xilema y floema

1. SSiisstteemmaa ddee ccoonndduucccciióónn::
XXiilleemmaa,, ccoonncceeppttoo..
CCllaassiiffiiccaacciióónn:: pprriimmaarriioo yy sseeccuunnddaarriioo..
FFllooeemmaa.. CCoonncceeppttoo..
CCllaassiiffiiccaacciióónn:: pprriimmaarriioo yy sseeccuunnddaarriioo..
FFuunncciioonneess yy ddiissttrriibbuucciióónn
eenn eell ccuueerrppoo ddee llaa ppllaannttaa..

2. FFUUEENNTTEE:: EEssttaass ppaaggiinnaass ffuueerroonn uuttiilliizzaaddaass ppaarraa eell
aarrmmaaddoo ddee eessttaa ccllaassee..
 http://biologia.ucr.ac.cr/profesores/Ethel%20Sanchez/Ra%C3%ADz-clase%206-presentaci%C3%B3n.ppt
 http://www.botany.com/
 www.uniovi.es/BOS/Asignaturas/Fvca/Apuntes/TEJIDOS_VASCULARES.doc -
 http://www.virtual.unal.edu.co/cursos/ciencias/2000024/lecciones/cap02/02_04_04_05_06.htm
 http://mazinger.sisib.uchile.cl/repositorio/ww/ciencias_agronomicas/anatomia-vegetal/pagweb-espana/fotos-xilema-y-floema-primario-
raiz.htm
 http://www.agricolas.upm.es/organizacion/departamentos/depbio_imagenes_parteI/Tallo.htm
 http://ciencies.udg.es/ciencies/depart/biologia/suro/histo/biologiacelular/21_1/frames.htm
 http://www.hiperbotanica.net/tema17/17-1haces.htm
 http://www.ciens.ucv.ve:8080/generador/sites/biologiavegetal/archivos/Anatomia%20del%20cormo%20(Tejidos)%202007-
parte%202.pdf
 http://www.agro.unalmed.edu.co/cursos/material/3000418/CLASE_3.pdf
 http://www.uprm.edu/biology/cursos/biologiageneral/OClab7.ppt

3. Sistema de conducción, constituido por células muy especializadas,
que presentan las siguientes características:
a. Por lo general, células, con forma alargada y en dirección del
transporte.
b. Con paredes terminales, casi siempre, oblicuas para aumentar la
superficie de contacto y facilitar el tránsito de sustancias.
c. A menudo fusionadas entre sí forman verdaderos tubos conductores.
Citrus: planta
Tejidos conductores en
corte longitudinal de
tallo

4. Formado por 2 tejidos: el xilema y el
floema, que forman un sistema
continuo a lo largo de todas las partes
de la planta.

6. Spermatophyta

7. XXIILLEEMMAA
 EEss uunn tteejjiiddoo ccoommpplleejjoo qquuee mmoovviilliizzaa aagguuaa yy ssaalleess
mmiinneerraalleess ((nnuuttrriieenntteess)) ssiigguuiieennddoo llaa ddiirreecccciióónn ddee llaa
ccoorrrriieennttee ttrraannssppiirraattoorriiaa.. EEssttáá ffoorrmmaaddoo ppoorr eelleemmeennttooss
ttrraaqquueeaalleess ((ttrraaqquueeiiddaass yy eelleemmeennttooss ddee llooss vvaassooss)),, ffiibbrraass yy
ppaarréénnqquuiimmaa..
 SSee ddeerriivvaa ddeell ccaammbbiiuumm dduurraannttee eell ccrreecciimmiieennttoo
sseeccuunnddaarriioo;; yy ddeell pprrooccaammbbiiuumm ((qquuee ssee ddiiffeerreenncciiaa yyaa eenn
eell eemmbbrriióónn,, yy ssee pprroodduuccee ccoonnttiinnuuaammeennttee aa ppaarrttiirr ddee llooss
mmeerriisstteemmaass aappiiccaalleess)) dduurraannttee eell ccrreecciimmiieennttoo pprriimmaarriioo
((pprroottooxxiilleemmaa yy mmeettaaxxiilleemmaa))..

9. EEll xxiilleemmaa pprriimmaarriioo eessttáá ffoorrmmaaddoo ddee uunnaa ppaarrttee
tteemmpprraannaa,, eell pprroottooxxiilleemmaa ((ddeell ggrriieeggoo pprroottooss:: aanntteess)),,
qquuee ssee eennccuueennttrraa eenn llaass ppaarrtteess pprriimmaarriiaass ddeell ccuueerrppoo ddee
llaa ppllaannttaa qquuee nnoo hhaann ccoommpplleettaaddoo ssuu ddeessaarrrroolllloo,, yy eell
mmeettaaxxiilleemmaa ((ddeell ggrriieeggoo mmeettaa:: ddeessppuuééss)),, qquuee mmaadduurraa
lluueeggoo qquuee ssee hhaa ccoommpplleettaaddoo eell aallaarrggaammiieennttoo ddeell
ccuueerrppoo pprriimmaarriioo..
Ricinus: xilema primario Aristolochia: xilema primario

10. XXiilleemmaa pprriimmaarriioo
Tallo de
girasol, haz
vascular
METAXILEMA,
Más tardío, paredes
mas engrosadas
PROTOXILEMA,
Pocas traqueas y
mucho parénquima

11. XXiilleemmaa pprriimmaarriioo

12. TTiippooss ddee ccéélluullaass qquuee ccoommppoonneenn eell xxiilleemmaa
TTiippooss ddee ccéélluullaass FFuunncciióónn
EElleemmeennttooss ttrraaqquueeaalleess::
TTrraaqquueeiiddaass yy mmiieemmbbrrooss ddee llooss
vvaassooss
CCoonndduucccciióónn yy ssoossttéénn
FFiibbrraass:: FFiibbrroottrraaqquueeiiddaass,, FFiibbrraass
lliibbrriiffoorrmmeess,, FFiibbrraass sseeppttaaddaass,,
FFiibbrraass mmuucciillaaggiinnoossaass
SSoossttéénn,,
aallmmaacceennaammiieennttoo
CCéélluullaass ppaarreennqquuiimmááttiiccaass AAllmmaacceennaammiieennttoo,,
ttrraannssffeerreenncciiaa
EEssttrruuccttuurraass ggllaanndduullaarreess ee
iiddiioobbllaassttooss
SSeeccrreecciióónn,, aaccuummuullaacciióónn

13. EELLEEMMEENNTTOOSS TTRRAAQQUUEEAALLEESS
 EEssttáánn ccoommppuueessttooss ppoorr ttrraaqquueeiiddaass,, eelleemmeennttooss ddee llooss vvaassooss..
 TTaannttoo ttrraaqquueeiiddaass ccoommoo eelleemmeennttooss ddee llooss vvaassooss ssoonn ccéélluullaass
eelloonnggaaddaass ccoonn ppaarreeddeess sseeccuunnddaarriiaass lliiggnniiffiiccaaddaass yy mmuueerrttaass aa
llaa mmaadduurreezz..
 LLooss eelleemmeennttooss ddee llooss vvaassooss ssoonn mmááss ccoorrttooss yy aanncchhooss qquuee llaass
ttrraaqquueeiiddaass,, yy aaddeemmááss ddee ppuunnttuuaacciioonneess ttiieenneenn ppllaaccaass
ppeerrffoorraaddaass qquuee sseeppaarraann uunn mmiieemmbbrroo ddee oottrroo..
 UUnn ggrruuppoo ddee eelleemmeennttooss ddee llooss vvaassooss ccoonneeccttaaddooss
lloonnggiittuuddiinnaallmmeennttee ffoorrmmaa uunn vvaassoo..

14. Tipos de elementos traqueales según los
engrosamientos de la pared secundaria

15. Tipos de puntuaciones en vista superficial y corte óptico
en Magnolia en Liriodendron en Araucaria
Esquema modificado de Esau

16. Tres miembros
de vasos
en Quercus
(roble)

17. PPuunnttuuaacciioonneess rreebboorrddeeaaddaass ddee
AAnnggiioossppeerrmmaa

18.  PPllaaccaa ppeerrffoorraaddaa
eessccaalleerriiffoorrmmee ddee
MMaaggnnoolliiaa..

19. TTrraaqquueeiiddaass
 LLaass ttrraaqquueeiiddaass ssoonn mmuuyy ddeellggaaddaass yy llaarrggaass ccoonn eexxttrreemmooss tteerrmmiinnaalleess
ppuunnttiiaagguuddooss..
 El leño de la mayoría de las Pteridophyta (helechos) y de casi todas las
Gimnospermae está constituido exclusivamente por traqueidas.
 EEnn llaass ttrraaqquueeiiddaass eell aagguuaa ssee mmuueevvee aa ttrraavvééss ddee llaass ppuunnttuuaacciioonneess
rreebboorrddeeaaddaass aattrraavveessaannddoo llaa mmeemmbbrraannaa qquuee uunnee aa llaass ppuunnttuuaacciioonneess
 EEssttaa mmeemmbbrraannaa eessttáá ccoommppuueessttaa ppoorr lláámmiinnaa mmeeddiiaa yy ppaarreedd pprriimmaarriiaa,, eess
mmuuyy fflleexxiibbllee yy ppeerrmmiittee eell mmoovviimmiieennttoo ddeell TToorroo,, eell ccuuaall ppuueeddee bbllooqquueeaarr
llaa eennttrraaddaa ddee aagguuaa aall oobbssttaaccuulliizzaarr llaa aabbeerrttuurraa ddee llaa ppuunnttuuaacciióónn..
 LLaass ppuunnttuuaacciioonneess rreebboorrddeeaaddaass ddee aannggiioossppeerrmmaass nnoo ttiieenneenn TTOORROO..

20. TTiippooss ddee TTrraaqquueeiiddaass

22. MMaaddeerraa ddee ppiinnoo

25. FFIIBBRRAASS
 Son células alargadas, de lumen muy angosto,
con paredes secundarias lignificadas y más
gruesas que las de las traqueidas en la misma
madera.
 Existen 2 tipos de fibras:
fibrotraqueidas y fibras libriformes.

26. Fibrotraqueidas yy ffiibbrraass lliibbrriiffoorrmmeess
 LLaass lliibbrriiffoorrmmeess ssoonn mmááss llaarrggaass yy ddee ppaarreeddeess mmááss ggrruueessaass
qquuee llaass ffiibbrroottrraaqquueeiiddaass yy nnoo ttiieenneenn ppuunnttuuaacciioonneess
rreebboorrddeeaaddaass ((pprreesseennttaann ppuunnttuuaacciioonneess ssiimmpplleess))..
 LLaass ffiibbrroottrraaqquueeiiddaass ttiieenneenn ppuunnttuuaacciioonneess rreebboorrddeeaaddaass
ccuuyyaass ccaavviiddaaddeess ssoonn mmááss ppeeqquueeññaass qquuee llaass ddee llaass
ttrraaqquueeiiddaass eenn llaa mmiissmmaa mmaaddeerraa..
 AAmmbbooss ttiippooss ddee ffiibbrraass ppuueeddeenn mmaanntteenneerr uunn pprroottooppllaassttoo
vviivvoo ppoorr llaarrggoo ttiieemmppoo,, sseemmeejjaannddoo ffuunncciioonnaallmmeennttee aa
ccéélluullaass ddee ppaarréénnqquuiimmaa ppuueess aallmmaacceennaann ssuussttaanncciiaass
ttóóxxiiccaass oo ddee rreesseerrvvaa..

27. XXiilleemmaa
PPrriimmaarriioo
 Posee los tipos
celulares básicos del
xilema secundario,
pero no está
organizado en
sistemas axiales y
radiales.
 En tallos, hojas y
partes florales
(crecimiento
primario) el xilema
primario (y el
floema asociado)
está organizado en
haces vasculares.

28. XXiilleemmaa pprriimmaarriioo eenn
MMoonnooccoottiilleeddóónneeaass
 LLaa mmaayyoorrííaa ddee llaass mmoonnooccoottiilleeddóónneeaass ttiieenneenn uunnaa
ddiissttrriibbuucciióónn ccoommpplleejjaa ddee hhaacceess vvaassccuullaarreess,, ppuuddiieennddoo
eessttaarr ddiissttrriibbuuiiddooss ppoorr ttooddoo eell ttaalllloo,, ppeerroo ssoonn mmááss
nnuummeerroossooss eenn llaa ppeerriiffeerriiaa

29. XXiilleemmaa pprriimmaarriioo eenn
DDiiccoottiilleeddóónneeaass
 LLooss hhaacceess vvaassccuullaarreess eessttáánn sseeppaarraaddooss ppoorr ppaarréénnqquuiimmaa
iinntteerrffaasscciiccuullaarr,, eell ccuuaall ccoonneeccttaa llaa ccoorrtteezzaa ccoonn llaa
mméédduullaa

30. d En muchas plantas, deessppuuééss ddee ccoonncclluuiiddoo eell
ccrreecciimmiieennttoo pprriimmaarriioo,, ssee pprroodduucceenn tteejjiiddooss
sseeccuunnddaarriiooss.. EEll xxiilleemmaa sseeccuunnddaarriioo,, ssee
ddeessaarrrroollllaa aa ppaarrttiirr ddeell ccaammbbiiuumm vvaassccuullaarr..
Transcorte de tallo en Pinus - Posición de los meristemas secundarios

31. Xilema secundario
 FFoorrmmaa llaa mmaaddeerraa ddee llaass ppllaannttaass lleeññoossaass tteenniieennddoo llooss
mmiissmmooss ttiippooss cceelluullaarreess qquuee eell xxiilleemmaa pprriimmaarriioo..
 EEssttáá oorrggaanniizzaaddoo eenn ddooss ssiisstteemmaass ((aaxxiiaall yy rraaddiiaall))..
 EEnn eell aaxxiiaall,, llaass ccéélluullaass eessttáánn oorriieennttaaddaass ccoonn ssuuss eejjeess
mmaayyoorreess ppaarraalleellooss aall eejjee ddeell ttaalllloo,, mmiieennttrraass qquuee eenn eell
rraaddiiaall ssee oorrggaanniizzaann eenn áánngguulloo rreeccttoo ccoonn rreessppeeccttoo aall eejjee
ddeell ttaalllloo ((eessttaa oorrggaanniizzaacciióónn rreefflleejjaa llaa mmiissmmaa
oorrggaanniizzaacciióónn ddeell ccaammbbiiuumm,, ddeell ccuuaall ssee ddeerriivvaa))..

33. TTEEJJIIDDOOSS VVAASSCCUULLAARREESS::
FFLLOOEEMMAA

34. El floema
Es el tejido conductor encargado
del transporte de nutrientes,
especialmente azúcares, producidos
por la parte aérea fotosintética y
autótrofa, hacia las partes basales
subterráneas, no fotosintéticas,
heterótrofas de las plantas
vasculares.

35. FFLLOOEEMMAA
 Es un tejido vivo, complejo, cuya función es
transportar materia elaborada (sacarosa, nutrientes y
hormonas, entre otras).
 Se clasifica en floema primario y secundario.
 El primario se deriva del procambium (protofloema y
metafloema) y el secundario del cambium (estando
organizado en sistemas axial y radial).
 Las gimnospermas y angiospermas presentan floema
primario y secundario, mientras que las
monocotiledóneas solamente tienen floema primario.

36.  SSee ddiiffeerreenncciiaa eenn pprroottooffllooeemmaa yy mmeettaaffllooeemmaa..
EEll pprriimmeerroo mmaadduurraa eenn llaass ppaarrtteess ddee llaa ppllaannttaa
qquuee aaúúnn eessttáánn ccrreecciieennddoo eenn eexxtteennssiióónn,, yy ssuuss
eelleemmeennttooss ccrriibboossooss pprroonnttoo ssee vvuueellvveenn
iinnaaccttiivvooss..
 EEll mmeettaaffllooeemmaa ssee ddiiffeerreenncciiaa mmááss ttaarrddee,,
ccoommpplleettaa ssuu mmaadduurraacciióónn ddeessppuuééss qquuee eell
óórrggaannoo hhaa tteerrmmiinnaaddoo ssuu ccrreecciimmiieennttoo eenn
lloonnggiittuudd.. EEnn llaass ppllaannttaass qquuee nnoo ppoosseeeenn
ccrreecciimmiieennttoo sseeccuunnddaarriioo,, ccoonnssttiittuuyyee eell ffllooeemmaa
ffuunncciioonnaall ddee llooss óórrggaannooss aadduullttooss..

37. Transcorte de haces vasculares en Zea mays
(Monocotiledónea) - Floema primario
Haz vascular joven Haz vascular maduro

38. CCéélluullaass ddeell ffllooeemmaa
GGrruuppoo TTiippooss ddee ccéélluullaass
CCéélluullaass ccrriibboossooss CCéélluullaass ccrriibboossaass
EElleemmeennttooss ddee llooss
ttuubbooss ccrriibboossooss
EElleemmeennttooss
eesscclleerreennqquuiimmááttiiccooss
FFiibbrraass yy eesscclleerreeiiddaass
EElleemmeennttooss
ppaarreennqquuiimmááttiiccooss
CCéélluullaass
aaccoommppaaññaanntteess
CCéélluullaass aallbbuummiinnoossaass
CCéélluullaass
ppaarreennqquuiimmááttiiccaa
aaxxiiaalleess
CCéélluullaass
ppaarreennqquuiimmááttiiccaass
rraaddiiaalleess
EElleemmeennttooss ggllaanndduullaarreess
ee iiddiioobbllaassttooss
FFuunncciióónn
CCoonndduucccciióónn ddee nnuuttrriieenntteess aa llaarrggaa ddiissttaanncciiaa
SSoossttéénn,, aa vveecceess aallmmaacceennaammiieennttoo ddee
aazzúúccaarreess
CCaarrggaa yy ddeessccaarrggaa ddee ttuubbooss ccrriibboossooss::
ttrraassllaaddoo rraaddiiaall..
AAllmmaacceennaammiieennttoo
SSeeccrreecciióónn,, ddeeppóóssiittoo

39. EEll ffllooeemmaa sseeccuunnddaarriioo,, iigguuaall qquuee
eell xxiilleemmaa sseeccuunnddaarriioo,, ssee oorriiggiinnaa eenn
eell ccaammbbiiuumm,, uubbiiccaaddoo hhaacciiaa llaa
ppeerriiffeerriiaa ddee ttaalllloo oo rraaíízz.. PPoosseeee uunn
ssiisstteemmaa aaxxiiaall yy uunn ssiisstteemmaa rraaddiiaall,,
qquuee ssee ccoonnttiinnúúaa ccoonn eell ddeell xxiilleemmaa
sseeccuunnddaarriioo aa ttrraavvééss ddeell ccaammbbiiuumm..

40. OORRGGAANNIIZZAACCIIOONN
 AAnnáállooggaa aa llaa ddeell xxiilleemmaa..
 YYaa qquuee ssee llooccaalliizzaa cceerrccaa ddee llaa ppeerriiffeerriiaa ddee llaa ppllaannttaa,, ssuuffrree
oobblliitteerraacciióónn ddeebbiiddoo aall aauummeennttoo eenn ddiiáámmeettrroo ddeell ttrroonnccoo,,
aa llaa mmaayyoorr pprroodduucccciióónn ddee xxiilleemmaa,, yy aa llaa pprreesseenncciiaa ddee
ppaarreeddeess pprriimmaarriiaass qquuee ooffrreecceenn mmeennoorr rreessiisstteenncciiaa qquuee llaass
ppaarreeddeess sseeccuunnddaarriiaass ddeell xxiilleemmaa..
 LLooss rraayyooss ddeell ffllooeemmaa ssoonn ccoonnttiinnuuooss ccoonn llooss ddeell xxiilleemmaa..

42.  EEssttaa llooccaalliizzaaddoo eenn ttooddaa llaa
ppllaannttaa,, ccoommoo hhoojjaass,, ttaallllooss
yy rraaiicceess..

43. TTIIPPOOSS CCEELLUULLAARREESS
 EEnn GGiimmnnoossppeerrmmaass yy ppllaannttaass vvaassccuullaarreess ssiinn
sseemmiillllaa,, eell ffllooeemmaa eessttáá ccoommppuueessttoo ppoorr ccéélluullaass
ccrriibboossaass yy ccéélluullaass aallbbuummiinnoossaass,, ppaarréénnqquuiimmaa yy
ffiibbrraass..
 EEnn AAnnggiioossppeerrmmaass eessttáá ccoommppuueessttoo ppoorr
eelleemmeennttooss ddee llooss ttuubbooss ccrriibboossooss yy ccéélluullaass
aaccoommppaaññaanntteess,, ppaarréénnqquuiimmaa yy ffiibbrraass..

44. Elementos de los tubos cribosos
(Angiospermas)
 Tienen paredes celulares primarias ccoonn zzoonnaass ppoorroossaass llllaammaaddaass
áárreeaass ccrriibboossaass qquuee ssee ccoonneeccttaann ccoonn oottrrooss mmiieemmbbrrooss ddee llooss ttuubbooss
ccrriibboossooss ccoonnttiigguuooss..
 AAllgguunnaass sseecccciioonneess ddee llaa ppaarreedd pprreesseennttaann ppoorrooss ddee mmaayyoorr ttaammaaññoo
yy ssoonn llllaammaaddaass ppllaaccaass ccrriibboossaass..
 EEssttaass ppllaaccaass eessttáánn rrooddeeaaddooss ddee ccaalloossaa.. ((LLaa ccaalloossaa eess uunn
ccaarrbboohhiiddrraattoo,, ppoollíímmeerroo ddee llaa gglluuccoossaa,, ssiinntteettiizzaaddaa eenn llaa mmeemmbbrraannaa
ppllaassmmááttiiccaa))..
 EEnn llooss mmiieemmbbrrooss ddee llooss ttuubbooss ccrriibboossooss llaass áárreeaass ccrriibboossaass ssoonn
mmuuyy ddiiffeerreenncciiaaddaass yy ssee pprreesseennttaann eenn llooss eexxttrreemmooss ddee llaa ccéélluullaa ((eenn
llaass ppllaaccaass ccrriibboossaass))..
 LLooss ttuubbooss ccrriibboossooss ssee ccoonneeccttaann uunnooss aa oottrrooss eenn ssuuss eexxttrreemmooss,,
ffaacciilliittaannddoo uunn ttrraannssppoorrttee mmááss eeffiicciieennttee qquuee eell ttrraannssppoorrttee llaatteerraall
qquuee ssee ddaa eenn llaass ccéélluullaass ccrriibboossaass..

46.  CCéélluullaass aaccoommppaaññaanntteess

47. CCéélluullaass ddeell ffllooeemmaa eenn NNiiccoottiiaannaa ttaabbaaccuumm,, eenn
vveerrddee llooss ttuubbooss ccrriibboossooss

48. Placa cribosa simple en ttrraannssccoorrttee ddee ttuubboo ccrriibboossoo ddee
CCuuccuurrbbiittaa sspp..,, zzaappaalllloo

49. Comunicaciones iinntteerrcceelluullaarreess
eenn ccoorrttee lloonnggiittuuddiinnaall ddee ffllooeemmaa ddee CCuuccuurrbbiittaa sspp..
11-- áárreeaass ccrriibboossaass eenn ppaarreeddeess llaatteerraalleess ddee eelleemmeennttooss ccrriibboossooss
22-- ccaammppooss pprriimmaarriiooss ddee ppuunnttuuaacciioonneess eenn ccéélluullaass ppaarreennqquuiimmááttiiccaass

50. CCéélluullaass aaccoommppaaññaanntteess
 Las células acompañantes están íntimamente ligadas a los
elementos cribosos a través de plasmodesmos, tienen un
citoplasma denso, un núcleo grande, y una gran abundancia de
ribosomas.
 Semejan células secretoras pues tienen una gran habilidad para
transportar azúcares en contra del gradiente de concentración.
 El elemento criboso y su célula acompañante se derivan de las
mismas iniciales fusiformes en las angiospermas.
 Una célula acompañante está asociada sólo a un miembro de los
tubos cribosos, pero este puede estar asociado con más de una
célula compañera.

51. CCÉÉLLUULLAASS CCRRIIBBOOSSAASS
((GGiimmnnoossppeerrmmaass))
 EEnn eellllaass llaass áárreeaass ccrriibboossaass eessttáánn ppooccoo ddiiffeerreenncciiaaddaass yy ssee
pprreesseennttaann aa lloo llaarrggoo ddee llooss llaaddooss ddee llaa ccéélluullaa,, nnoo eenn llooss eexxttrreemmooss..
 LLaass ccéélluullaass ccrriibboossaass ssee ccoonneeccttaann uunnaass aa oottrraass aa ttrraavvééss ddee ssuuss
ppaarreeddeess llaatteerraalleess,, ppoorr lloo qquuee eell ttrraannssppoorrttee nnoo eess ttaann eeffiicciieennttee
ccoommoo eenn llooss eelleemmeennttooss ddee llooss ttuubbooss ccrriibboossooss..
 HHaayy ccéélluullaass ccrriibboossaass eenn ggiimmnnoossppeerrmmaass yy ppllaannttaass vvaassccuullaarreess ssiinn
sseemmiillllaa ((LLyyccooppooddiiooss,, SSeellaaggiinneellllaass))..
 EEnn llaass ggiimmnnoossppeerrmmaass,, llaass ccéélluullaass aallbbuummiinnoossaass rraarraammeennttee ssee
ddeerriivvaann ddee llaass mmiissmmaass iinniicciiaalleess ffuussiiffoorrmmeess..

52. AArreeaass
ccrriibboossaass