El relieve de la Península Ibérica. Tema 4.

1. TTeemmaa 44.. EEll rreelliieevvee ddee llaa ppeenníínnssuullaa
IIbbéérriiccaa.. CCuurrssoo..22001144//22001155

2. LLaa PPeenníínnssuullaa IIbbéérriiccaa11 eess uunnaa ppeenníínnssuullaa qquuee ssee eennccuueennttrraa ssiittuuaaddaa eenn eell ssuuddooeessttee ddee EEuurrooppaa;; eessttáá
rrooddeeaaddaa ppoorr eell mmaarr MMeeddiitteerrrráánneeoo,, eell ooccééaannoo AAttlláánnttiiccoo yy uunniiddaa aall rreessttoo ddeell ccoonnttiinneennttee eeuurrooppeeoo ppoorr eell
nnoorreessttee.. EEll iissttmmoo ((eell lluuggaarr mmááss eessttrreecchhoo)) ssee hhaa eessttaabblleecciiddoo ccoonnvveenncciioonnaallmmeennttee aa lloo llaarrggoo ddee llaa llíínneeaa
ddiivviissoorriiaa ddee aagguuaass.. HHiissttóórriiccaammeennttee,, ssee hhaa ddeennoommiinnaaddoo PPeenníínnssuullaa IIbbéérriiccaa,, IIbbeerriiaa,, PPeenníínnssuullaa
HHiissppáánniiccaa oo PPeenníínnssuullaa.. SSuu nnoommbbrree pprroovviieennee ddeell rrííoo ÍÍbbeerr ,, pprroobbaabblleemmeennttee eell aaccttuuaall
EEbbrroo..

3. Limites de
La península.

4. Sistemas
Montañosos.

5. EEll mmaacciizzoo GGaallaaiiccoo--LLeeoonnééss eess uunn ssiisstteemmaa ddee ssiieerrrraass yy mmoonnttaaññaass ddee GGaalliicciiaa
yy ddee llaa zzoonnaa lliimmííttrrooffee ccoonn llaass pprroovviinncciiaass ddee ZZaammoorraa yy LLeeóónn,, eenn EEssppaaññaa

6. LLaa ccoorrddiilllleerraa CCaannttáábbrriiccaa,, ttaammbbiiéénn ccoonnoocciiddaa ccoommoo llooss mmoonntteess
CCaannttáábbrriiccooss oo,, ssiimmpplleemmeennttee,, LLaa CCaannttáábbrriiccaa,, eess uunnaa ccoorrddiilllleerraa llooccaalliizzaaddaa eenn
eell nnoorrttee ddee EEssppaaññaa qquuee ddiissccuurrrree ppaarraalleellaa aall mmaarr CCaannttáábbrriiccoo.. EEss llaa ccaaddeennaa
mmoonnttaaññoossaa mmááss oocccciiddeennttaall ddee EEuurrooppaa yy ttiieennee uunnaa lloonnggiittuudd ddee uunnooss 448800
kkiillóómmeettrrooss ((ddiirreecccciióónn ooeessttee--eessttee)) yy uunnaa mmeeddiiaa ddee 110000 KKmm.. ddee aanncchhuurraa

7. Montes vascos es la denominación de una cordillera situada eenn eell eexxttrreemmoo
sseepptteennttrriioonnaall ddee llaa ppeenníínnssuullaa IIbbéérriiccaa.. SSoonn llaa ppaarrttee mmááss oorriieennttaall ddee
ccoorrddiilllleerraa CCaannttáábbrriiccaa,, eennllaazzaannddoo ééssttaa aa llooss PPiirriinneeooss..

8. Cordillera ddee llooss PPiirriinneeooss..

9. MMoonntteess ddee LLeeóónn

10. EEll SSiisstteemmaa CCeennttrraall eess uunnaa ccoorrddiilllleerraa ssiittuuaaddaa eenn eell cceennttrroo ddee llaa ppeenníínnssuullaa IIbbéérriiccaa qquuee
ttiieennee uunnaa oorriieennttaacciióónn ooeessttee--eessttee eenn ssuu mmiittaadd ooeessttee,, yy oorriieennttaacciióónn ssuurrooeessttee--nnoorreessttee eenn ssuu
mmiittaadd eessttee.. TTiieennee uunnaa lloonnggiittuudd aapprrooxxiimmaaddaa ddee 660000 KKmm.. yy vvaa ddeessddee eell cceennttrroo ddee PPoorrttuuggaall
aall SSiisstteemmaa IIbbéérriiccoo,, ssiittuuaaddoo eenn eell cceennttrroo--nnoorreessttee ddee EEssppaaññaa..

11. EEll SSiisstteemmaa IIbbéérriiccoo eess uunnaa ccoorrddiilllleerraa ddee mmoonnttaaññaass ddee aallttiittuudd mmeeddiiaa qquuee lliimmiittaa
llaa mmeesseettaa cceennttrraall ddee EEssppaaññaa.. AAllgguunnooss ddee ssuuss ppiiccooss mmááss aallttooss ssoonn eell MMoonnccaayyoo
((22..331133 mm)),, ssuu ccuummbbrree ddee mmaayyoorr aallttiittuudd,,

12. El Moncayo es el punto más alto del SSiisstteemmaa IIbbéérriiccoo..

13. La Leyenda ddeell MMoonnccaayyoo..
CCuueennttaa llaa lleeyyeennddaa qquuee eexxiissttee uunnaa ggrruuttaa eenn eell MMoonnccaayyoo ppoorr ddoonnddee mmaannaa ffrrííaa
aagguuaa.. CCeerrccaa ddee aallllíí eexxiissttee uunn ppuueebblloo yy llaass jjoovveenncciittaass ddee eessee ppuueebblloo aaccuuddííaann
ttooddooss llooss ddííaass aa lllleennaarr llooss ccaannttaarrooss.. EEll ttííoo GGrreeggoorriioo,, uunn aanncciiaannoo ddee eessee
lluuggaarr,, lleess ccoonnttóó llaa hhiissttoorriiaa ddee uunn jjoovveenn ppaassttoorr qquuee ppeerrddiióó eell rreebbaaññoo yy eennttrróó
eenn llaa ggrruuttaa.. OObbsseerrvvóó qquuee hhaabbííaa ggrraann ccaannttiiddaadd ddee jjooyyaass ((oorroo,, ppllaattaa,, rruubbííeess,,
ddiiaammaanntteess,, zzaaffiirrooss...... yy ccuussttooddiiáánnddoolloo uunnooss sseerreess ddiimmiinnuuttooss yy hhoorrrreennddooss))
ttooddoo lloo qquuee ssee ppeerrddííaa oo iinncclluussoo llooss tteessoorrooss ddee llooss mmoorrooss aall hhuuiirr aa ssuurr,, eerraa
rreeccooggiiddoo ppoorr eessttooss sseerreess..
EExxiissttííaa uunnaa rreedd ddee ccaammiinnooss ssuubbtteerrrráánneeooss ppoorr ttooddoo eell MMoonnccaayyoo.. EEll ppaassttoorr aall
ffiinnaall ppuuddoo eessccaappaarr ccoonn ssuueerrttee ddee ttaalleess bbeessttiiaass.. EEll aanncciiaannoo lleess ddiijjoo qquuee ppoorr llaa
nnoocchhee,, aall aaccuuddiirr aa eessaa ggrruuttaa ssee ppooddííaann eessccuucchhaarr llaass vvoocceecciillllaass ddee eessooss
ggnnoommooss,, ppeerroo qquuee nnuunnccaa lleess hhiicciieesseenn ccaassoo.. AAll ddííaa ssiigguuiieennttee,, ccaassii aall
aannoocchheecceerr,, ddooss ddee eessaass jjoovveenncciittaass ((MMaarrttaa yy MMaaggddaalleennaa,, uunnaass ppoobbrreess
hheerrmmaannaass hhuuéérrffaannaass)) ddeecciiddiieerroonn iirr eessaa mmiissmmaa nnoocchhee aa llaa ggrruuttaa ddeell
MMoonnccaayyoo,, aabbssoorrttaass ccoonn llaass hhiissttoorriiaass ddeell aanncciiaannoo.. EEll aagguuaa yy eell vviieennttoo lleess
eemmppeezzaarroonn aa hhaabbllaarr ""NNiiññaa,, ddééjjaammee bbeessaarr ttuuss ppiieess"",, ""ddééjjaammee aaggiittaarr ttuuss
ccaabbeellllooss"".. MMaarrttaa qquueeddóó eennssiimmiissmmaaddaa,, mmiieennttrraass qquuee MMaaggddaalleennaa eemmppeezzóó aa
tteenneerr mmiieeddoo.. EEnnttoonncceess eell aagguuaa lleess ooffrreecciióó jjooyyaass yy ppooddeerr;; eell vviieennttoo aammoorr ssii
eennttrraabbaann eenn llaa ggrruuttaa.. MMaarrttaa ssee aacceerrccóó aauunn mmááss aa llaa ggrruuttaa mmiieennttrraass qquuee
MMaaggddaalleennaa ssee aalleejjaabbaa aatteemmoorriizzaaddaa,, ppeerroo aammbbaass mmiirraabbaann ffiijjaammeennttee aall
mmaannaannttiiaall.. EEnnttoonncceess eennmmuuddeecciieerroonn aagguuaa yy vviieennttoo yy aappaarreecciióó uunn ggnnoommoo,, uunn
hhoommbbrreecciilllloo ttrraassppaarreennttee yy lluummiinnoossoo qquuee rreeííaa yy ssaallttaabbaa yy ssee vvoollvviióó aa
iinnttrroodduucciirr eenn llaa ggrruuttaa.. MMaarrttaa,, aattrraaííddaa,, lloo ssiigguuiióó yy nnoo rreeggrreessóó.. DDiicceenn qquuee
aallgguunnaass nnoocchheess ssee eessccuucchhaa eell llllaannttoo ddee MMaarrttaa eenn eell nnaacciimmiieennttoo ddeell
mmaannaannttiiaall..

14. LLooss MMoonntteess ddee TToolleeddoo ssoonn uunnaa ffoorrmmaacciióónn mmoonnttaaññoossaa ddee llaa
PPeenníínnssuullaa IIbbéérriiccaa,, qquuee sseeppaarraann llaa ccuueennccaa ddeell TTaajjoo ddee llaa ddeell GGuuaaddiiaannaa.. TTiieennee
uunnaa lloonnggiittuudd mmááxxiimmaa ddee eessttee aa ooeessttee ddee uunnooss 335500 kkmm yy uunnaa aanncchhuurraa mmááxxiimmaa
ddee uunnooss 110000 kkmm

15. EEll SSiisstteemmaa MMeeddiitteerrrráánneeoo CCaattaalláánn,, ttaammbbiiéénn ccoonnoocciiddoo ccoommoo llaass
CCoorrddiilllleerraass CCoosstteerraass eess uunn ssiisstteemmaa dduuaall ddee aalliinneeaacciioonneess mmoonnttaaññoossaass
ppaarraalleellaass,, llaa CCoorrddiilllleerraa PPrreelliittoorraall yy llaa CCoorrddiilllleerraa LLiittoorraall..

16. SSiieerrrraa MMoorreennaa eess uunnaa ccoorrddiilllleerraa ddeell ssuurr ddee EEssppaaññaa,, qquuee sseeppaarraa llaa MMeesseettaa ddee
llaa DDeepprreessiióónn BBééttiiccaa..

17. LLaass CCoorrddiilllleerraass BBééttiiccaass oo SSiisstteemmaass BBééttiiccooss ssoonn uunn ccoonnjjuunnttoo ddee ssiisstteemmaass
mmoonnttaaññoossooss qquuee ssee eexxttiieennddeenn ppoorr eell ssuurr ddee llaa PPeenníínnssuullaa IIbbéérriiccaa,, ddeessddee eell ggoollffoo
ddee CCááddiizz hhaassttaa AAlliiccaannttee yy BBaalleeaarreess.. FFoorrmmaann ppaarrttee ddeell AArrccoo ddee GGiibbrraallttaarr yy ssee
ssuubbddiivviiddeenn eenn llaass ccoorrddiilllleerraass,, SSuubbbbééttiiccaa yy PPeenniibbééttiiccaa..

18. LLaa lleeyyeennddaa ddeell MMuullhhaaccéénn
 EEssttaa mmoonnttaaññaa ttoommaa ssuu nnoommbbrree ddeell rreeyy nnaazzaarríí MMuulleeyy--HHaasssseemm,, ppaaddrree
ddeell mmoonnaarrccaa mmuussuullmmáánn BBooaabbddiill,, qquuee ffuuee eell úúllttiimmoo rreeyy áárraabbee ddee
GGrraannaaddaa.. CCuueennttaa llaa lleeyyeennddaa qquuee MMuulleeyy HHaasssseemm ssee eennaammoorróó ddee uunnaa
ddoonncceellllaa ddee llaa ssuullttaannaa AAiixxaa,, llllaammaaddaa IIssaabbeell ddee SSoollííss,, llaa ccoonnvviirrttiióó eenn
ssuu ffaavvoorriittaa yy llaa llllaammóó SSoorraayyaa ((lluucceerroo ddee llaa mmaaññaannaa))..
PPoorr eelllloo llaa ssuullttaannaa eennffaaddaaddaa pprroovvooccóó uunn eennffrreennttaammiieennttoo eennttrree ssuu
lliinnaajjee ((llooss aabbeenncceerrrraajjeess)),, yy eell lliinnaajjee ddee ssuu mmaarriiddoo ((llooss cceeggrrííeess)) qquuee
lllleevvóó aall rreeiinnoo aa uunnaa gguueerrrraa cciivviill qquuee lloo ddeessoollóó.. EEll vviieejjoo MMuulleeyy
HHaasssseemm ttuuvvoo qquuee ssaalliirr aall eexxiilliioo eenn ccuuyyaa mmaarrcchhaa ccaayyóó mmoorrttaallmmeennttee
eennffeerrmmoo eenn eell CCaassttiilllloo ddee MMoonnddúújjaarr ddoonnddee mmuurriióó.. TTrraass ssuu mmuueerrttee
SSoorraayyaa lllleevvóó ssuu ccuueerrppoo aall ppiiccoo mmááss aallttoo ddeell rreeiinnoo qquuee ttoommóó ssuu
nnoommbbrree aa ppaarrttiirr ddee eessee mmoommeennttoo..

19. Las Columnas ddee HHéérrccuulleess sseeggúúnn llaa mmiittoollooggííaa
GGrriieeggaa..

EEnn uunn aarrrreebbaattoo ddee llooccuurraa HHeerraacclleess ((HHéérrccuulleess)) hhaabbííaa mmaattaaddoo aa ssuuss hhiijjooss.. RReeccoobbrraaddaa
llaa rraazzóónn,, eell OOrrááccuulloo ddee DDeellffooss llee hhaabbííaa iinnddiiccaaddoo qquuee ppaarraa ppuurriiffiiccaarrssee,, ddeebbeerrííaa eessttaarr aall
sseerrvviicciioo ddeell rreeyy ddee TTiirriinnttoo,, EEuurriisstteeoo,, dduurraannttee ddooccee aaññooss.. HHaabbiieennddoo lllleeggaaddoo aall mmoonnaarrccaa
llaa ffaammaa ddee llooss bbuueeyyeess ddee GGeerriióónn,, sseerr ffaabbuulloossoo qquuee ppoosseeííaa ttrreess ccuueerrppooss yy qquuee mmoorraabbaa
eenn eell LLeejjaannoo OOcccciiddeennttee,, yy aapprroovveecchháánnddoossee qquuee aaúúnn nnoo hhaabbííaann eexxppiirraaddoo llooss ddooccee
aaññooss ddee sseerrvviicciiooss,, eennccaarrggóó aa HHeerraacclleess qquuee ccaappttuurraassee ddiicchhooss rreebbaaññooss..
EEll vviiaajjee ddee iiddaa,, aanntteess ddee lllleeggaarr aa EErriitteeiiaa ((uunnaa ddee llaass aannttiigguuaass iissllaass ssoobbrree llaass qquuee
aaccttuuaallmmeennttee ssee aassiieennttaa llaa cciiuuddaadd ddee SSaann FFeerrnnaannddoo)) ffuuee pprróóddiiggoo eenn aavveennttuurraass yy
lluucchhaass ddee ttooddoo ttiippoo,, hhaassttaa eell eexxttrreemmoo qquuee ""ppaarraa ccoonnmmeemmoorraarr ssuuss hhaazzaaññaass ffuueerroonn
eelleevvaaddaass llaass ccoolluummnnaass qquuee lllleevvaann ssuu nnoommbbrree,, qquuee sseeppaarraann EEuurrooppaa ddee ÁÁffrriiccaa,, eess
ddeecciirr,, llaa ddeell ppeeññóónn ddee GGiibbrraallttaarr ((aannttiigguuoo KKaallppee oo «CCaallppee»)) yy llaa ddeell MMoonnttee HHaacchhoo eenn
CCeeuuttaa ((aannttiigguuaa «AAbbiillaa»)),, rreessppeeccttiivvaammeennttee..
HHeerraacclleess ttoommóó pprreessttaaddaa llaa CCooppaa ddee HHeelliiooss ppaarraa nnaavveeggaarr ssoobbrree eell ooccééaannoo yy lllleeggaarr aa llaa
ttiieerrrraa ddee GGeerriióónn.. MMaattóó aa ééssttee yy rreeggrreessóó aall rreeiinnoo ddee EEuurriisstteeoo ccoonn eell ggaannaaddoo.. FFuuee
HHéérrccuulleess qquuiieenn sseeppaarróó llaass ddooss rrooccaass ppaarraa aabbrriirr eell ccaammiinnoo aall OOccééaannoo AAttlláánnttiiccoo..


20. EEll PPeeññóónn ddee
GGiibbrraallttaarr
MMoonnttee
HHaacchhoo..
CCeeuuttaa..

21. CC.. AAjjooss CC.. MMaacchhiicchhaaccoo
CCaabbooss ddee llaa
PPeenníínnssuullaa
IIbbéérriiccaa
CC.. DDee llaass PPeeññaass

22. GGoollffoo ddee VViizzccaayyaa
GGoollffoo ddee CCááddiizz
GGoollffoo ddee LLeeóónn
GGoollffoo ddee VVaalleenncciiaa
GGoollffooss ddee llaa
PPeenníínnssuullaa IIbbéérriiccaa..

23. NNeerrvviióónn BBiiddaassooaa
NNaallóónn
EEoo
MMiiññoo
DDuueerroo..
TTaajjoo
GGuuaaddiiaannaa
GGuuaaddaallqquuiivviirr
TTeerr..
LLlloobbrreeggaatt
EEbbrroo
TTuurriiaa
JJuuccaarr
SSeegguurraa
RRííooss mmááss iimmppoorrttaanntteess
ddee EEssppaaññaa