SlideShare una empresa de Scribd logo

Estatuto del embrion

•Descargar como PPT, PDF•
•
F
frjaimeivan

Estatuto del Embrión Humano

Educación
1 de 46
CCuurrssoo ddee MMoorraall VViiddaa FFrr.. JJaaiimmee IIvváánn SSáánncchheezz AAddaappttaacciióónn yy ttrraadduucccciióónn ddeell ccuurrssoo ddee bbiiooééttiiccaa:: LLaa VViittaa nneellllee nnoossttrree mmaannii PPrrooff.. MMaauurriizziioo PPiieettrroo FFaaggggiioonnii PPaarrttee sseeccoonnddaa –– BBiiooeettiiccaa ddeellll’’iinniizziioo ddeellllaa vviittaa CCaappiittoolloo sseeccoonnddoo –– CChhii èè ll’’eemmbbrriioonnee??
EEll eessttaattuuttoo ddeell eemmbbrriióónn hhuummaannoo EEssttaattuuttoo oo ssttaattuuss ddeell eemmbbrriióónn == eell ccoonnjjuunnttoo ddee llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass qquuee ccoonnffiigguurraann llaa ppoossiicciióónn ddeell eemmbbrriióónn:: – rreessppeeccttoo aall sseerr ((eessttaattuuttoo oonnttoollóóggiiccoo)) «QQuuiiéénn oo qquuee ccoossaa eess eell eemmbbrriióónn eenn ccuuaannttoo aa ssuu eexxiissttiirr?? EEss uunn oobbjjeettoo,, uunn aanniimmaall,, uunnaa ppeerrssoonnaa oo qquuee oottrroo??» – rreessppeeccttoo aall ddeebbeerr--rreessppoonnssaabbiilliiddaadd ((eessttaattuuttoo ééttiiccoo)) «CCuuááll rreessppoonnssaabbiilliiddaadd tteenneemmooss eenn eell ccoonnffrroonnttoo ccoonn eell eemmbbrriióónn??» – rreessppeeccttoo aa llaa lleeyy ((eessttaattuuttoo jjuurrííddiiccoo)) «CCoommoo llaa ssoocciieeddaadd ddeebbee rreegguullaarr eell ccoommppoorrttaammiieennttoo ddee llooss cciiuuddaaddaannooss eenn eell ccoonnffrroonnttoo ccoonn llooss eemmbbrriioonneess??» SSoonn ttrreess aassppeeccttooss íínnttiimmaammeennttee ccoorrrreellaacciioonnaaddooss..
RReelleevvaanncciiaa ddeell pprroobblleemmaa LLaa ccuueessttiióónn ddeell eessttaattuuss ddeell eemmbbrriióónn eess eesseenncciiaall ppaarraa oorriieennttaarr eell ccoommppoorrttaammiieennttoo hhaacciiaa llooss eemmbbrriioonneess eenn tteemmaa ddee:: – aabboorrttoo,, – ddiiaaggnnoossiiss yy tteerraappiiaa pprreennaattaall,, – ffeeccuunnddaacciióónn iinn vviittrroo ccoonn eemmbbrryyoo ttrraannssffeerr ((FFIIVVEETT)),, – eexxppeerriimmeennttaacciióónn ssoobbrree eemmbbrriioonneess,, – ccoonnsseerrvvaacciióónn yy uuttiilliizzaacciióónn ddee eemmbbrriioonneess.. AAll aaffrroonnttaarr eessttooss pprroobblleemmaass ssuurrggeenn ccoonn ddrraammááttiiccaa eevviiddeenncciiaa llaass ddiiffeerreenncciiaass ddee ffoonnddoo eennttrree llaass ddiivveerrssaass iimmppoossttaacciioonneess ddee llaa bbiiooééttiiccaa..
EEll eessttaattuuttoo oonnttoollóóggiiccoo PPaarraa rreessppoonnddeerr aa llaa ffuunnddaammeennttaall pprreegguunnttaa:: «QQuuiiéénn oo qquuéé ccoossaa eess eell eemmbbrriióónn??» ddeebbeemmooss hhaacceerr ttrreess ppaassooss ddeemmoossttrraannddoo qquuee aa.. eell eemmbbrriióónn eess uunnaa ffoorrmmaa ddee vviiddaa hhuummaannaa bb.. eess uunnaa vviiddaa hhuummaannaa iinnddiivviidduuaall cc.. eessttaa vviiddaa iinnddiivviidduuaall hhuummaannaa eess ddee nnaattuurraalleezzaa ppeerrssoonnaall.. PPaarraa hhaacceerr eessttooss ttrreess ppaassooss ppaarrttiirreemmooss ddee llooss ddaattooss ddaaddooss ppoorr llaa cciieenncciiaa,, eellllooss sseerráánn ppoorr ttaannttoo eessttuuddiiaaddooss aa llaa lluuzz ddee llaa rraazzóónn yy rreelleeííddooss eenn eell hhoorriizzoonnttee ddee llaa aannttrrooppoollooggííaa ccrriissttiiaannaa.. IImmppoorrttaanntteess pprroonnuunncciiaammiieennttooss ddeell MMaaggiisstteerriioo rreecciieennttee:: – CCDDFF,, ddeeccll.. SSoobbrree eell aabboorrttoo pprrooccuurraaddoo ((1188 nnoovviieemmbbrree 11997744)) – CCDDFF,, iinnssttrr.. DDoonnuumm VViittaaee ((2222 ffeebb.. 11998877)) [[ppaarrttee II,, nnnn.. 22--66]] – JJUUAANN PPAABBLLOO IIII,, eenncc.. EEvvaannggeelliiuumm VViittaaee ((2255 mmaarrzzoo 11999955)) [[nnnn..1188--1199;; 4444--4455;; 6600]]
CCIIGGOOTTOO ÓÓvvuulloo ffeerrttiilliizzaaddoo,, pprroonnúúcclleeooss.. ((ppaattrriimmoonniioo ccrroommoossoommiiccoo ddiippllooiiddee)) 1122--3311 hhoorraass ddeessddee llaa ffeerrttiilliizzaacciióónn DDIIVVIISSIIÓÓNN EEMMBBRRIIÓÓNN aa 22 ccéélluullaass 2277--4433 hhoorraass ddeessddee llaa ffeerrttiilliizzaacciióónn EEMMBBRRIIÓÓNN aa 44 ccéélluullaass 3366--6655 hhoorraass ddeessddee llaa ffeerrttiilliizzaacciióónn EEMMBBRRIIÓÓNN aa 88 ccéélluullaass 4455--7733 hhoorraass ddeessddee llaa ffeerrttiilliizzaacciióónn
MMÓÓRRUULLAA embrión de 16-32 células 4-5 días desde la fertilización BBLLAASSTTOOCCIISSTTOO PPRREECCOOZZ embrión ddee 6644 ccéélluullaass 55 días desde la fertilización BLASTOCISTO EN EXPANSIÓN embrión ddee 6644 ccéélluullaass 66--77 días desde la fertilización Salida del huevo Antes de implantarse el blastocisto madura completamente espandido, a traves de la acción de encinas, “rompe” el estrato de glico-proteinas de la zona pelúcida que todavía lo circunda y abandona su involucro protectivo que había hasta ahora revestido el embrión. IMPLANTO UTERINO
EEll eemmbbrriióónn eess uunnaa ffoorrmmaa ddee vviiddaa hhuummaannaa EEll pprriimmeerr ppaassoo eess ppuurraammeennttee ddee ttiippoo ccoonnssttaattaattiivvoo,, oobbggeettiivvoo eenn sseennttiiddoo cciieennttííffiiccoo.. EEss uunn ddaattoo eemmppíírriiccoo qquuee eell eemmbbrriióónn nnoo eess uunn oobbggeettoo bbiioollóóggiiccoo qquuaallqquuiieerraa,, ssiinnoo qquuee ssee ttrraattaa,, ddeessddee eell pprriimmeerr iinnssttaannttee,, ddee uunnaa ffoorrmmaa eemmbbrriioonnaall ddee vviiddaa hhuummaannaa ccoonn – ppaattrriimmoonniioo ggeennééttiiccoo,, – ddiinnáámmiiccaass ddiiffeerreenncciiaaddoorraass,, – ccaarraacctteerrííssttiiccaass bbiiooqquuíímmiiccaass – ccaarraacctteerrííssttiiccaass mmeettaabbóólliiccaass QQuuee ssoonn aaqquueellllaass pprrooppiiaass yy eexxcclluussiivvaass ddee llaa eessppeecciiee hhuummaannaa..
EEll eemmbbrriióónn eess uunnaa ffoorrmmaa ddee vviiddaa hhuummaannaa iinnddiivviidduuaall EEll eemmbbrriióónn eess uunn iinnddiivviidduuoo ddee llaa eessppeecciiee hhuummaannaa eenn vviirrttuudd ddee llaa:: – ppeeccuulliiaarriiddaadd yy uunniicciiddaadd ddeell ppaattrriimmoonniioo ggeennééttiiccoo;; – aauuttoonnoommííaa ddee llooss pprroocceessooss mmeettaabbóólliiccooss rreessppeeccttoo aa aaqquueellllooss mmaatteerrnnooss;; – iinnttrríínnsseeccaa tteennssiióónn aa lllleeggaarr aa llaa pplleenniittuudd ddee mmaadduurraacciióónn.. EEnn eell eemmbbrriióónn hhuummaannoo ssee rreeaalliizzaa aaqquueellllaa ccuuaalliiddaadd ffuunnddaammeennttaall ddee llaa vviiddaa qquuee eess llaa aauuttooppooiieessiiss,, ppoorr llaa ccuuaall eess bbiioollóóggiiccaammeennttee vviivvoo – aaqquueelllloo qquuee ssee aauuttoo--oorrggaanniizzaa – aaqquueelllloo qquuee ssee aauuttoo--ccoonnssttrruuyyee,, – aaqquueelllloo qquuee ssee aauuttoo--mmaannttiieennee,, – aaqquueelllloo qquuee ssee aauuttoo--ffiinnaalliizzaa,, – qquuee eess ffiinn aa ssii mmiissmmoo yy nnoo ppoorr oottrroo..
EEll eemmbbrriióónn eess uunnaa ffoorrmmaa ddee vviiddaa hhuummaannaa iinnddiivviidduuaall EEnn eell iinnddiivviidduuoo hhuummaannoo aadduullttoo llaa eessttrruuccttuurraa qquuee rreegguullaa yy mmaannttiieennee eell ddiinnaammiissmmoo aauuttooppooiieettiiccoo eess eell eennccééffaalloo.. EEnn eell eemmbbrriióónn llaa eessttrruuccttuurraa qquuee rreegguullaa yy mmaannttiieennee eell ddiinnaammiissmmoo aauuttooppooiieettiiccoo eess eesseenncciiaallmmeennttee ssuu ggeennoommaa.. CCoommoo eell aadduullttoo eess ddeeffiinniiddoo uunn iinnddiivviidduuoo vviivviieennttee ddee llaa eessppeecciiee hhuummaannaa eenn ccuuaannttoo aauuttooppooiieettiiccoo yy aauuttooffiinnaalliizzaaddoo,, aassíí eell eemmbbrriióónn ddeessddee eell eessttaaddoo ddee cciiggoottoo.. BBaajjoo eessttee ppuunnttoo ddee vviissttaa llaa qquuaalliiddaadd ddee vviiddaa hhuummaannaa rreeccoonnoocciiddaa eenn eell aadduullttoo eess llaa mmiissmmaa rreeccoonnoocciiddaa aall eemmbbrriióónn..
OOppiinniioonneess ddiivveerrssaass ssoobbrree eemmbbrriiooggéénneessiiss yy eessttaattuuss iinnddiivviidduuaall ddeell eemmbbrriióónn PPaarraa aallgguunnooss llaa iinnddiivviidduuaacciióónn bbiioollóóggiiccaa ssee ddaa eenn eell mmoommeennttoo ddee llaa ffoorrmmaacciióónn ddeell cciiggoottoo,, ssuubbrraayyaannddoo eell hheecchhoo qquuee eenn aaqquueell ttiieemmppoo ssee eessttaabblleeccee llaa iiddeennttiiddaadd ggeennééttiiccaa ddeell nnuueevvoo iinnddiivviidduuoo.. «EEll nneeooccoonncceebbiiddoo ttiieennee uunnaa pprrooppiiaa yy bbiieenn ddeetteerrmmiinnaaddaa rreeaalliiddaadd bbiioollóóggiiccaa:: eess uunn iinnddiivviidduuoo ttoottaallmmeennttee hhuummaannoo eenn ddeessaarrrroolllloo,, qquuee aauuttóónnoommaammeennttee,, mmoommeennttoo ppoorr mmoommeennttoo,, ssiinn aallgguunnaa ddiissccoonnttiinnuuiiddaadd ccoonnssttrruuyyee llaa pprroopprriiaa ffoorrmmaa sseegguuiieennddoo,, ppoorr iinnttrriinnsseeccaa aaccttiivviiddaadd,, uunn ddiisseeññoo pprrooyyeeccttaaddoo yy pprrooggrraammaaddoo eenn ssuu mmiissmmoo ggeennoommaa».. SSEERRRRAA AA..,, IIll nneeooccoonncceeppiittoo aallllaa lluuccee ddeeggllii aattttuuaallii ssvviilluuppppii ddeellllaa ggeenneettiiccaa uummaannaa,, iinn FFIIOORRII FF..,, SSGGRREECCCCIIAA EE.. ccuurrrr..,, LL’’aabboorrttoo.. RRiifflleessssiioonnii ddii ssttuuddiioossii ccaattttoolliiccii,, MMiillaannoo 11997755,, 113300.. OOttrrooss ppiieennssaann eenn vveezz qquuee ssee ppuueeddee hhaabbllaarr ddee ppeerrssoonnaa ssoollaammeennttee hhaacciiaa eell 1144°° ddííaa,, ddeessppuuééss ddeell aanniiddaammiieennttoo oo mmeejjoorr ddeessppuuééss ddee llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaa ssttrriiaa pprriimmiittiivvaa,, ppoorrqquuee llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd yy llaa aauuttoonnoommííaa,, qquuee ssoonn llooss ttrraazzooss ccaarraacctteerrííssttiiccooss ddeell sseerr,, ssee rreeaalliizzaarrííaann eessttaabblleemmeennttee ssóólloo ddeessppuuééss ddee eessttaass ffaasseess.. FFOORRDD NN.. MM..,, WWhheenn ddiidd II BBeeggiinn?? CCoonncceeppttiioonn ooff tthhee HHuummaann IInnddiivviidduuaall iinn HHiissttoorryy,, PPhhiilloossoopphhyy aanndd SScciieennccee,, CCaammbbrriiddggee 11998888..
LLaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaa ssttrriiaa pprriimmiittiivvaa Formación del tercer folio embrional (mesodermo) y del canal dorsal por invaginación del ectodermo. Un surco longitudinal mediano, observable ya a partir del 15° día, se alarga y se hunde progresivamente, y viene llamado stria (o linea) primitiva. El bosquejo nervioso aparece entorno al 17° día, bajo forma de un espesamiento: la placa neural. Sucesivamente la placa se profundiza hasta formar un hundimiento: la ducha neural. Al fin la ducha se cierra, dando origen al canal neural (21°-28° día).
ÉÉnnffaassiiss eenn llaa aappaarriicciióónn ddee llaa ssttrriiaa pprriimmiittiivvaa AA.. MMccLLaarreenn hhaa pprrooppuueessttoo ddiissttiinngguuiirr eell pprree--eemmbbrriióónn,, nnoo ttooddaavvííaa aanniiddaaddoo,, ddeell eemmbbrriióónn.. EEssttaa ddiissttiinncciióónn eess ddiissccuuttiibbllee ddeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa bbiioollóóggiiccoo,, ssiieennddoo eell ddeessaarrrroolllloo eemmbbrriioonnaall uunn ffeennóómmeennoo ccoonnttiinnuuoo.. HHaa eessttaaddoo,, ssiinn eemmbbaarrggoo,, aaccooggiiddaa ttrriiuunnffaallmmeennttee eenn eell mmuunnddoo eexxttrraacciieennttííffiiccoo yy aahhoorraa ssee eessttaa hhaacciieennddoo ssiieemmpprree mmááss ccaammiinnoo ttaammbbiiéénn eenn eell mmuunnddoo cciieennttííffiiccoo EEll uussoo ddee eessttaa nnoocciióónn aammbbiigguuaa ppeerrmmiittee jjuussttiiffiiccaarr aallgguunnaass iinntteerrvveenncciioonneess,, ttaammbbiiéénn ddeessttrruuccttiivvaass,, ssoobbrree eemmbbrriioonneess pprreeccoocceess.. LLaammeennttaabblleemmeennttee eessttaa nnoocciióónn aappaarreeccee,, bbiieenn ddiissiimmuullaaddaa yy ccoorrrreeccttaa,, ccoonn uunnaa hháábbiill ddiiffeerreenncciiaacciióónn,, ppeerroo ggrráávviiddaa ddee ccoonnsseeccuueenncciiaass ooppeerraattiivvaass,, ttaammbbiiéénn eenn aauuttoorreess ccaattóólliiccooss:: FFOORRDD NN..;; MMccCCOORRMMIICCKK RR.. AA..
LLaa ffoorrmmaacciióónn ddee llooss ggeemmeellooss
ÉÉnnffaassiiss eenn eell ffeennóómmeennoo ddee llaa ggeemmeellaarriieeddaadd LLooss ggeemmeellooss mmoonnoovvuullaarriiooss ssee oorriiggiinnaann ppoorr sseeppaarraacciióónn ddeessddee eell eemmbbrriióónn ddee aallgguunnaass ccéélluullaass ttooddaavvííaa iinnddiiffeerreenncciiaaddaass yy ttoottiippootteenntteess ((ccaappaacceess ddee ddiiffeerreenncciiaarrssee eenn qquuaallqquuiieerr sseennttiiddoo)).. DDeessppuuééss ddee llaa sseeppaarraacciióónn ddee llaass ccéélluullaass,, qquuee vviieennee pprriimmeerroo qquuee eell aanniiddaammiieennttoo,, eell eemmbbrriióónn ddee ppaarrttiiddaa vviieennee aaccoommppaaññaaddoo ddee uunn nnuueevvoo eemmbbrriióónn iiddéénnttiiccoo aall pprriimmeerroo yy pprroovveenniieennttee ddeell mmiissmmoo óóvvuulloo ffeeccuunnddaaddoo.. EEll eemmbbrriióónn ddee ppaarrttiiddaa nnoo eessttaabbaa ttooddaavvííaa iinnddiivviidduuaalliizzaaddoo eenn mmooddoo ddeeffiinniittiivvoo,, vviissttoo qquuee hhaa ddaaddoo oorriiggeenn aa ddooss iinnddiivviidduuooss,, ggeemmeellooss ((NN.. FFOORRDD)).. TTooddaavvííaa nnoo ssee ttrraattaa ddee uunnaa vveerrddaaddeerraa yy pprrooppiiaa ddiivviissiióónn ddee uunn eemmbbrriióónn eenn ddooss ppaarrtteess,, ppeerroo ssíí ddee llaa ggeenneerraacciióónn aasseexxuuaaddaa ddee uunn eemmbbrriióónn ddeessddee oottrroo ppoorr sseeppaarraacciióónn ddee uunnaa oo mmááss ccéélluullaass.. NNoo eess uunn ssiisstteemmaa iinnddiivviidduuaallee qquuee ssee ddiivviiddee,, eess ssoobbrreettooddoo uunn nnuueevvoo ssiisstteemmaa vviivviieennttee qquuee ttiieennee oorriiggeenn ddeessddee eell pprriimmeerroo..
EEll MMaaggiisstteerriioo ffaavvoorreeccee llaa ppoossiicciióónn ddee llaa iinnddiivviidduuaacciióónn iinniicciiaall «EEssttaa CCoonnggrreeggaacciióónn [[ppaarraa llaa DDooccttrriinnaa ddee llaa FFee]] ccoonnooccee llaass ddiissccuussiioonneess aaccttuuaalleess ssoobbrree eell iinniicciioo ddee llaa vviiddaa hhuummaannaa,, ssoobbrree llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd ddeell sseerr hhuummaannoo yy ssoobbrree llaa iiddeennttiiddaadd ddee llaa ppeerrssoonnaa hhuummaannaa.. EEssttoo rreeccllaammaa llaass eennsseeññaannzzaass ccoonntteenniiddaass eenn llaa DDeeccllaarraacciióónn ssoobbrree eell aabboorrttoo pprrooccuurraaddoo:: ““DDeessddee eell mmoommeennttoo eenn qquuee eell óóvvuulloo eess ffeeccuunnddaaddoo ssee iinnaauugguurraa uunnaa nnuueevvaa vviiddaa qquuee nnoo eess aaqquueellllaa ddeell ppaaddrree oo ddee llaa mmaaddrree,, ssiinnoo ddee uunn nnuueevvoo sseerr hhuummaannoo qquuee ssee ddeessaarrrroollllaa ppoorr ssuu pprrooppiiaa ccuueennttaa.. NNoo ssee hhaarráá nnuunnccaa hhuummaannoo ssii nnoo lloo hhaa eessttaaddoo ddeessddee eennttoonncceess.. AA eessttaa eevviiddeenncciiaa ddee ssiieemmpprree llaa cciieenncciiaa ggeennééttiiccaa mmooddeerrnnaa ooffrreeccee pprreecciioossaass ccoonnffiirrmmaacciioonneess.. EEllllaa hhaa mmoossttrraaddoo qquuee ddeessddee eell pprriimmeerr iinnssttaannttee ssee eennccuueennttrraa ffiijjaaddoo eell pprrooggrraammaa ddee lloo qquuee sseerráá eessttee vviivviieennttee:: uunn hhoommbbrree,, eessttee hhoommbbrree--iinnddiivviidduuoo ccoonn ssuuss nnoottaass ccaarraatteerrííssttiiccaass yyaa bbiieenn ddeetteerrmmiinnaaddaass.. DDeessddee llaa ffeeccuunnddaacciióónn eess iinniicciiaaddaa llaa aavveennttuurraa ddee uunnaa vviiddaa hhuummaannaa,, ddee llaa ccuuaall ccaaddaa uunnaa ddee ssuuss ggrraannddeess ccaappaacciiddaaddeess ppiiddee ttiieemmppoo ppaarraa aaffiiaannzzrrssee yy ppaarraa eennccoonnttrraarrssee lliissttaa ppaarraa aaccttuuaarr.. DDoonnuumm vviittaaee II,,11
PPeerrssoonnaalliiddaadd ddeell eemmbbrriióónn LLaa aaffiirrmmaacciióónn qquuee eell eemmbbrriióónn eess uunn iinnddiivviidduuoo ddee llaa eessppeecciiee hhuummaannaa eexxpprreessaa uunnaa ccoonnssttaattaacciióónn ddee ttiippoo ffááccttiiccoo.. PPaarraa aaffiirrmmaarr llaa nnaattuurraalleezzaa ppeerrssoonnaall ddeell eemmbbrriióónn,, ooccuurrrree hhaacceerr uunn ppaassoo mmuuyy ddeelliiccaaddoo,, qquuee nnooss lllleevvee:: – ddeessddee lloo hhuummaannoo eenn sseennttiiddoo bbiioollóóggiiccoo ((ssuujjeettoo ppeerrtteenneecciieennttee aa llaa eessppeecciiee hhoommoo ssaappiieennss –– ppllaannoo eemmppíírriiccoo)),, – aa lloo hhuummaannoo eenn sseennttiiddoo oonnttoollóóggiiccoo ((ssuujjeettoo ddee nnaattuurraalleezzaa rraacciioonnaall –– ppllaannoo oonnttoollóóggiiccoo)).. EEssttaabblleecciiddoo qquuee ccoossaa sseeaa uunnaa ppeerrssoonnaa yy qquuiieenn mmeerreeccee llaa eessttiimmaa yy eell rreessppeettttoo ddeebbiiddooss aa llaa ppeerrssoonnaa,, ssee ddeebbeerráá ddeemmoossttrraarr qquuee eell eemmbbrriióónn ggoozzaa vveerrddaaddeerraammeennttee ddeell ssttaattuuss oonnttoollóóggiiccoo ddii ppeerrssoonnaa.. EEnn llaa lliitteerraattuurraa bbiiooééttiiccaa llaa qquueessttiióónn vviieennee ccoollooccaaddaa sseeggúúnn ttrreess mmooddeellooss pprriinncciippaalleess:: iimmppoossttaacciióónn sseennssiissttaa,, iimmppoossttaacciióónn aannttiinnaattuurraalliissttaa,, iimmppoossttaacciióónn ppeerrssoonnaalliissttaa ((ddee ttiippoo ffuunncciioonnaalliissttiiccoo-- aaccttuuaalliissttaa yy ddee ttiippoo oonnttoollóóggiiccoo--ssuubbssttaanncciiaalliissttaa))..
IImmppoossttaacciióónn sseennssiissttaa PPaarraa aallgguunnooss aauuttoorreess ((PP.. SSIINNGGEERR)) llaa ccaatteeggoorrííaa ddee ppeerrssoonnaa eess vvaacciiaaddaa ddee ssiiggnniiffiiccaaddoo.. RReettiieenneenn qquuee ppuueeddee ssuubbssiissttiirr uunn ssuujjeettoo ddiiggnnoo ddee rreessppeettoo yy ddee ccuuiiddaaddoo ssoollaammeennttee ccuuaannddoo ééll ttiieennee llaa ppoossiibbiilliiddaadd ddee sseennttiirr ppllaacceerr yy//oo ddoolloorr.. TTaall sseennssiibbiilliiddaadd ccoonnsscciieennttee rreeqquuiieerree llaa eexxiisstteenncciiaa ddeell ssiisstteemmaa nneerrvviioossoo cceennttrraall.. SSoossttiieenneenn aallgguunnooss ddeerreecchhooss ddee llooss aanniimmaalleess aadduullttooss,, eenn ccuuaannttoo sseennttiieenntteess,, ppeerroo llooss nniieeggaann aa llooss eemmbbrriioonneess hhuummaannooss,, eenn qquuaannttoo nnoo ssoonn ttooddaavvííaa pprroovviissttooss ddeell ssiisstteemmaa nneerrvviioossoo cceennttrraall..
IImmppoossttaacciioonneess nnoo nnaattuurraalliissttaass oo aannttii--nnaattuurraalliissttaass LLooss ddaattooss bbiioollóóggiiccooss nnoo ssoonn rreelleevvaanntteess ppaarraa ddeeffiinniirr eell eessttaattuuttoo oonnttoollóóggiiccoo ddeell eemmbbrriióónn yy nnoo ssee ppuueeddee eessttaabblleecceerr ssuu eessttaattuuttoo ééttiiccoo ssoobbrree eell ddaattoo eemmppíírriiccoo.. GGrraannddee rreelleevvaanncciiaa vviieennee aattrriibbuuiiddaa aa llooss ssiiggnniiffiiccaaddooss eexxiisstteenncciiaalleess qquuee llaass ppeerrssoonnaass ddaann aa llooss ffeennóómmeennooss ddee ssuu vviiddaa ccoottiiddiiaannaa.. «EEssttooss ssiiggnniiffiiccaaddooss nnoo ssoonn ddeerriivvaabblleess ddee llaa nnaattuurraalliiddaadd ddee llooss ffeennóómmeennooss ttoommaaddooss eenn ssuu eessttaaddoo,, ssiinnoo qquuee ssoonn ppoorr ddeeffiinniicciióónn ccuullttuurraalleess,, eessttoo eess ffrruuttoo ddee llaa pprraaxxiiss hhuummaannaa eenn ccoonnttaaccttoo ccoonn eessttooss ffeennóómmeennooss nnaattuurraalleess yy ddee ssuu aaccttiivviiddaadd ddee iinntteerrpprreettaacciióónn ddee llooss ffeennóómmeennooss mmiissmmooss».. BBOONNDDOOLLFFII AA..,, SSttaattuuttoo ddeellll’’eemmbbrriioonnee.. CCoonnssiiddeerraazziioonnii ddii mmeettooddoo,, iinn RRiivviissttaa ddii TTeeoollooggiiaa MMoorraallee 2233 ((11999911)) 223311
IImmppoossttaacciioonneess nnoo nnaattuurraalliissttaass ddee tteeóóllooggooss ccaattóólliiccooss MMccCCOORRMMIICCKK rreettiieennee qquuee eell ssiiggnniiffiiccaaddoo,, llaa ssuussttaanncciiaa yy llaa ccoonnssuummaacciióónn ddee llaa vviiddaa ppeerrssoonnaall ssoonn ffuunnddaaddaass eenn llaa ddiimmeennssiióónn yy mmeeddiiddaa ddee llaass rreellaacciioonneess hhuummaannaass,, ppoorr lloo ccuuaall ttiieennee vvaalloorr ssóólloo llaa vviiddaa aall mmeennooss ppootteenncciiaallmmeennttee,, aabbiieerrttaa hhaacciiaa llaass rreellaacciioonneess iinntteerr-- hhuummaannaass ((iimmppoossttaacciióónn rreellaacciioonnaall)).. JJ.. FF.. MMAALLHHEERRBBEE rreettiieennee qquuee eell eemmbbrriióónn sseerràà ppeerrssoonnaa eenn aaccttoo ssóólloo eenn eell mmoommeennttoo ddee ssuu iinnsseerrcciióónn eenn eell uunniivveerrssoo ddee llaa ccoommuunniiccaacciióónn ssiimmbbóólliiccaa.. EEnnttrree eell oorrggáánniiccoo ((bbiioollóóggiiccoo)) yy eell ssiimmbbóólliiccoo ((ccuullttuurraall)) ssee ssiittúúaa llaa iinnssttaanncciiaa ppssííqquuiiccaa aa llaa ccuuaall ssee rreeffiieerreenn llaass rreellaacciioonneess,, llaa aaffeeccttiivviiddaadd,, llaa eessppeerraannzzaa,, llaa ffee,, llaa ccoonnffiiaannzzaa ((iimmppoossttaacciióónn ccuullttuurraall)).. XX.. TTHHÉÉVVEENNOOTT,, NNoo oobbssttaannttee vvaalloorriizzaannddoo aallgguunnooss ddaattooss eemmppíírriiccooss,, iigguuaallmmeennttee ssuubbrraayyaa eell hheecchhoo qquuee llaa ppeerrssoonnaa eess uunn sseerr bbiioo--ccuullttuurraall,, ffrruuttoo yy ppaarrttnneerr aaccttiivvoo ddee llaa rreellaacciióónn ssoocciiaall..
CCrrííttiiccaa aa llaass iimmppoossttaacciioonneess nnoo nnaattuurraalliissttaass DDee llaa nneeggaacciióónn ddee ttooddaa rreeffeerreenncciiaa nnoorrmmaattiivvaa aa llaa nnaattuurraalleezzaa bbiioollóóggiiccaa,, eell oottrroo eexxiissttee ccoommoo ppeerrssoonnaa ssóólloo eenn llaa rreellaacciióónn yy ssuu eexxiisstteenncciiaa ppeerrssoonnaall ddeeppeennddee ddee mmii,, ddee mmii rreellaacciióónn ccoonn ééll.. AAll ccoonnttrraarriioo,, llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd bbiioollóóggiiccaa ddeell eemmbbrriióónn ddaa tteessttiimmoonniioo qquuee eell eemmbbrriióónn eess oottrroo ddee mmii yy pprrooppiioo ppoorrqquuéé eexxiisstteennttee ffuueerraa ddee mmii ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunn aappeelloo aa rreeccoonnoocceerr ssuu vvaalloorr iinnttrríínnsseeccoo,, ssuu vvaalloorr ddee ssuujjeettoo..
IImmppoossttaacciióónn ffuunncciioonnaallííssttiiccoo--aaccttuuaallííssttiiccaa BBuussccaa ddeeffiinniirr llaa ppeerrssoonnaa aa ppaarrttiirr ddee llooss ssiiggnnaa ppeerrssoonnaaee:: ppaarraa aallgguunnooss ssuu ooppeerraaccóónn rreetteenniiddaa ppaarrttiiccuullaarrmmeennttee ccuuaalliiffiiccaannttee.. DDEESSCCAARRTTEESS:: iiddeennttiiffiiccaacciióónn ddee llaa rreeaalliiddaadd ppeerrssoonnaall ccoonn llaa ffuunncciióónn ppeennssaannttee,, ddiirriiggiiddaa ddeessddee llaa rreess ccooggiittaannss.. KKAANNTT:: ccrrííttiiccaa aa llaa ccaatteeggoorrííaa ffiilloossóóffiiccaa ddee ssuussttaanncciiaa ((eessttoo eess qquuee eexxiissttee eenn ssii)),, ppoorr lloo ccuuaall eell nnoouummeennoonn ssee rreevveellaa ssoollaammeennttee eenn eell pphhaaeennoommeennoonn yy llaa iiddeeaa ddee ssuussttaanncciiaa ssee rreessuullvvee aassìì eenn llaa iiddeeaa ddee ffuunncciióónn.. PPrrooggrreessiivvoo aalleejjaammiieennttoo ddeell ppeennssaammiieennttoo ffiilloossóóffiiccoo mmooddeerrnnoo ddeessddee uunnaa nnoocciióónnee ssuussttaanncciiaallmmeennttee ddeell sseerr ppeerrssoonnaall aa ffaavvoorr ddee llaass ccuuaalliiddaaddeess qquuee lloo ccaarraacctteerriizzaann:: eell ppeennssaammiieennttoo,, llaa ccoonncciieenncciiaa,, llaa lliibbeerrttaadd,, llaa rreellaacciióónn……
IImmppoossttaacciióónn ffuunncciioonnaallííssttiiccoo--aaccttuuaallííssttiiccaa HH.. TT.. EENNGGEELLHHAARRDDTT ddeeffiinnee llaa ppeerrssoonnaa aa ttrraavvééss ddee ssuuss ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee aauuttooccoonncciieenncciiaa,, ddee aauuttoonnoommííaa,, ddee rraazzóónn,, ddee ppoosseessiióónn ddeell sseennttiiddoo mmoorraall yy,, ppoorr llaass ccoonncclluussiioonneess nnoorrmmaattiivvaass,, ssee hhaaccee ddeecciissiivvaa llaa ddiissttiinncciióónn eennttrree sseerr hhuummaannoo yy ppeerrssoonnaa.. LLaa ppeerrssoonnaa vviieennee iinnddiivviidduuaalliizzaaddaa ddeessddee llaa pprreesseenncciiaa ddee ccaappaacciiddaaddeess aauuttoorreefflleexxiivvaass ddee uunn mmíínniimmoo sseennttiiddoo mmoorraall qquuee llee ccuuaalliiffiiccaann llaa iinntteeggrriiddaadd:: «NNoott aallll hhuummaannss aarree ppeerrssoonnss...... FFeettuusseess,, iinnffaannttss,, tthhee pprrooffoouunnddllyy mmeennttaallllyy rreettaarrddeedd aanndd tthhee hhooppeelleessssllyy ccoommaattoossee pprroovviiddee eexxaammpplleess ooff hhuummaann nnoonnppeerrssoonnss».. EEnn eessttaa pprroossppeeccttiivvaa ffuunncciioonnaalliissttaa ddeessaappaarreeccee eell YYoo ssuubbjjeettiivvoo,, uunn nnúúcclleeoo oonnttoollóóggiiccoo rraaddiiccaall,, cceennttrroo ddee eexxiisstteenncciiaa,, lliibbeerrttaadd yy vviiddaa,, úúllttiimmoo lluuggaarr ddee iinneerreenncciiaa ddee llaass ffuunncciioonneess..
IImmppoossttaacciióónn ffuunncciioonnaallííssttiiccoo--aaccttuuaallííssttiiccaa TTeeoorrííaa ddee llaa ppeerrssoonnaa ddeeffiinniiddaa eenn bbaassee aa ssuuss eessttaaddooss ppssííqquuiiccooss:: llaass ddiiffeerreenncciiaass ddee eesseenncciiaa ssoonn rreeccoonndduucciiddaass aa ddiiffeerreenncciiaass ddee ggrraaddoo oo ddee ccaannttiiddaadd.. LLoo eessppiirriittuuaall eess rreedduucciiddoo aa lloo ppssííqquuiiccoo yy lloo ppssííqquuiiccoo aa lloo nneeuurroollóóggiiccoo.. SSee vviieenneenn aa ppeerrddeerr llooss mmiissmmooss ccoonnffiinneess eennttrree eell hhoommbbrree yy llaass oottrraass eessppeecciieess aanniimmaalleess.. «EEll óóvvuulloo ffeeccuunnddaaddoo nnoo eess uunn sseerr hhuummaannoo yy uunnaa ppeerrssoonnaa ddeessddee eell iinniicciioo,, ssiinnoo qquuee ssee ccoonnvviieerrttee lleennttaammeennttee...... LLaa ddeessttrruucccciióónn ddee eessttee oorrggaanniissmmoo aall iinniicciioo nnoo eess mmoorraallmmeennttee eerrrróónneeaa,, ssiinnoo qquuee ppooccoo aa ppooccoo ssee ccoonnvviieerrttee».. PPAARRFFIITT DD..,, RRaaggiioonnii ee ppeerrssoonnee,, MMiillaannoo 11998899,, 441100.. EEll ddeerreecchhoo aa llaa vviiddaa ppaarrttiirrííaa ddee cceerroo,, ccrreecciieennddoo ccoonn eell ddeessaarrrroolllloo eemmbbrriioollóóggiiccoo ddeell ffeettoo,, lllleeggaannddoo aall mmááxxiimmoo ddeessppuuééss ddeell nnaacciimmiieennttoo hhaassttaa llaa mmaadduurreezz yy aa llooss uummbbrraalleess ddee llaa vveejjeezz,, ppaarraa ddeessppuuééss ddeecclliinnaarr jjuunnttoo ccoonn llaass aalltteerraacciioonneess ppssiiccoollóóggiiccaass ddeell aanncciiaannoo..
IImmppoossttaacciióónn ffuunncciioonnaallííssttiiccoo--aaccttuuaallííssttiiccaa MM.. MMOORRII:: ddeeffiinnee llaa ppeerrssoonnaa ccoommoo eell iinnddiivviidduuoo ddoottaaddoo ddee aauuttooccoonncciieenncciiaa.. NNiieeggaa llaa ddeetteerrmmiinnaacciióónn ssuubbssttaanncciiaall ddee ppeerrssoonnaa yy ttrraaee llaass ccoonnsseeccuueenncciiaass llóóggiiccaass qquuee aanniimmaalleess nnoo hhuummaannooss oo mmááqquuiinnaass ppeennssaanntteess ppuueeddaann sseerr iinnsseerriiddooss eenn llaa ccaatteeggoorrííaa ddee ppeerrssoonnaass ssii ddoottaaddooss ddee ccuuaallqquuiieerr ffoorrmmaa ddee aauuttooccoonncciieenncciiaa.. LLaa ddiissoolluucciióónn ddee llaa ssuussttaanncciiaa yy ssuu rreessoolluucciióónn eenn llaa ffuunncciióónn lllleevvaa aall eeqquuíívvooccoo ddee iiddeennttiiffiiccaarr eell oorrddeenn ddeell sseerr ccoonn eell oorrddeenn ddeell aaccttuuaarr yy eell ssuujjeettoo ssee ffrraaggmmeennttaa eenn uunn ccoonnjjuunnttoo ddee aaccttooss yy ooppeerraacciioonneess pprriivvaaddaass ddee uunn ssuujjeettoo qquuee llee ssoosstteennggaa yy aall ccuuaall ppuueeddaann sseerr rreeffeerriiddooss.. EEss vveerrddaaddeerroo qquuee llooss ddooss oorrddeenneess ssoonn ccoorrrreellaattiivvooss yy qquuee ooppeerraarrii sseeqquuiittuurr eessssee,, ppeerroo eell eennttee ffiinniittoo nnoo ssee iiddeennttiiffiiccaa nnuunnccaa ccoommpplleettaammeennttee ccoonn ssuuss aacccciioonneess..
UUnnaa llooggiiccaa ddii vviioolleennzzaa …… [[HHaayy uunnaa mmeennttaalliiddaadd]] qquuee,, eexxaassppeerraannddoo yy hhaassttaa ddeeffoorrmmaannddoo eell ccoonncceeppttoo ddee ssuubbjjeettiivviiddaadd,, rreeccoonnooccee ccoommoo ttiittuullaarr ddee ddeerreecchhooss ssóólloo aa qquuiieenn ssee pprreesseennttaa ccoonn pplleennaa oo aall mmeennooss iinncciippiieennttee aauuttoonnoommííaa yy ssaallee ddee ccoonnddiicciioonneess ddee ttoottaall ddeeppeennddeenncciiaa ddee llooss oottrrooss...... SSee ddeebbee ttaammbbiiéénn sseeññaallaarr aaqquueellllaa llóóggiiccaa qquuee ttiieennddee aa iiddeennttiiffiiccaarr llaa ddiiggnniiddaadd ppeerrssoonnaall ccoonn llaa ccaappaacciiddaadd ddee ccoommuunniiccaacciióónn vveerrbbaall yy eexxppllíícciittaa yy,, eenn ttooddoo ccaassoo,, eexxppeerriimmeennttaabbllee.. EEss ccllaarroo qquuee,, ccoonn ttaalleess pprreessuuppuueessttooss,, nnoo hhaayy eessppaacciioo eenn eell mmuunnddoo ppaarraa qquuiieenn,, ccoommoo eell qquuee nnaaccee oo eell mmoorriibbuunnddoo,, eess uunn ssuujjeettoo eessttrruuccttuurraallmmeennttee ddéébbiill,, ppaarreeccee ttoottaallmmeennttee ssuujjeettaaddoo aa llaa mmeerrcceedd ddee oottrraass ppeerrssoonnaass yy ddee eellllaass rraaddiiccaallmmeennttee ddeeppeennddiieennttee qquuee ssaabbee ccoommuunniiccaarr ssóólloo mmeeddiiaannttee eell mmuuddoo lleenngguuaajjee ddee uunnaa pprrooffuunnddaa ssiimmbbiioossiiss ddee aaffeeccttooss.. EEss ppoorr ttaannttoo llaa ffuueerrzzaa aa hhaacceerrssee ccrriitteerriioo ddee eelleecccciióónn yy ddee aacccciióónn eenn llaass rreellaacciioonneess iinntteerrppeerrssoonnaalleess yy eenn llaa ccoonnvviivveenncciiaa ssoocciiaall.. PPeerroo eessttoo eess eexxaaccttaammeennttee lloo ccoonnttrraarriioo ddee ccuuaannttoo hhaa ddeesseeaaddoo hhiissttóórriiccaammeennttee eell eessttaaddoo ddee ddeerreecchhoo,, ccoommoo ccoommuunniiddaadd eenn llaa ccuuaall aa llaass rraazzoonneess ddee llaa ffuueerrzzaa ssee ssuussttiittuuyyee llaa ffuueerrzzaa ddee llaa rraazzóónn.. EEvvaannggeelliiuumm VViittaaee,, nn.. 1199..
PPrroobblleemmaass ccoorrrreellaacciioonnaaddooss eenn áámmbbiittoo ssoocciiaall yy jjuurrííddiiccoo DDeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa ddee llaa aacceeppttaabbiilliiddaadd ssoocciiaall ddee eessttaass ppoossiicciioonneess,, eess jjuussttoo iimmppoonneerr eenn vvííaa pprreelliimmiinnaarr aa llaa nnoocciióónn ddee ““ppeerrssoonnaa”” ssiiggnniiffiiccaaddooss aarrbbiittrraarriiooss,, yy ddeessppuuééss vveerr ssii eell eemmbbrriióónn ssaattiissffaaccee oo nnoo llooss íínnddiicceess ddee iiddeennttiiffiiccaacciióónn ppeerrssoonnaall rreeqquueerriiddooss?? EEss eexxttrreemmaaddaammeennttee ddaaññoossoo iinnttrroodduucciirr ttaall mmaarrggeenn ddee aarrbbiittrraarriieeddaadd yy ooppiinnaabbiilliiddaadd eenn eell ddeeffiinniirr uunnaa nnoocciióónn qquuee ttiieennee ttaann ggrraann ssiiggnniiffiiccaaddoo eenn llaa vviiddaa ccoottiiddiiaannaa yy qquuee ssee hhaa ccoonnvveerrttiiddoo eenn eell cceennttrroo mmiissmmoo ddee llaa ddeemmooccrraacciiaa mmooddeerrnnaa..
IImmppoossttaacciióónn oonnttoollóóggiiccoo--ssuussttaanncciiaalliissttaa EEll ppeerrssoonnaalliissmmoo oonnttoollóóggiiccoo bbuussccaa uunnaa ddeetteerrmmiinnaacciióónn nnoo aaccttuuaallííssttiiccaa ddeell sseerr ppeerrssoonnaa,, ssiinnoo ssuussttaanncciiaall qquuee iinntteennttaa ttoommaarr eell eelleemmeennttoo ccoonnssttiittuuttiivvoo,, aallccaannzzaarr llaa úúllttiimmaa vveerrddaadd yy llaa rraaíízz eesseenncciiaall.. LLaa ppeerrssoonnaa ppoosseeee ssuu aaccttuuss eesssseennddii qquuee llaa hhaaccee oonnttoollóóggiiccaammeennttee iinnccoommuunniiccaabbllee yy ccoonn eelllloo ppoosseeee uunnaa ccoommuunniiccaabbiilliiddaadd iinntteenncciioonnaall eenn eell oorrddeenn ddeell ooppeerraarr,, eessttoo eess uunnaa aappeerrttuurraa ttrraasscceennddeennttaall aall ccoonnoocceerr,, aall aammaarr,, aall ddiiaallooggaarr,, aall TTooddoo.. BBooeecciioo:: rraattiioonnaalliiss nnaattuurraaee iinnddiivviidduuaa ssuubbssttaannttiiaa RRiiccaarrddoo ddee SSaann VViiccttoorr:: rraattiioonnaalliiss nnaattuurraaee iinnddiivviidduuaa eexxiisstteennttiiaa SSaannttoo TToommááss:: iinnddiivviidduuuumm ssuubbssiisstteennss iinn rraattiioonnaallii nnaattuurraa.. – EElleemmeennttooss eesseenncciiaalleess qquuee ccoonnssttiittuuyyeenn llaa ppeerrssoonnaa:: llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd ssuubbssiisstteennttee llaa nnaattuurraalleezzaa rraacciioonnaall oo eessppiirriittuuaall..
IImmppoossttaacciióónn oonnttoollóóggiiccoo--ssuussttaanncciiaalliissttaa SSttoo.. TToommááss eexxpplliiccaa «iinnddiivviidduuuumm aauutteemm eesstt qquuoodd eesstt iinn ssee iinnddiissttiinnccttuumm,, aabb aalliiiiss vveerroo ddiissttiinnccttuumm» yy ccoonncclluuyyee qquuee ppeerrssoonnaa eess aaqquueelllloo qquuee eenn uunnaa cciieerrttaa nnaattuurraalleezzaa eess ddiissttiinnttoo,, ppoorr eessttoo,, hhaabbllaannddoo ddee llaa nnaattuurraalleezzaa hhuummaannaa,, «ppeerrssoonnaa ssiiggnniiffiiccaatt hhaass ccaarrnneess,, eett hhaaeecc oossssaa,, eett hhaanncc aanniimmaamm,, qquuaaee ssuunntt pprriinncciippiiaa iinnddiivviidduuaannttiiaa hhoommiinneemm».. SS.. TTOOMMMMAASSOO DD’’AAQQUUIINNOO,, SSuummmmaa TThheeoollooggiiaaee,, II,, qq.. 299,, aadd 44,, ccoonnccll.. EEll ppeerrssoonnaalliissmmoo oonnttoollóóggiiccoo nnoo ddeessccuuiiddaa eell nniivveell ssoommááttiiccoo,, ssiinnoo qquuee lloo pprreessuuppoonnee,, ppoorrqquuee llaa ssuussttaanncciiaa iinnddiivviidduuaall hhuummaannaa eess ttaammbbiiéénn ccoorrppóórreeaa:: llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd bbiioollóóggiiccaa eennttrraa aa ccoonnssttiittuuiirr llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd ppeerrssoonnaall ddeell iinnddiivviidduuuumm ssuubbssiisstteennss.. PPoorrqquuee eenn llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd bbiioollóóggiiccaa ssee rraaddiiccaa llaa pprrooffuunnddiiddaadd ddee llaa ppeerrssoonnaa,, eell sseerr hhuummaannoo ((eenn sseennttiiddoo bbiioollóóggiiccoo)) eess iinnddiissoocciiaabbllee ddeell sseerr ppeerrssoonnaa ((eenn sseennttiiddoo mmeettaaffííssiiccoo)) eenn eell rreessppeeccttoo ddee llaass ddiissttiinncciioonneess eennttrree llooss ddiivveerrssooss nniivveelleess oo eessttrraattooss ddeell eexxiisstteennttee ccoonnccrreettoo..
IImmppoossttaacciióónn oonnttoollóóggiiccoo--ssuussttaanncciiaalliissttaa SSee ppuueeddee hhaabbllaarr ddee uunn ppeerrssoonnaalliissmmoo bbiioollóóggiiccoo uu oonnttoobbiioollóóggiiccoo,, eenn eell ccuuaall eell hhoorriizzoonnttee bbiioollóóggiiccoo eess iinntteeggrraaddoo ddee uunnaa oonnttoollooggííaa rreellaacciioonnaall,, aassíí qquuee «eessttoo qquuee ccoonnssttiittuuyyee llaa eesseenncciiaa ddeell hhoommbbrree ccoommoo ppeerrssoonnaa...... eess ccooeexxtteennssiivvoo,, eenn ssuu lluucchhaa tteerrrreennaa,, aa llaa eenntteerraa hhiissttoorriiaa ddee ssuu oorrggaanniissmmoo vviittaall».. PPRRIINNII PP..,, IIll ccoorrppoo cchhee ssiiaammoo,, TToorriinnoo 11999911,, 577.. EEssttee ppeerrssoonnaalliissmmoo oonnttoobbiioollóóggiiccoo «lleeee eenn eell mmoovviimmiieennttoo tteelleeoollóóggiiccoo yy aauuttoopprrooggrraammaaddoo ddeell eemmbbrriióónn hhaacciiaa eessttaaddooss ccoorrppoorreeooss yy ppssííqquuiiccooss mmááss rreeaalliizzaaddooss ddee hhuummaanniiddaadd,, llaa ddiirreecccciióónn ddee uunnaa ffoorrmmaa iimmaanneennttee,, pprreesseennttee ddeessddee eell iinniicciioo yy qquuee pprreessiiddee eell eenntteerroo pprroocceessoo».. PPOOSSSSEENNTTII VV..,, LLaa bbiiooeettiiccaa aallllaa rriicceerrccaa ddeeii pprriinncciippii,, 1100992..
CCrrííttiiccaass ddee llaa bbiiooééttiiccaa llaaiiccaa SSee ccoonntteessttaa eell pprreetteennddiiddoo uussoo iinnssttrruummeennttaall yy sseelleeccttiivvoo ddeell aarrgguummeennttoo cciieennttííffiiccoo aa vveennttaajjaa ddee uunnaa tteessiiss pprreeccoonnssttiittuuiiddaa.. SSee nniieeggaa llaa lleeggiittiimmiiddaadd ddeell ppaassaajjee ddeessddee eell ppllaannoo cciieennttííffiiccoo aall ffiilloossóóffiiccoo,, ddeell eemmppíírriiccoo aall mmeettaaffííssiiccoo,, yy ssee ddeeccllaarraa iinnddeebbiiddaa llaa iinnffeerreenncciiaa ddee llaa eexxiisstteenncciiaa ddee uunn ssuujjeettoo ppeerrssoonnaall ddeessddee llooss ddaattooss eemmbbrriioollóóggiiccooss.. «EEnn ggeenneerraall,, ssee ppuueeddee oobbsseerrvvaarr qquuee eell aarrgguummeennttoo cciieennttííffiiccoo ssee bbaassaa ssoobbrree llaa ffaallttaannttee ddiissttiinncciióónn eennttrree llooss ddooss sseennttiiddooss ddee llooss tteerrmmiinnooss hhuummaannooss.. TTaalleess ttéérrmmiinnooss,, eenn eeffeeccttoo,, ppuueeddeenn sseerr uussaaddooss sseeaa eenn sseennttiiddoo cciieennttííffiiccoo ppaarraa iinnddiiccaarr cciieerrttoo ttiippoo ddee mmaatteerriiaa ((vviivviieennttee oo nnoo)) ppeerrtteenneeccee aa llaa eessppeecciiee HHoommoo ssaappiieennss ((aassíí ssoonn hhuummaannooss ttaammbbiiéénn llooss ggaammeettooss oo llooss hhaallllaazzggooss aarrqquueeoollóóggiiccooss));; sseeaa eenn sseennttiiddoo ffiilloossóóffiiccoo--cciieennttííffiiccoo ppaarraa iinnddiiccaarr aaqquueellllaa ppaarrttiiccuullaarr eennttiiddaadd qquuee eess llaa ppeerrssoonnaa hhuummaannaa ((oo eell ccoommppuueessttoo HHuummaannoo)).. DDeessccuuiiddaannddoo eessttaa ddiissttiinncciióónn,, eell aarrgguummeennttoo cciieennttííffiiccoo ccoommeettee eell eerrrroorr ddee ppaassaarr ddeessddee llaa ccoonnssttaattaacciióónn ddeell hheecchhoo qquuee eell ffeettoo eess hhuummaannoo eenn eell pprriimmeerr sseennttiiddoo,, aa llaa ccoonncclluussiioonn qquuee eess hhuummaannoo eenn eell sseegguunnddoo sseennttiiddoo».. MMOORRII MM..,, AAbboorrttoo ee ttrraappiiaannttoo:: uunn’’aannaalliissii ffiilloossooffiiccaa ddeeggllii aarrggoommeennttii aaddddoottttii nneellll’’eettiiccaa mmeeddiiccaa ccaattttoolliiccaa rreecceennttee ssuullll’’iinniizziioo ee ssuullllaa ffiinnee ddeellllaa vviittaa,, iinn MMOORRII MM.. ccuurr..,, QQuueessttiioonnii ddii bbiiooeettiiccaa,, RRoommaa 11998888,, 11442--114433..
PPrreecciissaacciioonneess ddee llaa ppaarrttee ccaattóólliiccaa LLoo hhuummaannoo ddee llaa mmeettaaffííssiiccaa nnoo ssee ooppoonnee aa lloo hhuummaannoo ddee llaa bbiioollooggííaa,, ssiinnoo qquuee,, ddiissttiinngguuiiéénnddoossee,, lloo ccoommpprreennddee yy lloo ffuunnddaa eenn ssuu eexxiissttiirr,, aassíí qquuee eenn llaa aaffiirrmmaacciióónn ““ttooddoo sseerr hhuummaannoo eess ppeerrssoonnaa”” eell pprreeddiiccaaddoo ““ppeerrssoonnaa”” nnoo hhaaccee oottrraa ccoossaa qquuee rreeffeerriirrssee ddeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa oonnttoollóóggiiccoo aall mmiissmmoo eennttee qquuee eell ssuujjeettoo ““sseerr hhuummaannoo”” ccoonnssiiddeerraa ddeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa eemmppíírriiccoo--ddeessccrriittttiivvoo.. DDee ffrreennttee aa llaa tteennddeenncciiaa ddee aallgguunnooss mmoorraalliissttaass aa rreessoollvveerr llaa ccuueessttiióónn ddeell eessttaattuuttoo oonnttoollóóggiiccoo ddeell eemmbbrriióónn ddaannddoo vvaalloorr ddeecciissiivvoo oo pprreeppoonnddeerraannttee aall aarrgguummeennttoo cciieennttííffiiccoo,, eell MMaaggiisstteerriioo iinnvviittaa aa nnoo bbuussccaarr eenn llaa ssóóllaa bbiioollooggííaa llaass rraazzoonneess ddee uunnaa ppeerrssuuaassiióónn qquuee ddeerriivvaa ddeessddee llaa mmááss ppeenneettrraannttee mmiirraaddaa ddee llaa rraattiioo ffiilloossóóffiiccaa:: «CCiieerrttaammeennttee nniinnggúúnn ddaattoo eexxppeerriimmeennttaall ppuueeddee sseerr ppoorr ssíí ssuuffiicciieennttee aa hhaacceerr rreeccoonnoocceerr uunn aallmmaa eessppiirriittuuaall;; ttooddaavvííaa llaass ccoonncclluussiioonneess ddee llaa cciieenncciiaa ssoobbrree eell eemmbbrriióónn hhuummaannoo ooffrreecceenn uunnaa iinnddiiccaacciióónn pprreecciioossaa ppaarraa ddiisscceerrnniirr rraacciioonnaallmmeennttee uunnaa pprreesseenncciiaa ppeerrssoonnaall ddeessddee eessttee pprriimmeerr aappaarreeccee ddee uunnaa vviiddaa hhuummaannaa».. DDoonnuumm VViittaaee,, II,, 11..
LLaa nnoocciióónn ddee ppeerrssoonnaa ppootteenncciiaall EEnn llaa iimmppoossttaacciióónn ddeell ppeerrssoonnaalliissmmoo oonnttoollóóggiiccoo eess ppoossiibbllee aaccooggeerr llaa ddiissttiinncciióónn eennttrree ppeerrssoonnaa ee ppeerrssoonnaalliiddaadd ((pprrooggrreessiivvaa aaddqquuiissiicciióónn ssoobbrree eell ppllaannoo ooppeerraattiivvoo ddee ccuuaalliiddaadd qquuee fflluuyyee ddee llaa eesseenncciiaa ddee llaa ppeerrssoonnaa)).. – EEll ddeevveenniirr ppeerrssoonnaa ccoommoo ppoosseessiióónn ddeell pprrooppiioo eessttaattuuttoo oonnttoollóóggiiccoo nnoo eess uunn pprroocceessoo,, ssiinnoo uunn eevveennttoo,, eess aaddqquuiissiicciióónn ddeell pprrooppiioo aaccttuuss eesssseennddii;; – EEll ddeessaarrrroolllloo ddee llaa mmaanniiffeessttaacciióónn ffuunncciioonnaall ddeell sseerr ppeerrssoonnaall eess eenn vveezz uunn pprroocceessoo.. HHaa ssiiddoo ppoorr eessttoo iinnttrroodduucciiddaa aa pprrooppóóssiittoo ddeell eemmbbrriióónn llaa ddiissccuuttiiddaa nnoocciióónn ddee ppeerrssoonnaa hhuummaannaa ppootteenncciiaall..
LLaa nnoocciióónn ddee ppeerrssoonnaa ppootteenncciiaall LLaa ppootteenncciiaa nnoo eess ppaarraa eenntteennddeerrssee eenn eell ssiiggnniiffiiccaaddoo ccoommúúnn ddee ssiimmppllee ppoossiibbiilliiddaadd,, ssiinnoo eenn sseennttiiddoo aarriissttoottéélliiccoo.. EEnn llaa mmeettaaffííssiiccaa ddee AArriissttóótteelleess eell ddeevveenniirr,, pprrooppiioo eenn vviirrttuudd ddee llaa ppaarreejjaa ppootteenncciiaa--aaccttoo,, nnoo iimmpplliiccaa eell ppaassoo ddee uunnaa rreeaalliiddaadd aa oottrraa,, ssiinnoo qquuee eess ccaarraacctteerriizzaaddoo ppoorr llaa ccoonnttiinnuuiiddaadd yy llaa mmiissmmaa ppootteenncciiaa nnoo eess nnuunnccaa iinnddeetteerrmmiinnaaddaa ((ccffrr.. MMeettaaffiissiiccaa IIXX,, 55,, 11004477bb)).. UUnn eennttee eess eenn ppootteenncciiaa ((ddyynnaammeeii)),, ccuuaannddoo eess ttooddaavvííaa pprriivvaaddoo ddee llaa pprrooppiiaa ppeerrffeecccciióónn oo ddeetteerrmmiinnaacciióónn.. EEll eemmbbrriióónn ppoorr ttaannttoo eess ppeerrssoonnaa,, ppoosseeyyeennddoo ttooddaass llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass eesseenncciiaalleess ddee llaa ppeerrssoonnaa,, ppeerroo ddeebbee ttooddaavvííaa aaccttuuaarr ssuuss ppootteenncciiaalliiddaaddeess:: eess uunnaa ppeerrssoonnaa ppootteenncciiaall oo mmeejjoorr uunnaa ppeerrssoonnaa ccoonn ppootteenncciiaalliiddaadd..
LLaa nnoocciióónn ddee ppeerrssoonnaa ppootteenncciiaall LLaa nnoocciióónn ddee ppeerrssoonnaa ppootteenncciiaall pprreesseennttaa:: – uunn llíímmiittee pprrááccttiiccoo eenn llaa aammbbiigguueeddaadd ddee llaa ccaatteeggoorrííaa ddee ppootteenncciiaalliiddaadd qquuee ppooddrrííaa ppoorrttaarr aa mmuucchhooss aa ccoonncclluussiioonneess eerrrroonneeaass ssoobbrree llaa ddiiggnniiddaadd hhuummaannaa ddeell eemmbbrriióónn;; – uunn llíímmiittee tteeóórriiccoo ppoorrqquuee eessttaa nnoocciióónn eess iinntteelliiggiibbllee ssóólloo aall iinntteerrnnoo ddeell ssiisstteemmaa aarriissttoottéélliiccoo,, rreessuullttaannddoo ddee oottrroo lluuggaarr eessttrreecchhaammeennttee ddeeppeennddiieennttee ddee llaass tteeoorrííaass bbiioollóóggiiccaass aarriissttoottéélliiccaass eexxppuueessttaass eenn eell DDee ggeenneerraattiioonnee aanniimmaalliiuumm yy ssoobbrreettooddoo eenn eell DDee aanniimmaa.. LLaa nnoocciióónn ddee ppeerrssoonnaa ppootteenncciiaall eess ppoorr ttaannttoo lleeggííttiimmaa aall iinntteerrnnoo ddeell aarriissttootteelliissmmoo,, ppeerroo ssee hhaaccee iinnccoommpprreennssiibbllee yy ccoonnffuussaa ccuuaannddoo ssee mmuueevvaa eenn uunn áámmbbiittoo ffiilloossóóffiiccoo ddiivveerrssoo..
CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn RReepprreesseennttaa eell mmooddoo cclláássiiccoo ppaarraa llaa tteeoollooggííaa ddee iimmppoossttaarr llaa ddiissccuussiióónn ssoobbrree eell eessttaattuuttoo oonnttoollóóggiiccoo ddeell eemmbbrriióónn ccoommuunnmmeennttee eenn rreellaacciióónn ccoonn eell aabboorrttoo.. PPEERRÍÍOODDOO PPAATTRRÍÍSSTTIICCOO TTRRAADDUUCCIIOONNIISSMMOO ((ddaall llaattiinnoo ttrraadduuxx,, ttrraallcciioo ddii vviittee)):: aallgguunnooss ccoommoo AAtteennáággoorraass,, TTeerrttuulliiaannoo,, IIrreenneeoo rreetteennííaann qquuee eell aallmmaa ddee llooss nneeoonnaattooss ddeerriivvaassee ddee llaa ssuussttaanncciiaa ddeell aallmmaa ddee llooss ggeenniittoorreess aattrraavvééss ddeell sseemmeenn ccoorrppóórreeoo.. FFuuéé aabbaannddoonnaaddoo ppoorrqquuee oossccuurreeccííaa llaa ffee eenn llaa eessppiirriittuuaalliiddaadd ddeell aallmmaa hhuummaannaa.. PPRREEEEXXIISSTTEENNCCIIAALLIISSMMOO:: oottrrooss,, ccoommoo OOrrííggeenneess,, ppeennssaabbaann qquuee llaass aallmmaass ffuueesseenn eessttaaddaass ttooddaass ccrreeaaddaass ppoorr DDiiooss aall iinniicciioo ddeell mmuunnddoo yy ffuueesseenn ppoorr ttaannttoo pprreeeexxiisstteenntteess llooss ccuueerrppooss eenn llooss ccuuaalleess ccaaeenn,, ccoommoo eenn uunnaa ccáárrcceell,, ppaarraa eell eennffrriiaammiieennttoo ddeell ffuueeggoo eessppiirriittuuaall.. FFuuee ccoonnddeennaaddoo eenn eell SSíínnooddoo ccoossttaannttiinnooppoolliittaannoo ddeell 554433 ppoorrqquuee,, ddeemmaassiiaaddoo lliiggaaddoo aa llaa aannttrrooppoollooggííaa ppllaattóónniiccaa,, ppaarreeccííaa ccoonnttrraaddeecciirr llaa uunniiddaadd ddeell ccoommppuueessttoo hhuummaannoo yy llaa bboonnddaadd ddeell ccuueerrppoo ((DDSS 440033))..
CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn PPrreevvaalleessee,, nnoo ssiinn ccoonnttrroovveerrssiiaass,, llaa iiddeeaa qquuee DDiiooss ppaarrttiicciippaa ccoonn llooss ggeenniittoorreess eenn llaa ffoorrmmaacciióónn ddee uunn sseerr hhuummaannoo ccrreeaannddoo ee iinnffuunnddiieennddoo eell aallmmaa,, aassíí ccoommoo ssee lleeee eenn eell lliibbrroo ddee GGéénneessiiss eenn ttoorrnnoo aa llaa iinnffuussiióónn ddee uunn ssppiirraaccuulluumm vviittaaee eenn AAddaann.. RReessppeeccttoo aa llooss ttiieemmppooss ddee eessttee iinntteerrvveennttoo ddiivviinnoo llaass iiddeeaass nnoo eerraann uunníívvooccaass,, eenn ddeeppeennddeenncciiaa ddee llaass ddiivveerrssaass ccoonncceecciioonneess aannttrrooppoollóóggiiccaass.. SSAANN GGRREEGGOORRIIOO DDEE NNIIZZAA ((333355--339944)) ppeennssaabbaa eenn llaa pprreesseenncciiaa ddee uunn aallmmaa eessppiirriittuuaall ddeessddee llooss iinniicciiooss ddeell nnuueevvoo sseerr yy aassíí mmááss ttaarrddee SSAANN MMÁÁXXIIMMOO CCOONNFFEESSOORR.. AAbbooggaabbaann mmááss oo mmeennooss aabbiieerrttaammeennttee ppoorr uunnaa iinnffuussiióónn ttaarrddííaa ddeell aallmmaa SSAANN BBAASSIILLIIOO MMAAGGNNOO ((332299--337799)),, TTEEOODDOORREETTOO DDEE CCIIRROO ((339933ccaa--445588)),, SSAANN JJEERRÓÓNNIIMMOO ((334477ccaa--441199)).. «SSiiccuutt eenniimm sseemmiinnaa ppaauullaattiimm ffoorrmmaannttuurr iinn uutteerriiss,, eett ttaammddiiuu nnoonn ppuuttaannttuurr hhoommoo ddoonneecc eelleemmeennttaa ccoonnffuussaa ssuuaass iimmaaggiinneess mmeemmbbrraa-- qquuee ssuusscciippiiaanntt».. SS.. JJEERRÓÓNNIIMMOO,, AAdd AAllggaassiiaamm 44 ((PPLL 22,, 1100115))..
CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn SS.. AAGGUUSSTTÍÍNN,, pprriimmeerroo eerraa ttrraadduucccciioonniissttaa yy ddeessppuuééss ccrreeaacciioonniissttaa,, ddeeccllaarraabbaa llaa ccuueessttiióónn ddeell ttiieemmppoo ddee llaa iinnffuussiióónn ddeell aallmmaa hhuummaannaammeennttee iinnssoolluubbllee.. NNeeggaabbaa llaa rreelleevvaanncciiaa ddiirriimmeennttee ddee EExx 2211,,2222--2233 eerrrróónneeaammeennttee ttrraadduucciiddoo eenn llaa LLXXXX yy LLaattiinnaa aannttiigguuaa ddoonnddee ssee ddiissttiinngguuííaa eell ffeettoo aanniimmaaddoo ddeell ffeettoo iinnaanniimmaaddoo,, iimmpplliiccaannddoo aassíí –– sseegguunn aallgguunnooss –– qquuee llaa iinnffuussiióónn ddeell aallmmaa hhuummaannaa ddeebbííaa sseegguuiirr aa llaa ffoorrmmaacciióónn ddeell ccuueerrppoo.. CCffrr.. SS.. AAGGOOSSTTIINNOO,, QQuuaaeessttiioonnuumm iinn hheeppttaatteeuuccuumm lliibbrrii sseepptteemm,, lliibb.. 22,, ccaapp.. 2288.. «QQuuii ppeerrccuusssseerriitt mmuulliieerreemm pprreeggnnaanntteemm eett iillllaa aabboorrttuumm ffeecceerriitt,, ssii ffooeettuuss eerraatt ffoorrmmaattuuss,, ddaabbiitt aanniimmaamm pprroo aanniimmaa,, ssii nnoonndduumm eerraatt ffoorrmmaattuuss,, mmuullccttaabbiittuurr ppeeccuunniiaa».. EEnn vveezz ddee ““ssii ffooeettuuss eerraatt ffoorrmmaattuuss”” yy ddee ““ssii nnoonndduumm eerraatt ffoorrmmaattuuss”” ssee ddeebbííaa ttrraadduucciirr rreessppeeccttiivvaammeennttee ““sseedd iippssaa vviixxeerriitt”” yy ““ssiinn aauutteemm mmoorrss eeiiuuss ffuueerriitt ssuubbsseeccuuttaa””,, ccoommoo hhaaccee llaa VVuullggaattaa..
CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn PPEERRÍÍOODDOO DDEE OORROO DDEE LLAA EESSCCOOLLÁÁSSTTIICCAA SSAANN AALLBBEERRTTOO MMAAGGNNOO:: aaffIIrrmmaa qquuee ddeessddee llaa ccoonncceeppcciióónn eexxiissttee uunn aallmmaa úúnniiccaa.. AAll iinniicciioo eessaa eess aallmmaa rraacciioonnaall ssóólloo eenn ppootteenncciiaa,, ppoorr llaa ffaallttaa ddee aaddeeccuuaaddoo ssuubbssttrraattoo bbiioollóóggiiccoo,, ppeerroo ssee ttrraannssffoorrmmaa ggrraadduuaallmmeennttee ddee vveeggeettaattiivvaa eenn sseennssiittiivvaa yy,, ppoorr iinntteerrvveenncciióónn ddee DDiiooss,, ddee sseennssiittiivvaa eenn eessppiirriittuuaall.. SSAANNTTOO TTOOMMÁÁSS:: aacceeppttaa llaa iiddeeaa ddee llaa ssuucceessiióónn ddee llaass ttrreess aallmmaass eenn eell eemmbbrriióónn,, ppeerroo –– ddiivveerrssaammeennttee ddee ssaann AAllbbeerrttoo –– ddiissttiinngguuee nneettaammeennttee.. LLaass pprriimmeerraass ddooss aallmmaass ((llaa vveeggeettaattiivvaa yy llaa nnuuttrriittiivvaa)) ddeerriibbaann ddee llaa eenneerrggííaa vviittaall pprroovveenniieennttee ddeell sseemmeenn ppaatteerrnnoo,, mmiieennttrraass eell aallmmaa rraacciioonnaall qquuee,, eenn ccuuaannttoo ffoorrmmaa ccoorrppoorriiss,, ddoonnaa aall hhoommbbrree ssuu aaccttuuss eesssseennddii ddee ccrreeaattuurraa hhuummaannaa yy lloo ccoonnssttiittuuyyee hhoommbbrree,, vviieennee ccrreeaaddaa iinnmmeeddiiaattaammeennttee ppoorr DDiiooss.. EEll aallmmaa rraacciioonnaall nnoo vviieennee iinnffuussaa eenn eell mmoommeennttoo ddee llaa ccoonncceeppcciióónn,, ssiinnoo eenn uunn ttiieemmppoo ssuucceessiivvoo yy pprreecciissaammeennttee ddeessppuuééss ddee 4400 ddííaass ddee llaa ccoonncceeppcciióónn eenn llooss hhoommbbrreess yy ddeessppuuééss ddee 6600 eenn llaass mmuujjeerreess..
CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn AA PPAARRTTIIRR DDEELL SSIIGGLLOO XXVVIIII,, LLooss pprrooggrreessooss ddee llooss ccoonnoocciimmiieennttooss eemmbbrriioollóóggiiccooss ccoonndduuccííaann aa rreeccoonnoocceerr uunnaa oorrggaanniizzaacciióónn bbiioollóóggiiccaa aaddeeccuuaaddaa mmuucchhoo aanntteess ddee llooss ttiieemmppooss pprreevviissttooss ddee llaa bbiioollooggííaa aarriissttoottéélliiccaa ee ddee llaa mmeeddiicciinnaa hhiippooccrrááttiiccaa.. EEll ffiillóóssooffoo PPEEDDRROO GGAASSEENNDDII ((11559922--11665555)),, ddeessppuuééss ddee oobbsseerrvvaacciioonneess ssoobbrree ffeettooss aabboorrttaaddooss,, ffiijjóó llaa aanniimmaacciióónn nnoo mmááss aalllláá ddeell ssééppttiimmoo ddííaa.. EEll tteeóóllooggoo lloovvaanneennssee TTOOMMÁÁSS FFIIEENNUUSS ssoossttiieennee eenn eell 11662200 qquuee llaa aanniimmaacciióónn vviieennee eell tteerrcceerr ddííaa ddee llaa ccoonncceeppcciióónn,, ppeerroo ssuu tteessiiss ffuuéé ccoonnddeennaaddaa ppoorr llaa FFaaccuullttaadd TTeeoollooggííccaa ddee LLoovvaaiinnaa.. PPAABBLLOO ZZAACCCCHHIIAA ((11553388--11665588)) aannttiicciippaa eell mmoommeennttoo ddee llaa iinnffuussiióónn ddeell aallmmaa aa llaa ccoonncceeppcciióónn yy ssee ooppoonnee aabbiieerrttaammeennttee aa llaa tteeoorrííaa aarriissttootteelliiccoo-- ttoommiissttaa ddee llaass ttrreess aallmmaass.. JJOOSSÉÉ DDEE LLOOSS AARROOMMAATTOORREESS pprrooppoonnííaa llaa nnuueevvaa tteeoorrííaa pprreeffoorrmmííssttiiccaa:: eenn eell sseemmeenn ttaannttoo ddee llooss aanniimmaalleess ccuuaannttoo ddee llaass ppllaannttaass ssoonn yyaa pprreesseenntteess ttddaass llaass ppaarrtteess ddeell iinnddiivviidduuoo aadduullttoo..
CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn EEnn eell 11667722 RREEIINNEERR DDEE GGRRAAAAFF ddeessccrriibbiirráá llooss ffoollííccuullooss oovváárriiccooss yy eenn eell 11667777 AANNTTOONN LLEEEEUUWWEENNHHOOEEKK oobbsseerrvvaabbaa llooss eessppeerrmmaattoozzooiiddeess eenn eell fflluuííddoo sseemmiinnaall,, ppoorrttaannddoo aall llaa ffoorrmmaacciióónn ddee ddooss ooppuueessttaass aaccllaarraacciioonneess:: – sseeggúúnn aallgguunnooss llaa mmiinnúússccoollaa ccrreeaattuurraa ssee eennccuueennttrraa eenn llooss eessppeerrmmaattoozzooiiddeess,, ddiicchhooss aanniimmaallccuullii,, ((llooss qquuee ssoossttiieenneenn eessttaa tteeoorrííaa aanniimmaallccuulliissttii));; – sseeggúúnn oottrrooss eenn llooss óóvvuullooss ((llooss qquuee ssoossttiieenneenn eessttaa tteeoorrííaa oovviissttii))..
CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn EEnn eell 11667722 RREEIINNEERR DDEE GGRRAAAAFF ddeessccrriibbiirráá llooss ffoollííccuullooss oovváárriiccooss yy eenn eell 11667777 AANNTTOONN LLEEEEUUWWEENNHHOOEEKK oobbsseerrvvaabbaa llooss eessppeerrmmaattoozzooiiddeess eenn eell fflluuííddoo sseemmiinnaall,, ppoorrttaannddoo aall llaa ffoorrmmaacciióónn ddee ddooss ooppuueessttaass aaccllaarraacciioonneess:: – sseeggúúnn aallgguunnooss llaa mmiinnúússccoollaa ccrreeaattuurraa ssee eennccuueennttrraa eenn llooss eessppeerrmmaattoozzooiiddeess,, ddiicchhooss aanniimmaallccuullii,, ((llooss qquuee ssoossttiieenneenn eessttaa tteeoorrííaa aanniimmaallccuulliissttii));; – sseeggúúnn oottrrooss eenn llooss óóvvuullooss ((llooss qquuee ssoossttiieenneenn eessttaa tteeoorrííaa oovviissttii)).. LLaass ddooccttrriinnaass pprree--ffoorrmmiissttaass iinndduujjeerroonn aa ppeennssaarr eenn uunnaa pprreesseenncciiaa pprreeccooccííssiimmaa ddeell aallmmaa rraacciioonnaall,, llaa tteeoorrííaa ddee llaa aanniimmaacciióónn rreettaarrddaaddaa ppeerrmmaanneecciióó pprreevvaalleennttee eennttrree llooss tteeóóllooggooss hhaassttaa eell ssiigglloo XXVVIIIIII yy nnoo ddeessaappaarreeccee nnuunnccaa ddeell ttooddoo..
CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn LLaa mmuullttiipplliicciiddaadd ddee llaass ooppiinniioonneess ssoobbrree llaa aanniimmaacciióónn,, ppooddííaa ccoonndduucciirr aa llooss aabbuussooss mmááss ggrraavveess,, ssoobbrreettooddoo eenn rreellaacciióónn aall aabboorrttoo.. EEll SSaannttoo OOffiicciioo ddeebbiióó iinntteerrvveenniirr eenn 11667799 ppaarraa ccoonnddeennaarr aallgguunnaass pprrooppoossiicciioonneess llaaxxiissttaass qquuee ppeerrmmiittííaann eell aabboorrttoo ddee ffeettoo iinnaanniimmaaddoo ppoorr rraazzoonneess nnoo tteerraappééuuttiiccaass yy qquuee rreettaarrddaabbaann llaa aanniimmaacciióónn ddeell ffeettoo hhaassttaa eell mmoommeennttoo ddeell ppaarrttoo ((DDSS 22113344--22113355)).. EEssttaa úúllllttiimmaa pprrooppoossiicciióónn ssee rreeffiieerree ssiinn dduuddaa aa llaa tteessiiss ddee GGIIOOVVAANNNNII MMAARRCCOO,, pprroottoommééddiiccoo yy pprrooffeessoorr eenn PPaarriiss,, sseeggúúnn eell ccuuaall hhaassttaa qquuee eell ffeettoo vviivvee eenn eell úútteerroo mmaatteerrnnoo vviivvee ddeell aallmmaa vveeggeettaattiivvaa ee sseennssiittiivvaa,, ppeerroo nnoo ppoosseeee uunn aallmmaa rraacciioonnaall,, ppaarrttiicciippaannddoo ddeell aallmmaa rraacciioonnaall ddee llaa mmaaddrree.. EEnn eell 11665588 PPAADDRREE FFIIOORREENNTTIINNII hhaabbllaannddoo ssoobbrree eell bbaauuttiissmmoo ddee llooss aabboorrttooss pprreeccoocceess eenn eell DDee hhoommiinniibbuuss dduubbiiiiss bbaappttiizzaannddiiss sseeuu ddee bbaappttiissmmoo aabboorrttiivvoorruumm,, aacceeppttaaddoo ppoorr llaa ccoommiissiióónn ppaarraa eell IInnddiiccee,, ppeerroo ttooddaavvííaa mmááss ggrraann rreessoonnaanncciiaa ttuuvvoo llaa EEmmbbrryyoollooggiiaa SSaaccrraa ddeell aabbaadd FF.. EE.. CCAANNGGIIAAMMIILLAA,, eeddiittaaddaa eenn PPaalleerrmmoo eenn eell 11774455..
CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn EEnn 11775599,, ccoonn llaa ppuubblliiccaacciióónn ddee llaa TThheeoorriiaa GGeenneerraattiioonniiss ddee KK.. FF.. WWOOLLFFFF iinniicciióó llaa eemmbbrriioollooggííaa mmooddeerrnnaa:: ssuuppeerraaddoo ddeecciiddiiddaammeennttee eell pprree--ffoorrmmiissmmoo,, ssee aaffiirrmmaabbaa uunnaa rreennoovvaaddaa tteeoorrííaa eeppiiggeennééttiiccaa sseeggúúnn llaa ccuuaall eell eemmbbrriióónn ssee ffoorrmmaa mmeeddiiaannttee uunn pprrooggrreessiivvoo ddiiffeerreenncciiaammiieennttoo yy ccrreecciimmiieennttoo ddee eessttrruuccttuurraass.. EEnn eell ssiigglloo XXIIXX,, ccoonn llooss eessttuuddiiooss ddee HHEERRTTWWIIGG,, FFLLEEMMIINNGG,, VVAANN BBEENNDDEENN,, ffuueerroonn ccllaarriiffiiccaaddooss llooss mmeeccaanniissmmooss ddee llaa ggeenneerraacciióónn,, eell rrooll ddee llooss ggaammeettooss yy ddee ssuu ffuussiióónn ppaarraa oorriiggiinnaarr llaa pprriimmeerraa ccéélluullaa ddeell nnuueevvoo oorrggaanniissmmoo,, nnoo aassíí llaass ffaasseess ddee ddeessaarrrroolllloo ddeell eemmbbrriióónn.. TTooddaavvííaa eell ccrreecciimmiieennttoo ddee llooss ccoonnoocciimmiieennttooss cciieennttííffiiccooss nnoo hhaann aarrrroojjaaddoo mmuucchhaa lluuzz eenn uunnaa ccuueessttiióónn qquuee eess ddee nnaattuurraalleezzaa aannttrrooppoollóóggiiccaa,, mmááss qquuee bbiioollóóggiiccaa.. EEll ddeebbaattee eess ssóólloo eenn ppaarrttee cceennttrraaddoo ssoobbrree eell ttiieemmppoo ddee llaa aanniimmaacciióónn,, ppoorrqquuee llaa ccuueessttiióónn úúllttiimmaa yy ddeecciissiivvaa eessttaa eenn eell mmooddoo ddee ccoonncceebbiirr llaa ccoonnttiinnuuiiddaadd oorrggáánniiccaa eennttrree llaass ddiivveerrssaass ddiimmeennssiioonneess eessttrruuccttuurraanntteess ddee llaa ppeerrssoonnaa eenn ssuuss mmúúllttiipplleess aarrttiiccuullaacciioonneess..
CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn TToommaannddoo ddiissttaanncciiaa ddee llaass ppoossiicciioonneess eexxttrreemmaass,, aassíí ssee ppuueeddee eexxppllccaarr llaa ccooooppeerraacciióónn ddee DDiiooss yy ddee llooss ggeenniittoorreess eenn llaa ggeenneerraacciióónn ddeell hhoommbbrree:: «EEnn eell ccaassoo [[ddee llaa ggeenneerraacciióónn ddeell hhoommbbrree]] nnoo bbaassttaa eell ccoonnccuurrssoo oorrddiinnaarriioo ccoonn eell ccuuaall DDiiooss ccooooppeerraa ccoonn ttooddaa aaccttiivviiddaadd ccrreeaattuurraall,, nnii ssee ppuueeddee ppeennssaarr qquuee DDiiooss ccrreeee eell aallmmaa ddee llaa nnaaddaa yy ddeessppuuééss llaa iinnffuunnddaa eenn eell ccuueerrppoo pprreeppaarraaddoo ppoorr llooss ggeenniittoorreess.. SSiieennddoo eell hhoommbbrree nnoo uunn ccoonngglloommeerraaddoo ddee ddooss ssuussttaanncciiaass ccoommpplleettaass ssiinnoo uunn úúnniiccoo ssuujjeettoo eennccaarrnnaaddoo,, DDiiooss nnoo ssee lliimmiittaa aa ddaarr uunn iimmppuullssoo aa uunn sseerr iinnffeerriioorr,, ppaarraa pprroodduucciirr uunnoo ssuuppeerriioorr,, ssiinnoo qquuee eenn ccuuaannttoo ccaauussaa pprriinncciippaall ssee ssiirrvvee ddee eessoo ccoommoo ddee iinnssttrruummeennttoo,, eenn mmooddoo qquuee llaa nnuueevvaa ppeerrssoonnaa hhuummaannaa eess ffrruuttoo ddee llaa aacccciióónn iinnmmeeddiiaattaa ddee DDiiooss yy ddee llooss ggeenniittoorreess.. EEssttooss llaa pprroodduucceenn eenn ccuuaannttoo eess uunnaa ppeerrssoonnaa vviivvaa ccoonn uunnaa ddiimmeennssiióónn ccoorrppoorraall ((ccuueerrppoo)),, DDiiooss llaa pprroodduuccee ccoommoo ppeerrssoonnaa ccoonn uunnaa ddiimmeennssiióónn eessppiirriittuuaall ((aallmmaa)).. EEll ccoonnccuurrssoo ddee DDiiooss aall rreessppeeccttoo ddeell aallmmaa eess pprrooppiiaammeennttee ccrreeaattiivvoo yy ssee ddiissttiinngguuee sseeaa ddee aaqquueell oorrddiinnaarriioo ccoonn eell ccuuaall hhaaccee pprroodduucciirr aa ttooddoo sseerr eeffeeccttooss aa eellllooss ccoonnnnaattuurraalleess,, sseeaa ddeellaa ccrreeaacciióónn pprrooppiiaammeennttee ddiicchhaa ddee ssuussttaanncciiaass ccoommpplleettaass,, eenn llaa ccuuaall EEll nnoo ssee ssiirrvvee ddee ccrreeaattuurraa aallgguunnaa».. MMAARRRRAANNZZIINNII AA..,, AAnniimmaa ee ccoorrppoo,, iinn AAAAVVVV,, DDiizziioonnaarriioo tteeoollooggiiccoo iinntteerrddiisscciipplliinnaarree,, vvooll.. 11,, CCaassaallee MMoonnffeerrrraattoo ((AAll)) 1199777722,, 337755..
CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn RReeffeerreennttee aall ttiieemmppoo ddee llaa aanniimmaacciióónn,, llooss tteeóóllooggooss rreeccoonndduucceenn llaa ccuueessttiióónn aa aaqquueellllaa ddee llaa iinnddiivviidduuaacciióónn bbiioollóóggiiccaa ddeell eemmbbrriióónn.. LLaa hhoommiinniizzaacciióónn rreeqquuiieerree uunn aaddeeccuuaaddoo ssuubbssttrraattoo bbiioollóóggiiccoo yy llaa pprrooffuunnddaa uunniiddaadd ddee aallmmaa yy ddee ccuueerrppoo nnooss iinndduuccee aa ccrreeeerr eenn llaa pprreesseenncciiaa ddee uunnaa aallmmaa eessppiirriittuuaall,, iinnmmeeddiiaattaammeennttee ccrreeaaddaa ppoorr DDiiooss,, aappeennaass ssee rreeaalliizzaa eell mmiinniimmuumm hhuummaannuumm eenn sseennttiiddoo bbiioollóóggiiccoo.. HHooyy llaa eessccuueellaa ggeennééttiiccaa ppiieennssaa qquuee eess ssuuffiicciieennttee llaa ccoonnssttiittuucciióónn ddeell nnuueevvoo ppaattrriimmoonniioo ggeennééttiiccoo qquuee aaddvviieennee aa llaa ccoonncceeppcciióónn ((JJ.. TT.. NNOOOONNAANN,, GG.. GGRRIISSEEZZ,, EE.. SSGGRREECCCCIIAA));; oottrrooss pprrooppoonneenn qquuee eess eenn eell mmoommeennttoo ddee llaa ppeenneettrraacciióónn ddeell eessppeerrmmaattoozzooiiddee ((AA.. SSEERRRRAA)).. PPeerroo oottrrooss,, ccoommoo NN.. FFOORRDD,, rreettaarrddaann llaa aanniimmaacciióónn aall mmoommeennttoo ddeell aanniiddaammiieennttoo,, hhaassttaa qquuee aappaarreeccee llaa ssttrriiaa pprriimmiittiivvaa,, ppaarraa nnoo ddeecciirr ddee oottrrooss AAuuttoorreess mmooddeerrnnooss:: GG.. BBLLAANNDDIINNOO rreeccllaammaa llaa pprreesseenncciiaa ddeell tteejjiiddoo nneerrvviioossoo,, ccoommoo ttaammbbiiéénn BB.. HHÄÄRRIINNGG,, ssii bbiieenn eenn mmooddoo dduuddoossoo,, eenn eell 11996677 JJ.. MMAARRIITTAAIINN ddiiffeerrííaa llaa aanniimmaacciióónn aall sseegguunnddoo mmeess..
CCoonncclluussiioonneess EEll MMaaggiisstteerriioo pprriivviilleeggiiaa llaa tteeoorrííaa ddee llaa aanniimmaacciióónn eenn llaa ccoonncceeppcciióónn,, ppeerroo nnoo hhaa ttooddaavvííaa ddiirriimmiiddoo llaa ccuueessttiióónn.. «EEssttaa ddeeccllaarraacciióónn ddeejjaa aa pprrooppóóssiittoo ddee llaaddoo llaa ccuueessttiióónn ssoobbrree eell mmoommeennttoo eenn eell ccuuaall vviieennee iinnffuussaa eell aallmmaa eessppiirriittuuaall.. SSoobbrree eessttee aarrgguummeennttoo llaa ttrraaddiicciióónn nnoo eess uunnáánniimmee yy aassìì llooss aauuttoorreess pprreesseennttaann ddiivveerrssooss ppuunnttooss ddee vviissttaa.. SSii aallgguunnooss aaffiirrmmaann qquuee eessttoo aaddvviieennee eenn eell pprriimmeerr iinnssttaannttee ddee vviiddaa,, oottrrooss ppiieennssaann qquuee eelllloo nnoo ooccuurrrree aanntteess ddeell aanniiddaammiieennttoo ddeell eemmbbrriióónn ((ggéérrmmeenn))».. CCDDFF,, DDee aabboorrttuu pprrooccuurraattoo,, nnoottaa 1199.. CCiieerrttaammeennttee ssiinn eemmbbaarrggoo ttooddoo ccoonncceebbiittoo ddee mmuujjeerr ppuueeddee sseerr ttéérrmmiinnoo ddee aammoorr,, ddee ccuuiiddaaddoo yy ddee ttuutteellaa mmuucchhoo aanntteess ddee ssuu nnaacciimmiieennttoo yy,, eenn uunnaa pprroossppeeccttiivvaa ddee ffee,, eess cciieerrttoo qquuee «eell hhoommbbrree,, ddeessddee eell ggrreemmbboo mmaatteerrnnoo,, ppeerrtteenneeccee aa DDiiooss qquuee ttooddoo lloo eessccrruuttaa yy ccoonnooccee,, qquuee lloo ffoorrmmaa yy lloo ppllaassmmaa ccoonn ssuuss mmaannooss,, qquuee lloo vvee mmiieennttrraass eess ttooddaavvííaa uunn ppeeqquueeññoo eemmbbrriióónn ssiinn ffoorrmmaa yy qquuee eenn ééll iinnttrraavveeee eell aadduullttoo ddee mmaaññaannaa ccuuyyooss ddííaass eessttaann ccoonnttaaddooss yy ccuuyyaa vvooccaacciióónn eessttáá yyaa eessccrriittaa eenn eell lliibbrroo ddee llaa vviiddaa».. EEvvaannggeelliiuumm VViittaaee,, nn.. 6611..

Recomendados

La ética del inicio de la vida curso de bioética (alicante 2015)
La ética del inicio de la vida curso de bioética (alicante 2015)La ética del inicio de la vida curso de bioética (alicante 2015)
La ética del inicio de la vida curso de bioética (alicante 2015)
Javier González de Dios
 
Parto humanizado
Parto humanizadoParto humanizado
Parto humanizado
Syddney Potoy
 
Bioética e inicio de la vida humana
Bioética e inicio de la vida humanaBioética e inicio de la vida humana
Bioética e inicio de la vida humana
CECY50
 
Parto humanizado
Parto humanizadoParto humanizado
Parto humanizado
DaCoGoJo
 
SUFRIMIENTO FETAL
SUFRIMIENTO FETALSUFRIMIENTO FETAL
SUFRIMIENTO FETAL
Annabella Torres V
 
Mortalidad materna Actualizado año 2016
Mortalidad materna Actualizado año 2016Mortalidad materna Actualizado año 2016
Mortalidad materna Actualizado año 2016
Mario Garcia Sainz
 
Temario De Gineco Obstetricia
Temario De Gineco ObstetriciaTemario De Gineco Obstetricia
Temario De Gineco Obstetricia
Susan Ly
 
Bioetica inicio de la vida
Bioetica inicio de la vidaBioetica inicio de la vida
Bioetica inicio de la vida
Judth Novelo
 

Recomendados

La ética del inicio de la vida curso de bioética (alicante 2015)
La ética del inicio de la vida curso de bioética (alicante 2015)La ética del inicio de la vida curso de bioética (alicante 2015)
La ética del inicio de la vida curso de bioética (alicante 2015)
Javier González de Dios
 
Parto humanizado
Parto humanizadoParto humanizado
Parto humanizado
Syddney Potoy
 
Bioética e inicio de la vida humana
Bioética e inicio de la vida humanaBioética e inicio de la vida humana
Bioética e inicio de la vida humana
CECY50
 
Parto humanizado
Parto humanizadoParto humanizado
Parto humanizado
DaCoGoJo
 
SUFRIMIENTO FETAL
SUFRIMIENTO FETALSUFRIMIENTO FETAL
SUFRIMIENTO FETAL
Annabella Torres V
 
Mortalidad materna Actualizado año 2016
Mortalidad materna Actualizado año 2016Mortalidad materna Actualizado año 2016
Mortalidad materna Actualizado año 2016
Mario Garcia Sainz
 
Temario De Gineco Obstetricia
Temario De Gineco ObstetriciaTemario De Gineco Obstetricia
Temario De Gineco Obstetricia
Susan Ly
 
Bioetica inicio de la vida
Bioetica inicio de la vidaBioetica inicio de la vida
Bioetica inicio de la vida
Judth Novelo
 
Chequeo Prenatal
Chequeo Prenatal Chequeo Prenatal
Chequeo Prenatal
Dra. Yokasta Germosén Almonte
 
Estatuto biológico del embrión humano - Presentación Power Point
Estatuto biológico del embrión humano - Presentación Power PointEstatuto biológico del embrión humano - Presentación Power Point
Estatuto biológico del embrión humano - Presentación Power Point
Observatorio de Bioética de la Universidad Católica de Valencia
 
DISTOCIA DE PARTES BLANDAS GINECOLOGIA- FER MARIN.pdf
DISTOCIA DE PARTES BLANDAS GINECOLOGIA- FER MARIN.pdfDISTOCIA DE PARTES BLANDAS GINECOLOGIA- FER MARIN.pdf
DISTOCIA DE PARTES BLANDAS GINECOLOGIA- FER MARIN.pdf
MariaFernandaMarinFr
 
(2014-10-01)ENFERMERIAENLAUNIDADDECUIDADOSINTENSIVOSNEONATAL:PLANDECUIDADOSES...
(2014-10-01)ENFERMERIAENLAUNIDADDECUIDADOSINTENSIVOSNEONATAL:PLANDECUIDADOSES...(2014-10-01)ENFERMERIAENLAUNIDADDECUIDADOSINTENSIVOSNEONATAL:PLANDECUIDADOSES...
(2014-10-01)ENFERMERIAENLAUNIDADDECUIDADOSINTENSIVOSNEONATAL:PLANDECUIDADOSES...
UDMAFyC SECTOR ZARAGOZA II
 
Distocias de contracción.
Distocias de contracción.Distocias de contracción.
Distocias de contracción.
Oswaldo A. Garibay
 
Parto humanizado md wildert
Parto humanizado md wildertParto humanizado md wildert
Parto humanizado md wildert
wildert31
 
Plan de cuidados.
Plan de cuidados.Plan de cuidados.
Plan de cuidados.
nehemias rosein lopez gonzalez
 
Tema 1. bioetica
Tema 1. bioeticaTema 1. bioetica
Tema 1. bioetica
Angel L. Fernández Casco
 
INDENTIFICACION DEL NIÑO, y PREPARACIÓN FÍSICA Y PSÍQUICA
INDENTIFICACION DEL NIÑO, y PREPARACIÓN FÍSICA Y PSÍQUICA INDENTIFICACION DEL NIÑO, y PREPARACIÓN FÍSICA Y PSÍQUICA
INDENTIFICACION DEL NIÑO, y PREPARACIÓN FÍSICA Y PSÍQUICA
Arleth Beniitez
 
Distocias Dinámicas
Distocias DinámicasDistocias Dinámicas
Distocias Dinámicas
Oswaldo A. Garibay
 
Tanatologia para el personal de salud
Tanatologia para el personal de saludTanatologia para el personal de salud
Tanatologia para el personal de salud
Santy Nieves
 
Contacto Precoz Piel Con Piel
Contacto Precoz Piel Con PielContacto Precoz Piel Con Piel
Contacto Precoz Piel Con Piel
Unidad Docente Matronas Ceuta
 
Restricción de Crecimiento Intrauterino
Restricción de Crecimiento IntrauterinoRestricción de Crecimiento Intrauterino
Restricción de Crecimiento Intrauterino
Cesar Salinas UNAH/FCM
 
Unidad feto placentaria
Unidad feto placentariaUnidad feto placentaria
Unidad feto placentaria
Medsfriend group, Facultad de Medicina LUZ
 
Atonia uterina
Atonia uterinaAtonia uterina
Atonia uterina
Jose Manuel Yepiz Carrillo
 
Tipos de abortos
Tipos de abortosTipos de abortos
Tipos de abortos
Хозе Попоца
 
PARTO HUMANIZADO
PARTO HUMANIZADOPARTO HUMANIZADO
PARTO HUMANIZADO
guest7f16de
 
DISTOCIAS DE PARTO TRANSVERSA Y OBLICUA DEL FETO Y PRESENTACIÓN PODÁLICA
DISTOCIAS DE PARTO TRANSVERSA Y OBLICUA DEL FETO Y PRESENTACIÓN PODÁLICADISTOCIAS DE PARTO TRANSVERSA Y OBLICUA DEL FETO Y PRESENTACIÓN PODÁLICA
DISTOCIAS DE PARTO TRANSVERSA Y OBLICUA DEL FETO Y PRESENTACIÓN PODÁLICA
JEYMYELI
 
El Cuidado como fundamento
El Cuidado como fundamentoEl Cuidado como fundamento
El Cuidado como fundamento
Dave Pizarro
 
Fisiologia de las contracciones uterinas
Fisiologia de las contracciones uterinasFisiologia de las contracciones uterinas
Fisiologia de las contracciones uterinas
Gabriela Suárez Espinoza
 
Estatuto del embrión humano
Estatuto del embrión humanoEstatuto del embrión humano
Estatuto del embrión humano
Maite Pelacho
 
Power Point De La dignidad del Embrión
Power Point De La dignidad del Embrión Power Point De La dignidad del Embrión
Power Point De La dignidad del Embrión
Laurala88
 

Más contenido relacionado

La actualidad más candente

(2014-10-01)ENFERMERIAENLAUNIDADDECUIDADOSINTENSIVOSNEONATAL:PLANDECUIDADOSES...
(2014-10-01)ENFERMERIAENLAUNIDADDECUIDADOSINTENSIVOSNEONATAL:PLANDECUIDADOSES...(2014-10-01)ENFERMERIAENLAUNIDADDECUIDADOSINTENSIVOSNEONATAL:PLANDECUIDADOSES...
(2014-10-01)ENFERMERIAENLAUNIDADDECUIDADOSINTENSIVOSNEONATAL:PLANDECUIDADOSES...
UDMAFyC SECTOR ZARAGOZA II
 

La actualidad más candente (20)

Chequeo Prenatal
Chequeo Prenatal Chequeo Prenatal
Chequeo Prenatal
 
Estatuto biológico del embrión humano - Presentación Power Point
Estatuto biológico del embrión humano - Presentación Power PointEstatuto biológico del embrión humano - Presentación Power Point
Estatuto biológico del embrión humano - Presentación Power Point
 
DISTOCIA DE PARTES BLANDAS GINECOLOGIA- FER MARIN.pdf
DISTOCIA DE PARTES BLANDAS GINECOLOGIA- FER MARIN.pdfDISTOCIA DE PARTES BLANDAS GINECOLOGIA- FER MARIN.pdf
DISTOCIA DE PARTES BLANDAS GINECOLOGIA- FER MARIN.pdf
 
(2014-10-01)ENFERMERIAENLAUNIDADDECUIDADOSINTENSIVOSNEONATAL:PLANDECUIDADOSES...
(2014-10-01)ENFERMERIAENLAUNIDADDECUIDADOSINTENSIVOSNEONATAL:PLANDECUIDADOSES...(2014-10-01)ENFERMERIAENLAUNIDADDECUIDADOSINTENSIVOSNEONATAL:PLANDECUIDADOSES...
(2014-10-01)ENFERMERIAENLAUNIDADDECUIDADOSINTENSIVOSNEONATAL:PLANDECUIDADOSES...
 
Distocias de contracción.
Distocias de contracción.Distocias de contracción.
Distocias de contracción.
 
Parto humanizado md wildert
Parto humanizado md wildertParto humanizado md wildert
Parto humanizado md wildert
 
Plan de cuidados.
Plan de cuidados.Plan de cuidados.
Plan de cuidados.
 
Tema 1. bioetica
Tema 1. bioeticaTema 1. bioetica
Tema 1. bioetica
 
INDENTIFICACION DEL NIÑO, y PREPARACIÓN FÍSICA Y PSÍQUICA
INDENTIFICACION DEL NIÑO, y PREPARACIÓN FÍSICA Y PSÍQUICA INDENTIFICACION DEL NIÑO, y PREPARACIÓN FÍSICA Y PSÍQUICA
INDENTIFICACION DEL NIÑO, y PREPARACIÓN FÍSICA Y PSÍQUICA
 
Distocias Dinámicas
Distocias DinámicasDistocias Dinámicas
Distocias Dinámicas
 
Tanatologia para el personal de salud
Tanatologia para el personal de saludTanatologia para el personal de salud
Tanatologia para el personal de salud
 
Contacto Precoz Piel Con Piel
Contacto Precoz Piel Con PielContacto Precoz Piel Con Piel
Contacto Precoz Piel Con Piel
 
Restricción de Crecimiento Intrauterino
Restricción de Crecimiento IntrauterinoRestricción de Crecimiento Intrauterino
Restricción de Crecimiento Intrauterino
 
Unidad feto placentaria
Unidad feto placentariaUnidad feto placentaria
Unidad feto placentaria
 
Atonia uterina
Atonia uterinaAtonia uterina
Atonia uterina
 
Tipos de abortos
Tipos de abortosTipos de abortos
Tipos de abortos
 
PARTO HUMANIZADO
PARTO HUMANIZADOPARTO HUMANIZADO
PARTO HUMANIZADO
 
DISTOCIAS DE PARTO TRANSVERSA Y OBLICUA DEL FETO Y PRESENTACIÓN PODÁLICA
DISTOCIAS DE PARTO TRANSVERSA Y OBLICUA DEL FETO Y PRESENTACIÓN PODÁLICADISTOCIAS DE PARTO TRANSVERSA Y OBLICUA DEL FETO Y PRESENTACIÓN PODÁLICA
DISTOCIAS DE PARTO TRANSVERSA Y OBLICUA DEL FETO Y PRESENTACIÓN PODÁLICA
 
El Cuidado como fundamento
El Cuidado como fundamentoEl Cuidado como fundamento
El Cuidado como fundamento
 
Fisiologia de las contracciones uterinas
Fisiologia de las contracciones uterinasFisiologia de las contracciones uterinas
Fisiologia de las contracciones uterinas
 

Destacado

Power Point De La dignidad del Embrión
Power Point De La dignidad del Embrión Power Point De La dignidad del Embrión
Power Point De La dignidad del Embrión
Laurala88
 
4. inicio de la vida humana
4. inicio de la vida humana4. inicio de la vida humana
4. inicio de la vida humana
redcaldasprovida
 
Inicio de la vida humana
Inicio de la vida humanaInicio de la vida humana
Inicio de la vida humana
Gloria
 
BIOETICA EN LA FECUNDACION IN VITRO
BIOETICA EN LA FECUNDACION IN VITRO BIOETICA EN LA FECUNDACION IN VITRO
BIOETICA EN LA FECUNDACION IN VITRO
Yolanda Siguas
 
Curso de Introducción al Derecho Civil
Curso de Introducción al Derecho CivilCurso de Introducción al Derecho Civil
Curso de Introducción al Derecho Civil
Rafael Guevara
 
Ética y Valores II Bioética
Ética y Valores II BioéticaÉtica y Valores II Bioética
Ética y Valores II Bioética
AnaLaura
 
Clase 7 principios éticos
Clase 7 principios éticosClase 7 principios éticos
Clase 7 principios éticos
maria paz
 

Destacado (20)

Estatuto del embrión humano
Estatuto del embrión humanoEstatuto del embrión humano
Estatuto del embrión humano
 
Power Point De La dignidad del Embrión
Power Point De La dignidad del Embrión Power Point De La dignidad del Embrión
Power Point De La dignidad del Embrión
 
4. inicio de la vida humana
4. inicio de la vida humana4. inicio de la vida humana
4. inicio de la vida humana
 
Desarrollo embrionario
Desarrollo embrionarioDesarrollo embrionario
Desarrollo embrionario
 
Estatuto biologico del embrión humanos. Los avances tecnológicos han establec...
Estatuto biologico del embrión humanos. Los avances tecnológicos han establec...Estatuto biologico del embrión humanos. Los avances tecnológicos han establec...
Estatuto biologico del embrión humanos. Los avances tecnológicos han establec...
 
Aborto. la cara oculta del aborto - Observatorio de Bioética UCV
Aborto. la cara oculta del aborto - Observatorio de Bioética UCVAborto. la cara oculta del aborto - Observatorio de Bioética UCV
Aborto. la cara oculta del aborto - Observatorio de Bioética UCV
 
Inicio de la vida humana
Inicio de la vida humanaInicio de la vida humana
Inicio de la vida humana
 
8. inicio de la vida, bioetica (marco)
8. inicio de la vida, bioetica (marco)8. inicio de la vida, bioetica (marco)
8. inicio de la vida, bioetica (marco)
 
Etica Principios
Etica PrincipiosEtica Principios
Etica Principios
 
BIOETICA EN LA FECUNDACION IN VITRO
BIOETICA EN LA FECUNDACION IN VITRO BIOETICA EN LA FECUNDACION IN VITRO
BIOETICA EN LA FECUNDACION IN VITRO
 
Dilemas éticos al inicio de la vida
Dilemas éticos al inicio de la vidaDilemas éticos al inicio de la vida
Dilemas éticos al inicio de la vida
 
Etica
EticaEtica
Etica
 
Curso de Introducción al Derecho Civil
Curso de Introducción al Derecho CivilCurso de Introducción al Derecho Civil
Curso de Introducción al Derecho Civil
 
Ética y Valores II Bioética
Ética y Valores II BioéticaÉtica y Valores II Bioética
Ética y Valores II Bioética
 
El Aborto
El AbortoEl Aborto
El Aborto
 
Aborto
AbortoAborto
Aborto
 
Clase 7 principios éticos
Clase 7 principios éticosClase 7 principios éticos
Clase 7 principios éticos
 
Ética y ley natural
Ética y ley naturalÉtica y ley natural
Ética y ley natural
 
EL ABORTO - VISIÓN BIOETICA
EL ABORTO - VISIÓN BIOETICAEL ABORTO - VISIÓN BIOETICA
EL ABORTO - VISIÓN BIOETICA
 
Aborto
AbortoAborto
Aborto
 

Similar a Estatuto del embrion

Tipos de tomas fotograficas
Tipos de tomas fotograficas Tipos de tomas fotograficas
Tipos de tomas fotograficas
Dolores Almonte Marte
 
Pc´s en crisis - reto de los 6000
Pc´s en crisis - reto de los 6000Pc´s en crisis - reto de los 6000
Pc´s en crisis - reto de los 6000
Negry Walsh
 
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de caderaBiomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
Dr.James Vallejo Quintero M.D
 

Similar a Estatuto del embrion (20)

Pemeriksaan fisik
Pemeriksaan fisikPemeriksaan fisik
Pemeriksaan fisik
 
Formación de los planetas
Formación de los planetasFormación de los planetas
Formación de los planetas
 
Corruption in Public Construction
Corruption in Public ConstructionCorruption in Public Construction
Corruption in Public Construction
 
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado Corazón
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado CorazónBarrio de Montmartre y Basílica del Sagrado Corazón
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado Corazón
 
Tipos de tomas fotograficas
Tipos de tomas fotograficas Tipos de tomas fotograficas
Tipos de tomas fotograficas
 
Pc´s en crisis - reto de los 6000
Pc´s en crisis - reto de los 6000Pc´s en crisis - reto de los 6000
Pc´s en crisis - reto de los 6000
 
system concept ppt
system concept pptsystem concept ppt
system concept ppt
 
La organización como sistema
La organización como sistemaLa organización como sistema
La organización como sistema
 
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de caderaBiomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
 
La contabilidad pública
La contabilidad públicaLa contabilidad pública
La contabilidad pública
 
Int ss 55
Int ss 55Int ss 55
Int ss 55
 
Planos de fotografía
Planos de fotografíaPlanos de fotografía
Planos de fotografía
 
Planos de fotografía
Planos de fotografíaPlanos de fotografía
Planos de fotografía
 
Biomateriales (3)
Biomateriales (3)Biomateriales (3)
Biomateriales (3)
 
Realidad virtual
Realidad virtualRealidad virtual
Realidad virtual
 
Research methods 2
Research methods 2Research methods 2
Research methods 2
 
Investigación aplicada al Diseño Arquitectónico
Investigación aplicada al Diseño ArquitectónicoInvestigación aplicada al Diseño Arquitectónico
Investigación aplicada al Diseño Arquitectónico
 
La gigantografia
La gigantografia La gigantografia
La gigantografia
 
Pilot plant general considerations
Pilot plant general considerationsPilot plant general considerations
Pilot plant general considerations
 
Udl paradigma cognitivo (1)
Udl paradigma cognitivo (1)Udl paradigma cognitivo (1)
Udl paradigma cognitivo (1)
 

Estatuto del embrion

  • 1. CCuurrssoo ddee MMoorraall VViiddaa FFrr.. JJaaiimmee IIvváánn SSáánncchheezz AAddaappttaacciióónn yy ttrraadduucccciióónn ddeell ccuurrssoo ddee bbiiooééttiiccaa:: LLaa VViittaa nneellllee nnoossttrree mmaannii PPrrooff.. MMaauurriizziioo PPiieettrroo FFaaggggiioonnii PPaarrttee sseeccoonnddaa –– BBiiooeettiiccaa ddeellll’’iinniizziioo ddeellllaa vviittaa CCaappiittoolloo sseeccoonnddoo –– CChhii èè ll’’eemmbbrriioonnee??
  • 2. EEll eessttaattuuttoo ddeell eemmbbrriióónn hhuummaannoo EEssttaattuuttoo oo ssttaattuuss ddeell eemmbbrriióónn == eell ccoonnjjuunnttoo ddee llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass qquuee ccoonnffiigguurraann llaa ppoossiicciióónn ddeell eemmbbrriióónn:: – rreessppeeccttoo aall sseerr ((eessttaattuuttoo oonnttoollóóggiiccoo)) «QQuuiiéénn oo qquuee ccoossaa eess eell eemmbbrriióónn eenn ccuuaannttoo aa ssuu eexxiissttiirr?? EEss uunn oobbjjeettoo,, uunn aanniimmaall,, uunnaa ppeerrssoonnaa oo qquuee oottrroo??» – rreessppeeccttoo aall ddeebbeerr--rreessppoonnssaabbiilliiddaadd ((eessttaattuuttoo ééttiiccoo)) «CCuuááll rreessppoonnssaabbiilliiddaadd tteenneemmooss eenn eell ccoonnffrroonnttoo ccoonn eell eemmbbrriióónn??» – rreessppeeccttoo aa llaa lleeyy ((eessttaattuuttoo jjuurrííddiiccoo)) «CCoommoo llaa ssoocciieeddaadd ddeebbee rreegguullaarr eell ccoommppoorrttaammiieennttoo ddee llooss cciiuuddaaddaannooss eenn eell ccoonnffrroonnttoo ccoonn llooss eemmbbrriioonneess??» SSoonn ttrreess aassppeeccttooss íínnttiimmaammeennttee ccoorrrreellaacciioonnaaddooss..
  • 3. RReelleevvaanncciiaa ddeell pprroobblleemmaa LLaa ccuueessttiióónn ddeell eessttaattuuss ddeell eemmbbrriióónn eess eesseenncciiaall ppaarraa oorriieennttaarr eell ccoommppoorrttaammiieennttoo hhaacciiaa llooss eemmbbrriioonneess eenn tteemmaa ddee:: – aabboorrttoo,, – ddiiaaggnnoossiiss yy tteerraappiiaa pprreennaattaall,, – ffeeccuunnddaacciióónn iinn vviittrroo ccoonn eemmbbrryyoo ttrraannssffeerr ((FFIIVVEETT)),, – eexxppeerriimmeennttaacciióónn ssoobbrree eemmbbrriioonneess,, – ccoonnsseerrvvaacciióónn yy uuttiilliizzaacciióónn ddee eemmbbrriioonneess.. AAll aaffrroonnttaarr eessttooss pprroobblleemmaass ssuurrggeenn ccoonn ddrraammááttiiccaa eevviiddeenncciiaa llaass ddiiffeerreenncciiaass ddee ffoonnddoo eennttrree llaass ddiivveerrssaass iimmppoossttaacciioonneess ddee llaa bbiiooééttiiccaa..
  • 4. EEll eessttaattuuttoo oonnttoollóóggiiccoo PPaarraa rreessppoonnddeerr aa llaa ffuunnddaammeennttaall pprreegguunnttaa:: «QQuuiiéénn oo qquuéé ccoossaa eess eell eemmbbrriióónn??» ddeebbeemmooss hhaacceerr ttrreess ppaassooss ddeemmoossttrraannddoo qquuee aa.. eell eemmbbrriióónn eess uunnaa ffoorrmmaa ddee vviiddaa hhuummaannaa bb.. eess uunnaa vviiddaa hhuummaannaa iinnddiivviidduuaall cc.. eessttaa vviiddaa iinnddiivviidduuaall hhuummaannaa eess ddee nnaattuurraalleezzaa ppeerrssoonnaall.. PPaarraa hhaacceerr eessttooss ttrreess ppaassooss ppaarrttiirreemmooss ddee llooss ddaattooss ddaaddooss ppoorr llaa cciieenncciiaa,, eellllooss sseerráánn ppoorr ttaannttoo eessttuuddiiaaddooss aa llaa lluuzz ddee llaa rraazzóónn yy rreelleeííddooss eenn eell hhoorriizzoonnttee ddee llaa aannttrrooppoollooggííaa ccrriissttiiaannaa.. IImmppoorrttaanntteess pprroonnuunncciiaammiieennttooss ddeell MMaaggiisstteerriioo rreecciieennttee:: – CCDDFF,, ddeeccll.. SSoobbrree eell aabboorrttoo pprrooccuurraaddoo ((1188 nnoovviieemmbbrree 11997744)) – CCDDFF,, iinnssttrr.. DDoonnuumm VViittaaee ((2222 ffeebb.. 11998877)) [[ppaarrttee II,, nnnn.. 22--66]] – JJUUAANN PPAABBLLOO IIII,, eenncc.. EEvvaannggeelliiuumm VViittaaee ((2255 mmaarrzzoo 11999955)) [[nnnn..1188--1199;; 4444--4455;; 6600]]
  • 5. CCIIGGOOTTOO ÓÓvvuulloo ffeerrttiilliizzaaddoo,, pprroonnúúcclleeooss.. ((ppaattrriimmoonniioo ccrroommoossoommiiccoo ddiippllooiiddee)) 1122--3311 hhoorraass ddeessddee llaa ffeerrttiilliizzaacciióónn DDIIVVIISSIIÓÓNN EEMMBBRRIIÓÓNN aa 22 ccéélluullaass 2277--4433 hhoorraass ddeessddee llaa ffeerrttiilliizzaacciióónn EEMMBBRRIIÓÓNN aa 44 ccéélluullaass 3366--6655 hhoorraass ddeessddee llaa ffeerrttiilliizzaacciióónn EEMMBBRRIIÓÓNN aa 88 ccéélluullaass 4455--7733 hhoorraass ddeessddee llaa ffeerrttiilliizzaacciióónn
  • 6. MMÓÓRRUULLAA embrión de 16-32 células 4-5 días desde la fertilización BBLLAASSTTOOCCIISSTTOO PPRREECCOOZZ embrión ddee 6644 ccéélluullaass 55 días desde la fertilización BLASTOCISTO EN EXPANSIÓN embrión ddee 6644 ccéélluullaass 66--77 días desde la fertilización Salida del huevo Antes de implantarse el blastocisto madura completamente espandido, a traves de la acción de encinas, “rompe” el estrato de glico-proteinas de la zona pelúcida que todavía lo circunda y abandona su involucro protectivo que había hasta ahora revestido el embrión. IMPLANTO UTERINO
  • 7. EEll eemmbbrriióónn eess uunnaa ffoorrmmaa ddee vviiddaa hhuummaannaa EEll pprriimmeerr ppaassoo eess ppuurraammeennttee ddee ttiippoo ccoonnssttaattaattiivvoo,, oobbggeettiivvoo eenn sseennttiiddoo cciieennttííffiiccoo.. EEss uunn ddaattoo eemmppíírriiccoo qquuee eell eemmbbrriióónn nnoo eess uunn oobbggeettoo bbiioollóóggiiccoo qquuaallqquuiieerraa,, ssiinnoo qquuee ssee ttrraattaa,, ddeessddee eell pprriimmeerr iinnssttaannttee,, ddee uunnaa ffoorrmmaa eemmbbrriioonnaall ddee vviiddaa hhuummaannaa ccoonn – ppaattrriimmoonniioo ggeennééttiiccoo,, – ddiinnáámmiiccaass ddiiffeerreenncciiaaddoorraass,, – ccaarraacctteerrííssttiiccaass bbiiooqquuíímmiiccaass – ccaarraacctteerrííssttiiccaass mmeettaabbóólliiccaass QQuuee ssoonn aaqquueellllaass pprrooppiiaass yy eexxcclluussiivvaass ddee llaa eessppeecciiee hhuummaannaa..
  • 8. EEll eemmbbrriióónn eess uunnaa ffoorrmmaa ddee vviiddaa hhuummaannaa iinnddiivviidduuaall EEll eemmbbrriióónn eess uunn iinnddiivviidduuoo ddee llaa eessppeecciiee hhuummaannaa eenn vviirrttuudd ddee llaa:: – ppeeccuulliiaarriiddaadd yy uunniicciiddaadd ddeell ppaattrriimmoonniioo ggeennééttiiccoo;; – aauuttoonnoommííaa ddee llooss pprroocceessooss mmeettaabbóólliiccooss rreessppeeccttoo aa aaqquueellllooss mmaatteerrnnooss;; – iinnttrríínnsseeccaa tteennssiióónn aa lllleeggaarr aa llaa pplleenniittuudd ddee mmaadduurraacciióónn.. EEnn eell eemmbbrriióónn hhuummaannoo ssee rreeaalliizzaa aaqquueellllaa ccuuaalliiddaadd ffuunnddaammeennttaall ddee llaa vviiddaa qquuee eess llaa aauuttooppooiieessiiss,, ppoorr llaa ccuuaall eess bbiioollóóggiiccaammeennttee vviivvoo – aaqquueelllloo qquuee ssee aauuttoo--oorrggaanniizzaa – aaqquueelllloo qquuee ssee aauuttoo--ccoonnssttrruuyyee,, – aaqquueelllloo qquuee ssee aauuttoo--mmaannttiieennee,, – aaqquueelllloo qquuee ssee aauuttoo--ffiinnaalliizzaa,, – qquuee eess ffiinn aa ssii mmiissmmoo yy nnoo ppoorr oottrroo..
  • 9. EEll eemmbbrriióónn eess uunnaa ffoorrmmaa ddee vviiddaa hhuummaannaa iinnddiivviidduuaall EEnn eell iinnddiivviidduuoo hhuummaannoo aadduullttoo llaa eessttrruuccttuurraa qquuee rreegguullaa yy mmaannttiieennee eell ddiinnaammiissmmoo aauuttooppooiieettiiccoo eess eell eennccééffaalloo.. EEnn eell eemmbbrriióónn llaa eessttrruuccttuurraa qquuee rreegguullaa yy mmaannttiieennee eell ddiinnaammiissmmoo aauuttooppooiieettiiccoo eess eesseenncciiaallmmeennttee ssuu ggeennoommaa.. CCoommoo eell aadduullttoo eess ddeeffiinniiddoo uunn iinnddiivviidduuoo vviivviieennttee ddee llaa eessppeecciiee hhuummaannaa eenn ccuuaannttoo aauuttooppooiieettiiccoo yy aauuttooffiinnaalliizzaaddoo,, aassíí eell eemmbbrriióónn ddeessddee eell eessttaaddoo ddee cciiggoottoo.. BBaajjoo eessttee ppuunnttoo ddee vviissttaa llaa qquuaalliiddaadd ddee vviiddaa hhuummaannaa rreeccoonnoocciiddaa eenn eell aadduullttoo eess llaa mmiissmmaa rreeccoonnoocciiddaa aall eemmbbrriióónn..
  • 10. OOppiinniioonneess ddiivveerrssaass ssoobbrree eemmbbrriiooggéénneessiiss yy eessttaattuuss iinnddiivviidduuaall ddeell eemmbbrriióónn PPaarraa aallgguunnooss llaa iinnddiivviidduuaacciióónn bbiioollóóggiiccaa ssee ddaa eenn eell mmoommeennttoo ddee llaa ffoorrmmaacciióónn ddeell cciiggoottoo,, ssuubbrraayyaannddoo eell hheecchhoo qquuee eenn aaqquueell ttiieemmppoo ssee eessttaabblleeccee llaa iiddeennttiiddaadd ggeennééttiiccaa ddeell nnuueevvoo iinnddiivviidduuoo.. «EEll nneeooccoonncceebbiiddoo ttiieennee uunnaa pprrooppiiaa yy bbiieenn ddeetteerrmmiinnaaddaa rreeaalliiddaadd bbiioollóóggiiccaa:: eess uunn iinnddiivviidduuoo ttoottaallmmeennttee hhuummaannoo eenn ddeessaarrrroolllloo,, qquuee aauuttóónnoommaammeennttee,, mmoommeennttoo ppoorr mmoommeennttoo,, ssiinn aallgguunnaa ddiissccoonnttiinnuuiiddaadd ccoonnssttrruuyyee llaa pprroopprriiaa ffoorrmmaa sseegguuiieennddoo,, ppoorr iinnttrriinnsseeccaa aaccttiivviiddaadd,, uunn ddiisseeññoo pprrooyyeeccttaaddoo yy pprrooggrraammaaddoo eenn ssuu mmiissmmoo ggeennoommaa».. SSEERRRRAA AA..,, IIll nneeooccoonncceeppiittoo aallllaa lluuccee ddeeggllii aattttuuaallii ssvviilluuppppii ddeellllaa ggeenneettiiccaa uummaannaa,, iinn FFIIOORRII FF..,, SSGGRREECCCCIIAA EE.. ccuurrrr..,, LL’’aabboorrttoo.. RRiifflleessssiioonnii ddii ssttuuddiioossii ccaattttoolliiccii,, MMiillaannoo 11997755,, 113300.. OOttrrooss ppiieennssaann eenn vveezz qquuee ssee ppuueeddee hhaabbllaarr ddee ppeerrssoonnaa ssoollaammeennttee hhaacciiaa eell 1144°° ddííaa,, ddeessppuuééss ddeell aanniiddaammiieennttoo oo mmeejjoorr ddeessppuuééss ddee llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaa ssttrriiaa pprriimmiittiivvaa,, ppoorrqquuee llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd yy llaa aauuttoonnoommííaa,, qquuee ssoonn llooss ttrraazzooss ccaarraacctteerrííssttiiccooss ddeell sseerr,, ssee rreeaalliizzaarrííaann eessttaabblleemmeennttee ssóólloo ddeessppuuééss ddee eessttaass ffaasseess.. FFOORRDD NN.. MM..,, WWhheenn ddiidd II BBeeggiinn?? CCoonncceeppttiioonn ooff tthhee HHuummaann IInnddiivviidduuaall iinn HHiissttoorryy,, PPhhiilloossoopphhyy aanndd SScciieennccee,, CCaammbbrriiddggee 11998888..
  • 11. LLaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaa ssttrriiaa pprriimmiittiivvaa Formación del tercer folio embrional (mesodermo) y del canal dorsal por invaginación del ectodermo. Un surco longitudinal mediano, observable ya a partir del 15° día, se alarga y se hunde progresivamente, y viene llamado stria (o linea) primitiva. El bosquejo nervioso aparece entorno al 17° día, bajo forma de un espesamiento: la placa neural. Sucesivamente la placa se profundiza hasta formar un hundimiento: la ducha neural. Al fin la ducha se cierra, dando origen al canal neural (21°-28° día).
  • 12. ÉÉnnffaassiiss eenn llaa aappaarriicciióónn ddee llaa ssttrriiaa pprriimmiittiivvaa AA.. MMccLLaarreenn hhaa pprrooppuueessttoo ddiissttiinngguuiirr eell pprree--eemmbbrriióónn,, nnoo ttooddaavvííaa aanniiddaaddoo,, ddeell eemmbbrriióónn.. EEssttaa ddiissttiinncciióónn eess ddiissccuuttiibbllee ddeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa bbiioollóóggiiccoo,, ssiieennddoo eell ddeessaarrrroolllloo eemmbbrriioonnaall uunn ffeennóómmeennoo ccoonnttiinnuuoo.. HHaa eessttaaddoo,, ssiinn eemmbbaarrggoo,, aaccooggiiddaa ttrriiuunnffaallmmeennttee eenn eell mmuunnddoo eexxttrraacciieennttííffiiccoo yy aahhoorraa ssee eessttaa hhaacciieennddoo ssiieemmpprree mmááss ccaammiinnoo ttaammbbiiéénn eenn eell mmuunnddoo cciieennttííffiiccoo EEll uussoo ddee eessttaa nnoocciióónn aammbbiigguuaa ppeerrmmiittee jjuussttiiffiiccaarr aallgguunnaass iinntteerrvveenncciioonneess,, ttaammbbiiéénn ddeessttrruuccttiivvaass,, ssoobbrree eemmbbrriioonneess pprreeccoocceess.. LLaammeennttaabblleemmeennttee eessttaa nnoocciióónn aappaarreeccee,, bbiieenn ddiissiimmuullaaddaa yy ccoorrrreeccttaa,, ccoonn uunnaa hháábbiill ddiiffeerreenncciiaacciióónn,, ppeerroo ggrráávviiddaa ddee ccoonnsseeccuueenncciiaass ooppeerraattiivvaass,, ttaammbbiiéénn eenn aauuttoorreess ccaattóólliiccooss:: FFOORRDD NN..;; MMccCCOORRMMIICCKK RR.. AA..
  • 13. LLaa ffoorrmmaacciióónn ddee llooss ggeemmeellooss
  • 14. ÉÉnnffaassiiss eenn eell ffeennóómmeennoo ddee llaa ggeemmeellaarriieeddaadd LLooss ggeemmeellooss mmoonnoovvuullaarriiooss ssee oorriiggiinnaann ppoorr sseeppaarraacciióónn ddeessddee eell eemmbbrriióónn ddee aallgguunnaass ccéélluullaass ttooddaavvííaa iinnddiiffeerreenncciiaaddaass yy ttoottiippootteenntteess ((ccaappaacceess ddee ddiiffeerreenncciiaarrssee eenn qquuaallqquuiieerr sseennttiiddoo)).. DDeessppuuééss ddee llaa sseeppaarraacciióónn ddee llaass ccéélluullaass,, qquuee vviieennee pprriimmeerroo qquuee eell aanniiddaammiieennttoo,, eell eemmbbrriióónn ddee ppaarrttiiddaa vviieennee aaccoommppaaññaaddoo ddee uunn nnuueevvoo eemmbbrriióónn iiddéénnttiiccoo aall pprriimmeerroo yy pprroovveenniieennttee ddeell mmiissmmoo óóvvuulloo ffeeccuunnddaaddoo.. EEll eemmbbrriióónn ddee ppaarrttiiddaa nnoo eessttaabbaa ttooddaavvííaa iinnddiivviidduuaalliizzaaddoo eenn mmooddoo ddeeffiinniittiivvoo,, vviissttoo qquuee hhaa ddaaddoo oorriiggeenn aa ddooss iinnddiivviidduuooss,, ggeemmeellooss ((NN.. FFOORRDD)).. TTooddaavvííaa nnoo ssee ttrraattaa ddee uunnaa vveerrddaaddeerraa yy pprrooppiiaa ddiivviissiióónn ddee uunn eemmbbrriióónn eenn ddooss ppaarrtteess,, ppeerroo ssíí ddee llaa ggeenneerraacciióónn aasseexxuuaaddaa ddee uunn eemmbbrriióónn ddeessddee oottrroo ppoorr sseeppaarraacciióónn ddee uunnaa oo mmááss ccéélluullaass.. NNoo eess uunn ssiisstteemmaa iinnddiivviidduuaallee qquuee ssee ddiivviiddee,, eess ssoobbrreettooddoo uunn nnuueevvoo ssiisstteemmaa vviivviieennttee qquuee ttiieennee oorriiggeenn ddeessddee eell pprriimmeerroo..
  • 15. EEll MMaaggiisstteerriioo ffaavvoorreeccee llaa ppoossiicciióónn ddee llaa iinnddiivviidduuaacciióónn iinniicciiaall «EEssttaa CCoonnggrreeggaacciióónn [[ppaarraa llaa DDooccttrriinnaa ddee llaa FFee]] ccoonnooccee llaass ddiissccuussiioonneess aaccttuuaalleess ssoobbrree eell iinniicciioo ddee llaa vviiddaa hhuummaannaa,, ssoobbrree llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd ddeell sseerr hhuummaannoo yy ssoobbrree llaa iiddeennttiiddaadd ddee llaa ppeerrssoonnaa hhuummaannaa.. EEssttoo rreeccllaammaa llaass eennsseeññaannzzaass ccoonntteenniiddaass eenn llaa DDeeccllaarraacciióónn ssoobbrree eell aabboorrttoo pprrooccuurraaddoo:: ““DDeessddee eell mmoommeennttoo eenn qquuee eell óóvvuulloo eess ffeeccuunnddaaddoo ssee iinnaauugguurraa uunnaa nnuueevvaa vviiddaa qquuee nnoo eess aaqquueellllaa ddeell ppaaddrree oo ddee llaa mmaaddrree,, ssiinnoo ddee uunn nnuueevvoo sseerr hhuummaannoo qquuee ssee ddeessaarrrroollllaa ppoorr ssuu pprrooppiiaa ccuueennttaa.. NNoo ssee hhaarráá nnuunnccaa hhuummaannoo ssii nnoo lloo hhaa eessttaaddoo ddeessddee eennttoonncceess.. AA eessttaa eevviiddeenncciiaa ddee ssiieemmpprree llaa cciieenncciiaa ggeennééttiiccaa mmooddeerrnnaa ooffrreeccee pprreecciioossaass ccoonnffiirrmmaacciioonneess.. EEllllaa hhaa mmoossttrraaddoo qquuee ddeessddee eell pprriimmeerr iinnssttaannttee ssee eennccuueennttrraa ffiijjaaddoo eell pprrooggrraammaa ddee lloo qquuee sseerráá eessttee vviivviieennttee:: uunn hhoommbbrree,, eessttee hhoommbbrree--iinnddiivviidduuoo ccoonn ssuuss nnoottaass ccaarraatteerrííssttiiccaass yyaa bbiieenn ddeetteerrmmiinnaaddaass.. DDeessddee llaa ffeeccuunnddaacciióónn eess iinniicciiaaddaa llaa aavveennttuurraa ddee uunnaa vviiddaa hhuummaannaa,, ddee llaa ccuuaall ccaaddaa uunnaa ddee ssuuss ggrraannddeess ccaappaacciiddaaddeess ppiiddee ttiieemmppoo ppaarraa aaffiiaannzzrrssee yy ppaarraa eennccoonnttrraarrssee lliissttaa ppaarraa aaccttuuaarr.. DDoonnuumm vviittaaee II,,11
  • 16. PPeerrssoonnaalliiddaadd ddeell eemmbbrriióónn LLaa aaffiirrmmaacciióónn qquuee eell eemmbbrriióónn eess uunn iinnddiivviidduuoo ddee llaa eessppeecciiee hhuummaannaa eexxpprreessaa uunnaa ccoonnssttaattaacciióónn ddee ttiippoo ffááccttiiccoo.. PPaarraa aaffiirrmmaarr llaa nnaattuurraalleezzaa ppeerrssoonnaall ddeell eemmbbrriióónn,, ooccuurrrree hhaacceerr uunn ppaassoo mmuuyy ddeelliiccaaddoo,, qquuee nnooss lllleevvee:: – ddeessddee lloo hhuummaannoo eenn sseennttiiddoo bbiioollóóggiiccoo ((ssuujjeettoo ppeerrtteenneecciieennttee aa llaa eessppeecciiee hhoommoo ssaappiieennss –– ppllaannoo eemmppíírriiccoo)),, – aa lloo hhuummaannoo eenn sseennttiiddoo oonnttoollóóggiiccoo ((ssuujjeettoo ddee nnaattuurraalleezzaa rraacciioonnaall –– ppllaannoo oonnttoollóóggiiccoo)).. EEssttaabblleecciiddoo qquuee ccoossaa sseeaa uunnaa ppeerrssoonnaa yy qquuiieenn mmeerreeccee llaa eessttiimmaa yy eell rreessppeettttoo ddeebbiiddooss aa llaa ppeerrssoonnaa,, ssee ddeebbeerráá ddeemmoossttrraarr qquuee eell eemmbbrriióónn ggoozzaa vveerrddaaddeerraammeennttee ddeell ssttaattuuss oonnttoollóóggiiccoo ddii ppeerrssoonnaa.. EEnn llaa lliitteerraattuurraa bbiiooééttiiccaa llaa qquueessttiióónn vviieennee ccoollooccaaddaa sseeggúúnn ttrreess mmooddeellooss pprriinncciippaalleess:: iimmppoossttaacciióónn sseennssiissttaa,, iimmppoossttaacciióónn aannttiinnaattuurraalliissttaa,, iimmppoossttaacciióónn ppeerrssoonnaalliissttaa ((ddee ttiippoo ffuunncciioonnaalliissttiiccoo-- aaccttuuaalliissttaa yy ddee ttiippoo oonnttoollóóggiiccoo--ssuubbssttaanncciiaalliissttaa))..
  • 17. IImmppoossttaacciióónn sseennssiissttaa PPaarraa aallgguunnooss aauuttoorreess ((PP.. SSIINNGGEERR)) llaa ccaatteeggoorrííaa ddee ppeerrssoonnaa eess vvaacciiaaddaa ddee ssiiggnniiffiiccaaddoo.. RReettiieenneenn qquuee ppuueeddee ssuubbssiissttiirr uunn ssuujjeettoo ddiiggnnoo ddee rreessppeettoo yy ddee ccuuiiddaaddoo ssoollaammeennttee ccuuaannddoo ééll ttiieennee llaa ppoossiibbiilliiddaadd ddee sseennttiirr ppllaacceerr yy//oo ddoolloorr.. TTaall sseennssiibbiilliiddaadd ccoonnsscciieennttee rreeqquuiieerree llaa eexxiisstteenncciiaa ddeell ssiisstteemmaa nneerrvviioossoo cceennttrraall.. SSoossttiieenneenn aallgguunnooss ddeerreecchhooss ddee llooss aanniimmaalleess aadduullttooss,, eenn ccuuaannttoo sseennttiieenntteess,, ppeerroo llooss nniieeggaann aa llooss eemmbbrriioonneess hhuummaannooss,, eenn qquuaannttoo nnoo ssoonn ttooddaavvííaa pprroovviissttooss ddeell ssiisstteemmaa nneerrvviioossoo cceennttrraall..
  • 18. IImmppoossttaacciioonneess nnoo nnaattuurraalliissttaass oo aannttii--nnaattuurraalliissttaass LLooss ddaattooss bbiioollóóggiiccooss nnoo ssoonn rreelleevvaanntteess ppaarraa ddeeffiinniirr eell eessttaattuuttoo oonnttoollóóggiiccoo ddeell eemmbbrriióónn yy nnoo ssee ppuueeddee eessttaabblleecceerr ssuu eessttaattuuttoo ééttiiccoo ssoobbrree eell ddaattoo eemmppíírriiccoo.. GGrraannddee rreelleevvaanncciiaa vviieennee aattrriibbuuiiddaa aa llooss ssiiggnniiffiiccaaddooss eexxiisstteenncciiaalleess qquuee llaass ppeerrssoonnaass ddaann aa llooss ffeennóómmeennooss ddee ssuu vviiddaa ccoottiiddiiaannaa.. «EEssttooss ssiiggnniiffiiccaaddooss nnoo ssoonn ddeerriivvaabblleess ddee llaa nnaattuurraalliiddaadd ddee llooss ffeennóómmeennooss ttoommaaddooss eenn ssuu eessttaaddoo,, ssiinnoo qquuee ssoonn ppoorr ddeeffiinniicciióónn ccuullttuurraalleess,, eessttoo eess ffrruuttoo ddee llaa pprraaxxiiss hhuummaannaa eenn ccoonnttaaccttoo ccoonn eessttooss ffeennóómmeennooss nnaattuurraalleess yy ddee ssuu aaccttiivviiddaadd ddee iinntteerrpprreettaacciióónn ddee llooss ffeennóómmeennooss mmiissmmooss».. BBOONNDDOOLLFFII AA..,, SSttaattuuttoo ddeellll’’eemmbbrriioonnee.. CCoonnssiiddeerraazziioonnii ddii mmeettooddoo,, iinn RRiivviissttaa ddii TTeeoollooggiiaa MMoorraallee 2233 ((11999911)) 223311
  • 19. IImmppoossttaacciioonneess nnoo nnaattuurraalliissttaass ddee tteeóóllooggooss ccaattóólliiccooss MMccCCOORRMMIICCKK rreettiieennee qquuee eell ssiiggnniiffiiccaaddoo,, llaa ssuussttaanncciiaa yy llaa ccoonnssuummaacciióónn ddee llaa vviiddaa ppeerrssoonnaall ssoonn ffuunnddaaddaass eenn llaa ddiimmeennssiióónn yy mmeeddiiddaa ddee llaass rreellaacciioonneess hhuummaannaass,, ppoorr lloo ccuuaall ttiieennee vvaalloorr ssóólloo llaa vviiddaa aall mmeennooss ppootteenncciiaallmmeennttee,, aabbiieerrttaa hhaacciiaa llaass rreellaacciioonneess iinntteerr-- hhuummaannaass ((iimmppoossttaacciióónn rreellaacciioonnaall)).. JJ.. FF.. MMAALLHHEERRBBEE rreettiieennee qquuee eell eemmbbrriióónn sseerràà ppeerrssoonnaa eenn aaccttoo ssóólloo eenn eell mmoommeennttoo ddee ssuu iinnsseerrcciióónn eenn eell uunniivveerrssoo ddee llaa ccoommuunniiccaacciióónn ssiimmbbóólliiccaa.. EEnnttrree eell oorrggáánniiccoo ((bbiioollóóggiiccoo)) yy eell ssiimmbbóólliiccoo ((ccuullttuurraall)) ssee ssiittúúaa llaa iinnssttaanncciiaa ppssííqquuiiccaa aa llaa ccuuaall ssee rreeffiieerreenn llaass rreellaacciioonneess,, llaa aaffeeccttiivviiddaadd,, llaa eessppeerraannzzaa,, llaa ffee,, llaa ccoonnffiiaannzzaa ((iimmppoossttaacciióónn ccuullttuurraall)).. XX.. TTHHÉÉVVEENNOOTT,, NNoo oobbssttaannttee vvaalloorriizzaannddoo aallgguunnooss ddaattooss eemmppíírriiccooss,, iigguuaallmmeennttee ssuubbrraayyaa eell hheecchhoo qquuee llaa ppeerrssoonnaa eess uunn sseerr bbiioo--ccuullttuurraall,, ffrruuttoo yy ppaarrttnneerr aaccttiivvoo ddee llaa rreellaacciióónn ssoocciiaall..
  • 20. CCrrííttiiccaa aa llaass iimmppoossttaacciioonneess nnoo nnaattuurraalliissttaass DDee llaa nneeggaacciióónn ddee ttooddaa rreeffeerreenncciiaa nnoorrmmaattiivvaa aa llaa nnaattuurraalleezzaa bbiioollóóggiiccaa,, eell oottrroo eexxiissttee ccoommoo ppeerrssoonnaa ssóólloo eenn llaa rreellaacciióónn yy ssuu eexxiisstteenncciiaa ppeerrssoonnaall ddeeppeennddee ddee mmii,, ddee mmii rreellaacciióónn ccoonn ééll.. AAll ccoonnttrraarriioo,, llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd bbiioollóóggiiccaa ddeell eemmbbrriióónn ddaa tteessttiimmoonniioo qquuee eell eemmbbrriióónn eess oottrroo ddee mmii yy pprrooppiioo ppoorrqquuéé eexxiisstteennttee ffuueerraa ddee mmii ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunn aappeelloo aa rreeccoonnoocceerr ssuu vvaalloorr iinnttrríínnsseeccoo,, ssuu vvaalloorr ddee ssuujjeettoo..
  • 21. IImmppoossttaacciióónn ffuunncciioonnaallííssttiiccoo--aaccttuuaallííssttiiccaa BBuussccaa ddeeffiinniirr llaa ppeerrssoonnaa aa ppaarrttiirr ddee llooss ssiiggnnaa ppeerrssoonnaaee:: ppaarraa aallgguunnooss ssuu ooppeerraaccóónn rreetteenniiddaa ppaarrttiiccuullaarrmmeennttee ccuuaalliiffiiccaannttee.. DDEESSCCAARRTTEESS:: iiddeennttiiffiiccaacciióónn ddee llaa rreeaalliiddaadd ppeerrssoonnaall ccoonn llaa ffuunncciióónn ppeennssaannttee,, ddiirriiggiiddaa ddeessddee llaa rreess ccooggiittaannss.. KKAANNTT:: ccrrííttiiccaa aa llaa ccaatteeggoorrííaa ffiilloossóóffiiccaa ddee ssuussttaanncciiaa ((eessttoo eess qquuee eexxiissttee eenn ssii)),, ppoorr lloo ccuuaall eell nnoouummeennoonn ssee rreevveellaa ssoollaammeennttee eenn eell pphhaaeennoommeennoonn yy llaa iiddeeaa ddee ssuussttaanncciiaa ssee rreessuullvvee aassìì eenn llaa iiddeeaa ddee ffuunncciióónn.. PPrrooggrreessiivvoo aalleejjaammiieennttoo ddeell ppeennssaammiieennttoo ffiilloossóóffiiccoo mmooddeerrnnoo ddeessddee uunnaa nnoocciióónnee ssuussttaanncciiaallmmeennttee ddeell sseerr ppeerrssoonnaall aa ffaavvoorr ddee llaass ccuuaalliiddaaddeess qquuee lloo ccaarraacctteerriizzaann:: eell ppeennssaammiieennttoo,, llaa ccoonncciieenncciiaa,, llaa lliibbeerrttaadd,, llaa rreellaacciióónn……
  • 22. IImmppoossttaacciióónn ffuunncciioonnaallííssttiiccoo--aaccttuuaallííssttiiccaa HH.. TT.. EENNGGEELLHHAARRDDTT ddeeffiinnee llaa ppeerrssoonnaa aa ttrraavvééss ddee ssuuss ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee aauuttooccoonncciieenncciiaa,, ddee aauuttoonnoommííaa,, ddee rraazzóónn,, ddee ppoosseessiióónn ddeell sseennttiiddoo mmoorraall yy,, ppoorr llaass ccoonncclluussiioonneess nnoorrmmaattiivvaass,, ssee hhaaccee ddeecciissiivvaa llaa ddiissttiinncciióónn eennttrree sseerr hhuummaannoo yy ppeerrssoonnaa.. LLaa ppeerrssoonnaa vviieennee iinnddiivviidduuaalliizzaaddaa ddeessddee llaa pprreesseenncciiaa ddee ccaappaacciiddaaddeess aauuttoorreefflleexxiivvaass ddee uunn mmíínniimmoo sseennttiiddoo mmoorraall qquuee llee ccuuaalliiffiiccaann llaa iinntteeggrriiddaadd:: «NNoott aallll hhuummaannss aarree ppeerrssoonnss...... FFeettuusseess,, iinnffaannttss,, tthhee pprrooffoouunnddllyy mmeennttaallllyy rreettaarrddeedd aanndd tthhee hhooppeelleessssllyy ccoommaattoossee pprroovviiddee eexxaammpplleess ooff hhuummaann nnoonnppeerrssoonnss».. EEnn eessttaa pprroossppeeccttiivvaa ffuunncciioonnaalliissttaa ddeessaappaarreeccee eell YYoo ssuubbjjeettiivvoo,, uunn nnúúcclleeoo oonnttoollóóggiiccoo rraaddiiccaall,, cceennttrroo ddee eexxiisstteenncciiaa,, lliibbeerrttaadd yy vviiddaa,, úúllttiimmoo lluuggaarr ddee iinneerreenncciiaa ddee llaass ffuunncciioonneess..
  • 23. IImmppoossttaacciióónn ffuunncciioonnaallííssttiiccoo--aaccttuuaallííssttiiccaa TTeeoorrííaa ddee llaa ppeerrssoonnaa ddeeffiinniiddaa eenn bbaassee aa ssuuss eessttaaddooss ppssííqquuiiccooss:: llaass ddiiffeerreenncciiaass ddee eesseenncciiaa ssoonn rreeccoonndduucciiddaass aa ddiiffeerreenncciiaass ddee ggrraaddoo oo ddee ccaannttiiddaadd.. LLoo eessppiirriittuuaall eess rreedduucciiddoo aa lloo ppssííqquuiiccoo yy lloo ppssííqquuiiccoo aa lloo nneeuurroollóóggiiccoo.. SSee vviieenneenn aa ppeerrddeerr llooss mmiissmmooss ccoonnffiinneess eennttrree eell hhoommbbrree yy llaass oottrraass eessppeecciieess aanniimmaalleess.. «EEll óóvvuulloo ffeeccuunnddaaddoo nnoo eess uunn sseerr hhuummaannoo yy uunnaa ppeerrssoonnaa ddeessddee eell iinniicciioo,, ssiinnoo qquuee ssee ccoonnvviieerrttee lleennttaammeennttee...... LLaa ddeessttrruucccciióónn ddee eessttee oorrggaanniissmmoo aall iinniicciioo nnoo eess mmoorraallmmeennttee eerrrróónneeaa,, ssiinnoo qquuee ppooccoo aa ppooccoo ssee ccoonnvviieerrttee».. PPAARRFFIITT DD..,, RRaaggiioonnii ee ppeerrssoonnee,, MMiillaannoo 11998899,, 441100.. EEll ddeerreecchhoo aa llaa vviiddaa ppaarrttiirrííaa ddee cceerroo,, ccrreecciieennddoo ccoonn eell ddeessaarrrroolllloo eemmbbrriioollóóggiiccoo ddeell ffeettoo,, lllleeggaannddoo aall mmááxxiimmoo ddeessppuuééss ddeell nnaacciimmiieennttoo hhaassttaa llaa mmaadduurreezz yy aa llooss uummbbrraalleess ddee llaa vveejjeezz,, ppaarraa ddeessppuuééss ddeecclliinnaarr jjuunnttoo ccoonn llaass aalltteerraacciioonneess ppssiiccoollóóggiiccaass ddeell aanncciiaannoo..
  • 24. IImmppoossttaacciióónn ffuunncciioonnaallííssttiiccoo--aaccttuuaallííssttiiccaa MM.. MMOORRII:: ddeeffiinnee llaa ppeerrssoonnaa ccoommoo eell iinnddiivviidduuoo ddoottaaddoo ddee aauuttooccoonncciieenncciiaa.. NNiieeggaa llaa ddeetteerrmmiinnaacciióónn ssuubbssttaanncciiaall ddee ppeerrssoonnaa yy ttrraaee llaass ccoonnsseeccuueenncciiaass llóóggiiccaass qquuee aanniimmaalleess nnoo hhuummaannooss oo mmááqquuiinnaass ppeennssaanntteess ppuueeddaann sseerr iinnsseerriiddooss eenn llaa ccaatteeggoorrííaa ddee ppeerrssoonnaass ssii ddoottaaddooss ddee ccuuaallqquuiieerr ffoorrmmaa ddee aauuttooccoonncciieenncciiaa.. LLaa ddiissoolluucciióónn ddee llaa ssuussttaanncciiaa yy ssuu rreessoolluucciióónn eenn llaa ffuunncciióónn lllleevvaa aall eeqquuíívvooccoo ddee iiddeennttiiffiiccaarr eell oorrddeenn ddeell sseerr ccoonn eell oorrddeenn ddeell aaccttuuaarr yy eell ssuujjeettoo ssee ffrraaggmmeennttaa eenn uunn ccoonnjjuunnttoo ddee aaccttooss yy ooppeerraacciioonneess pprriivvaaddaass ddee uunn ssuujjeettoo qquuee llee ssoosstteennggaa yy aall ccuuaall ppuueeddaann sseerr rreeffeerriiddooss.. EEss vveerrddaaddeerroo qquuee llooss ddooss oorrddeenneess ssoonn ccoorrrreellaattiivvooss yy qquuee ooppeerraarrii sseeqquuiittuurr eessssee,, ppeerroo eell eennttee ffiinniittoo nnoo ssee iiddeennttiiffiiccaa nnuunnccaa ccoommpplleettaammeennttee ccoonn ssuuss aacccciioonneess..
  • 25. UUnnaa llooggiiccaa ddii vviioolleennzzaa …… [[HHaayy uunnaa mmeennttaalliiddaadd]] qquuee,, eexxaassppeerraannddoo yy hhaassttaa ddeeffoorrmmaannddoo eell ccoonncceeppttoo ddee ssuubbjjeettiivviiddaadd,, rreeccoonnooccee ccoommoo ttiittuullaarr ddee ddeerreecchhooss ssóólloo aa qquuiieenn ssee pprreesseennttaa ccoonn pplleennaa oo aall mmeennooss iinncciippiieennttee aauuttoonnoommííaa yy ssaallee ddee ccoonnddiicciioonneess ddee ttoottaall ddeeppeennddeenncciiaa ddee llooss oottrrooss...... SSee ddeebbee ttaammbbiiéénn sseeññaallaarr aaqquueellllaa llóóggiiccaa qquuee ttiieennddee aa iiddeennttiiffiiccaarr llaa ddiiggnniiddaadd ppeerrssoonnaall ccoonn llaa ccaappaacciiddaadd ddee ccoommuunniiccaacciióónn vveerrbbaall yy eexxppllíícciittaa yy,, eenn ttooddoo ccaassoo,, eexxppeerriimmeennttaabbllee.. EEss ccllaarroo qquuee,, ccoonn ttaalleess pprreessuuppuueessttooss,, nnoo hhaayy eessppaacciioo eenn eell mmuunnddoo ppaarraa qquuiieenn,, ccoommoo eell qquuee nnaaccee oo eell mmoorriibbuunnddoo,, eess uunn ssuujjeettoo eessttrruuccttuurraallmmeennttee ddéébbiill,, ppaarreeccee ttoottaallmmeennttee ssuujjeettaaddoo aa llaa mmeerrcceedd ddee oottrraass ppeerrssoonnaass yy ddee eellllaass rraaddiiccaallmmeennttee ddeeppeennddiieennttee qquuee ssaabbee ccoommuunniiccaarr ssóólloo mmeeddiiaannttee eell mmuuddoo lleenngguuaajjee ddee uunnaa pprrooffuunnddaa ssiimmbbiioossiiss ddee aaffeeccttooss.. EEss ppoorr ttaannttoo llaa ffuueerrzzaa aa hhaacceerrssee ccrriitteerriioo ddee eelleecccciióónn yy ddee aacccciióónn eenn llaass rreellaacciioonneess iinntteerrppeerrssoonnaalleess yy eenn llaa ccoonnvviivveenncciiaa ssoocciiaall.. PPeerroo eessttoo eess eexxaaccttaammeennttee lloo ccoonnttrraarriioo ddee ccuuaannttoo hhaa ddeesseeaaddoo hhiissttóórriiccaammeennttee eell eessttaaddoo ddee ddeerreecchhoo,, ccoommoo ccoommuunniiddaadd eenn llaa ccuuaall aa llaass rraazzoonneess ddee llaa ffuueerrzzaa ssee ssuussttiittuuyyee llaa ffuueerrzzaa ddee llaa rraazzóónn.. EEvvaannggeelliiuumm VViittaaee,, nn.. 1199..
  • 26. PPrroobblleemmaass ccoorrrreellaacciioonnaaddooss eenn áámmbbiittoo ssoocciiaall yy jjuurrííddiiccoo DDeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa ddee llaa aacceeppttaabbiilliiddaadd ssoocciiaall ddee eessttaass ppoossiicciioonneess,, eess jjuussttoo iimmppoonneerr eenn vvííaa pprreelliimmiinnaarr aa llaa nnoocciióónn ddee ““ppeerrssoonnaa”” ssiiggnniiffiiccaaddooss aarrbbiittrraarriiooss,, yy ddeessppuuééss vveerr ssii eell eemmbbrriióónn ssaattiissffaaccee oo nnoo llooss íínnddiicceess ddee iiddeennttiiffiiccaacciióónn ppeerrssoonnaall rreeqquueerriiddooss?? EEss eexxttrreemmaaddaammeennttee ddaaññoossoo iinnttrroodduucciirr ttaall mmaarrggeenn ddee aarrbbiittrraarriieeddaadd yy ooppiinnaabbiilliiddaadd eenn eell ddeeffiinniirr uunnaa nnoocciióónn qquuee ttiieennee ttaann ggrraann ssiiggnniiffiiccaaddoo eenn llaa vviiddaa ccoottiiddiiaannaa yy qquuee ssee hhaa ccoonnvveerrttiiddoo eenn eell cceennttrroo mmiissmmoo ddee llaa ddeemmooccrraacciiaa mmooddeerrnnaa..
  • 27. IImmppoossttaacciióónn oonnttoollóóggiiccoo--ssuussttaanncciiaalliissttaa EEll ppeerrssoonnaalliissmmoo oonnttoollóóggiiccoo bbuussccaa uunnaa ddeetteerrmmiinnaacciióónn nnoo aaccttuuaallííssttiiccaa ddeell sseerr ppeerrssoonnaa,, ssiinnoo ssuussttaanncciiaall qquuee iinntteennttaa ttoommaarr eell eelleemmeennttoo ccoonnssttiittuuttiivvoo,, aallccaannzzaarr llaa úúllttiimmaa vveerrddaadd yy llaa rraaíízz eesseenncciiaall.. LLaa ppeerrssoonnaa ppoosseeee ssuu aaccttuuss eesssseennddii qquuee llaa hhaaccee oonnttoollóóggiiccaammeennttee iinnccoommuunniiccaabbllee yy ccoonn eelllloo ppoosseeee uunnaa ccoommuunniiccaabbiilliiddaadd iinntteenncciioonnaall eenn eell oorrddeenn ddeell ooppeerraarr,, eessttoo eess uunnaa aappeerrttuurraa ttrraasscceennddeennttaall aall ccoonnoocceerr,, aall aammaarr,, aall ddiiaallooggaarr,, aall TTooddoo.. BBooeecciioo:: rraattiioonnaalliiss nnaattuurraaee iinnddiivviidduuaa ssuubbssttaannttiiaa RRiiccaarrddoo ddee SSaann VViiccttoorr:: rraattiioonnaalliiss nnaattuurraaee iinnddiivviidduuaa eexxiisstteennttiiaa SSaannttoo TToommááss:: iinnddiivviidduuuumm ssuubbssiisstteennss iinn rraattiioonnaallii nnaattuurraa.. – EElleemmeennttooss eesseenncciiaalleess qquuee ccoonnssttiittuuyyeenn llaa ppeerrssoonnaa:: llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd ssuubbssiisstteennttee llaa nnaattuurraalleezzaa rraacciioonnaall oo eessppiirriittuuaall..
  • 28. IImmppoossttaacciióónn oonnttoollóóggiiccoo--ssuussttaanncciiaalliissttaa SSttoo.. TToommááss eexxpplliiccaa «iinnddiivviidduuuumm aauutteemm eesstt qquuoodd eesstt iinn ssee iinnddiissttiinnccttuumm,, aabb aalliiiiss vveerroo ddiissttiinnccttuumm» yy ccoonncclluuyyee qquuee ppeerrssoonnaa eess aaqquueelllloo qquuee eenn uunnaa cciieerrttaa nnaattuurraalleezzaa eess ddiissttiinnttoo,, ppoorr eessttoo,, hhaabbllaannddoo ddee llaa nnaattuurraalleezzaa hhuummaannaa,, «ppeerrssoonnaa ssiiggnniiffiiccaatt hhaass ccaarrnneess,, eett hhaaeecc oossssaa,, eett hhaanncc aanniimmaamm,, qquuaaee ssuunntt pprriinncciippiiaa iinnddiivviidduuaannttiiaa hhoommiinneemm».. SS.. TTOOMMMMAASSOO DD’’AAQQUUIINNOO,, SSuummmmaa TThheeoollooggiiaaee,, II,, qq.. 299,, aadd 44,, ccoonnccll.. EEll ppeerrssoonnaalliissmmoo oonnttoollóóggiiccoo nnoo ddeessccuuiiddaa eell nniivveell ssoommááttiiccoo,, ssiinnoo qquuee lloo pprreessuuppoonnee,, ppoorrqquuee llaa ssuussttaanncciiaa iinnddiivviidduuaall hhuummaannaa eess ttaammbbiiéénn ccoorrppóórreeaa:: llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd bbiioollóóggiiccaa eennttrraa aa ccoonnssttiittuuiirr llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd ppeerrssoonnaall ddeell iinnddiivviidduuuumm ssuubbssiisstteennss.. PPoorrqquuee eenn llaa iinnddiivviidduuaalliiddaadd bbiioollóóggiiccaa ssee rraaddiiccaa llaa pprrooffuunnddiiddaadd ddee llaa ppeerrssoonnaa,, eell sseerr hhuummaannoo ((eenn sseennttiiddoo bbiioollóóggiiccoo)) eess iinnddiissoocciiaabbllee ddeell sseerr ppeerrssoonnaa ((eenn sseennttiiddoo mmeettaaffííssiiccoo)) eenn eell rreessppeeccttoo ddee llaass ddiissttiinncciioonneess eennttrree llooss ddiivveerrssooss nniivveelleess oo eessttrraattooss ddeell eexxiisstteennttee ccoonnccrreettoo..
  • 29. IImmppoossttaacciióónn oonnttoollóóggiiccoo--ssuussttaanncciiaalliissttaa SSee ppuueeddee hhaabbllaarr ddee uunn ppeerrssoonnaalliissmmoo bbiioollóóggiiccoo uu oonnttoobbiioollóóggiiccoo,, eenn eell ccuuaall eell hhoorriizzoonnttee bbiioollóóggiiccoo eess iinntteeggrraaddoo ddee uunnaa oonnttoollooggííaa rreellaacciioonnaall,, aassíí qquuee «eessttoo qquuee ccoonnssttiittuuyyee llaa eesseenncciiaa ddeell hhoommbbrree ccoommoo ppeerrssoonnaa...... eess ccooeexxtteennssiivvoo,, eenn ssuu lluucchhaa tteerrrreennaa,, aa llaa eenntteerraa hhiissttoorriiaa ddee ssuu oorrggaanniissmmoo vviittaall».. PPRRIINNII PP..,, IIll ccoorrppoo cchhee ssiiaammoo,, TToorriinnoo 11999911,, 577.. EEssttee ppeerrssoonnaalliissmmoo oonnttoobbiioollóóggiiccoo «lleeee eenn eell mmoovviimmiieennttoo tteelleeoollóóggiiccoo yy aauuttoopprrooggrraammaaddoo ddeell eemmbbrriióónn hhaacciiaa eessttaaddooss ccoorrppoorreeooss yy ppssííqquuiiccooss mmááss rreeaalliizzaaddooss ddee hhuummaanniiddaadd,, llaa ddiirreecccciióónn ddee uunnaa ffoorrmmaa iimmaanneennttee,, pprreesseennttee ddeessddee eell iinniicciioo yy qquuee pprreessiiddee eell eenntteerroo pprroocceessoo».. PPOOSSSSEENNTTII VV..,, LLaa bbiiooeettiiccaa aallllaa rriicceerrccaa ddeeii pprriinncciippii,, 1100992..
  • 30. CCrrííttiiccaass ddee llaa bbiiooééttiiccaa llaaiiccaa SSee ccoonntteessttaa eell pprreetteennddiiddoo uussoo iinnssttrruummeennttaall yy sseelleeccttiivvoo ddeell aarrgguummeennttoo cciieennttííffiiccoo aa vveennttaajjaa ddee uunnaa tteessiiss pprreeccoonnssttiittuuiiddaa.. SSee nniieeggaa llaa lleeggiittiimmiiddaadd ddeell ppaassaajjee ddeessddee eell ppllaannoo cciieennttííffiiccoo aall ffiilloossóóffiiccoo,, ddeell eemmppíírriiccoo aall mmeettaaffííssiiccoo,, yy ssee ddeeccllaarraa iinnddeebbiiddaa llaa iinnffeerreenncciiaa ddee llaa eexxiisstteenncciiaa ddee uunn ssuujjeettoo ppeerrssoonnaall ddeessddee llooss ddaattooss eemmbbrriioollóóggiiccooss.. «EEnn ggeenneerraall,, ssee ppuueeddee oobbsseerrvvaarr qquuee eell aarrgguummeennttoo cciieennttííffiiccoo ssee bbaassaa ssoobbrree llaa ffaallttaannttee ddiissttiinncciióónn eennttrree llooss ddooss sseennttiiddooss ddee llooss tteerrmmiinnooss hhuummaannooss.. TTaalleess ttéérrmmiinnooss,, eenn eeffeeccttoo,, ppuueeddeenn sseerr uussaaddooss sseeaa eenn sseennttiiddoo cciieennttííffiiccoo ppaarraa iinnddiiccaarr cciieerrttoo ttiippoo ddee mmaatteerriiaa ((vviivviieennttee oo nnoo)) ppeerrtteenneeccee aa llaa eessppeecciiee HHoommoo ssaappiieennss ((aassíí ssoonn hhuummaannooss ttaammbbiiéénn llooss ggaammeettooss oo llooss hhaallllaazzggooss aarrqquueeoollóóggiiccooss));; sseeaa eenn sseennttiiddoo ffiilloossóóffiiccoo--cciieennttííffiiccoo ppaarraa iinnddiiccaarr aaqquueellllaa ppaarrttiiccuullaarr eennttiiddaadd qquuee eess llaa ppeerrssoonnaa hhuummaannaa ((oo eell ccoommppuueessttoo HHuummaannoo)).. DDeessccuuiiddaannddoo eessttaa ddiissttiinncciióónn,, eell aarrgguummeennttoo cciieennttííffiiccoo ccoommeettee eell eerrrroorr ddee ppaassaarr ddeessddee llaa ccoonnssttaattaacciióónn ddeell hheecchhoo qquuee eell ffeettoo eess hhuummaannoo eenn eell pprriimmeerr sseennttiiddoo,, aa llaa ccoonncclluussiioonn qquuee eess hhuummaannoo eenn eell sseegguunnddoo sseennttiiddoo».. MMOORRII MM..,, AAbboorrttoo ee ttrraappiiaannttoo:: uunn’’aannaalliissii ffiilloossooffiiccaa ddeeggllii aarrggoommeennttii aaddddoottttii nneellll’’eettiiccaa mmeeddiiccaa ccaattttoolliiccaa rreecceennttee ssuullll’’iinniizziioo ee ssuullllaa ffiinnee ddeellllaa vviittaa,, iinn MMOORRII MM.. ccuurr..,, QQuueessttiioonnii ddii bbiiooeettiiccaa,, RRoommaa 11998888,, 11442--114433..
  • 31. PPrreecciissaacciioonneess ddee llaa ppaarrttee ccaattóólliiccaa LLoo hhuummaannoo ddee llaa mmeettaaffííssiiccaa nnoo ssee ooppoonnee aa lloo hhuummaannoo ddee llaa bbiioollooggííaa,, ssiinnoo qquuee,, ddiissttiinngguuiiéénnddoossee,, lloo ccoommpprreennddee yy lloo ffuunnddaa eenn ssuu eexxiissttiirr,, aassíí qquuee eenn llaa aaffiirrmmaacciióónn ““ttooddoo sseerr hhuummaannoo eess ppeerrssoonnaa”” eell pprreeddiiccaaddoo ““ppeerrssoonnaa”” nnoo hhaaccee oottrraa ccoossaa qquuee rreeffeerriirrssee ddeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa oonnttoollóóggiiccoo aall mmiissmmoo eennttee qquuee eell ssuujjeettoo ““sseerr hhuummaannoo”” ccoonnssiiddeerraa ddeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa eemmppíírriiccoo--ddeessccrriittttiivvoo.. DDee ffrreennttee aa llaa tteennddeenncciiaa ddee aallgguunnooss mmoorraalliissttaass aa rreessoollvveerr llaa ccuueessttiióónn ddeell eessttaattuuttoo oonnttoollóóggiiccoo ddeell eemmbbrriióónn ddaannddoo vvaalloorr ddeecciissiivvoo oo pprreeppoonnddeerraannttee aall aarrgguummeennttoo cciieennttííffiiccoo,, eell MMaaggiisstteerriioo iinnvviittaa aa nnoo bbuussccaarr eenn llaa ssóóllaa bbiioollooggííaa llaass rraazzoonneess ddee uunnaa ppeerrssuuaassiióónn qquuee ddeerriivvaa ddeessddee llaa mmááss ppeenneettrraannttee mmiirraaddaa ddee llaa rraattiioo ffiilloossóóffiiccaa:: «CCiieerrttaammeennttee nniinnggúúnn ddaattoo eexxppeerriimmeennttaall ppuueeddee sseerr ppoorr ssíí ssuuffiicciieennttee aa hhaacceerr rreeccoonnoocceerr uunn aallmmaa eessppiirriittuuaall;; ttooddaavvííaa llaass ccoonncclluussiioonneess ddee llaa cciieenncciiaa ssoobbrree eell eemmbbrriióónn hhuummaannoo ooffrreecceenn uunnaa iinnddiiccaacciióónn pprreecciioossaa ppaarraa ddiisscceerrnniirr rraacciioonnaallmmeennttee uunnaa pprreesseenncciiaa ppeerrssoonnaall ddeessddee eessttee pprriimmeerr aappaarreeccee ddee uunnaa vviiddaa hhuummaannaa».. DDoonnuumm VViittaaee,, II,, 11..
  • 32. LLaa nnoocciióónn ddee ppeerrssoonnaa ppootteenncciiaall EEnn llaa iimmppoossttaacciióónn ddeell ppeerrssoonnaalliissmmoo oonnttoollóóggiiccoo eess ppoossiibbllee aaccooggeerr llaa ddiissttiinncciióónn eennttrree ppeerrssoonnaa ee ppeerrssoonnaalliiddaadd ((pprrooggrreessiivvaa aaddqquuiissiicciióónn ssoobbrree eell ppllaannoo ooppeerraattiivvoo ddee ccuuaalliiddaadd qquuee fflluuyyee ddee llaa eesseenncciiaa ddee llaa ppeerrssoonnaa)).. – EEll ddeevveenniirr ppeerrssoonnaa ccoommoo ppoosseessiióónn ddeell pprrooppiioo eessttaattuuttoo oonnttoollóóggiiccoo nnoo eess uunn pprroocceessoo,, ssiinnoo uunn eevveennttoo,, eess aaddqquuiissiicciióónn ddeell pprrooppiioo aaccttuuss eesssseennddii;; – EEll ddeessaarrrroolllloo ddee llaa mmaanniiffeessttaacciióónn ffuunncciioonnaall ddeell sseerr ppeerrssoonnaall eess eenn vveezz uunn pprroocceessoo.. HHaa ssiiddoo ppoorr eessttoo iinnttrroodduucciiddaa aa pprrooppóóssiittoo ddeell eemmbbrriióónn llaa ddiissccuuttiiddaa nnoocciióónn ddee ppeerrssoonnaa hhuummaannaa ppootteenncciiaall..
  • 33. LLaa nnoocciióónn ddee ppeerrssoonnaa ppootteenncciiaall LLaa ppootteenncciiaa nnoo eess ppaarraa eenntteennddeerrssee eenn eell ssiiggnniiffiiccaaddoo ccoommúúnn ddee ssiimmppllee ppoossiibbiilliiddaadd,, ssiinnoo eenn sseennttiiddoo aarriissttoottéélliiccoo.. EEnn llaa mmeettaaffííssiiccaa ddee AArriissttóótteelleess eell ddeevveenniirr,, pprrooppiioo eenn vviirrttuudd ddee llaa ppaarreejjaa ppootteenncciiaa--aaccttoo,, nnoo iimmpplliiccaa eell ppaassoo ddee uunnaa rreeaalliiddaadd aa oottrraa,, ssiinnoo qquuee eess ccaarraacctteerriizzaaddoo ppoorr llaa ccoonnttiinnuuiiddaadd yy llaa mmiissmmaa ppootteenncciiaa nnoo eess nnuunnccaa iinnddeetteerrmmiinnaaddaa ((ccffrr.. MMeettaaffiissiiccaa IIXX,, 55,, 11004477bb)).. UUnn eennttee eess eenn ppootteenncciiaa ((ddyynnaammeeii)),, ccuuaannddoo eess ttooddaavvííaa pprriivvaaddoo ddee llaa pprrooppiiaa ppeerrffeecccciióónn oo ddeetteerrmmiinnaacciióónn.. EEll eemmbbrriióónn ppoorr ttaannttoo eess ppeerrssoonnaa,, ppoosseeyyeennddoo ttooddaass llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass eesseenncciiaalleess ddee llaa ppeerrssoonnaa,, ppeerroo ddeebbee ttooddaavvííaa aaccttuuaarr ssuuss ppootteenncciiaalliiddaaddeess:: eess uunnaa ppeerrssoonnaa ppootteenncciiaall oo mmeejjoorr uunnaa ppeerrssoonnaa ccoonn ppootteenncciiaalliiddaadd..
  • 34. LLaa nnoocciióónn ddee ppeerrssoonnaa ppootteenncciiaall LLaa nnoocciióónn ddee ppeerrssoonnaa ppootteenncciiaall pprreesseennttaa:: – uunn llíímmiittee pprrááccttiiccoo eenn llaa aammbbiigguueeddaadd ddee llaa ccaatteeggoorrííaa ddee ppootteenncciiaalliiddaadd qquuee ppooddrrííaa ppoorrttaarr aa mmuucchhooss aa ccoonncclluussiioonneess eerrrroonneeaass ssoobbrree llaa ddiiggnniiddaadd hhuummaannaa ddeell eemmbbrriióónn;; – uunn llíímmiittee tteeóórriiccoo ppoorrqquuee eessttaa nnoocciióónn eess iinntteelliiggiibbllee ssóólloo aall iinntteerrnnoo ddeell ssiisstteemmaa aarriissttoottéélliiccoo,, rreessuullttaannddoo ddee oottrroo lluuggaarr eessttrreecchhaammeennttee ddeeppeennddiieennttee ddee llaass tteeoorrííaass bbiioollóóggiiccaass aarriissttoottéélliiccaass eexxppuueessttaass eenn eell DDee ggeenneerraattiioonnee aanniimmaalliiuumm yy ssoobbrreettooddoo eenn eell DDee aanniimmaa.. LLaa nnoocciióónn ddee ppeerrssoonnaa ppootteenncciiaall eess ppoorr ttaannttoo lleeggííttiimmaa aall iinntteerrnnoo ddeell aarriissttootteelliissmmoo,, ppeerroo ssee hhaaccee iinnccoommpprreennssiibbllee yy ccoonnffuussaa ccuuaannddoo ssee mmuueevvaa eenn uunn áámmbbiittoo ffiilloossóóffiiccoo ddiivveerrssoo..
  • 35. CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn RReepprreesseennttaa eell mmooddoo cclláássiiccoo ppaarraa llaa tteeoollooggííaa ddee iimmppoossttaarr llaa ddiissccuussiióónn ssoobbrree eell eessttaattuuttoo oonnttoollóóggiiccoo ddeell eemmbbrriióónn ccoommuunnmmeennttee eenn rreellaacciióónn ccoonn eell aabboorrttoo.. PPEERRÍÍOODDOO PPAATTRRÍÍSSTTIICCOO TTRRAADDUUCCIIOONNIISSMMOO ((ddaall llaattiinnoo ttrraadduuxx,, ttrraallcciioo ddii vviittee)):: aallgguunnooss ccoommoo AAtteennáággoorraass,, TTeerrttuulliiaannoo,, IIrreenneeoo rreetteennííaann qquuee eell aallmmaa ddee llooss nneeoonnaattooss ddeerriivvaassee ddee llaa ssuussttaanncciiaa ddeell aallmmaa ddee llooss ggeenniittoorreess aattrraavvééss ddeell sseemmeenn ccoorrppóórreeoo.. FFuuéé aabbaannddoonnaaddoo ppoorrqquuee oossccuurreeccííaa llaa ffee eenn llaa eessppiirriittuuaalliiddaadd ddeell aallmmaa hhuummaannaa.. PPRREEEEXXIISSTTEENNCCIIAALLIISSMMOO:: oottrrooss,, ccoommoo OOrrííggeenneess,, ppeennssaabbaann qquuee llaass aallmmaass ffuueesseenn eessttaaddaass ttooddaass ccrreeaaddaass ppoorr DDiiooss aall iinniicciioo ddeell mmuunnddoo yy ffuueesseenn ppoorr ttaannttoo pprreeeexxiisstteenntteess llooss ccuueerrppooss eenn llooss ccuuaalleess ccaaeenn,, ccoommoo eenn uunnaa ccáárrcceell,, ppaarraa eell eennffrriiaammiieennttoo ddeell ffuueeggoo eessppiirriittuuaall.. FFuuee ccoonnddeennaaddoo eenn eell SSíínnooddoo ccoossttaannttiinnooppoolliittaannoo ddeell 554433 ppoorrqquuee,, ddeemmaassiiaaddoo lliiggaaddoo aa llaa aannttrrooppoollooggííaa ppllaattóónniiccaa,, ppaarreeccííaa ccoonnttrraaddeecciirr llaa uunniiddaadd ddeell ccoommppuueessttoo hhuummaannoo yy llaa bboonnddaadd ddeell ccuueerrppoo ((DDSS 440033))..
  • 36. CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn PPrreevvaalleessee,, nnoo ssiinn ccoonnttrroovveerrssiiaass,, llaa iiddeeaa qquuee DDiiooss ppaarrttiicciippaa ccoonn llooss ggeenniittoorreess eenn llaa ffoorrmmaacciióónn ddee uunn sseerr hhuummaannoo ccrreeaannddoo ee iinnffuunnddiieennddoo eell aallmmaa,, aassíí ccoommoo ssee lleeee eenn eell lliibbrroo ddee GGéénneessiiss eenn ttoorrnnoo aa llaa iinnffuussiióónn ddee uunn ssppiirraaccuulluumm vviittaaee eenn AAddaann.. RReessppeeccttoo aa llooss ttiieemmppooss ddee eessttee iinntteerrvveennttoo ddiivviinnoo llaass iiddeeaass nnoo eerraann uunníívvooccaass,, eenn ddeeppeennddeenncciiaa ddee llaass ddiivveerrssaass ccoonncceecciioonneess aannttrrooppoollóóggiiccaass.. SSAANN GGRREEGGOORRIIOO DDEE NNIIZZAA ((333355--339944)) ppeennssaabbaa eenn llaa pprreesseenncciiaa ddee uunn aallmmaa eessppiirriittuuaall ddeessddee llooss iinniicciiooss ddeell nnuueevvoo sseerr yy aassíí mmááss ttaarrddee SSAANN MMÁÁXXIIMMOO CCOONNFFEESSOORR.. AAbbooggaabbaann mmááss oo mmeennooss aabbiieerrttaammeennttee ppoorr uunnaa iinnffuussiióónn ttaarrddííaa ddeell aallmmaa SSAANN BBAASSIILLIIOO MMAAGGNNOO ((332299--337799)),, TTEEOODDOORREETTOO DDEE CCIIRROO ((339933ccaa--445588)),, SSAANN JJEERRÓÓNNIIMMOO ((334477ccaa--441199)).. «SSiiccuutt eenniimm sseemmiinnaa ppaauullaattiimm ffoorrmmaannttuurr iinn uutteerriiss,, eett ttaammddiiuu nnoonn ppuuttaannttuurr hhoommoo ddoonneecc eelleemmeennttaa ccoonnffuussaa ssuuaass iimmaaggiinneess mmeemmbbrraa-- qquuee ssuusscciippiiaanntt».. SS.. JJEERRÓÓNNIIMMOO,, AAdd AAllggaassiiaamm 44 ((PPLL 22,, 1100115))..
  • 37. CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn SS.. AAGGUUSSTTÍÍNN,, pprriimmeerroo eerraa ttrraadduucccciioonniissttaa yy ddeessppuuééss ccrreeaacciioonniissttaa,, ddeeccllaarraabbaa llaa ccuueessttiióónn ddeell ttiieemmppoo ddee llaa iinnffuussiióónn ddeell aallmmaa hhuummaannaammeennttee iinnssoolluubbllee.. NNeeggaabbaa llaa rreelleevvaanncciiaa ddiirriimmeennttee ddee EExx 2211,,2222--2233 eerrrróónneeaammeennttee ttrraadduucciiddoo eenn llaa LLXXXX yy LLaattiinnaa aannttiigguuaa ddoonnddee ssee ddiissttiinngguuííaa eell ffeettoo aanniimmaaddoo ddeell ffeettoo iinnaanniimmaaddoo,, iimmpplliiccaannddoo aassíí –– sseegguunn aallgguunnooss –– qquuee llaa iinnffuussiióónn ddeell aallmmaa hhuummaannaa ddeebbííaa sseegguuiirr aa llaa ffoorrmmaacciióónn ddeell ccuueerrppoo.. CCffrr.. SS.. AAGGOOSSTTIINNOO,, QQuuaaeessttiioonnuumm iinn hheeppttaatteeuuccuumm lliibbrrii sseepptteemm,, lliibb.. 22,, ccaapp.. 2288.. «QQuuii ppeerrccuusssseerriitt mmuulliieerreemm pprreeggnnaanntteemm eett iillllaa aabboorrttuumm ffeecceerriitt,, ssii ffooeettuuss eerraatt ffoorrmmaattuuss,, ddaabbiitt aanniimmaamm pprroo aanniimmaa,, ssii nnoonndduumm eerraatt ffoorrmmaattuuss,, mmuullccttaabbiittuurr ppeeccuunniiaa».. EEnn vveezz ddee ““ssii ffooeettuuss eerraatt ffoorrmmaattuuss”” yy ddee ““ssii nnoonndduumm eerraatt ffoorrmmaattuuss”” ssee ddeebbííaa ttrraadduucciirr rreessppeeccttiivvaammeennttee ““sseedd iippssaa vviixxeerriitt”” yy ““ssiinn aauutteemm mmoorrss eeiiuuss ffuueerriitt ssuubbsseeccuuttaa””,, ccoommoo hhaaccee llaa VVuullggaattaa..
  • 38. CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn PPEERRÍÍOODDOO DDEE OORROO DDEE LLAA EESSCCOOLLÁÁSSTTIICCAA SSAANN AALLBBEERRTTOO MMAAGGNNOO:: aaffIIrrmmaa qquuee ddeessddee llaa ccoonncceeppcciióónn eexxiissttee uunn aallmmaa úúnniiccaa.. AAll iinniicciioo eessaa eess aallmmaa rraacciioonnaall ssóólloo eenn ppootteenncciiaa,, ppoorr llaa ffaallttaa ddee aaddeeccuuaaddoo ssuubbssttrraattoo bbiioollóóggiiccoo,, ppeerroo ssee ttrraannssffoorrmmaa ggrraadduuaallmmeennttee ddee vveeggeettaattiivvaa eenn sseennssiittiivvaa yy,, ppoorr iinntteerrvveenncciióónn ddee DDiiooss,, ddee sseennssiittiivvaa eenn eessppiirriittuuaall.. SSAANNTTOO TTOOMMÁÁSS:: aacceeppttaa llaa iiddeeaa ddee llaa ssuucceessiióónn ddee llaass ttrreess aallmmaass eenn eell eemmbbrriióónn,, ppeerroo –– ddiivveerrssaammeennttee ddee ssaann AAllbbeerrttoo –– ddiissttiinngguuee nneettaammeennttee.. LLaass pprriimmeerraass ddooss aallmmaass ((llaa vveeggeettaattiivvaa yy llaa nnuuttrriittiivvaa)) ddeerriibbaann ddee llaa eenneerrggííaa vviittaall pprroovveenniieennttee ddeell sseemmeenn ppaatteerrnnoo,, mmiieennttrraass eell aallmmaa rraacciioonnaall qquuee,, eenn ccuuaannttoo ffoorrmmaa ccoorrppoorriiss,, ddoonnaa aall hhoommbbrree ssuu aaccttuuss eesssseennddii ddee ccrreeaattuurraa hhuummaannaa yy lloo ccoonnssttiittuuyyee hhoommbbrree,, vviieennee ccrreeaaddaa iinnmmeeddiiaattaammeennttee ppoorr DDiiooss.. EEll aallmmaa rraacciioonnaall nnoo vviieennee iinnffuussaa eenn eell mmoommeennttoo ddee llaa ccoonncceeppcciióónn,, ssiinnoo eenn uunn ttiieemmppoo ssuucceessiivvoo yy pprreecciissaammeennttee ddeessppuuééss ddee 4400 ddííaass ddee llaa ccoonncceeppcciióónn eenn llooss hhoommbbrreess yy ddeessppuuééss ddee 6600 eenn llaass mmuujjeerreess..
  • 39. CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn AA PPAARRTTIIRR DDEELL SSIIGGLLOO XXVVIIII,, LLooss pprrooggrreessooss ddee llooss ccoonnoocciimmiieennttooss eemmbbrriioollóóggiiccooss ccoonndduuccííaann aa rreeccoonnoocceerr uunnaa oorrggaanniizzaacciióónn bbiioollóóggiiccaa aaddeeccuuaaddaa mmuucchhoo aanntteess ddee llooss ttiieemmppooss pprreevviissttooss ddee llaa bbiioollooggííaa aarriissttoottéélliiccaa ee ddee llaa mmeeddiicciinnaa hhiippooccrrááttiiccaa.. EEll ffiillóóssooffoo PPEEDDRROO GGAASSEENNDDII ((11559922--11665555)),, ddeessppuuééss ddee oobbsseerrvvaacciioonneess ssoobbrree ffeettooss aabboorrttaaddooss,, ffiijjóó llaa aanniimmaacciióónn nnoo mmááss aalllláá ddeell ssééppttiimmoo ddííaa.. EEll tteeóóllooggoo lloovvaanneennssee TTOOMMÁÁSS FFIIEENNUUSS ssoossttiieennee eenn eell 11662200 qquuee llaa aanniimmaacciióónn vviieennee eell tteerrcceerr ddííaa ddee llaa ccoonncceeppcciióónn,, ppeerroo ssuu tteessiiss ffuuéé ccoonnddeennaaddaa ppoorr llaa FFaaccuullttaadd TTeeoollooggííccaa ddee LLoovvaaiinnaa.. PPAABBLLOO ZZAACCCCHHIIAA ((11553388--11665588)) aannttiicciippaa eell mmoommeennttoo ddee llaa iinnffuussiióónn ddeell aallmmaa aa llaa ccoonncceeppcciióónn yy ssee ooppoonnee aabbiieerrttaammeennttee aa llaa tteeoorrííaa aarriissttootteelliiccoo-- ttoommiissttaa ddee llaass ttrreess aallmmaass.. JJOOSSÉÉ DDEE LLOOSS AARROOMMAATTOORREESS pprrooppoonnííaa llaa nnuueevvaa tteeoorrííaa pprreeffoorrmmííssttiiccaa:: eenn eell sseemmeenn ttaannttoo ddee llooss aanniimmaalleess ccuuaannttoo ddee llaass ppllaannttaass ssoonn yyaa pprreesseenntteess ttddaass llaass ppaarrtteess ddeell iinnddiivviidduuoo aadduullttoo..
  • 40. CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn EEnn eell 11667722 RREEIINNEERR DDEE GGRRAAAAFF ddeessccrriibbiirráá llooss ffoollííccuullooss oovváárriiccooss yy eenn eell 11667777 AANNTTOONN LLEEEEUUWWEENNHHOOEEKK oobbsseerrvvaabbaa llooss eessppeerrmmaattoozzooiiddeess eenn eell fflluuííddoo sseemmiinnaall,, ppoorrttaannddoo aall llaa ffoorrmmaacciióónn ddee ddooss ooppuueessttaass aaccllaarraacciioonneess:: – sseeggúúnn aallgguunnooss llaa mmiinnúússccoollaa ccrreeaattuurraa ssee eennccuueennttrraa eenn llooss eessppeerrmmaattoozzooiiddeess,, ddiicchhooss aanniimmaallccuullii,, ((llooss qquuee ssoossttiieenneenn eessttaa tteeoorrííaa aanniimmaallccuulliissttii));; – sseeggúúnn oottrrooss eenn llooss óóvvuullooss ((llooss qquuee ssoossttiieenneenn eessttaa tteeoorrííaa oovviissttii))..
  • 41. CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn EEnn eell 11667722 RREEIINNEERR DDEE GGRRAAAAFF ddeessccrriibbiirráá llooss ffoollííccuullooss oovváárriiccooss yy eenn eell 11667777 AANNTTOONN LLEEEEUUWWEENNHHOOEEKK oobbsseerrvvaabbaa llooss eessppeerrmmaattoozzooiiddeess eenn eell fflluuííddoo sseemmiinnaall,, ppoorrttaannddoo aall llaa ffoorrmmaacciióónn ddee ddooss ooppuueessttaass aaccllaarraacciioonneess:: – sseeggúúnn aallgguunnooss llaa mmiinnúússccoollaa ccrreeaattuurraa ssee eennccuueennttrraa eenn llooss eessppeerrmmaattoozzooiiddeess,, ddiicchhooss aanniimmaallccuullii,, ((llooss qquuee ssoossttiieenneenn eessttaa tteeoorrííaa aanniimmaallccuulliissttii));; – sseeggúúnn oottrrooss eenn llooss óóvvuullooss ((llooss qquuee ssoossttiieenneenn eessttaa tteeoorrííaa oovviissttii)).. LLaass ddooccttrriinnaass pprree--ffoorrmmiissttaass iinndduujjeerroonn aa ppeennssaarr eenn uunnaa pprreesseenncciiaa pprreeccooccííssiimmaa ddeell aallmmaa rraacciioonnaall,, llaa tteeoorrííaa ddee llaa aanniimmaacciióónn rreettaarrddaaddaa ppeerrmmaanneecciióó pprreevvaalleennttee eennttrree llooss tteeóóllooggooss hhaassttaa eell ssiigglloo XXVVIIIIII yy nnoo ddeessaappaarreeccee nnuunnccaa ddeell ttooddoo..
  • 42. CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn LLaa mmuullttiipplliicciiddaadd ddee llaass ooppiinniioonneess ssoobbrree llaa aanniimmaacciióónn,, ppooddííaa ccoonndduucciirr aa llooss aabbuussooss mmááss ggrraavveess,, ssoobbrreettooddoo eenn rreellaacciióónn aall aabboorrttoo.. EEll SSaannttoo OOffiicciioo ddeebbiióó iinntteerrvveenniirr eenn 11667799 ppaarraa ccoonnddeennaarr aallgguunnaass pprrooppoossiicciioonneess llaaxxiissttaass qquuee ppeerrmmiittííaann eell aabboorrttoo ddee ffeettoo iinnaanniimmaaddoo ppoorr rraazzoonneess nnoo tteerraappééuuttiiccaass yy qquuee rreettaarrddaabbaann llaa aanniimmaacciióónn ddeell ffeettoo hhaassttaa eell mmoommeennttoo ddeell ppaarrttoo ((DDSS 22113344--22113355)).. EEssttaa úúllllttiimmaa pprrooppoossiicciióónn ssee rreeffiieerree ssiinn dduuddaa aa llaa tteessiiss ddee GGIIOOVVAANNNNII MMAARRCCOO,, pprroottoommééddiiccoo yy pprrooffeessoorr eenn PPaarriiss,, sseeggúúnn eell ccuuaall hhaassttaa qquuee eell ffeettoo vviivvee eenn eell úútteerroo mmaatteerrnnoo vviivvee ddeell aallmmaa vveeggeettaattiivvaa ee sseennssiittiivvaa,, ppeerroo nnoo ppoosseeee uunn aallmmaa rraacciioonnaall,, ppaarrttiicciippaannddoo ddeell aallmmaa rraacciioonnaall ddee llaa mmaaddrree.. EEnn eell 11665588 PPAADDRREE FFIIOORREENNTTIINNII hhaabbllaannddoo ssoobbrree eell bbaauuttiissmmoo ddee llooss aabboorrttooss pprreeccoocceess eenn eell DDee hhoommiinniibbuuss dduubbiiiiss bbaappttiizzaannddiiss sseeuu ddee bbaappttiissmmoo aabboorrttiivvoorruumm,, aacceeppttaaddoo ppoorr llaa ccoommiissiióónn ppaarraa eell IInnddiiccee,, ppeerroo ttooddaavvííaa mmááss ggrraann rreessoonnaanncciiaa ttuuvvoo llaa EEmmbbrryyoollooggiiaa SSaaccrraa ddeell aabbaadd FF.. EE.. CCAANNGGIIAAMMIILLAA,, eeddiittaaddaa eenn PPaalleerrmmoo eenn eell 11774455..
  • 43. CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn EEnn 11775599,, ccoonn llaa ppuubblliiccaacciióónn ddee llaa TThheeoorriiaa GGeenneerraattiioonniiss ddee KK.. FF.. WWOOLLFFFF iinniicciióó llaa eemmbbrriioollooggííaa mmooddeerrnnaa:: ssuuppeerraaddoo ddeecciiddiiddaammeennttee eell pprree--ffoorrmmiissmmoo,, ssee aaffiirrmmaabbaa uunnaa rreennoovvaaddaa tteeoorrííaa eeppiiggeennééttiiccaa sseeggúúnn llaa ccuuaall eell eemmbbrriióónn ssee ffoorrmmaa mmeeddiiaannttee uunn pprrooggrreessiivvoo ddiiffeerreenncciiaammiieennttoo yy ccrreecciimmiieennttoo ddee eessttrruuccttuurraass.. EEnn eell ssiigglloo XXIIXX,, ccoonn llooss eessttuuddiiooss ddee HHEERRTTWWIIGG,, FFLLEEMMIINNGG,, VVAANN BBEENNDDEENN,, ffuueerroonn ccllaarriiffiiccaaddooss llooss mmeeccaanniissmmooss ddee llaa ggeenneerraacciióónn,, eell rrooll ddee llooss ggaammeettooss yy ddee ssuu ffuussiióónn ppaarraa oorriiggiinnaarr llaa pprriimmeerraa ccéélluullaa ddeell nnuueevvoo oorrggaanniissmmoo,, nnoo aassíí llaass ffaasseess ddee ddeessaarrrroolllloo ddeell eemmbbrriióónn.. TTooddaavvííaa eell ccrreecciimmiieennttoo ddee llooss ccoonnoocciimmiieennttooss cciieennttííffiiccooss nnoo hhaann aarrrroojjaaddoo mmuucchhaa lluuzz eenn uunnaa ccuueessttiióónn qquuee eess ddee nnaattuurraalleezzaa aannttrrooppoollóóggiiccaa,, mmááss qquuee bbiioollóóggiiccaa.. EEll ddeebbaattee eess ssóólloo eenn ppaarrttee cceennttrraaddoo ssoobbrree eell ttiieemmppoo ddee llaa aanniimmaacciióónn,, ppoorrqquuee llaa ccuueessttiióónn úúllttiimmaa yy ddeecciissiivvaa eessttaa eenn eell mmooddoo ddee ccoonncceebbiirr llaa ccoonnttiinnuuiiddaadd oorrggáánniiccaa eennttrree llaass ddiivveerrssaass ddiimmeennssiioonneess eessttrruuccttuurraanntteess ddee llaa ppeerrssoonnaa eenn ssuuss mmúúllttiipplleess aarrttiiccuullaacciioonneess..
  • 44. CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn TToommaannddoo ddiissttaanncciiaa ddee llaass ppoossiicciioonneess eexxttrreemmaass,, aassíí ssee ppuueeddee eexxppllccaarr llaa ccooooppeerraacciióónn ddee DDiiooss yy ddee llooss ggeenniittoorreess eenn llaa ggeenneerraacciióónn ddeell hhoommbbrree:: «EEnn eell ccaassoo [[ddee llaa ggeenneerraacciióónn ddeell hhoommbbrree]] nnoo bbaassttaa eell ccoonnccuurrssoo oorrddiinnaarriioo ccoonn eell ccuuaall DDiiooss ccooooppeerraa ccoonn ttooddaa aaccttiivviiddaadd ccrreeaattuurraall,, nnii ssee ppuueeddee ppeennssaarr qquuee DDiiooss ccrreeee eell aallmmaa ddee llaa nnaaddaa yy ddeessppuuééss llaa iinnffuunnddaa eenn eell ccuueerrppoo pprreeppaarraaddoo ppoorr llooss ggeenniittoorreess.. SSiieennddoo eell hhoommbbrree nnoo uunn ccoonngglloommeerraaddoo ddee ddooss ssuussttaanncciiaass ccoommpplleettaass ssiinnoo uunn úúnniiccoo ssuujjeettoo eennccaarrnnaaddoo,, DDiiooss nnoo ssee lliimmiittaa aa ddaarr uunn iimmppuullssoo aa uunn sseerr iinnffeerriioorr,, ppaarraa pprroodduucciirr uunnoo ssuuppeerriioorr,, ssiinnoo qquuee eenn ccuuaannttoo ccaauussaa pprriinncciippaall ssee ssiirrvvee ddee eessoo ccoommoo ddee iinnssttrruummeennttoo,, eenn mmooddoo qquuee llaa nnuueevvaa ppeerrssoonnaa hhuummaannaa eess ffrruuttoo ddee llaa aacccciióónn iinnmmeeddiiaattaa ddee DDiiooss yy ddee llooss ggeenniittoorreess.. EEssttooss llaa pprroodduucceenn eenn ccuuaannttoo eess uunnaa ppeerrssoonnaa vviivvaa ccoonn uunnaa ddiimmeennssiióónn ccoorrppoorraall ((ccuueerrppoo)),, DDiiooss llaa pprroodduuccee ccoommoo ppeerrssoonnaa ccoonn uunnaa ddiimmeennssiióónn eessppiirriittuuaall ((aallmmaa)).. EEll ccoonnccuurrssoo ddee DDiiooss aall rreessppeeccttoo ddeell aallmmaa eess pprrooppiiaammeennttee ccrreeaattiivvoo yy ssee ddiissttiinngguuee sseeaa ddee aaqquueell oorrddiinnaarriioo ccoonn eell ccuuaall hhaaccee pprroodduucciirr aa ttooddoo sseerr eeffeeccttooss aa eellllooss ccoonnnnaattuurraalleess,, sseeaa ddeellaa ccrreeaacciióónn pprrooppiiaammeennttee ddiicchhaa ddee ssuussttaanncciiaass ccoommpplleettaass,, eenn llaa ccuuaall EEll nnoo ssee ssiirrvvee ddee ccrreeaattuurraa aallgguunnaa».. MMAARRRRAANNZZIINNII AA..,, AAnniimmaa ee ccoorrppoo,, iinn AAAAVVVV,, DDiizziioonnaarriioo tteeoollooggiiccoo iinntteerrddiisscciipplliinnaarree,, vvooll.. 11,, CCaassaallee MMoonnffeerrrraattoo ((AAll)) 1199777722,, 337755..
  • 45. CCuueessttiióónn ddee llaa aanniimmaacciióónn RReeffeerreennttee aall ttiieemmppoo ddee llaa aanniimmaacciióónn,, llooss tteeóóllooggooss rreeccoonndduucceenn llaa ccuueessttiióónn aa aaqquueellllaa ddee llaa iinnddiivviidduuaacciióónn bbiioollóóggiiccaa ddeell eemmbbrriióónn.. LLaa hhoommiinniizzaacciióónn rreeqquuiieerree uunn aaddeeccuuaaddoo ssuubbssttrraattoo bbiioollóóggiiccoo yy llaa pprrooffuunnddaa uunniiddaadd ddee aallmmaa yy ddee ccuueerrppoo nnooss iinndduuccee aa ccrreeeerr eenn llaa pprreesseenncciiaa ddee uunnaa aallmmaa eessppiirriittuuaall,, iinnmmeeddiiaattaammeennttee ccrreeaaddaa ppoorr DDiiooss,, aappeennaass ssee rreeaalliizzaa eell mmiinniimmuumm hhuummaannuumm eenn sseennttiiddoo bbiioollóóggiiccoo.. HHooyy llaa eessccuueellaa ggeennééttiiccaa ppiieennssaa qquuee eess ssuuffiicciieennttee llaa ccoonnssttiittuucciióónn ddeell nnuueevvoo ppaattrriimmoonniioo ggeennééttiiccoo qquuee aaddvviieennee aa llaa ccoonncceeppcciióónn ((JJ.. TT.. NNOOOONNAANN,, GG.. GGRRIISSEEZZ,, EE.. SSGGRREECCCCIIAA));; oottrrooss pprrooppoonneenn qquuee eess eenn eell mmoommeennttoo ddee llaa ppeenneettrraacciióónn ddeell eessppeerrmmaattoozzooiiddee ((AA.. SSEERRRRAA)).. PPeerroo oottrrooss,, ccoommoo NN.. FFOORRDD,, rreettaarrddaann llaa aanniimmaacciióónn aall mmoommeennttoo ddeell aanniiddaammiieennttoo,, hhaassttaa qquuee aappaarreeccee llaa ssttrriiaa pprriimmiittiivvaa,, ppaarraa nnoo ddeecciirr ddee oottrrooss AAuuttoorreess mmooddeerrnnooss:: GG.. BBLLAANNDDIINNOO rreeccllaammaa llaa pprreesseenncciiaa ddeell tteejjiiddoo nneerrvviioossoo,, ccoommoo ttaammbbiiéénn BB.. HHÄÄRRIINNGG,, ssii bbiieenn eenn mmooddoo dduuddoossoo,, eenn eell 11996677 JJ.. MMAARRIITTAAIINN ddiiffeerrííaa llaa aanniimmaacciióónn aall sseegguunnddoo mmeess..
  • 46. CCoonncclluussiioonneess EEll MMaaggiisstteerriioo pprriivviilleeggiiaa llaa tteeoorrííaa ddee llaa aanniimmaacciióónn eenn llaa ccoonncceeppcciióónn,, ppeerroo nnoo hhaa ttooddaavvííaa ddiirriimmiiddoo llaa ccuueessttiióónn.. «EEssttaa ddeeccllaarraacciióónn ddeejjaa aa pprrooppóóssiittoo ddee llaaddoo llaa ccuueessttiióónn ssoobbrree eell mmoommeennttoo eenn eell ccuuaall vviieennee iinnffuussaa eell aallmmaa eessppiirriittuuaall.. SSoobbrree eessttee aarrgguummeennttoo llaa ttrraaddiicciióónn nnoo eess uunnáánniimmee yy aassìì llooss aauuttoorreess pprreesseennttaann ddiivveerrssooss ppuunnttooss ddee vviissttaa.. SSii aallgguunnooss aaffiirrmmaann qquuee eessttoo aaddvviieennee eenn eell pprriimmeerr iinnssttaannttee ddee vviiddaa,, oottrrooss ppiieennssaann qquuee eelllloo nnoo ooccuurrrree aanntteess ddeell aanniiddaammiieennttoo ddeell eemmbbrriióónn ((ggéérrmmeenn))».. CCDDFF,, DDee aabboorrttuu pprrooccuurraattoo,, nnoottaa 1199.. CCiieerrttaammeennttee ssiinn eemmbbaarrggoo ttooddoo ccoonncceebbiittoo ddee mmuujjeerr ppuueeddee sseerr ttéérrmmiinnoo ddee aammoorr,, ddee ccuuiiddaaddoo yy ddee ttuutteellaa mmuucchhoo aanntteess ddee ssuu nnaacciimmiieennttoo yy,, eenn uunnaa pprroossppeeccttiivvaa ddee ffee,, eess cciieerrttoo qquuee «eell hhoommbbrree,, ddeessddee eell ggrreemmbboo mmaatteerrnnoo,, ppeerrtteenneeccee aa DDiiooss qquuee ttooddoo lloo eessccrruuttaa yy ccoonnooccee,, qquuee lloo ffoorrmmaa yy lloo ppllaassmmaa ccoonn ssuuss mmaannooss,, qquuee lloo vvee mmiieennttrraass eess ttooddaavvííaa uunn ppeeqquueeññoo eemmbbrriióónn ssiinn ffoorrmmaa yy qquuee eenn ééll iinnttrraavveeee eell aadduullttoo ddee mmaaññaannaa ccuuyyooss ddííaass eessttaann ccoonnttaaddooss yy ccuuyyaa vvooccaacciióónn eessttáá yyaa eessccrriittaa eenn eell lliibbrroo ddee llaa vviiddaa».. EEvvaannggeelliiuumm VViittaaee,, nn.. 6611..

Notas del editor

  1. Secondo Aristotele, infatti, il seme paterno svolge nel processo generativo la funzione di principio formale, mentre il sangue mestruale della madre funge da principio materiale: il seme viene ad informare la materia materna e dal composto di materia e forma si origina un nuovo essere umano nel quale l’anima deriva dal seme paterno e il corpo deriva dalla materia materna. L’anima data dal seme dapprima è un’anima vegetativa, poi un’anima sensitiva ed infine un’anima razionale: la successione delle tre anime segna la diversa espressione dell’anima umana in dipendenza dello sviluppo e organizzazione del corpo dell’embrione. In questo senso si può dire che l’embrione ai primi stadi di sviluppo, pur dotato soltanto di un’anima vegetativa, come le piante, è in potenza una persona; infatti l’anima vegetativa è la stessa anima razionale che nell’embrione precoce può esplicare soltanto funzioni vegetative e di nutrimento.