaagguunnaass ddee aagguuaass
ttuurrqquueessaass yy ccrriissttaalliinnaass aaddoorrnnaaddaass ddee bbeellllaass ccaassccaaddaass
ccoolloorr bbllaannccoo,, cciieelloo aazzuull,, pprrooffuunnddooss ccaaññoonneess yy
qquueebbrraaddaass,, bboossqquueess ddee qquueeññuuaalleess yy rrooddaalleess ddee ppuuyyaass
RRaayymmoonnddii.. AAddeemmááss,, eenn llaa zzoonnaa eess ppoossiibbllee eennccoonnttrraarr
ccoommpplleejjooss aarrqquueeoollóóggiiccooss yy ggrraann ddiivveerrssiiddaadd ddee aavveess..

5. UUBBIICCAACCIIÓÓNN
 SSee eennccuueennttrraa uubbiiccaaddaa eenn llaass
rreeggiioonneess LLiimmaa ((SSiieerrrraa SSuurr EEssttee ddee
LLiimmaa)) yy JJuunníínn,, eenn llaass ccuueennccaass ddeell
rrííoo CCaaññeettee ((LLiimmaa)) yy ddeell CCoocchhaass
ppaacchhaaccaayyaa ((JJuunníínn)) eennttrree llooss 22550000
mmttss yy 44770000 mm..ss..nn..mm,,

8. DDiissttaanncciiaass::
 LLaa RReesseerrvvaa PPaaiissaajjííssttiiccaa NNoorr--
YYaauuyyooss -- CCoocchhaass ssee eennccuueennttrraa aa::
--229900 kkmm VVííaa CCaarrrreetteerraa CCeennttrraall
--332200 kkmm VVííaa CCaaññeettee,, aall ssuurreessttee ddee
llaa cciiuuddaadd ddee LLiimmaa ((88 hhoorraass))..

9. CCLLIIMMAA
 TTiieennee tteemmppeerraattuurraass
ssuuppeerriioorreess aa llooss 2200ºCC
dduurraannttee eell ddííaa,, LLaass
nnoocchheess ssoonn ffrreessccaass,, ppoorr
ddeebbaajjoo ddee llooss 1100ºCC..
 LLaa eessttaacciióónn lllluuvviioossaa eess ddee
nnoovviieemmbbrree aa mmaarrzzoo,, aall
iigguuaall qquuee eenn llooss ddeemmááss
ppoobbllaaddooss ddee llaa ssiieerrrraa..
 LLooss mmeejjoorreess mmeesseess ppaarraa
vviissiittaarr llaa RReesseerrvvaa ssoonn aabbrriill
yy mmaayyoo,, ccuuaannddoo ttooddoo eell
ppaaiissaajjee eessttáá ccuubbiieerrttoo ddee
uunn mmaannttoo vveerrddee..

10. CCRREEAACCIIÓÓNN
 EEssttaabblleecciiddaa ccoonn DDeeccrreettoo SSuupprreemmoo
NNº 003333--22000011--AAGG,, ddeell 0011 ddee mmaayyoo
ddee 22000011,, ppuubblliiccaaddoo eell 0033 ddee jjuunniioo
ddee 22000011..
 DDiicchhaa nnoorrmmaa ccaatteeggoorriizzóó llaa ZZoonnaa
RReesseerrvvaaddaa AAllttoo CCaaññeettee CCoocchhaass
PPaacchhaaccaayyoo,, eessttaabblleecciiddaa ccoonn
DDeeccrreettoo SSuupprreemmoo NNº 000011--9999--AAGG,,
ddeell 0044 ddee eenneerroo ddee 11999999,, ppuubblliiccaaddoo
eell 0077 ddee eenneerroo ddee 11999999

11. FFlloorraa
 EEnnttrree llaass eessppeecciieess vveeggeettaalleess ssee
eennccuueennttrraann::
 EEll aalliissoo ((AAllnnuuss jjoorruulllleennssiiss))
 LLaa aannjjoojjiisshhaa ((OOppuunnttiiaa ssuubbuullaattaa))
 EEll qquuiinnuuaall ((PPoollyylleeppiiss rraacceemmoossaa))
 EEll qquuiisshhuuaarr ((BBuuddddlleeiiaa iinnccaannaa))
 EEll ccoollllee ((BBuuddddlleeiiaa ccoorriiaacceeaa))
 LLaa ttaayyaa ((PPaarraassttrreepphhiiaa lleeppiiddoopphhyyllllaa))
 LLaass cchhaacchhaass ((EEssccaalllloonniiaa ppeenndduullaa))
 EEll ttaarrwwii ((LLuuppiinnuuss mmuuttaabbiilliiss))

12. FFaauunnaa
 LLaass aavveess lliiggaaddaass aa llooss aammbbiieenntteess
aaccuuááttiiccooss ssoonn rreellaattiivvaammeennttee
nnuummeerroossaass.. LLaass mmááss aabbuunnddaanntteess ssoonn
llooss ppaattooss,, eell zzaammbbuulllliiddoorr yy llaass ggaarrzzaass..
 LLaass aavveess lliiggaaddaass aa aammbbiieenntteess
tteerrrreessttrreess eessttáánn rreepprreesseennttaaddaass ppoorr llaa
ggrraann ccaannttiiddaadd ddee eessppeecciieess ttííppiiccaass ddee
llaa ssiieerrrraa ppeerruuaannaa ccoommoo::

13.  Picaflores (AAgglleeaaccttiiss ccuupprriippeennnniiss,, MMyyrrttiiss
ffaannnnyy,, PPaattaaggoonnaa ggiiggaass,, PPhhaallccoobbaaeennuuss
aallbboogguullaarriiss,, PPoollyyoonnyymmuuss ccaarroollii))
 CCoottiinnggaa ((AAmmppeelliioo rruubbrrooccrriissttaattuu))
 CCoottoorrrraa ((AArraattiinnggaa WWaagglleerrii))
 LLeecchhuuzzaa ((AAtthheennee ccuulliiccuullaarriiaa))
 PPeerriiccoo aannddiinnoo ((BBoollbboorrhhyynncchhuuss oobbbbyyggnneessiiuuss))
 BBuuhhoo ((BBuubboo vviirrggiinniiaannuuss))
 AAgguuiilluucchhoo ccoommúúnn ((BBuutteeoo ppoollyyoossoommaa))

14.  LLaa mmuuccaa ((DDiiddeellpphhiiss
mmaarrssuuppiiaalliiss))
 EEll zzoorrrroo aannddiinnoo ((DDuussiiccyyoonn
ccuullppaaeeuuss))
 EEll ppuummaa ((FFeelliiss ccoonnccoolloorr))
 EEll ggaattoo ssiillvveessttrree ((FFeelliiss
ccoollooccoolloo,, FFeelliiss jjaaccoobbiittaa))
 LLaa aallppaaccaa ((LLaammaa ggllaammaa
ppaaccooss))
 LLaa llllaammaa ((LLaammaa ggllaammaa))
 LLaa vviizzccaacchhaa ((LLaaggiiddiiuumm
ppeerruuaannuumm))
 LLaa mmaarrmmoossaa ((MMaarrmmoossaa
eelleeggaannss))
 EEll vveennaaddoo ggrriiss ((OOddooccooiilleeuuss
vviirrggiinniiaannuuss

15. PPOOBBLLAACCIIOONNEESS
 AAnnttiigguuooss YYaauuyyooss
 HHiissttóórriiccaammeennttee llaa zzoonnaa eess ssuummaammeennttee rriiccaa,,
hhaabbiieennddoo mmuucchhaass eevviiddeenncciiaass qquuee iinnddiiccaann eell
aavvaannzzaaddoo ddeessaarrrroolllloo aaggrrííccoollaa qquuee hhaann lllleeggaaddoo aa
tteenneerr llooss aannttiigguuooss YYaauuyyooss.. EEll NNoorr--YYaauuyyooss eessttaa
ddoottaaddoo ddee rruuiinnaass,, ccaannaalleess yy aannddeenneess pprreeiinnccaaiiccooss..
LLaa ccuullttuurraa YYaauuyyooss eerraa gguueerrrreerraa yy lllleeggóó aa ddoommiinnaarr
eell vvaallllee ddee SSaannttaa EEuullaalliiaa yy uunnaa ppaarrttee ddeell RRíímmaacc..
SSuuss eessppaacciiooss ddee vviiddaa ccoonnssttiittuuííaann aauuttéénnttiiccooss
aarrcchhiippiiééllaaggooss vveerrttiiccaalleess.. HHaabbllaabbaann uunn ccoonnjjuunnttoo ddee
ddiiaalleeccttooss ddee llaa lleenngguuaa AArruu,, ddeell ccuuaall hhooyy eenn ddííaa
ssoobbrreevviivvee eell JJaaqqaarruu.. LLaa rriiccaa yy aannttiigguuaa ttrraaddiicciióónn
aaggrrííccoollaa ddeell NNoorr--YYaauuyyooss eenn ccoommbbiinnaacciióónn ccoonn llooss
rraassggooss ccuullttuurraalleess mmuuyy pprrooppiiooss ddee llaa ccuullttuurraa
YYaauuyyooss iinndduuddaabblleemmeennttee hhaann aappoorrttaaddoo aa llaa
ccrriiaannzzaa ddee uunnaa aaggrroobbiiooddiivveerrssiiddaadd llooccaall ccoonn uunn
nniivveell ddee uussoo yy uunnaa ccoossmmoovviissiióónn iinnhheerreennttee
ddiiffeerreenntteess aall rreessttoo ddeell PPeerrúú..

16. PPoobbllaacciioonneess eenn llaa
aaccttuuaalliiddaadd
 LLaa ppoobbllaacciióónn qquuee hhaabbiittaa eenn llaa RReesseerrvvaa
ssee ddeeddiiccaa pprriinncciippaallmmeennttee aa llaa aaggrriiccuullttuurraa
yy ggaannaaddeerrííaa,, aall ccoommeerrcciioo,, aa llaa aarrtteessaannííaa
ddee ccoonnssuummoo llooccaall yy eenn mmeennoorr mmeeddiiddaa aa
llaa mmiinneerrííaa.. LLaass ffaammiilliiaass ccaammppeessiinnaass ddee
llaass ccoommuunniiddaaddeess aaggrroo--ppaassttoorraalleess
mmaanneejjaann eennttrree 55 aa 2255 ddiiffeerreenntteess ppaarrcceellaass
ddee ccuullttiivvoo dduurraannttee llaa ccaammppaaññaa aaggrrííccoollaa..

17.  LLaa ggaannaaddeerrííaa
mmaayyoorrmmeennttee eess
eexxtteennssiivvaa,, ddee vvaaccuunnooss,,
oovviinnooss yy ccaamméélliiddooss,, eenn
llaass zzoonnaass aallttaass,, bbaassaaddoo
eenn eell ppaassttoorreeoo ssoobbrree
ggrraannddeess eessppaacciiooss ddee
ppaassttooss yy aallgguunnooss
bbooffeeddaalleess.. CCaassii llaa
ttoottaalliiddaadd ddee llaa
pprroodduucccciióónn ddee ccuullttiivvooss
ccoommoo ppaappaa,, ooccaa,, oolllluuccoo,,
mmaaíízz,, hhaabbaass,, ttrriiggoo,, eettcc..
eess ddeessttiinnaaddoo aall ccoonnssuummoo
ffaammiilliiaarr..

18. AAttrraaccttiivvooss ddee llaa
RReesseerrvvaa
 HHuuaannccaayyaa
 SSee eennccuueennttrraa aa 33,,5500 mmssnnmm ddee
aallttuurraa,, yy eessttaa eennccllaavvaaddoo eenn llaa ssiieerrrraa
aallttaa ddee LLuunnaahhuuaannáá,, aa llooss ppiieess ddeell
ggrraann cceerrrroo HHuuaallllaahhuuaaccrráánn,, eess
ffaammoossoo ppoorr ssuuss aagguuaass eessmmeerraallddaa,,
ssuuss ppuueenntteess ddee ppiieeddrraa ddee ffaaccttuurraa
ccoolloonniiaall yy,, ssoobbrree ttooddoo,, ppoorr llaa
hhoossppiittaalliiddaadd ddee ssuu ggeennttee..

20. VViillccaa
 EEss uunn PPiinnttoorreessccoo ppuueebblloo aannddiinnoo ((33
66550 mmssnnmm)) uubbiiccaaddoo aa ssoollaammeennttee
110kkmm ddee HHuuaannccaayyaa ((1155 mmiinnuuttooss)) yy ssee
hhaallllaa aallggoo mmááss eessccoonnddiiddoo eennttrree llaass
mmoonnttaaññaass..
 LLaass aannddeenneerrííaass aaggrrííccoollaass ddee ééppooccaass
iinnccaaiiccaass ssoonn uunn bbuueenn mmoottiivvoo ppaarraa
vviissiittaarr llaa zzoonnaa.. EEnn eessttaa zzoonnaa,, eell rrííoo
CCaaññeettee lllleennaa ppoorr ccoommpplleettoo eell eessttrreecchhoo
vvaallllee,, ffoorrmmaannddoo uunn ccoonnjjuunnttoo ddee
hheerrmmoossaass llaagguunnaass ddee ccoolloorreess vveerrddee yy
ttuurrqquueessaa,, bboorrddeeaaddaass ddee ttuuppiiddooss
ttoottoorraalleess yy bboossqquueess ddee qquueeññuuaall..

21. Andenes localizados eenn vviillccaass

22. OOttrrooss::
 LLaagguunnaa ddee PPaappaaccoocchhaa:: UUbbiiccaaddaa eenn llaa llaa
ppaarrttee aallttaa ddee VViillccaass,, aa 3300 mmiinnuuttooss aa ppiiee
ddeell ppuueebblloo ddee HHuuaannccaayyaa.. EEssttáá
cciirrccuunnddaaddaa ppoorr ttoottoorraalleess yy uunnaa hheerrmmoossaa
ccaassccaaddaa rrooddeeaaddaa ddee bboossqquueess ddee
qquueeññuuaalleess..
 CCaassccaaddaass:: EEnnttrree llooss ppuueebbllooss ddee VViillccaass
yy HHuuaannccaayyaa ssoobbrreessaalleenn llaass llaagguunnaass
HHuuaassccaaccoocchhaa,, HHuuaarriimmaarrccaa,,
CCuucchhuuppaassccaa yy HHuuaallllhhuuaa,, yy llaass ccaassccaaddaass
ddee CChhiinncchhaann -- CChhuuppaaccaa,, CCuucchhuuppaassccaa yy
CCaarrhhuuaayynnoo..

23. Zona ddee llooss ttrraaggaaddeerrooss
 ZZoonnaa qquuee eess ccoonnoocciiddaa aassíí ppoorr qquuee eell rrííoo
CCaaññeettee,, ttaann aabbuunnddaannttee ddee aagguuaass yy
aanncchhoo ddee ccaauuccee ddee pprroonnttoo ssee vvuueellvvee uunn
hhiilloo ddee aagguuaa ffaamméélliiccoo ppaarraa sseerr ""ttrraaggaaddoo""
ppoorr uunn bbooqquueerróónn qquuee aappaarreeccee eenn eell ssuueelloo
yy lluueeggoo rreeaappaarreecceerr vvaarriiooss kkiillóómmeettrrooss mmááss
aaddeellaannttee,, ddee nnuueevvoo ggrraannddee,, hheerrmmoossoo,,
pprrííssttiinnoo yy ttaammiizzaaddoo ddee ccoolloorreess
iimmppoossiibblleess..
 AAhhíí ssee eennccuueennttrraa llaa ccuueevvaa mmaass pprrooffuunnddaa
ddee SSuuddaamméérriiccaa..-- ccoonn uunn ddeessnniivveell ddee
663388mmttss

24. LLaagguunnaa ddee
ppiiqquueeccoocchhaa..--
 EEssttaa eess uunnaa llaagguunnaa ddee eemmbbaallssee
lluuggaarr ddoonnddee ssee ddeessaarrrroollllaa llaa ppeessccaa
ddeeppoorrttiivvaa.. EEnn aaqquueellllaa llaagguunnaa llooss
ppeessccaaddoorreess llooccaalleess sseeggúúnn llooss
ppaarráámmeettrrooss ddee llaa rreesseerrvvaa ssii ppuueeddeenn
ppeessccaarr ppaarraa ssuu ssuusstteennttoo..

25. AAmmeennaazzaass qquuee
aattrraavviieessaa llaa rreesseerrvvaa::
 FFaallttaa ddee ppllaanniiffiiccaacciióónn,, eenn ccuuaannttoo aa llaa
ccoonnssttrruucccciióónn ddee ccaarrrreetteerraass ppoorrqquuee nnoo rreessppeettaa
eell tteemmaa ddee ppaattrriimmoonniioo ccuullttuurraall yy aalltteerraann eell
ppaaiissaajjee..
 MMiiggrraacciióónn..-- LLooss ppoobbllaaddooss ssee eessttáánn
ddeessppoobbllaannddoo yy ppooccoo aa ppooccoo qquueeddaa mmeennooss
ggeennttee jjoovveenn ppaarraa ttrraabbaajjaarr llooss aannddeenneess
 TTuurriissmmoo ddeessoorrddeennaaddoo

26.  VVaannddaalliissmmoo ddeell ttuurriissmmoo ((lleeññaa,,
eexxttrraacccciióónn ddee ppllaannttaass,, bbaassuurraa))..
 GGrraaffiittiiss ssoobbrree llaass ppiinnttuurraass rruuppeessttrreess
hheecchhaass ppoorr llooss rruuppeessttrreess ddeell ssiigglloo XXXXII